Mainos

Koronan taloudelliset vaikutukset

  • 124 398
  • 1 033

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sitten valuutta devalvoituisi, toki ikävä asia, ja viennin kilpailukyky kasvaisi huomattavasti yhdellä iskulla. En kyllä tiedä miksi maalailet pelkästään lamatilanteita noissa skenaarioissasi. Omasta valuutasta on myös monenlaista hyötyä, eivätkä esimerkiksi Tanska, Norja ja Ruotsi ole joutuneet mihinkään synkkään kurimukseen. Eikä velan määrä suhteessa BKT:hen ole niin oleellinen tekijä kuin markkinoiden arvio maksukyvystä.
1990-luvun lama, jonka yhtenä ”kätilönä” oli täysin mielipuolinen vahvan markan politiikka on jättänyt kansakunnan muistiin sen verran syvät arvet, että aina, kun nykyisin spekuloidaan omalla valuutalla, niin esiin helposti nousee juurikin pahimmat mahdolliset lamaskenaariot. Olen ollut samassa seurueessa varsin korkealla vasemman laidan poliittisen puolueen hierarkiassa olevan henkilön kanssa, jossa käytiin kiivassanaista keskustelua talouspolitiikasta, eurosta ynnä muusta. Tämä ko. herra pokkana väitti, että laman syy oli suomalaisten pankkien täysin törkeä korkopolitiikka, jossa asuntovelkaisilta kiskottiin 16% korkoja ja että hän asuntovelkaisena on vaan iloinen eurosta, kun korkoja ei tarvitse maksaa. Eli kun päättävien tahojen keskuudessa ymmärrys on usein em. tasolla, niin se luonnollisesti vaikuttaa myös päätösten laatuun.

Paljonkos muuten Suomen velkasuhde BKThen oli aikoinaan siinä vaiheessa, kun markka laitettiin kellumaan ja korkotaso aika nopeasti laski normaaliksi, eli muutamaan prosenttiin? Tokihan 1990-luvun huiman talousnousun osaltaan mahdollisti Nokia-niminen runsaudensarvi, mutta ei yksin. Eli ei meillä kelluvan valuutan kanssa avoimessa markkinatalousympäristössä EUn jäsenenä ollut mitään huolta, kuten ei tietenkään ole esim. Tanskalla tai Ruotsilla.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yhtä reaalinen riski on olla rahaliitossa, jonka korkopolitiikka ei noudata oman taloutemme tarpeita. Jos olemme laskusuhdanteessa ja Euroopan ydinalueilla puolestaan on tarve nostaa korkoja niin mitä tapahtuu? Käytännössä esim. Etelä-Eurooppa jo joutui vastaavaan tilanteeseen, kun niiden buumit 2000-luvulla saivat lisävauhtia suhteettoman matalista koroista. Meidän tulisi erota eurosta sopivan hetken tultua.
Pitäisikö sitä ennen velkataso saada painettua alemmaksi? Nyt toisaalla vaaditaan halvan eurovelan ottamista ja toisaalla halutaan olla riippumattomia eurosta. Toki kätevintä on syödä kakku ja säästää se.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eli ei meillä kelluvan valuutan kanssa avoimessa markkinatalousympäristössä EUn jäsenenä ollut mitään huolta, kuten ei tietenkään ole esim. Tanskalla tai Ruotsilla.

Itse näen omassa valuutassa paljon hyvää. Mutta tuon esille myös riskejä. Lähtökohtaisesti Suomen ollessa NATO:n jäsen pidän Suomen markkaa paremmin turvattuna. Emme ole NATO:n jäseniä. Eroamme myös Tanskasta ja Ruotsista. Niillä ei ole 1 300 km maarajaa Venäjän kanssa. Jos Venäjä haluaa, se voisi paineistaa maarajallamme Suomea, jolloin lainojen korko nousee uhkatilanteessa. Torjuakseen tämän, Suomi suostuu Venäjän tavoitteisiin. Tässä varmasti eroan varsinkin palsta itäsiivestä, joka ei näe tarvetta varautua Venäjän toimiin rauhanoloissa.

Oma skenaarioni olisi Suomen turvallisuuden varmistaminen (niin hyvin kuin mahdollista) ennen euroeroa NATO-jäsenyydellä ja kun se on saatu, euroeron hyötyjen ja haittojen tutkiminen erittäin tarkasti. Sen jälkeen tarvittavat toimet euroerosta, jos eroaminen selvityksen jälkeen arvioidaan Suomen etujen mukaiseksi.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse näen omassa valuutassa paljon hyvää. Mutta tuon esille myös riskejä. Lähtökohtaisesti Suomen ollessa NATO:n jäsen pidän Suomen markkaa paremmin turvattuna. Emme ole NATO:n jäseniä. Eroamme myös Tanskasta ja Ruotsista. Niillä ei ole 1 300 km maarajaa Venäjän kanssa. Jos Venäjä haluaa, se voisi paineistaa maarajallamme Suomea, jolloin lainojen korko nousee uhkatilanteessa. Torjuakseen tämän, Suomi suostuu Venäjän tavoitteisiin. Tässä varmasti eroan varsinkin palsta itäsiivestä, joka ei näe tarvetta varautua Venäjän toimiin rauhanoloissa.

Oma skenaarioni olisi Suomen turvallisuuden varmistaminen (niin hyvin kuin mahdollista) ennen euroeroa NATO-jäsenyydellä ja kun se on saatu, euroeron hyötyjen ja haittojen tutkiminen erittäin tarkasti. Sen jälkeen tarvittavat toimet euroerosta, jos niin selvityksen jälkeen arvioidaan.
Tämä euron ja miksei myös EU-jäsenyyden tuoma turvallisuuspoliittinen ulottuvuus on toki tärkeä huomio ja pointti ja uskoisin, että sillä on kulisseissa paljon suurempi painoarvo mitä julkisessa keskustelussa tuodaan esiin, kun eurosta halutaan pitää väkipakolla kiinni - maksoi mitä maksoi.
 

blue line

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
YLE:n artikkelin mukaan nykyrahassa mitattuna Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat arvoltaan noin 4,5 miljardia. Tietysti Suomen lähtökohta näiden tukien maksuun on nykyisin vähän eri, mutta pistää kyllä ajattelemaan, miten älyttömistä summista nyt Suomen osalta puhutaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
YLE:n artikkelin mukaan nykyrahassa mitattuna Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat arvoltaan noin 4,5 miljardia. Tietysti Suomen lähtökohta näiden tukien maksuun on nykyisin vähän eri, mutta pistää kyllä ajattelemaan, miten älyttömistä summista nyt Suomen osalta puhutaan.

Todettakoon, että YLE on tehnyt virheen laskennassa. Sotakorvaukset määrättiin vuoden 1938 (ei sodanjälkeisessä) dollareissa, ja olivat jopa 600 miljoonaa dollaria. Nykyarvo olisi silloin luokkaa 11 miljardia dollaria. Tämä toki USA:n inflaation mukaan, ei Suomen. Euroina luokkaa 600 miljoonaa dollaria vuonna 1938 olisi nyt noin 11 miljardia euroa myös.

EU:n ja euron pelastaminen on todella kallista, mutta Suomen netto-osuus jää ainakin alustavasti tällä kertaa selvästi alle sotakorvausten.

Lähteet:

 
Viimeksi muokattu:

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
YLE:n artikkelin mukaan nykyrahassa mitattuna Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat arvoltaan noin 4,5 miljardia. Tietysti Suomen lähtökohta näiden tukien maksuun on nykyisin vähän eri, mutta pistää kyllä ajattelemaan, miten älyttömistä summista nyt Suomen osalta puhutaan.
Logiikkakin on jollain tapaa sama, eli monessa yhteydessä sotakorvausten maksaminen on jälkikäteen esitetty hyvänä asiana Suomelle, vaikka oikeasti kyse oli helvetin isosta ponnistelusta ja rasitteesta sodasta toipuvalle köyhälle kansakunnalle. Eli ajatellaan, että sotakorvausten maksaminen mahdollisti teollisuustuotannon ja talouden kehityksen samalla tapaa kuin nyt nähdään, että miljardivakuuksien ja -takauksien ynnä verotusoikeuden antaminen EUlle on perusedellytys sille, että Suomen talous voi hyvin, eikä sitä missään olosuhteissa tunnuta ajattelevan, että se saattaa myös olla taakka nykyisille ja etenkin tuleville sukupolville.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Pitäisikö sitä ennen velkataso saada painettua alemmaksi? Nyt toisaalla vaaditaan halvan eurovelan ottamista ja toisaalla halutaan olla riippumattomia eurosta. Toki kätevintä on syödä kakku ja säästää se.
Tosiaan optimitilanne olisi, että otettaisiin - järkevästi - erittäin paljon lainaa, sitten lainat nollattaisiin ja sen jälkeen vielä erottaisiin tuosta valuvikaisesta valuutasta. Toivotaan että näin käy!
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Euroopan komissio esitti keskiviikkona EU:lle 750 miljardin euron koronaelvytyspakettia, joka komission mukaan auttaisi pandemiasta eniten kärsineitä maita ja yrityksiä kriisin yli.

HS:n mukaan 560 miljardin euron RFF-rahoitusvälineen tukien jakoperusteissa ei oteta lainkaan huomioon sitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut eri maihin kuluvana vuonna, jakoperusteet ovatkin melkoisesti toiset:


Nyt suhteellisesti suurimmat hyötyjät ovat Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Latvia, Romania ja Siovakia. Osalla näistä - kuten Bulgarialla - ainakin viralliset kuolinluvut ovat alhaisimpia EU-valtioissa.

Mutta. Enpä ihan allekirjoita HS:n juttua ja otsikointia. Korona vaikuttaa aika ikävästi Bulgarian, Kreikan ja Kroatian turismiin, jolla on iso merkitys maiden taloudelle. Aika populistista menoa kun HS:ssa verrokkina käytetään lähinnä kuolleiden määrää. Taloudesta pitäisi kuitenkin olla kyse.

HS:n väite, jonka mukaan jakoperusteista ei huomioida lainkaan koronapandemian vaikutuksia jäsenmaiden talouteen, voi toki olla useillakin tavoilla faktaa. Mutta jos katsotaan Bulgarian ja kumppaneiden menetyksiä turismin - yhden päätulonlähteen - osalta vuonna 2020, talouden vaikutuksia nimenomaan huomioidaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tosiaan optimitilanne olisi, että otettaisiin - järkevästi - erittäin paljon lainaa, sitten lainat nollattaisiin ja sen jälkeen vielä erottaisiin tuosta valuvikaisesta valuutasta. Toivotaan että näin käy!
Maltetaanko kuitenkin olla internoimatta suurpääman (ja vähän pieniäkin) leireille ja sosialisoimatta heidän omaisuuttaan vai menisikö se luontevasti ja kivasti siinä samassa?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Maltetaanko kuitenkin olla internoimatta suurpääman (ja vähän pieniäkin) leireille ja sosialisoimatta heidän omaisuuttaan vai menisikö se luontevasti ja kivasti siinä samassa?
Anteeksi, menikös kysymys nyt jollekin palstan kommunisteista? Ihan non-sequitur tämä...
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Anteeksi, menikös kysymys nyt jollekin palstan kommunisteista? Ihan non-sequitur tämä...
Jos meni niin menikö väärään paikkaan? Eikö juuri ajatuksena ollut että kaikille ilmaista lainaa. Kuulostaa kovastikin kommunisniltä. NTTAWWT.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos meni niin menikö väärään paikkaan? Eikö juuri ajatuksena ollut että kaikille ilmaista lainaa. Kuulostaa kovastikin kommunisniltä. NTTAWWT.
Ihan vaan makrotalouden ja perinteisen keskuspankkitoiminnan mukaista olisi "nollata" lainat - eikä niitä edes nollattaisi vaan laitettaisiin maksuajaksi ikuisuus ja koroksi nolla. En ymmärrä miksi tämä olisi jotain leninismiä. Enemmän joku finanssisektori on sovhoosi kuin tämä esimerkki - nehän pelastetaan aina huonoilta lainoiltaan. Sosialismia, sanon minä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Enemmän joku finanssisektori on sovhoosi kuin tämä esimerkki - nehän pelastetaan aina huonoilta lainoiltaan. Sosialismia, sanon minä.
Onko se finanssisektori joka sen pelastamisen tekee vain valtiovalta? Sehän esimerkissä sosialisti on.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Vaikea kyllä nähdä tulevaisuudessa yhtäkään realistista skenaariota, missä palattaisiin keskuspankki- ja talouspolitiikassa entiseen. Ainoa on järjestelmän uskottavuuden murtuminen. Budjettikureistakin höpötellään vähän joka maassa lähinnä järjestelmän uskottavuuden tueksi, mutta aika vähän sen eteen ollaan tekemään. Velkojen nollaus johtaa seuraavaan nollaukseen. Ylivelkaantuminen ikuisiin keskuspankkilainoihin, kun muualta rahoitusta ei saada. Ei tätä järjestelmän isoa kuvaa korjata enää millään. Rahaa kaadetaan jatkossakin markkinoille, osakekurssit ja omaisuuden hinnat nousevat, mutta reaalitalous laahaa perässä.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Omasta valuutasta on myös monenlaista hyötyä, eivätkä esimerkiksi Tanska, Norja ja Ruotsi ole joutuneet mihinkään synkkään kurimukseen.
Ruotsin kruunu seuraa euron kurssia ja käytännössä valtion pankki seuraa Euroopan keskuspankin toimintoja. Tanskan kruunu on sidottu euroon suoraan.

Silleen kyllä Ruotsin suunnitelma oli aika nerokas. Ei oteta mitään erivapautta eurosta, ei vaan ikinä täytetä ehtoja niin ikinä ei tarvitse liittyä siihen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ruotsin kruunu seuraa euron kurssia ja käytännössä valtion pankki seuraa Euroopan keskuspankin toimintoja. Tanskan kruunu on sidottu euroon suoraan.

Silleen kyllä Ruotsin suunnitelma oli aika nerokas. Ei oteta mitään erivapautta eurosta, ei vaan ikinä täytetä ehtoja niin ikinä ei tarvitse liittyä siihen.
Kyllä, mutta tarvittaessa kummallakin maalla on mahdollisuus löyhentää sidettä ja antaa valuuttansa heikentyä tai vahvistua. Meillä puhutaan siitä valtavasta hyödystä, minkä euro tuo taloudelle, mutta käytännössä muut pohjoismaat ovat pärjänneet joko vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin me. En voi nähdä minään katastrofina sitä tilannetta, että meillä olisi oma valuuttamme, jota Suomen Pankki pitäisi yllä.
 

blue line

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Minulle on kyllä jäänyt lopputulemana tästä kaikesta sellainen maku, että Ranska ja Saksa vetävät Pohjoismaita, Hollantia ja Itävaltaa kakkoseen Itä-Euroopan maiden tukemana. Käsittämätön tilanne kaiken kaikkiaan.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Soininvaara kirjoitti jo, että koronkriisi rahoitetaan niinkuin sodat aina: rahaa painamalla. Tämä koronarahasto on ensimmäinen askel tähän suuntaan. Ensin se olisi nimellisesti EU:n yhteisvastuullista velkaa, mutta tätä velkaa ei kenelläkään ole aikomustakaan maksaa pois. Sitä ei vaan tässä vaiheessa saa vielä sanoa ääneen, vaikka kaikki sen jo tietävät. Tätä "päätöstä" pantataan jokunen vuosi. Näin koronapakettina se on selkeästi kertaluontoinen ja kohdennettu eikä mikään jatkuva avoin piikki Välimeren maille ja alku hyperinflaatiolle.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Soininvaara kirjoitti jo, että koronkriisi rahoitetaan niinkuin sodat aina: rahaa painamalla. Tämä koronarahasto on ensimmäinen askel tähän suuntaan. Ensin se olisi nimellisesti EU:n yhteisvastuullista velkaa, mutta tätä velkaa ei kenelläkään ole aikomustakaan maksaa pois. Sitä ei vaan tässä vaiheessa saa vielä sanoa ääneen, vaikka kaikki sen jo tietävät. Tätä "päätöstä" pantataan jokunen vuosi. Näin koronapakettina se on selkeästi kertaluontoinen ja kohdennettu eikä mikään jatkuva avoin piikki Välimeren maille ja alku hyperinflaatiolle.

Eli se on samalla selvä signaali, että jatkossa, kun ollaan tarpeeksi isoissa ongelmissa, kun säännöt ja ohjeistukset eivät kiinnostaneet, voidaan jatkossakin kutsua keskuspankit hätiin kuittaamaan maksamattomia velkoja. Johan se olisi prliteoreettisesti helvetin tyhmää noiden maiden kannalta tehdä mitään muuta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kyllä, mutta tarvittaessa kummallakin maalla on mahdollisuus löyhentää sidettä ja antaa valuuttansa heikentyä tai vahvistua. Meillä puhutaan siitä valtavasta hyödystä, minkä euro tuo taloudelle, mutta käytännössä muut pohjoismaat ovat pärjänneet joko vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin me. En voi nähdä minään katastrofina sitä tilannetta, että meillä olisi oma valuuttamme, jota Suomen Pankki pitäisi yllä.

Vertaat hieman oudosti muita Pohjoismaita euroiseen Suomeen. Jos Suomi eurosta lähtee, jotain merkittävää on tapahtunut. Noin etukäteen en lähtisi vertaamaan euron jälkeistä Suomea euron aikaiseen Ruotsiin. Euron aikaisista NATO-maista Norja ja Tanska puhumattakaan. Euro on pitänyt Eurooppaa ja siinä sivussa euron ulkopuolisia maita taloudeltaan ja muutenkin vakaana. Jos euro poistuu, talousnationalismi voimistuu. Tilanne on lähtkohtaisesti erilainen kuin euron aikana.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Usassa painetaan rahaa nopeammin kuin EU:ssa ainakin toistaiseksi, eikö niin? Normaalissa maailmassa sen pitäisi johtaa dollarin arvon alenemiseen suhteessa euroon, ja jos niin käy, se vaikeuttaa EU-maiden vientiä. Yhtälö ei taida olla niin yksinkertainen - insinöörinä ymmärrän huonosti talousmatematiikkaa, jossa käytetään samoja numeroita, mutta ihan eri lainalaisuuksilla kuin insinöörimatikassa. Edes etumerkki ei ole sama.
Joten kertokaapa taloutieteilijät miten käy inflaatiolle ja valuuttojen arvoille tässä kurimuksessa?
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Joten kertokaapa taloutieteilijät miten käy inflaatiolle ja valuuttojen arvoille tässä kurimuksessa?

Näillä tehdään kauppaa miljardeilla euroilla ja koitetaan arvata samaa, ja markkina on varmasti hinnoitellut kaiken olemassa olevan tiedon jo, joten valuuttojen tulevaa arvonkehitystä ei ole kauhean hyödyllistä spekuloida. Jos teet sijoituksia muussa valuutassa kuin eurossa (omista sijoituksista vain noin 30% on eurossa), kannat aina myös valuuttariskiä joka voi toteutua pluspuolella tai negatiivisesti. Toki sitten taas yhtiön kustannusvaluutan arvon lasku vaikuttaa yleensä positiivisesti kilpailykyyn mikä tasaa vaikutuksia.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
En ole taloustieteilijä, mutta sanoisin että inflaation riski on todellinen etenkin jenkeissä. Rahavarannon nopeaa kasvattamista pidetään yhtenä inflaation tyypillisimmistä aiheuttajista. Mikäli kokonaisrahavarannon kasvu on pahasti epäsuhdassa muuhun talouskasvuun, seuraus on yleensä rahan arvon lasku.

Vaikea kuitenkaan sanoa miten nämä korona-paketit vaikuttavat inflaatioon - näyttäisi siltä että valtaosa markkinoille syydetystä rahasta menee sille jo ennestään rikkaalle kansanosalle, joten kuinka paljon oikeasti "liikkuvaa" ja täten inflaatioon vaikuttavaa rahaa on tullut lisää? Hyvin vaikea arvioida.

Jänniä aikoja eletään joka tapauksessa, tälläkin rintamalla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Usassa painetaan rahaa nopeammin kuin EU:ssa ainakin toistaiseksi, eikö niin? Normaalissa maailmassa sen pitäisi johtaa dollarin arvon alenemiseen suhteessa euroon, ja jos niin käy, se vaikeuttaa EU-maiden vientiä. Yhtälö ei taida olla niin yksinkertainen - insinöörinä ymmärrän huonosti talousmatematiikkaa, jossa käytetään samoja numeroita, mutta ihan eri lainalaisuuksilla kuin insinöörimatikassa. Edes etumerkki ei ole sama.
Joten kertokaapa taloutieteilijät miten käy inflaatiolle ja valuuttojen arvoille tässä kurimuksessa?

En ole taloustieteilijä kun ne opinnot jäivät kesken, mutta maallikkona voin yrittää vastata. USA:ssa myllyt pyörivät, mutta niin ne pyörivät EKP:n toimesta euroalueellakin. Inflaatio ei nouse, koska palkankorotukset ja reaalipalkkojen nousu ovat olleet matalia. Tuotantoa on siirretty yhä halvempiin maihin ja teknologinen kehitys on ollut huimaa. Tuottavuus on ollut kehnoa. Joten ei tuosta inflaatiota oikein saa pystyyn.

Suomen Pankissa mm. Lauri Kajanoja on tuota avannut muutaman kerran. Esimerkiksi tässä.

Vaikea kuitenkaan sanoa miten nämä korona-paketit vaikuttavat inflaatioon - näyttäisi siltä että valtaosa markkinoille syydetystä rahasta menee sille jo ennestään rikkaalle kansanosalle, joten kuinka paljon oikeasti "liikkuvaa" ja täten inflaatioon vaikuttavaa rahaa on tullut lisää? Hyvin vaikea arvioida.

USA:ssa monet yritysjohtajat ja tutkijat ovat huolissaan kehityksestä, josta yllä kerrot. Varallisuus keskittyy liikaa, eriarvoisuus kasvaa. Heidän mukaan ongelma on tuottavuuden heikentyminen talouskriisin jälkeen. Tämä estää palkkojen kasvua ja luo tilanteita, joissa joidenkin kasvaneiden palkkojen ja palkkioiden kustannukset on maksettava alentamalla joidenkin toisten palkkoja. Amerikkalainen unelma on särkynyt tai särkymässä.

Ihan ketä tahansa kommareita nuo amerikkalaiset eivät ole. Maailman suurimpien yhtiöiden johtajia. Koska alkuperäinen on maksumuurin takana, suomeksi hieman tässä.

Keskittymistä ja sen ongelmia tarkastellaan aivan loistavasti tässä Elina Lepomäen varsin tuoreessa kirjoituksessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös