Koronan taloudelliset vaikutukset

[dana77]

Moni liittoon kuuluva miettii, miksi myös liittoon kuulumaton saa liiton neuvotteleman korotuksen. Ilmari on heidän mielestään vapaamatkustaja.

Moni ei halua esim. poliittisista syistä kuulua ammattiliittoon, mutta varautuu mahdolliseen työttömyyteen kuulumalla esim. YTK:hon.

Ilmari on hölmö. Ilmari ei halua palkastaan maksaa yhtään enempää mahdollisen työttömyyden varalle, kun Ilmari uskoo, että hänelle kyllä aina töitä riittää.

Miksi minkään liiton pitäisi kenenkään palkkaa neuvotella. Jos Ilmari on sitä mieltä että on oikeudenmukaisempaa, että jokaisen pitäisi saa neuvotella oman palkkansa, niin ehkä se kertoo siitä että Ilmari on fiksu.

 

[Uuhis #97]

URL]

Periaatteessa oikeusvaltiossa ei tulisi olla nykyistä järjestelmää. Siitä luopuminen ei tunnu mahdolliselta ay-liikkeessä ja vasemmiston puolueissa.

Onkohan kukaan kokeillut haastaa tuota kotimaisissa tai kv tuomioistuimissa esimerkiksi perustuslain vastaisena?

 

[Patarouva]

Miksi minkään liiton pitäisi kenenkään palkkaa neuvotella. Jos Ilmari on sitä mieltä että on oikeudenmukaisempaa, että jokaisen pitäisi saa neuvotella oman palkkansa, niin ehkä se kertoo siitä että Ilmari on fiksu.

Ei Ilmarin tarvitse liittoon kuuluakaan. Hän voi kuulua vaikka YTK:hon, jos haluaa ansiosidonnaista. Moni Ilmari, joka ei kuulu liittoon, kuuluu silti kassaan juuri tuon takia.

Ilmari voi olla kuinka fiksu ja hyvä työmies tahansa, mutta tässä asiassa Ilmari on ollut luottavainen hölmö.

 

[mjr]

Ilmari voi olla kuinka fiksu ja hyvä työmies tahansa, mutta tässä asiassa Ilmari on ollut luottavainen hölmö.

Niin, ei yksityisen kassan jäsenmaksu todellakaan kaada kenenkään taloutta - mutta samalla se tekee koko järjestelmän aika absurdiksi. Eli todella merkittävä etu riippuu siitä, maksaako vuodessa hyvin pienen summan vai ei.

 

[Cobol]

Onkohan kukaan kokeillut haastaa tuota kotimaisissa tai kv tuomioistuimissa esimerkiksi perustuslain vastaisena?

Ei ole tainnut loppuun asti viedä, mutta asiasta on keskusteltu mm. tässä:

Karu väite ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta: ”Eräänlainen valuvika”

Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.

www.uusisuomi.fi

Aiemmin ansioturvareformia ajoivat Sitra ja viisi kirjoittajaa eli Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustajat Osmo Soininvaara (vihr.) ja Elina Lepomäki (kok.) sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen.

 

[Patarouva]

Niin, ei yksityisen kassan jäsenmaksu todellakaan kaada kenenkään taloutta - mutta samalla se tekee koko järjestelmän aika absurdiksi. Eli todella merkittävä etu riippuu siitä, maksaako vuodessa hyvin pienen summan vai ei.

Totta. Onhan se absurdia. Tässä keskustelussa toiset ovat nähneet asian periaatteellisella tasolla eli järjestelmää pitäisi muuttaa. Minä olen keskittynyt nyt voimassa olevaan järjestelmään ja siihen, että omilla valinnoilla olisi moni Ilmari nyt paremmassa taloudellisessa asemassa. Eikö tässä nyt toteudu se yksilön valinnan mahdollisuus parhaimmillaan.

 

[heavy]

Minullekaan ei avaudu tämä ansiosidonnaisesta kovin suuri kouhkaaminen, jos joku ei halua kassaan kuulua niin onhan se oma valinta. Aivan kuin vaikka lapsilisät, ei niitäkään kenellekään automaattisesti anneta, mutta luultavasti valtosa osaa nekin sieltä valtion kassasta hakea. Vaikka puhdasta sosialismiä sellainenkin valtionvaroista elatuksen hakeminen on.

 

[Styge]

Tuo julkisen velan osittainen nollaus voisi olla ihan järkevä veto - jonkun Italian kohdalla veikkaisin, että joko tehdään noin tai sitten maa eroaa eurosta saaden aikaan ehkä isommankin aallon. Olisi myös mukavaa Suomen kannalta ottaa parikymmentä miljardia velkaa ja investoida kysyntään ja työllisyyteen, ja sitten vielä lopuksi nollata velka. Kätevää.

Niin, minkälaisen kuvan velkojen nollaus antaisi valtioiden päättäjille, tbtf-yrityksilla ja lopputulemana kuluttajille rahasta sekä rahan arvon pysyvyydestä. Tuollaisen velkojen nollauksen seurauksena on aika vaikea uskoa, että yhtäkkiä lepsun talouspolitiikan maat jotenkin alkaisivat noudattamaan budjettikuria. Eiköhän seurauksena olisi vaan entistä hillittömämpi velanotto, kun ainahan velat voidaan nollata. Näin syvemmin ajatukseen perehtymättä kuulostaisi kovin vaaralliselta tieltä järjestelmän luottamuksen suhteen.

 

[mjr]

Näin syvemmin ajatukseen perehtymättä kuulostaisi kovin vaaralliselta tieltä järjestelmän luottamuksen suhteen.

Jotkut ovat ajatelleet samaa finanssisektorin suhteen, mutta se ei ole estänyt pelastustoimia ja näköjään hyvin porskutetaan edelleen kun valtiot ja keskuspankit tukevat iloisesti näitä jättejä joka pulassa.

 

[Cobol]

Niin, minkälaisen kuvan velkojen nollaus antaisi valtioiden päättäjille, tbtf-yrityksilla ja lopputulemana kuluttajille rahasta sekä rahan arvon pysyvyydestä. Tuollaisen velkojen nollauksen seurauksena on aika vaikea uskoa, että yhtäkkiä lepsun talouspolitiikan maat jotenkin alkaisivat noudattamaan budjettikuria. Eiköhän seurauksena olisi vaan entistä hillittömämpi velanotto, kun ainahan velat voidaan nollata. Näin syvemmin ajatukseen perehtymättä kuulostaisi kovin vaaralliselta tieltä järjestelmän luottamuksen suhteen.

Valtion velkojen nollaus (100 % -> 0 %) ei ole talouskeskusteluissa juurikaan esillä eikä tässäkään ketjussa. Sen sijaan velkojen osittainen leikkaaminen ja muuttaminen ikuisiksi nollakorolla tulee olemaan arvatakseni seuraavat vuodet. Muutos tapahtui, kun osa tiukan kurin ekonomisteista vaihtoi koronakriisin edellä tai siitä johtuen puolta ja kun aiemmat arviot esimerkiksi velan vahingollisuudesta XX prosentin yli ovat ilmeisesti osoittautumassa kiistanalaisiksi. Tietenkin kyse on myös tulevista polvista - ellei veloilla tehdä jotain. Ja jotain on tarkoitus tehdä.

Suomessa taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä on yksi ekonomisteista, jotka ovat nostaneet velkojen leikkaukset uudelleen esille. Euroalueella tästä on viriämässä keskustelu laajemminkin, koska Italia haluaa pysyvää muutosta ja on ilmoittanut, että muu ei oikeastaan riitä. Vihriälän esitys on, että velkoja leikataan vähintään 10 prosenttia koronaa edeltäneestä tasosta. Tämä tarkoittaa sitäkin, että ottamalla nyt lisävelkaa @mjr mainitsema 20 miljardia, se leikattaisiin kokonaan ja vielä 10 prosenttia edeltävältä tasolta.

Näin koronaelvytykseen tulisi todella paljon lisärahaa ja valtioiden velat vähenisivät silti. Teknisesti toteutus tapahtuisi esimerkiksi EKP:n ja valtioiden keskuspankkien hallussa olevien valtioiden lainakirjojen muuttamisesta nollakorolle ja ikuisiksi. Voi kuulostaa hunningolle menolta, mutta todellisuudessa virhe tehtiin jo Italian ja Kreikan päästämisessä mukaan euroon. Italian talous ja velkamäärä pankeille on niin ongelmallinen, että se vaikuttaa estävän kaikki tarpeelliset rakennemuutokset pankkisektorilla ja tuottavuuden kasvattamisessa.

Jotain on tehtävä, koska nykytavalla ei voida jatkaa montaa vuotta. Vaaraksi tulee Italian, Espanjan, Kreikan ja Ranskan lähtö eurosta ja ilmoitus, että pitäkää hyvänänne vastuita myöten.

 

[dana77]

Tästä velkakeskustelusta tulee paljon mieleen kirja jota tällä hetkellä luen eli Sinuhe egyptiläinen. Siinä orjat hyvin tarkkaan pohtii miten paljon on sopivaa varastaa isännältä, koska isännä etuahan hän vain ajattelee. EU haluaa saada markkinoilta edullista lainaa ja se onnistuu niin, että EU alue on luetettava velanmaksaja tavalla tai toisella. Kuten Lannisterit Game of Thronesissa. Samaan aikaan suunnitellaan velkojen leikkaamisia. Jos toiminta perustuu velallisen epärehellisyyyteen eli ajatukseen ettei niitä koskaan makseta takaisin, niin kieltäisivät sitten koko yksityisen rahan lainaamisen ja alkaisivat itse painamaan tarvittavat rahat. Kakkua ei voi syödä ja säästää.

 

[mjr]

ja alkaisivat itse painamaan tarvittavat rahat. Kakkua ei voi syödä ja säästää.

Kukas niitä sitten nyt painaa? Anyway, tämä on osoitus tilanteesta, jossa kakun voi todennäköisesti sekä syödä että säästää - finanssisektori on ainakin pärjännyt tällä reseptillä tosi hienosti. Sekään ei ole markkinoiden varassa, too big to fail. Ehkäpä modernit kansallisvaltiotkin ovat sitä?

 

[dana77]

Kukas niitä sitten nyt painaa? Anyway, tämä on osoitus tilanteesta, jossa kakun voi todennäköisesti sekä syödä että säästää - finanssisektori on ainakin pärjännyt tällä reseptillä tosi hienosti. Sekään ei ole markkinoiden varassa, too big to fail. Ehkäpä modernit kansallisvaltiotkin ovat sitä?

En usko, mutta se nähdään. Tosin tulevilta sukupolvilta on ennenkin keksitty innovatiivisia tapoja varastaa ja niitä on turha miettiä kun meistä ei monet ole niiden lopputulosta enää näkemässä

 

[olkikuukkeli]

Suomessa taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä on yksi ekonomisteista, jotka ovat nostaneet velkojen leikkaukset uudelleen esille. Euroalueella tästä on viriämässä keskustelu laajemminkin, koska Italia haluaa pysyvää muutosta ja on ilmoittanut, että muu ei oikeastaan riitä. Vihriälän esitys on, että velkoja leikataan vähintään 10 prosenttia koronaa edeltäneestä tasosta. Tämä tarkoittaa sitäkin, että ottamalla nyt lisävelkaa @mjr mainitsema 20 miljardia, se leikattaisiin kokonaan ja vielä 10 prosenttia edeltävältä tasolta.

Italia on kyllä mielenkiintoinen. Tiedän 90-luvun korruptioskandaalit ja muut, mutta käytännössä Italiahan velkaantui 80-luvulla, jonka jälkeen velkaantuneisuusaste pysyi aika lailla samana aina finanssikriisiin asti, jolloin se pomppasi nykyisiin lukemiin. Käsittääkseni Italian talous on ollut aika suorituskykyinenkin ja tuon jättivelkaantumisen jälkeen talous on ollut useimmiten ylijäämäinen ennen korkomaksuja. Eli aikamoisen sopan keittivät vuosikymmenessä 1980-1990 italialaiset!

Tämä velkojen leikkauspuhe on minusta todella tärkeä ottaa tässä vaiheessa esille, koska talousjärjestelmämme on ollut sekopäinen jo 10 vuotta ja nyt ei-kenenkään syystä pandemia on tuonut sen tilanteeseen, jollaista ei ole koskaan ennen ollut. Tuolla toisessa ketjuissa puhuimme silloin talouden reseteistä, mikään ei voi olla otollisempi aika sille kuin tämä. Millainen sen pitäisi olla, sitä on hankala sanoa. Pelkkä velkajärjestelyjen muuttaminen ei missään tapauksessa riitä.

 

[Tadu]

Minullekaan ei avaudu tämä ansiosidonnaisesta kovin suuri kouhkaaminen, jos joku ei halua kassaan kuulua niin onhan se oma valinta. Aivan kuin vaikka lapsilisät, ei niitäkään kenellekään automaattisesti anneta, mutta luultavasti valtosa osaa nekin sieltä valtion kassasta hakea. Vaikka puhdasta sosialismiä sellainenkin valtionvaroista elatuksen hakeminen on.

Tämä olisi jos OK jos se ansiosidonnainen kustannettaisiin niillä kassamaksuilla, mutta koska jokainen kassaan kuulumatonkin maksaa ansiosidonnaisesta vaikka ei sitä saakaan, on kyse typerästä ja epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä.

Lapsilisillä ei ole asian kanssa mitään yhteistä. Heikko vertaus.

 

[heavy]

Tämä olisi jos OK jos se ansiosidonnainen kustannettaisiin niillä kassamaksuilla, mutta koska jokainen kassaan kuulumatonkin maksaa ansiosidonnaisesta vaikka ei sitä saakaan, on kyse typerästä ja epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä.

Lapsilisillä ei ole asian kanssa mitään yhteistä. Heikko vertaus.

Kyllähän lapsilisiäkin kustantaa myös lapsettomat... Ja monia muita etuisuuksia.

 

[Tadu]

Kyllähän lapsilisiäkin kustantaa myös lapsettomat... Ja monia muita etuisuuksia.

Joo, mutta kukaan ei maksa vapaaehtoista lapsilisämaksua lapsettomana kassoille ja jokainen vanhempi on siihen oikeutettu.

 

[heavy]

Joo, mutta kukaan ei maksa vapaaehtoista lapsilisämaksua lapsettomana kassoille ja jokainen vanhempi on siihen oikeutettu.

Minä en vain ymmärrä miksi halutaan nostaa yhteiskunnan kustannuksia tuomalla tuo ansiosidonnainen kaikille automaattisesti. Ehkä olen vain niin paljon oikeistolaisempi kuin sinä, kun minusta yhteiskunnan menoja pitäisi lisäämisen sijaan vähentää...

 

[Tadu]

Minä en vain ymmärrä miksi halutaan nostaa yhteiskunnan kustannuksia tuomalla tuo ansiosidonnainen kaikille automaattisesti. Ehkä olen vain niin paljon oikeistolaisempi kuin sinä, kun minusta yhteiskunnan menoja pitäisi lisäämisen sijaan vähentää...

Hyvä piikki. :) Ehdotan, että ansiosidonnainen tuodaan kaikille, mutta sen kestoa lyhennetään, jotta sen kustannukset yhteiskunnalle laskevat tai pysyvät samoina.

En tokikaan usko tähän tai muihinkaan näin isoihin ”mullistuksiin” tulevassa sotu-uudistuksessa

 

[Jymäkkä]

Tämä olisi jos OK jos se ansiosidonnainen kustannettaisiin niillä kassamaksuilla, mutta koska jokainen kassaan kuulumatonkin maksaa ansiosidonnaisesta vaikka ei sitä saakaan, on kyse typerästä ja epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä.

Lapsilisillä ei ole asian kanssa mitään yhteistä. Heikko vertaus.

Toisaalta moni joutuisi jatkossakin maksamaan ansiosidonnaisesta, vaikka ei olisi siihen oikeutettu, kun ansiosidonnaisen ehdot ei täyty. Lisäksi vaatisi edelleenkin kirjautumista johonkin järjestelmään, nythän nuo sidonnaisen ehdot kai tarkistetaan juuri noiden kassojen toimesta. Eli siis varmaankin tuo kassojen jäsenmaksu tulisi heille edelleenkin lisää maksettavaa sidonnaiselle päästäkseen.

Ja henkilökohtaisesti siis kannatan tämän "tuplasysteemin" yksinkertaistamista. Yksi taho, jonka kautta nuo tulisi. Siltikin, systeemin ollessa tämä kuulumattomuus kassaan on vähän omaa pölhöyttä. Tiedän, että moni ajattelee liittyvänsä sitten, jos on tarvetta, mutta ei tainnut monella tämä plääni mennä nyt ihan maaliin.

 

[Styge]

Valtion velkojen nollaus (100 % -> 0 %) ei ole talouskeskusteluissa juurikaan esillä eikä tässäkään ketjussa. Sen sijaan velkojen osittainen leikkaaminen ja muuttaminen ikuisiksi nollakorolla tulee olemaan arvatakseni seuraavat vuodet. Muutos tapahtui, kun osa tiukan kurin ekonomisteista vaihtoi koronakriisin edellä tai siitä johtuen puolta ja kun aiemmat arviot esimerkiksi velan vahingollisuudesta XX prosentin yli ovat ilmeisesti osoittautumassa kiistanalaisiksi. Tietenkin kyse on myös tulevista polvista - ellei veloilla tehdä jotain. Ja jotain on tarkoitus tehdä.

Suomessa taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä on yksi ekonomisteista, jotka ovat nostaneet velkojen leikkaukset uudelleen esille. Euroalueella tästä on viriämässä keskustelu laajemminkin, koska Italia haluaa pysyvää muutosta ja on ilmoittanut, että muu ei oikeastaan riitä. Vihriälän esitys on, että velkoja leikataan vähintään 10 prosenttia koronaa edeltäneestä tasosta. Tämä tarkoittaa sitäkin, että ottamalla nyt lisävelkaa @mjr mainitsema 20 miljardia, se leikattaisiin kokonaan ja vielä 10 prosenttia edeltävältä tasolta.

Näin koronaelvytykseen tulisi todella paljon lisärahaa ja valtioiden velat vähenisivät silti. Teknisesti toteutus tapahtuisi esimerkiksi EKP:n ja valtioiden keskuspankkien hallussa olevien valtioiden lainakirjojen muuttamisesta nollakorolle ja ikuisiksi. Voi kuulostaa hunningolle menolta, mutta todellisuudessa virhe tehtiin jo Italian ja Kreikan päästämisessä mukaan euroon. Italian talous ja velkamäärä pankeille on niin ongelmallinen, että se vaikuttaa estävän kaikki tarpeelliset rakennemuutokset pankkisektorilla ja tuottavuuden kasvattamisessa.

Jotain on tehtävä, koska nykytavalla ei voida jatkaa montaa vuotta. Vaaraksi tulee Italian, Espanjan, Kreikan ja Ranskan lähtö eurosta ja ilmoitus, että pitäkää hyvänänne vastuita myöten.

Kyllähän velkaantuminen pitää jollain tavalla hoitaa ja velkojen maksaminen ei taida olla vaihtoehto. Inflaatioonkaan ei taida olla luottamista, joten siltä osin luovat ratkaisut ovat ihan ymmärrettäviä. Lähinnä mietin, miten saadaan luotua sellainen mekanismi, ettei tuosta tule pysyvää tapaa. Eri asia sitten ollaanko sellaisia luomassa tai onko se edes tahtotilana, jolloin käytännössä voitaisiin velkaantua jatkuvasti ja siirtää velat ikuisiksi ajoiksi keskuspankkien taseisiin nollakorolla. Pitäisi jotain viisaampaa taas jaksaa kuunnella, miten tuollaisen toimintatavan uskotaan toimivan pitkällä aikavälillä.

Sinänsähän koko tilanteessa ollaan sen takia, ettei markkinoiden ole annettu toimia. Eikä anneta jatkossakaan. Se kai ainakin on jo varmaa.

 

[Cobol]

Minä en vain ymmärrä miksi halutaan nostaa yhteiskunnan kustannuksia tuomalla tuo ansiosidonnainen kaikille automaattisesti. Ehkä olen vain niin paljon oikeistolaisempi kuin sinä, kun minusta yhteiskunnan menoja pitäisi lisäämisen sijaan vähentää...

Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Mitä olen seurannut keskustelua, oikeisto haluaa lyhentää ansiosidonnaista, mutta taata sen ehdollisena kaikille. Koska ansiosidonnaisen tarjoaminen tietyillä työllisyysehdoilla ennen ansiosidonnaisen saamista pienentää samalla asumis- ja muiden tukien määrä sekä vähentää tarvetta byrokratiaan, voidaan kysyä, lisääntyykö kokonaiskustannukset vai laskevatko ne. Vastaus riippuu ansiosidonnaisen tasosta ja kestosta.

Näkisin itse ns. yhden luukun periaatteen oikeana, samoin samanlaisen korvauksen samalla palkalla yhtä kauan työskennelleille riippumatta siitä, kuuluko toinen kassaan. Samalla näen järkeväksi lyhentää ansiosidonnaisen kestoa, painottaa suurempia maksuja alkuun, sekä lisätä mahdollisuuksia koulutukseen, joka antaisi paremmat työmahdollisuudet.

 

[Ollakseni]

Minä en vain ymmärrä miksi halutaan nostaa yhteiskunnan kustannuksia tuomalla tuo ansiosidonnainen kaikille automaattisesti. Ehkä olen vain niin paljon oikeistolaisempi kuin sinä, kun minusta yhteiskunnan menoja pitäisi lisäämisen sijaan vähentää...

No hyvä. Yksityistetään sairaalat, laillistetaan huumeet ja ydinaseet viihdekäyttöön. Voisi koulutkin yksityistää ja luopua maksuttomasta koulutuksesta. Kyllä tippuu kulut.

 

[heavy]

No hyvä. Yksityistetään sairaalat, laillistetaan huumeet ja ydinaseet viihdekäyttöön. Voisi koulutkin yksityistää ja luopua maksuttomasta koulutuksesta. Kyllä tippuu kulut.

Sulla on aika kovat vaatimukset, näin Suomen mittapuulla. Et varmaan tule saamaan suurempaa kannatusta noille ajatuksillesi. Toki Trumpin kannattajista saat kavereita.

 

[Cobol]

Tämä velkojen leikkauspuhe on minusta todella tärkeä ottaa tässä vaiheessa esille, koska talousjärjestelmämme on ollut sekopäinen jo 10 vuotta ja nyt ei-kenenkään syystä pandemia on tuonut sen tilanteeseen, jollaista ei ole koskaan ennen ollut. Tuolla toisessa ketjuissa puhuimme silloin talouden reseteistä, mikään ei voi olla otollisempi aika sille kuin tämä. Millainen sen pitäisi olla, sitä on hankala sanoa. Pelkkä velkajärjestelyjen muuttaminen ei missään tapauksessa riitä.

Kyllähän velkaantuminen pitää jollain tavalla hoitaa ja velkojen maksaminen ei taida olla vaihtoehto. Inflaatioonkaan ei taida olla luottamista, joten siltä osin luovat ratkaisut ovat ihan ymmärrettäviä. Lähinnä mietin, miten saadaan luotua sellainen mekanismi, ettei tuosta tule pysyvää tapaa. Eri asia sitten ollaanko sellaisia luomassa tai onko se edes tahtotilana, jolloin käytännössä voitaisiin velkaantua jatkuvasti ja siirtää velat ikuisiksi ajoiksi keskuspankkien taseisiin nollakorolla. Pitäisi jotain viisaampaa taas jaksaa kuunnella, miten tuollaisen toimintatavan uskotaan toimivan pitkällä aikavälillä.

Totta. Ja euroalue elää ratkaisun hetkiä, kun koronan jälkeen velkaa on elvytykseen otettu useissa maissa 10-20 prosenttia lisää, ja silti tuotannon kasvu voi olla - ja todennäköisesti ovat - vuoden 2020 osalta miinuksella. Ennen kesää euroalueella on jo jotain tietoa, kun Saksa saa kantansa selväksi. Tietääkseni Saksan perustuslakituomioistuin käsittelee EKP:n mahdollisia ratkaisuja ensi viikolla tai seuraavalla. Se on aika ratkaisevaa. Jos tulee kielto bondeille tms, Espanja, Ranska ja Italia joutuvat ehkä pohtimaan, miten uittaa lisävastuut silti. Jotain uutta on tehtävä, mutta löytyykö kannatusta esimerkiksi Vihriälän ehdotukselle?