Minkään datan perusteella ei "voida todeta" tätä. Kyseessä on aivan maksimissaan valistunutta arvailua, mutta sellaisen perusteella ei tule tehdä mitään johtopäätöksiä saati toimenpiteitä. Yhtälailla todennäköinen skenaario on, että keväällä tautiryppäät kohdistuivat vanhempaan sukupolveen, minkä takia tilastot näyttivät erilaisilta.
Ei tämän puolesta varmastikaan kannatta koko omaisuuttaan sijoittaa vedonlyöntiin. On kuitenkin todella monta syytä olettaa, että asia on näin.
1. Keväällä (maalis- ja huhtikuun) testattiin todella vähän verrattuna nykytilanteeseen. Silloin ei päässyt testeihin kuin vakavilla oireilla. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että todella moni lieväoireinen saatika oireeton tapaus jäi testaamatta.
2. Sairaalassa olijoiden määrä oli paljon korkeampi suhteessa tilastoituihin tapauksiin. Pitää huomioida myös se, että iso osa hoivakodeissa olleista vanhuksista sai hoitoa asuinpaikassaan, eivätkä he näkyneet sairaalassa olijoiden tilastossa. Siksi ainakaan laitoshoidossa olleet seniorit eivät tätä tilastoa vääristä.
3. Vähäisen testauksen aiheuttaman tilastoharhan ovat myöntäneet mediassa useat lääketieteen asiantuntijat.
Kyllä minusta tässä on niin monta päivänselvää tekijää, että tässä on riittävästi perustetta erilaisille toimenpiteille.
Mainittakoon vielä pari omakohtaista kokemusta. Olen keskustellut asiasta lääkäriystäväni kanssa, ja hänen mielipiteensä oli, että juuri tämä alidiagnosointi antaa keväästä vääristyneen kuvan. Silloin testattiin kärjistetysti vain ne, jotka olivat sairaalahoidon tarpeessa tai lähellä sitä. Nyt testataan kaikki, joilla on edes vähän koronaksi tulkittavissa olevia oireita.
Lähipiiriini kuuluva henkilö oli maaliskuussa kovassa flunssassa. Silloin koronatestiin ei otettu. Hänellä oli huomattavasti lievempi flunssa elokuun alussa, jolloin koronatestiin suorastaan velvoitettiin.