Koronan taloudelliset vaikutukset

[dana77]

Nyt ei puhuttu yhteisöveroista vaan ihan meidän junttien maksamista kunnallisveroista.

Minkä ihmeen takia te juntit sitten maksatte kunnallisveroa noin paljon? Asiastahan päätetään kunnalisvaltuustossa, niin sen kun tuotatte palvelut tehokkaasti ja keskitetysti ja laskette veroprosenttia. Ei tää niin vaikeeta ole hei.

 

[Ollakseni]

Samaan hengenvetoon totean ihan kotoperäisesti ettei valtion pidä rahoittaa Helsingin tulevaa taloudellista kyykkäystä vaan Helsinki nostaa oman kunnallisveroasteensa samalle tasolle muun maan kanssa ja katsotaan sen jälkeen uudelleen tuleeko muun Suomen kustantaa helsinkiläisten naurettavan pientä kunnallisveroastetta.

No jos Helsingin talous pyörii ja palvelut toimivat nykyisellä veroasteella, niin miksi veroastetta pitäisi nostaa? Sen takia, että Helsinki voisi maksaa enemmän rahaa maakuntiin, joissa ei pystytä huolehtimaan omasta taloudesta?

 

[Dennis]

Helpottiko se mielestäsi 90-luvun lamaa kun ei oltu mukana pankkiunionissa vaan saatiin ihan itse päättää miten hommaa toimii? Ajatteletko että jos meillä olisi oma valuutta niin silloin yrittäjät eivät ottaisi silloinkin huomattavasti edullisempia valuuttalainoja kuten 80-luvun lopussa, jolloin devalvoitaessa paska olisi tuulettimessa?

Niin, tämän valuuttalainaongelmanhan mahdollisti aikoinaan valuutan fixattu arvo ja vahvaa markkaa yritettiin puolustaa virheellisesti viimeiseen asti, josta seurasi ongelmia. Jos valuutta kelluu, niin arvo määräytyy markkinoilla ja 80-luvun lopun kaltainen valuuttalainaurpoilu ei ole mahdollista. Eli ei mene enää niin, että valuutan arvo on jatkuvasti joku tietty, kunnes sitten valtiojohto yhtenä hetkenä ilmoittaa, että nyt siitä lähtikin pois 30% arvosta. Jos kelluvan valuutan toimivuutta Suomessa haluaa jälkikäteen arvioida, niin 1990-luku lähes kokonaan tarjoaa siihen mahdollisuuden. En tiedä, onko tuo tahallista väärinymmärtämistä vai aitoa ymmärtämättömyyttä, että jos puhutaan mahdollisuudesta, että Suomella olisi oma kelluva valuutta, niin saman tien tulee pöytään joko ”devalvaatio”, ”16%-lainakorot” tai ”valuuttaluotot & 1990-luvun lama” -kortit.

Kun sanot että on erikoista että EU:saa tehdään nopeasti päätöksiä 50 miljardista ja Suomessa ei saada päätöksiä tehtyä 20 miljoonasta niin onko se kuitenkin tarkoitettu puolustukseksi sille, että päätökset pitää siellä missä niitä ei saada tehdyksi?

Kritisoin siis Suomen päättäjiä tässä asiassa, eli pomminvarmasti tämän tuoreimman himmelin sopimuksessa on Kulmunin nimi alla ennen kuin ollaan kesälomilla ja hallitus on asian kokonaisuudessaan siunannut. Eli näihin massiivisiin eurohankkeisiin konsensus löytyy aina oudon nopeasti.

 

[dana77]

Niin, tämän valuuttalainaongelmanhan mahdollisti aikoinaan valuutan fixattu arvo ja vahvaa markkaa yritettiin puolustaa virheellisesti viimeiseen asti, josta seurasi ongelmia. Jos valuutta kelluu, niin arvo määräytyy markkinoilla ja 80-luvun lopun kaltainen valuuttalainaurpoilu ei ole mahdollista. Eli ei mene enää niin, että valuutan arvo on jatkuvasti joku tietty, kunnes sitten valtiojohto yhtenä hetkenä ilmoittaa, että nyt siitä lähtikin pois 30% arvosta.

Ihan sama problematiikka on pienillä ja syrjäisillä markkina-alueilla vaikka valuutta olisikin kelluva. Kun valuuttalaina otetaan hyvänä aikana, niin sen hinta kallistuu aina kun oma valuutta heikkenee. Silloin sama tapahtuu vain pikkuhiljaa.

Kritisoin siis Suomen päättäjiä tässä asiassa, eli pomminvarmasti tämän tuoreimman himmelin sopimuksessa on Kulmunin nimi alla ennen kuin ollaan kesälomilla ja hallitus on asian kokonaisuudessaan siunannut. Eli näihin massiivisiin eurohankkeisiin konsensus löytyy aina oudon nopeasti.

Voi olla että minä ymmärsinkin. Voi myös olla, että minä ymmärsin että tämän myötä noille samoille typerille päättäjille annetaan nykyistä enemmän valtaa.

 

[Dennis]

Ihan sama problematiikka on pienillä ja syrjäisillä markkina-alueilla vaikka valuutta olisikin kelluva. Kun valuuttalaina otetaan hyvänä aikana, niin sen hinta kallistuu aina kun oma valuutta heikkenee. Silloin sama tapahtuu vain pikkuhiljaa.

Kyllä, mutta silloin riski on mahdollisen valuuttalainan ottajalle eri tavalla tietoinen kuin mitä oli 1980-luvun lopussa, jolloin ”vahvan markan politiikan” vauhdittamana pankit myivät asiakkailleen riskittömiä valuuttaluottoja, joiden vakuutena on se, ettei valtio devalvoi...

 

[dana77]

Kyllä, mutta silloin riski on mahdollisen valuuttalainan ottajalle eri tavalla tietoinen kuin mitä oli 1989-luvun lopussa, jolloin ”vahvan markan politiikan” vauhdittamana pankit myivät asiakkailleen riskittömiä valuuttaluottoja, joiden vakuutena on se, ettei valtio devalvoi...

Aa. Ihmiset ovat oppineet virheistään eivätkä toista niitä enää. Nyt lainojen valheellinen mainonta on saatu kitkettyä ja kun ihmiset eivät enää ole kahlittu ottamaan lainojaan vaan jostain suomalaisista kivijalkapankeista, vaan he voivat shoppailla edullisimpia vaihtoehtoja paljon vapaamminen euroopasta tai koko maailmasta, niin riskejä ei ole samalla tavalla.

 

[Dennis]

Esim oma firma on kokonaan muualla Suomessa toimiva 500 hengen yritys, mutta pääkonttori on veroteknisistä syistä rekisteröity Helsinkiin. Mitä ne syyt on niin sitä varten meillä on lakiasianjohtaja jonka työtä on optimoida näitä asioita. En oikeasti tiedä.

Menee jo vähän sivuun aiheesta, mutta kovasti kyllä kiinnostaa, mitä veroteknisiä syitä on rekisteröidä firma Helsinkiin vs. muu kotipaikka. Yhteisön maksamat yhteisö- ja arvonlisäverot kuitenkin samat ympäri valtakunnan.

 

[Dennis]

Aa. Ihmiset ovat oppineet virheistään eivätkä toista niitä enää. Nyt lainojen valheellinen mainonta on saatu kitkettyä ja kun ihmiset eivät enää ole kahlittu ottamaan lainojaan vaan jostain suomalaisista kivijalkapankeista, vaan he voivat shoppailla edullisimpia vaihtoehtoja paljon vapaamminen euroopasta tai koko maailmasta, niin riskejä ei ole samalla tavalla.

Vielä pitäisi keksiä se mekanismi, miksi yrittäjät sankoin joukoin ryntäisi ottamaan maailmalta tai kotimaasta valuuttalainoja, jos Suomella olisi oma valuutta käytössä. Ja toisekseen - vaikka siitä (liian) monta traagista ihmiskohtaloa seurasikin, niin tuo valuuttaluotto-ongelma ei loppujen lopuksi ollut mikään merkittävä kokonaisuus 1990-luvun alun laman syövereissä. Surullinen sivujuonne toki.

Mutta joo, se off-topicista. Mitä varsinaiseen ketjun aiheeseen tulee, niin uskoakseni koronan taloudellisista vaikutuksista on nähty vasta alkusoitto.

 

[dana77]

Vielä pitäisi keksiä se mekanismi, miksi yrittäjät sankoin joukoin ryntäisi ottamaan maailmalta tai kotimaasta valuuttalainoja, jos Suomella olisi oma valuutta käytössä.

Täsmälleen siitä samasta syystä kuin 80-luvullakin, eli koska niitä halvemmalla sai + ihmiset eivät ymmärtäneet siihen liittyviä riskejä, aivan samoin kuin ne jotka sanovat että nyt tilanne on eri.

 

[Dennis]

Täsmälleen siitä samasta syystä kuin 80-luvullakin, eli koska niitä halvemmalla sai + ihmiset eivät ymmärtäneet siihen liittyviä riskejä, aivan samoin kuin ne jotka sanovat että nyt tilanne on eri.

En nyt ihan hiffaa mitä ajat takaa. Eli mahdollinen eurosta irtautuminen - vapaaehtoisesti tai pakotettuna - ja oma valuutta Suomella on huono ja mahdoton ajatus, koska 1980-luku ja valuuttaluotot?

 

[Cobol]

Vielä pitäisi keksiä se mekanismi, miksi yrittäjät sankoin joukoin ryntäisi ottamaan maailmalta tai kotimaasta valuuttalainoja, jos Suomella olisi oma valuutta käytössä.

Riippuen olisiko Suomen valuutta kelluva kuten uskon, vai jotain muuta, sen arvo määräytyisi markkinoilla. Isoja peliliikkeitä vastaan Suomen olisi kallista tai hyvin kallista suojautua. Tämä ja moni muu tekijä vaikuttaisi myös korkoihin. Olisi mahdollista, että Suomen valuutassa lainan korko olisi yritykselle luokkaa 7 prosenttia, ja määrä merkittävästi rajallinen. Ulkomailta voisi olla saatavissa halvemmalla korolla enemmän lainaa. Devalvaatio riskinä olisi todellisuutta.

Yrityksillä on nyt luokkaa 250 miljardia euroa lainoja. Niiden muuttaminen markkapohjaisiksi saattaisi laukaista erilaisia pienellä kirjoitettuja ehtoja. Kuten suuremman koron jne. Jos niitä ei muutettaisi markkapohjaisiksi, ne kuitenkin maksettaisiin markoilla. Tämä vaikuttaisi mahdollisesti markan ulkoiseen arvoon ja lainoista tulisi kalliimpia.

Valtion ja kuntien eurovelat lienee jossain 150 miljardin tienoilla.

 

[Dennis]

Riippuen olisiko Suomen valuutta kelluva kuten uskon, vai jotain muuta, sen arvo määräytyisi markkinoilla. Isoja peliliikkeitä vastaan Suomen olisi kallista tai hyvin kallista suojautua. Tämä ja moni muu tekijä vaikuttaisi myös korkoihin. Olisi mahdollista, että Suomen valuutassa lainan korko olisi yritykselle luokkaa 7 prosenttia, ja määrä merkittävästi rajallinen. Ulkomailta voisi olla saatavissa halvemmalla korolla enemmän lainaa. Devalvaatio riskinä olisi todellisuutta.

Yrityksillä on nyt luokkaa 250 miljardia euroa lainoja. Niiden muuttaminen markkapohjaisiksi saattaisi laukaista erilaisia pienellä kirjoitettuja ehtoja. Kuten suuremman koron jne. Jos niitä ei muutettaisi markkapohjaisiksi, ne kuitenkin maksettaisiin markoilla. Tämä vaikuttaisi mahdollisesti markan ulkoiseen arvoon ja lainoista tulisi kalliimpia.

Valtion ja kuntien eurovelat lienee jossain 150 miljardin tienoilla.

Vaikea keksiä miksi Suomella olisi nykymaailman talouden pelisäännöt huomioiden mikään muukaan kuin kelluva valuutta, mikäli siihen mentäisiin. Edellisen eurokriisin eskaloituessa asiaa pohdittiin monen talousihmisen toimesta ja silloin konsensus oli, että oma valuutta jopa vahvistuisi euroon nähden, mikä saattaisi hankaloittaa vientisektoria. No, siitä nyt on pian 10 vuotta aikaa ja Suomen demografia on huonontunut entisestään, velkamäärä kasvanut ja mitään rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty. Eli olisiko euron nykyinen arvo suht 1:1 ”hugen” kanssa?

 

[dana77]

En nyt ihan hiffaa mitä ajat takaa. Eli mahdollinen eurosta irtautuminen - vapaaehtoisesti tai pakotettuna - ja oma valuutta Suomella on huono ja mahdoton ajatus, koska 1980-luku ja valuuttaluotot?

Oma valuutan huono puoli Suomelle olisi että se nostaisi korkotasoja. Toki positiivisiakin mahdollisuuksia olisi. Tuossa tilanteessa minä todennäköisesti pitäisin sijoitukseni yms omaisuuteni turvassa euroina, koska en haluaisi ottaa pienen syrjäisen valuutan kanssa tarpeettomia valuuttariskejä.

 

[Cobol]

Vaikea keksiä miksi Suomella olisi nykymaailman talouden pelisäännöt huomioiden mikään muukaan kuin kelluva valuutta, mikäli siihen mentäisiin. Edellisen eurokriisin eskaloituessa asiaa pohdittiin monen talousihmisen toimesta ja silloin konsensus oli, että oma valuutta jopa vahvistuisi euroon nähden, mikä saattaisi hankaloittaa vientisektoria. No, siitä nyt on pian 10 vuotta aikaa ja Suomen demografia on huonontunut entisestään, velkamäärä kasvanut ja mitään rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty. Eli olisiko euron nykyinen arvo suht 1:1 ”hugen” kanssa?

Totta. Markan tms arvo voitaisiin määritellä 1:1 euron kanssa ja siitä sitten kellumaan. Ja kun valuutta mahdollisesti devalvoituisi 10 prosenttia, julkisyhteisöjen ja yritysten velkamäärät Suomessa kasvaisivat luokkaa 400 -> 440 miljardia. Korko saattaisi olla sekin suurempi, koska vaihdoimme eurot markkoihin.

Euroeron kustannuksia on vaikea arvioida, mutta suoranaiset välittömät kustannukset olisivat luokkaa 20-50 miljardia siitä riippuen, mitä kaikkia vastuita Suomi joutuisi maksamaan lähtiessään. Tietenkin niille tulisi maksuaikaa. Itse siirtyminen maksaisi luokkaa 10-20 miljardia, koska eihän meillä ole mitään markkapohjaista rahoitus- ja maksujärjestelmää, vaan kaikki toimii eurolla. Ne on luotava.

Eli ei mikään mahdoton juttu, mutta jokainen voi arvioida riskit valuutan, korkojen ja rahoituksen osalta. Nyt joku Soroksen tapainen peluri ei juuri uhkaa euroa, mutta Suomen markka olisi oikeastaan aina altis keinottelulle. Lähinnä niin, että markan arvoa pyrittäisin madaltamaan, mikä olisi mahdollisesti edelleen euroissa oleville veloille ongelmallista ja johtaisi pahimmillaan kriisiin. Ja valitan jo ennakkoon, Venäjä saisi pelimahdollisuuden Suomea vastaan. Se voisi painostaa Suomea taloudellisesti aivan eri tavoin markan kuin euron kanssa.

 

[BlackWolf]

Riippuen olisiko Suomen valuutta kelluva kuten uskon, vai jotain muuta, sen arvo määräytyisi markkinoilla. Isoja peliliikkeitä vastaan Suomen olisi kallista tai hyvin kallista suojautua. Tämä ja moni muu tekijä vaikuttaisi myös korkoihin. Olisi mahdollista, että Suomen valuutassa lainan korko olisi yritykselle luokkaa 7 prosenttia, ja määrä merkittävästi rajallinen. Ulkomailta voisi olla saatavissa halvemmalla korolla enemmän lainaa. Devalvaatio riskinä olisi todellisuutta.

Yrityksillä on nyt luokkaa 250 miljardia euroa lainoja. Niiden muuttaminen markkapohjaisiksi saattaisi laukaista erilaisia pienellä kirjoitettuja ehtoja. Kuten suuremman koron jne. Jos niitä ei muutettaisi markkapohjaisiksi, ne kuitenkin maksettaisiin markoilla. Tämä vaikuttaisi mahdollisesti markan ulkoiseen arvoon ja lainoista tulisi kalliimpia.

Valtion ja kuntien eurovelat lienee jossain 150 miljardin tienoilla.

Miksi lainojen korko olisi 7 prosenttia? Onko Ruotsissa lainojen korot 7 prosenttia? Aikanaan meillä ei ollut pääoman vapaata liikkuvuutta. Meillä oli hyvin hidas ja kankea järjestelmä missä rahaa piti siirtää ihan eri tavoin kuin nykyään. Tässä maailmassa on aika helskutin monta maata, pientäkin, joilla ei ole euroa käytössä ja ne pärjää aivan loistavasti omalla valuutallaan. Mikään ei viittaa siihen, että mikään 1980-luku voisi tulla takaisin. Se oli täysin toinen maailma ja siellä oli täysin toinen pelikenttä ja pelikentällä täysin toiset systeemit ja säännöt. Nykyään eletään internetaikaa ja rahat liikkuu numeroina tietokoneiden näytöillä. Mitään tuollaisia valuuttariskejä mitä aiemmin oli ei ole enää olemassa.

 

[dana77]

Mitään tuollaisia valuuttariskejä mitä aiemmin oli ei ole enää olemassa.

"Kaikki mitä voidaan keksiä, on jo keksitty." – Charles H. Duell, Yhdysvaltain patenttiviraston pääjohtaja, 1899.

"On mahdollista, että tulevaisuuden tietokoneet eivät paina enempää kuin 1,5 tonnia." – Popular Mechanics, 1949.

"Luulen, että maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle." – Thomas Watson, IBM:n pääjohtaja, 1943.

"Ei ole mitään syytä, miksi jokainen haluaisi tietokoneen kotiinsa." – Ken Olson, Digitalin perustaja ja pääjohtaja, 1977.

"Mitään tuollaisia valuuttariskejä mitä aiemmin oli ei ole enää olemassa." - Blackwolf, Jatkoajan nimimerkki, 2020.

Euro Dollar Exchange Rate (EUR USD) - Historical Chart

Interactive historical chart showing the daily Euro - U.S. Dollar (EURUSD) exchange rate back to 1999.

www.macrotrends.net

 

[BlackWolf]

"Kaikki mitä voidaan keksiä, on jo keksitty." – Charles H. Duell, Yhdysvaltain patenttiviraston pääjohtaja, 1899.

"On mahdollista, että tulevaisuuden tietokoneet eivät paina enempää kuin 1,5 tonnia." – Popular Mechanics, 1949.

"Luulen, että maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle." – Thomas Watson, IBM:n pääjohtaja, 1943.

"Ei ole mitään syytä, miksi jokainen haluaisi tietokoneen kotiinsa." – Ken Olson, Digitalin perustaja ja pääjohtaja, 1977.

"Mitään tuollaisia valuuttariskejä mitä aiemmin oli ei ole enää olemassa." - Blackwolf, Jatkoajan nimimerkki, 2020.

Euro to US Dollar Exchange Rate Chart | Xe

EUR to USD currency chart. XE’s free live currency conversion chart for Euro to US Dollar allows you to pair exchange rate history for up to 10 years.

www.xe.com

En nyt ihan ymmärrä yhteyttä. USA:ssa painokoneet laulaa valuuttaa jatkuvalla syötöllä. Tekevät sitä täysin samaa kuin mitä Euroopassa tehdään kun EKP ostaa jälkimarkkinoilta loputtomasti euromaiden velkakirjoja. Mitään tekemistä ei näillä ole minkään noiden muiden lainaustesi kanssa.

 

[Cobol]

Miksi lainojen korko olisi 7 prosenttia? Onko Ruotsissa lainojen korot 7 prosenttia?

En ole kirjoittanut, että lainojen korko olisi 7 prosenttia. Sen sijaan kirjoitin, että "olisi mahdollista luokkaa 7 prosenttia". Lopeta trollaaminen laittamalla väitteitä, joita en ole kirjoittanut. Alat ärsyttämään aika paljon ja mulla on kohtuullinen pinna.

Vastaan silti - edelleen asiallisesti - sinullekin, mutta en enää jatkossa. En koe keskustelua järkeväksi, jos joka kerta pitää vääntää ensin mitä kirjoitin ja mitä en. Et taida olla niin tyhmä, joten kyse on trollauksesta.

Asiaan. "Olisi mahdollista, että Suomen valuutassa lainan korko olisi yritykselle luokkaa 7 prosenttia" voisi tarkoittaa tilannetta, jossa Suomen korkotaso ajautuu omalla valuutalla vanhoista ja uusista lainoista johtuen samanlaiseen tilanteeseen, kuin ongelmallisten euromaiden. Eurossakin näiden maiden korot nousivat hetkessä. Italian korko nousi jonnekin 15 prosenttiin (10 vuoden laina).

Ruotsin velka suhteessa BKT on vain 35 prosenttia. Suomen velka olisi euroerossa yli 80, luultavasti yli 100. Mailla ei voi olla sama korko markkinoilla.

 

[Cobol]

Lainojen korot nousivat muuten Italiassa myös vuoden 2020 koronakriisin aikana 15 prosenttiin, vaikka maa onkin eurossa:

Italian korot nousivat hetkessä pilviin - keskuspankin hätärahoitus tuli tarpeeseen

Velkainen (suhteessa bkt) Suomi omalla valuutalla saattaisi puhkaista 7 prosentin sijasta 20 prosenttia vastaavassa kriisissä ja Suomen Pankki ei pystyisi rauhoittamaan markkinoita EKP:n tapaan.

 

[mjr]

Velkainen (suhteessa bkt) Suomi omalla valuutalla saattaisi puhkaista 7 prosentin sijasta 20 prosenttia vastaavassa kriisissä ja Suomen Pankki ei pystyisi rauhoittamaan markkinoita EKP:n tapaan.

Sitten valuutta devalvoituisi, toki ikävä asia, ja viennin kilpailukyky kasvaisi huomattavasti yhdellä iskulla. En kyllä tiedä miksi maalailet pelkästään lamatilanteita noissa skenaarioissasi. Omasta valuutasta on myös monenlaista hyötyä, eivätkä esimerkiksi Tanska, Norja ja Ruotsi ole joutuneet mihinkään synkkään kurimukseen. Eikä velan määrä suhteessa BKT:hen ole niin oleellinen tekijä kuin markkinoiden arvio maksukyvystä.

 

[Tadu]

Euro ajaa myös meidät lähemmäksi eu:n yhteisvastuita, kun taas Ruotsille on poliittisesti helpompi olla maksamatta laskua.

 

[Cobol]

Sitten valuutta devalvoituisi, toki ikävä asia, ja viennin kilpailukyky kasvaisi huomattavasti yhdellä iskulla. En kyllä tiedä miksi maalailet pelkästään lamatilanteita noissa skenaarioissasi. Omasta valuutasta on myös monenlaista hyötyä, eivätkä esimerkiksi Tanska, Norja ja Ruotsi ole joutuneet mihinkään synkkään kurimukseen. Eikä velan määrä suhteessa BKT:hen ole niin oleellinen tekijä kuin markkinoiden arvio maksukyvystä.

Samasta syystä kuin lainanantajaa kiinnostaa velallisen maksukyky normaalitilanteen ulkopuolella. En kannata euroeroa, ja tuon riskejä esille. Velan määrällä suhteessa BKT on taipumus liittyä arvioon maksukyvystä. Ei Suomi mikään USA ole, joka on poikkeus.

 

[mjr]

Samasta syystä kuin lainanantajaa kiinnostaa velallisen maksukyky normaalitilanteen ulkopuolella. En kannata euroeroa, ja tuon riskejä esille. Velan määrällä suhteessa BKT on taipumus liittyä arvioon maksukyvystä. Ei Suomi mikään USA ole, joka on poikkeus.

Yhtä reaalinen riski on olla rahaliitossa, jonka korkopolitiikka ei noudata oman taloutemme tarpeita. Jos olemme laskusuhdanteessa ja Euroopan ydinalueilla puolestaan on tarve nostaa korkoja niin mitä tapahtuu? Käytännössä esim. Etelä-Eurooppa jo joutui vastaavaan tilanteeseen, kun niiden buumit 2000-luvulla saivat lisävauhtia suhteettoman matalista koroista. Meidän tulisi erota eurosta sopivan hetken tultua.

 

[Cobol]

Euro ajaa myös meidät lähemmäksi eu:n yhteisvastuita, kun taas Ruotsille on poliittisesti helpompi olla maksamatta laskua.

Jos unohdetaan termit vähäksi aikaa, euro on jo sellaisenaan yhteisvastuun valuutta. Kun EKP:lla ja kansallisilla keskuspankeilla on taseet pullollaan markkinoilta ostettuja velkakirjoja, kyse on monessa suhteessa yhteisvastuusta.

 

[Cobol]

Yhtä reaalinen riski on olla rahaliitossa, jonka korkopolitiikka ei noudata oman taloutemme tarpeita. Jos olemme laskusuhdanteessa ja Euroopan ydinalueilla puolestaan on tarve nostaa korkoja niin mitä tapahtuu? Käytännössä esim. Etelä-Eurooppa jo joutui vastaavaan tilanteeseen, kun niiden buumit 2000-luvulla saivat lisävauhtia suhteettoman matalista koroista. Meidän tulisi erota eurosta sopivan hetken tultua.

Totta, ja olen aika monta kertaa viime vuosina tuonut esille euron ongelmia. Eroaminen eurosta on mahdollista tavalla, jonka esitin eilen. Tällä hetkellä näen samalla tavalla kuin esimerkiksi palvelut ja teollisuus sekä poliittiset puolueet (pl. Perussuomalaiset, ehkä osa Keskustaa) Suomessa, että eroaminen ei ole järkevää. Tilanne voi muuttua, tästä ei kahta sanaa.

Lisäksi eurohan oli Suomelle poliittinen valinta, ei vain taloudellinen. Onko tilanteemme muuttunut niin paljon tässä Venäjän vieressä, että mielestämme EU:n perustaa rikotaan, ja Suomi voi lähteä eurosta yksipuolisesti? Mihin muuhun ero johtaisi?