The Nikkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Tämä on kyllä totta, mutta hyvä linjaus EU-politiikkaan ja järkevät perusteet tekevät kuitenkin helpommaksi oman viestin toimittamisen kansalle, kun persujen rummut pärisee.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Liiga-kierros: KooKoo nitisti Sportin − Leppänen nousi sivuamaan ennätystä, Andersson loukkaantui paluuottelussaanLue lisää »
-
KooKoon täyskäännös on laadukkaan johtamisen tulosta − Ville Puhakka kehuu joukkueensa johtoryhmääLue lisää »
-
Adam Najman palaa Ilveksen vahvuuteen − poissaolon syynä kivessyöpäLue lisää »
-
Kansallistunnetta uhkuva Matthew Tkachuk murjoo Kanadaa jo 4 Nations -finaalin alla: "Ehkä heidän joukkueensa ei pidä toisistaan"Lue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Ruotsissa jääkiekko on suositumpaa kuin koskaan, Ruben Rafkin debytoi ÖrebrossaLue lisää »
-
Otteluanalyysi: Pelicansille kauden ensimmäinen voitto Ilveksestä – Lawrence ratkaisi ottelun voittomaalikilpailussaLue lisää »
Kokoomus
- Viestiketjun aloittaja Kaukalon laidalla
- Alkaa
- 1 658 992
- 13 324
Mielenkiintoinen artikkeli kokoomuspuolueiden haasteista muuttuvassa poliittisessa kartassa:
Pohjolan porvareita ahdistaa: miten olla samalla konservatiivi ja liberaali?
Pohjolan porvareita ahdistaa: miten olla samalla konservatiivi ja liberaali?
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Laadukasta pohdintaa. Kyllä kokkareiden pitää tällä oppositio-kaudellaan yrittää luoda nahkaansa nykytilanteeseen sopivaksi. Kuten jo taisin tässä ketjussa aiemmin mainita niin kokoomuksen poliittinen liikkumatila käy koko ajan ahtaammalle.
Talous, talous, talous. Se on kokoomuksen pelastusrengas. Tosin se vaatisi jonkinlaista kriisiä Suomen talouteen jotta kokoomus pääsisi toimimaan omalle vahvuus- ja mukavuusalueelleen. Melkoinen paradoksi.
No lama on tulossa muutamassa vuodessa. Päästään jännittämään lähteekö lama liikkeelle jenkeistä vai EU:sta. Toki esim. Saksan kasvu on ollut alle prosentin luokkaa jo pitkään.
The Nikkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Aika merkittävästi vastaus jokaiseen kysymykseen eroaa vastaajasta toiseen. On se sekaisin...
P.S. Miten kiintiövihreät ja sääntelyvasurit ovat päätyneet GAL-TAN -akselille noin?! Ei helvetti, Tujunen?!
Vedän tähän tunnereaktioni, sen enempää pohtimatta: mielestäni tuo GaliTan- asemointi näytti osuvalta, omaa mielikuvaani tukevalta.
Oli mielenkiintoinen. Ja kokoomuslaisista Tujusen ja Lepomäen näkemykset vastaavat aika tavoin omiani. Jo mainittu GAL–TAN-akseli on siitä mielenkiintoinen, että Rinne kasasi hallituksensa kaikista GAL-puolueista, mutta otti eri syistä suht syvällä TAN-puolella olevan Kepun mukaan. Kokoomuksen osalta näkisin, että siirtyminen nykyistä enemmän markkinapuolueeksi ja arvoliberaaliksi voisi mahdollistaa järkevän politiikan. Keskusta ja Perussuomalaiset eivät ole puolueita, joiden kanssa Kokoomuksen tulisi kilpailla kannatuksesta. Jo yksin siksi, että kumpikin mainittu puolue on muutamissa asioissa kaukana Kokoomuksen kansainvälisestä ja turvallisuuspoliittisesta linjasta sekä markkinatalouden edes hienovaraisesta kehittämislinjasta olkoonkin, että Kokoomuksella on tapana unohtaa tavoitteensa, lupauksensa ja periaatteensa.
Viimeksi muokattu:
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Tuo toki selkiyttäisi linjan, mutta taitaisi "kypäräpappien" vuoto kepun, persujen, kristillisten suuntaan viedä kannatusta enemmän kuin olisi muualta (lähinnä kai RKP ja vihreät) kerättävissä.
Vaikea sanoa. Sanon silti.
Kokoomuksen kannatus tulee jo nyt voittopuolisesti kaupungistuvasta eteläisestä Suomesta. Tällä alueella voi kuvitella lisäävänsä kannatusta siirtymällä lähemmäksi Perussuomalaisia. Kepuahan ei merkittävässä määrin täällä olekaan. Lähentyminen persuihin on nähdäkseni mahdotonta, koska Kokoomuksen ja Perussuomalaisten tavoitteissa on valtava ero mm. ilmastopolitiikan, EU:n ja NATO:n osalta. Jos Kokoomus haluaisi kuopata nykymuotoisen EU:n, lopettaa erityisesti EK:n ajaman ilmastopolitiikan ja todeta, että Suomen paikka ei ole NATO:ssa, puolueen kannatus romahtaisi. Kokoomuksen tavoite onkin nouseminen eteläisen Suomen kaupunkien ja lähimaakuntien ykköseksi. Jotta tämä onnistuisi, nimenomaan Vihreät ja osin SDP on haastettava. Teemoina ovat EU, ilmasto, turvallisuus, markkinatalous, ihmisoikeudet ja ylilpäätään arvoliberaalit valinnat.
Mutta ei tämä ole ongelmatonta, kuten @heavy linkittämässä artikkelissa kävi ilmi. Tiedän kuitenkin Kokoomuksessa olevan vahvoja voimia, jotka pohtivat tulevaa politiikkaa mainittujen teemojen osalta.
Iltasanomien/Taloussanomien mukaan kokoomuksen Susanna Koski on hakenut pudonneiden kansanedustajien toimeentulotukea. Eikö sieltä metsästä löytynytkään töitä?
36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa
36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa
Kypäräpapin, Kari Suomalaisen stripin luoman mielikuvan voisi jo viheriäkin pappi haudata, ilman jumalallisia rituaaleja.
Mutta onhan kokoomuksella ongelma, yritetään olla niin kivoja että linja on sekoilua.
Jumalauta, Turunen takaisin!
Uups taas, Taru vei mieleni: po. Jumalauta, Tujunen takaisin!
Viimeksi muokattu:
MT:n gallup: Lepomäellä ja Häkkäsellä on kannatusta kokoomuksen johtoon, mutta Orpo on yhä suosituin omien keskuudessa
Orpo on Kokoomuksen laskevasta kannatuksesta huolimatta kokoomusväen suosituin seuraavaksi puheenjohtajaksi. Lollero.
Kaikista suomalaisista taasen 17 prosenttia toivoo Orpon jatkoa ja Häkkänen sekä Lepomäki saavat molemmat 19 prosentin kannatuksen. Lepomäki on suosituin alle 55-vuotiaiden keskuudessa, Orpo on suosituin 55-64 vuotiaiden keskuudessa ja Häkkänen suosituin eläkeikäisten keskuudessa. Yllättävää.
Orpo on Kokoomuksen laskevasta kannatuksesta huolimatta kokoomusväen suosituin seuraavaksi puheenjohtajaksi. Lollero.
Kaikista suomalaisista taasen 17 prosenttia toivoo Orpon jatkoa ja Häkkänen sekä Lepomäki saavat molemmat 19 prosentin kannatuksen. Lepomäki on suosituin alle 55-vuotiaiden keskuudessa, Orpo on suosituin 55-64 vuotiaiden keskuudessa ja Häkkänen suosituin eläkeikäisten keskuudessa. Yllättävää.
Toisaalta vallassa olevalle puheenjohtajalle 39 prosentin kannatus ei kovin mairitteleva ole.
Häkkäsen suosio eläkeläisten keskuudessa johtuu luullakseni ex-oikeusministerin vaatimuksista rikoslain tiukentamisesta sekä Häkkäsen hieman konservatiivisesta mielikuvasta. Lepomäen suosiota edelleen luullakseni alle 55-vuotiaiden keskuudessa avittaa Lepomäen arvoliberalismi. Kenties sekin, että Kokoomuksella ei ole ollut naispuheenjohtajaa, jakaa kannattajia hieman iän perusteella.
Tässä hyvä kolumni kauppalehdestä, missä valaistaan kaupungin taloustilannetta ja ylikireää verotusta. Liberaalien Amos Aholahan jo kaupunginvaltuustossa ehdotti, että palautetaan veronmaksajille liikaa kerätyt verot. Ei saanut vastakaikua. No, juttu valaisee myös sitä, että miksi kokoomuksen äänestäminen on niin vaikeaa porvarille, kun kokoomuksen kaupunginjohtaja on demareiden asialla.
Väkivahva Helsinki varastaa kansan rahat
Väkivahva Helsinki varastaa kansan rahat
Jan Vapaavuori herrastelee pormaisterina pääkaupungissa, jonka yhteisöverotuotot lienevät melkomoiset. Ja kaupungin energiayhtiö polttaa kivihiiltä
Energian alkuperä | Helen notta Vihreät saavat rakentaa pyörätietäsiltoja, se tuntuu heistä nimittäin kivalta puuhastelulta, kaikki kaupunkisuunnittelijat viettävät kivoja kahvitaukoja, heittelevät läpyvitosia tavatessaan käytävilläkin.
Minä diggasin Vapaavuorta, toivoin hänestä kokoomuksen puheenjohtajaa, mutta nyt olen ruvennut maalaisjuntiksi. Vaikka toisaalta Vapaavuori myös on vetänyt näiden maakuntakeskusten joukkoa, mielestäni tylyä mutta pakollista profilointia ajan saattoon eli tulevaisuuteen varautuen.
Hieman ristiriitainen fiilis täältä periferiasta katsoen, mutta jotenkin entinen hieno kotikaupunkini Helsinki vaikuttaa utopiakokeilulta, joka joskus vielä tulee kaipaamaan meitä maalaisia. Samoin kuin kokoomus äänestäjiä jostain huitsin jurvasta.
Energian alkuperä | Helen notta Vihreät saavat rakentaa pyörätietäsiltoja, se tuntuu heistä nimittäin kivalta puuhastelulta, kaikki kaupunkisuunnittelijat viettävät kivoja kahvitaukoja, heittelevät läpyvitosia tavatessaan käytävilläkin.
Minä diggasin Vapaavuorta, toivoin hänestä kokoomuksen puheenjohtajaa, mutta nyt olen ruvennut maalaisjuntiksi. Vaikka toisaalta Vapaavuori myös on vetänyt näiden maakuntakeskusten joukkoa, mielestäni tylyä mutta pakollista profilointia ajan saattoon eli tulevaisuuteen varautuen.
Hieman ristiriitainen fiilis täältä periferiasta katsoen, mutta jotenkin entinen hieno kotikaupunkini Helsinki vaikuttaa utopiakokeilulta, joka joskus vielä tulee kaipaamaan meitä maalaisia. Samoin kuin kokoomus äänestäjiä jostain huitsin jurvasta.
haunted shores
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät, Varjotuuli
Ei lainkaan yllättävää, Häkkänen on näistä kolmesta ylivoimaisesti konservatiivisin.
Päätin nyt sitten korostaa itseäni, lainaamalla. Ja myös Zysseä eli Kokoomuksen malttisiiven mielipidettä Johtajien tulosvastuuseen/firman johtokuluihin.
Minä ihmettelin suomalaisten johtajien kustannustasoa tuolloin, ja nyt on ennenkin samaa ihmetellyt emeritus proffa Pauli Lilja myös julkisuuteen noussut tai kaivettu:
/img-s3.ilcdn.fi/87a54b644f398777720ed95249989499092775059480e2765b837f75ff8d2d67.jpg)
Karkaisivatko suomalaisjohtajat ulkomaille, jos palkat pienenisivät? Asiantuntija vastaa: ”Emme menettäisi paljoa”
Asiantuntijan mukaan niin sanottua oikeaa palkkaa valtionyhtiöiden johtajille ei ole olemassakaan. Hänen mukaansa kukaan ei kuitenkaan vastaa kymmeniä työntekijöitä, vaikka palkka olisi monenkymmenkertainen.
www.iltalehti.fi
On näitä juttuja mietitty ns. porvaripiireissä siis ennenkin, suhteettoman iso liksoja Suomi-sarjan kilpailussa johtajista.
Kyllä tälle sarjatasolle löytyy tulostatekeviä pelimiehiä halvemmallakin, menkööt tosiaan kokeilemaan Valioliigoihin nämä pätevät pätijät, kaikkien merkittävien kaverit.
Kokoomuksen kannatus ei lähde sitten millään nousuun, vaikka hallituspohjan pitäisi tarjota siihen kaikki edellytykset.
Yksi syy on sinänsä kyvykäs, mutta valitettavan tylsä ja karismaton puheenjohtaja. Sitä aihetta onkin paljon ruodittu.
Maahanmuuttoteemat jakavat puoluetta ja lopputuloksena koitetaan myötäillä molempiin suuntiin eri edustajien suulla. Tämä lienee yksi syy.
Ehkä kenties suurin syy löytyy kuitenkin Kokoomuksen ilmastopolitiikasta. Kokoomus esiintyy vastuullisena puolueena myös ilmastonmuutoksen suhteen, mutta itseasiassa vastustaa kaikkia konkreettisia toimenpiteitä turpeen alasajoa lukuunottamatta. Kokoomuksella on kova kamppailu vihreiden kanssa koulutettujen naisten kannatuksesta, joka on kääntymässä viimeksi mainitun eduksi. Kokoomus on tässä teemassa todella pahasti jumissa, koska kunnianhimoinen ilmastopolitiikka taas toisaalta saattaa aiheuttaa vuodon persuihin. Esim Keskustalla ei ole tässä teemassa samanlaista ongelmaa, koska keskivertokepulainen taitaa pohjimmiltaan toivoa, että merkittäviä ilmastotoimia ei tehdä. Syystä, että ne helposti lankeavat maksettavaksi juuri maaseudun väestölle. Kuitenkin halutaan puhetasolla esiintyä vastuullisesti. Sen sijaan Kokoomuksen äänestäjissä uskon olevan merkittävä määrä jo sellaistakin porukkaa, joka haluaa kovia ilmastotoimia.
Kokoomus ajaa sekä maahanmuuttopolitiikassa, että ilmastopolitiikassa kaksilla vankkureilla. Se tekee sen ehkä härskimmin kuin mikään muu puolue. Näyttää siltä, että se ei toimi ja Kokoomuksellakin alkaisi olla linjavetojen paikka etenkin näissä teemoissa.
Yksi syy on sinänsä kyvykäs, mutta valitettavan tylsä ja karismaton puheenjohtaja. Sitä aihetta onkin paljon ruodittu.
Maahanmuuttoteemat jakavat puoluetta ja lopputuloksena koitetaan myötäillä molempiin suuntiin eri edustajien suulla. Tämä lienee yksi syy.
Ehkä kenties suurin syy löytyy kuitenkin Kokoomuksen ilmastopolitiikasta. Kokoomus esiintyy vastuullisena puolueena myös ilmastonmuutoksen suhteen, mutta itseasiassa vastustaa kaikkia konkreettisia toimenpiteitä turpeen alasajoa lukuunottamatta. Kokoomuksella on kova kamppailu vihreiden kanssa koulutettujen naisten kannatuksesta, joka on kääntymässä viimeksi mainitun eduksi. Kokoomus on tässä teemassa todella pahasti jumissa, koska kunnianhimoinen ilmastopolitiikka taas toisaalta saattaa aiheuttaa vuodon persuihin. Esim Keskustalla ei ole tässä teemassa samanlaista ongelmaa, koska keskivertokepulainen taitaa pohjimmiltaan toivoa, että merkittäviä ilmastotoimia ei tehdä. Syystä, että ne helposti lankeavat maksettavaksi juuri maaseudun väestölle. Kuitenkin halutaan puhetasolla esiintyä vastuullisesti. Sen sijaan Kokoomuksen äänestäjissä uskon olevan merkittävä määrä jo sellaistakin porukkaa, joka haluaa kovia ilmastotoimia.
Kokoomus ajaa sekä maahanmuuttopolitiikassa, että ilmastopolitiikassa kaksilla vankkureilla. Se tekee sen ehkä härskimmin kuin mikään muu puolue. Näyttää siltä, että se ei toimi ja Kokoomuksellakin alkaisi olla linjavetojen paikka etenkin näissä teemoissa.
En nyt liikaa lähtisi hätiköimään. Syksy on ollut kokoomukselta aika vahva, kun puolue on päässyt mm. välikysymyksen kautta profiloitumaan. Persuihin verrattuna kokoomuksella on ollut paljon substanssia hallituksen kritisoimisessa.
Ensi kesänä on luvassa puheenjohtajakisa, jossa todennäköisesti valitaan Häkkänen Orpon tilalle. Lepomäkikään ei ole poissuljettu, mutta hän vaikuttaa toisinaan turhan yksipuoliselta.
Orpolla on nyt siis "etsikkoaika", jolloin pitäisi nostaa kannatus 20 % tuntumaan. Minusta tuo tavoite on realismin rajoissa, mutta ilmaiseksi se ei tule.
Uskoisin tämän kokoomuksen ilmastolinjan olevan loppujen lopuksi sellainen, joka tyydyttää suurinta osaa kannattajista. Etenkin nyt oppositiosta käsin on vielä kohtuullisen helppo droppailla piikkejä turpeesta yms, kun ei tarvitse olla itse vastuussa niiden ylläpitämisestä.
Mistä tällaine käsitys - demareilta? Todellisuudessa Kokoomuksen konkreettiset esitykset pesevät milloin tahansa hallituksen vastaavaat. Tässä muutama poiminta. Enemmänkin on, mutta taitaa tulla viestin maximiraja vastaan:
* Suomen tulee tähdätä lähes päästöneutraaliksi (päästöt ja nielut yhtä suuret) 2030-luvulla ja lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius voidaan siten saavuttaa jo selvästi ennen päästöttömyyttä, koska Suomen metsät sitovat runsaasti hiiltä ilmasta.
* Jatketaan eteenpäin ilmastotaistelun esimerkkimaana. Kehitetään keskeisimpiä uusia puhtaita teknologioita ja ratkaisuja Suomessa ja myydään kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen.
* Suomi kantaa globaalin ilmastovastuunsa sekä ilmastorahoituksella, aktiivisella osallistumisella kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön ja etenkin vähähiilisten teknologian ja ratkaisujen kehittäjänä ja viejänä sekä hiilen hinnoittelun edistäjänä.
* Tehdään päästöttömien ratkaisuiden valinta jatkuvasti helpommaksi niin yrityksille kuin kotitalouksille ensisijaisesti päästöjen hinnoittelulla.
* Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan.
* Tarkistetaan EU:n vuodelle 2030 asetettua päästöjen vähentämistavoitetta siten, että 40 prosentin vähennysten sijaan tähdätään vähintään 55 prosentin päästövähennyksiin. Ohjataan vähennykset pääosin päästökauppasektorille, jolloin päästövähennykset toteutuvat tehokkaasti edullisuusjärjestyksessä.
* Harkitaan päästökauppasektorilla tarvittaessa päästöjen riittävän hinnoittelun varmistamista ns. lattiahintamallilla vähintään pohjoismaisen sähkömarkkinan laajuisella alueella.
* Suomen verotuksessa siirretään verotuksen painoa työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen.
* Kokoomus hakee EU-ja WTO-tasolla ratkaisuja, joilla epäreilua kilpailua voidaan kompensoida esimerkiksi hiilitullein niissä tuoteryhmissä, joissa hiilipäästöjen hinnoittelu EU:n kanssa kilpailevassa tuotantoympäristössä on olennaisesti kevyempi ja päästöhinnoittelulla merkittävä vaikutus tuotannon sijoittamiseen.
* Luodaan lämmityspolttoaineiden verotuksen osalta pitkäjänteinen ohjelma, jolla hiilipäästön hinta nousee asteittain. Myös turpeen energiakäyttö tuodaan asteittain veron piiriin.
* Yritystukien painopistettä tulee siirtää tuotekehitystä ja päästöttömiä ratkaisuja tukevaan suuntaan. Kompensoivia tukia tulee rajata tarkemmin valtioiden päätösten aiheuttamiin kilpailuvääristymiin.
* Energiaan liittyvissä tuissa tulee suosia päästöjen vähentämistä, kuten siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähkön tai tuotannon sivuvirtojen käyttöön erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainoa parantavan ajallisen kulutusjouston tai varastoinnin potentiaalin hyödyntäen.
* Poistetaan fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautus asteittain ensi vaalikauden aikana.
* Varmistetaan, että öljyllä erillislämmitetyt talot ja kiinteistöt siirtyvät päästöttömämpiin ratkaisuihin 2020-luvun aikana.
* Kohdennetaan kaikki uudet energiatukipäätökset jo tulevalla hallituskaudella muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin. 2030-luvulla fossiili- ja turve-energian korvaaminen perustuu muuhun kuin bioenergian lisäämiseen.
* Tehdään Suomesta energian varastoinnin ja kulutusjouston edelläkävijä. Sähkön verotus ja verkkomaksujen perusteet muutetaan siten, että ne kannustavat kuluttajia ja yrityksiä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihtelua.
* Säätömarkkinalla toimimisen täytyy olla niin kätevää ja kannattavaa, että yli puolet Suomen kotitalouksista ja yrityksistä toimii vuoteen 2025 mennessä myös sähkömeklarina - automatiikka ostaa halvalla ja myy kalliina hetkenä varastosta tai säätämällä hetkellisesti kulutustaan.
* Harkitaan uusissa taloissa velvoitetta kulutusjoustoautomatiikalle. Laitteisto maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin ja vähentää siten asumisen kustannuksia. Rakentamisen markkinamalli ja taloyhtiöiden päätöksentekotapa kuitenkin hidastaa takaisinmaksuajaltaan järkevän ja kestävän energiamurroksen kannalta keskeisen tekniikan yleistymistä.
* Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla. Ohjauskeinojen valinnassa tunnistetaan alueelliset erityispiirteet.
* Käyttövoimavero poistetaan kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella.
* Työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan. Työsuhdeautoihin vaikuttamalla voidaan muuttaa merkittävästi Suomeen uusina rekisteröitävien autojen ominaisuuksia ja saada uuden tekniikan autoja muutamassa vuodessa käytettyjen autojen markkinoille.
* Tulevaisuuden kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia myös jakamistalouteen sekä autottomaan tai taksi- ja joukkoliikenteen yhdistelmiin nojautuvaan elämäntapaan. Edistetään pyöräilyä erityisesti väyläratkaisuilla sekä mahdollistamalla eri kulkutapoja ja markkinoiden luovuutta yhdistävien liikkumistapojen kehittyminen.
* Kaavoituksessa luodaan standardeja ja vauhditetaan tai hidastetaan asumisen ja liikkumisen ratkaisujen kehitystä. Annetaan kaavoituksessa siis mahdollisuuksia yksilöllisyyteen ja kannustetaan luovuuteen vähäpäästöisen asumisen ja arjen valinnoissa.
* Kehitetään määrätietoisesti raideliikennettä ja sen runkoverkkoa siten, että keskeisten kaupunkien välisessä liikenteessä juna on ajallisesti ylivoimainen lentämiseen nähden ja teollisuus pystyy tehostamaan rautatielogistiikkaa sekä vähentämään kuljetusten päästöjä.
* Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava.
* EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain siten, että suositaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä.
* Kotimaisen kasviperäisen proteiinin ja kestävästi pyydetyn kalan käytön edistämistä tutkitaan ja kehitetään
* Minimoidaan ruokahävikki poistamalla esteitä ja luomalla kannusteita.
* Vähennetään vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen suljetummalla ravinnekierrolla ja hyödyntämällä kestävästi Suomen hyvää käyttöveden saatavuutta.
* Varmistetaan, että orgaaniset ravinteet ja etenkin lannan sisältämät ravinteet, liikkuvat ylijäämäalueilta puutosalueille. - Luodaan esimerkiksi kierrätysravinteiden sekoitevelvoite tai asetetaan peltolannoittamisen fosforirajat kestävälle tasolle viimeisimmän tutkimuksen mukaan.
* Kannustetaan hyvään agroekologiaan ja hyvinvoivaan maaperään esimerkiksi viljelykiertoa lisäämällä ja kasvipeitteisyyden lisäämiseen. Pidetään ravinteet pellossa ja hyödynnetään luonnon omia ekosysteemejä. Vähennetään vesistöjen ravinnekuormitusta peltomaan rakenteesta huolehtimalla.
* Edellytetään kaupunkien jäteveden käsittelyssä toimintavarmuuden ja käsittelyn laadun varmistamista siten, että käsittelemättömän jäteveden ylijuoksutukset vesistöihin vähenevät murto-osaan vuoteen 2025 mennessä ja ravinteiden talteenotossa päästään kaikkialla parhaiden käytäntöjen tasolle.
* Panostetaan tutkimukseen, jonka avulla löydetään keinot hillitä Itämeren pohjan ravinteiden vapautumista.
Kokoomuslaisia keinoja ympäristöhaasteisiin: Vapaus tarvitsee vastuuta – kokoomus.fi
Kokoomuksen ympäristöohjelma. Olemme 100 vuotta pyrkineet kehittämään Suomea siten, että jätämme maan aina kestävämmässä kunnossa seuraavalle polvelle.
www.kokoomus.fi
Kokoomuksen ja Keskustan ilmastolinja on se, että kantaa ei oteta. Suurelle osalle Kokoomuksen nykykannattajia tämä passaa varmaan vallan hyvin. Tästä olemme samaa mieltä. Minä toin kuitenkin esille niitä teemoja, joidenka vuoksi Kokoomus ei näytä kasvavan, vaikka näin voisi olettaa hallituspohja huomioiden käyvän.
Kokoomusta aiemmin äänestäjistä osa on valinnut vihreät ja osa persut - vastakkaisista syistä. Ilmasto- ja maahanmuuttoteemat tulevat tulevaisuudessa vain korostumaan ja Kokoomusta äänestämällä näihin teemoihin ei äänestäjä pysty ottamaan kantaa suuntaan tai toiseen.
Yksi piikki lihassa on sitten vielä se, että Halla-aho alkoi jo ennen vaaleja kuuluttamaan talouskurin perään, kun näki mikä pohja sieltä on muotoutumassa. Tämä oli ennen vain Kokoomuksen pelikenttää.
Heitän vielä yhden ajatuksen, joka koskee kenttäväkeä. Persut on todella aktiivinen toripuolue vaalien välilläkin. Kansanedustajat reissaavat vierailemaan vuorovedolla eri vaalipiirien tapahtumiin harvase viikonloppu. Kokoomuksella tällaista aktiivisuutta esiintyy puolta vuotta ennen vaaleja. Keskustalla on parhaimmillaan hyvä kenttä, mutta se ei ole sitten Sipilän messias-vaiheen syttynyt liekkiin. Kenttäaktiivisuudessa Kokoomus on ns porvaripuolueista heikoin. Joku merkitys silläkin lienee.
Mistä tällaine käsitys - demareilta? Todellisuudessa Kokoomuksen konkreettiset esitykset pesevät milloin tahansa hallituksen vastaavaat. Tässä muutama poiminta. Enemmänkin on, mutta taitaa tulla viestin maximiraja vastaan:
* Suomen tulee tähdätä lähes päästöneutraaliksi (päästöt ja nielut yhtä suuret) 2030-luvulla ja lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius voidaan siten saavuttaa jo selvästi ennen päästöttömyyttä, koska Suomen metsät sitovat runsaasti hiiltä ilmasta.
* Jatketaan eteenpäin ilmastotaistelun esimerkkimaana. Kehitetään keskeisimpiä uusia puhtaita teknologioita ja ratkaisuja Suomessa ja myydään kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen.
* Suomi kantaa globaalin ilmastovastuunsa sekä ilmastorahoituksella, aktiivisella osallistumisella kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön ja etenkin vähähiilisten teknologian ja ratkaisujen kehittäjänä ja viejänä sekä hiilen hinnoittelun edistäjänä.
* Tehdään päästöttömien ratkaisuiden valinta jatkuvasti helpommaksi niin yrityksille kuin kotitalouksille ensisijaisesti päästöjen hinnoittelulla.
* Ajetaan päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Saatetaan päästöhinnoittelu tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan.
* Tarkistetaan EU:n vuodelle 2030 asetettua päästöjen vähentämistavoitetta siten, että 40 prosentin vähennysten sijaan tähdätään vähintään 55 prosentin päästövähennyksiin. Ohjataan vähennykset pääosin päästökauppasektorille, jolloin päästövähennykset toteutuvat tehokkaasti edullisuusjärjestyksessä.
* Harkitaan päästökauppasektorilla tarvittaessa päästöjen riittävän hinnoittelun varmistamista ns. lattiahintamallilla vähintään pohjoismaisen sähkömarkkinan laajuisella alueella.
* Suomen verotuksessa siirretään verotuksen painoa työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen.
* Kokoomus hakee EU-ja WTO-tasolla ratkaisuja, joilla epäreilua kilpailua voidaan kompensoida esimerkiksi hiilitullein niissä tuoteryhmissä, joissa hiilipäästöjen hinnoittelu EU:n kanssa kilpailevassa tuotantoympäristössä on olennaisesti kevyempi ja päästöhinnoittelulla merkittävä vaikutus tuotannon sijoittamiseen.
* Luodaan lämmityspolttoaineiden verotuksen osalta pitkäjänteinen ohjelma, jolla hiilipäästön hinta nousee asteittain. Myös turpeen energiakäyttö tuodaan asteittain veron piiriin.
* Yritystukien painopistettä tulee siirtää tuotekehitystä ja päästöttömiä ratkaisuja tukevaan suuntaan. Kompensoivia tukia tulee rajata tarkemmin valtioiden päätösten aiheuttamiin kilpailuvääristymiin.
* Energiaan liittyvissä tuissa tulee suosia päästöjen vähentämistä, kuten siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähkön tai tuotannon sivuvirtojen käyttöön erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainoa parantavan ajallisen kulutusjouston tai varastoinnin potentiaalin hyödyntäen.
* Poistetaan fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautus asteittain ensi vaalikauden aikana.
* Varmistetaan, että öljyllä erillislämmitetyt talot ja kiinteistöt siirtyvät päästöttömämpiin ratkaisuihin 2020-luvun aikana.
* Kohdennetaan kaikki uudet energiatukipäätökset jo tulevalla hallituskaudella muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin. 2030-luvulla fossiili- ja turve-energian korvaaminen perustuu muuhun kuin bioenergian lisäämiseen.
* Tehdään Suomesta energian varastoinnin ja kulutusjouston edelläkävijä. Sähkön verotus ja verkkomaksujen perusteet muutetaan siten, että ne kannustavat kuluttajia ja yrityksiä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihtelua.
* Säätömarkkinalla toimimisen täytyy olla niin kätevää ja kannattavaa, että yli puolet Suomen kotitalouksista ja yrityksistä toimii vuoteen 2025 mennessä myös sähkömeklarina - automatiikka ostaa halvalla ja myy kalliina hetkenä varastosta tai säätämällä hetkellisesti kulutustaan.
* Harkitaan uusissa taloissa velvoitetta kulutusjoustoautomatiikalle. Laitteisto maksaa itsensä parissa vuodessa takaisin ja vähentää siten asumisen kustannuksia. Rakentamisen markkinamalli ja taloyhtiöiden päätöksentekotapa kuitenkin hidastaa takaisinmaksuajaltaan järkevän ja kestävän energiamurroksen kannalta keskeisen tekniikan yleistymistä.
* Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla. Ohjauskeinojen valinnassa tunnistetaan alueelliset erityispiirteet.
* Käyttövoimavero poistetaan kaasu- ja sähköautoilta. Auton muuntamista kaasuautoksi tuetaan määräaikaisesti konversiotuella.
* Työsuhdeautojen verotusarvo porrastetaan jyrkästi päästöjen mukaan. Työsuhdeautoihin vaikuttamalla voidaan muuttaa merkittävästi Suomeen uusina rekisteröitävien autojen ominaisuuksia ja saada uuden tekniikan autoja muutamassa vuodessa käytettyjen autojen markkinoille.
* Tulevaisuuden kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia myös jakamistalouteen sekä autottomaan tai taksi- ja joukkoliikenteen yhdistelmiin nojautuvaan elämäntapaan. Edistetään pyöräilyä erityisesti väyläratkaisuilla sekä mahdollistamalla eri kulkutapoja ja markkinoiden luovuutta yhdistävien liikkumistapojen kehittyminen.
* Kaavoituksessa luodaan standardeja ja vauhditetaan tai hidastetaan asumisen ja liikkumisen ratkaisujen kehitystä. Annetaan kaavoituksessa siis mahdollisuuksia yksilöllisyyteen ja kannustetaan luovuuteen vähäpäästöisen asumisen ja arjen valinnoissa.
* Kehitetään määrätietoisesti raideliikennettä ja sen runkoverkkoa siten, että keskeisten kaupunkien välisessä liikenteessä juna on ajallisesti ylivoimainen lentämiseen nähden ja teollisuus pystyy tehostamaan rautatielogistiikkaa sekä vähentämään kuljetusten päästöjä.
* Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava.
* EU:n maataloustukia uudistetaan asteittain siten, että suositaan ilmastoystävällisiä tuoteryhmiä.
* Kotimaisen kasviperäisen proteiinin ja kestävästi pyydetyn kalan käytön edistämistä tutkitaan ja kehitetään
* Minimoidaan ruokahävikki poistamalla esteitä ja luomalla kannusteita.
* Vähennetään vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena tulee olla maatalouden kotimaahan jäävän arvonlisän kasvattaminen ja tuontipanosten vähentäminen suljetummalla ravinnekierrolla ja hyödyntämällä kestävästi Suomen hyvää käyttöveden saatavuutta.
* Varmistetaan, että orgaaniset ravinteet ja etenkin lannan sisältämät ravinteet, liikkuvat ylijäämäalueilta puutosalueille. - Luodaan esimerkiksi kierrätysravinteiden sekoitevelvoite tai asetetaan peltolannoittamisen fosforirajat kestävälle tasolle viimeisimmän tutkimuksen mukaan.
* Kannustetaan hyvään agroekologiaan ja hyvinvoivaan maaperään esimerkiksi viljelykiertoa lisäämällä ja kasvipeitteisyyden lisäämiseen. Pidetään ravinteet pellossa ja hyödynnetään luonnon omia ekosysteemejä. Vähennetään vesistöjen ravinnekuormitusta peltomaan rakenteesta huolehtimalla.
* Edellytetään kaupunkien jäteveden käsittelyssä toimintavarmuuden ja käsittelyn laadun varmistamista siten, että käsittelemättömän jäteveden ylijuoksutukset vesistöihin vähenevät murto-osaan vuoteen 2025 mennessä ja ravinteiden talteenotossa päästään kaikkialla parhaiden käytäntöjen tasolle.
* Panostetaan tutkimukseen, jonka avulla löydetään keinot hillitä Itämeren pohjan ravinteiden vapautumista.
Kokoomuslaisia keinoja ympäristöhaasteisiin: Vapaus tarvitsee vastuuta – kokoomus.fi
Kokoomuksen ympäristöohjelma. Olemme 100 vuotta pyrkineet kehittämään Suomea siten, että jätämme maan aina kestävämmässä kunnossa seuraavalle polvelle.
Kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista.
Kokoomus oli juuri neljä vuotta hallituksessa, joka ei tehnyt millään muotoa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Kiitos kuitenkin linkistä, tuo että Kokoomus kannattaa hiilitulleja olikin minulle täysin uusi tieto. Aiemmin se on tyrmätty. Toivottavasti kuulen siitä lähiaikoina lisää, muutenkin kuin vain pienenä printtinä Kokoomuksen nettisivuilla.
Jos on Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajaa, professori Markku Ollikaista uskominen, nykyinen hallitus ei aio tehdä riittävän konkreettista ensi vuonnakaan. Minusta tämä tosin kertoo siitä, kuinka vaikeasta kokonaisuudesta on kysymys. Sitä käsiteltiin tänäänkin ilmastoketjussa. Jokin tietty päätös, jota vaaditaan tässä ja nyt heti, voikin aiheuttaa enemmän ongelmia toisaalla, kuin ajamalla jotain alas vuosien aikana.
Silti Kokoomus ei siis suinkaan vastusta kaikkia muita toimenpiteitä pl. turve, vaikka muuta väitit. Eduskunnassa Kokoomus on valmis yhteistyöhön ilmaston osalta.
Lisäys. Käypä lukemassa vihreiden, demareiden ja vasemmistoliiton ohjelmat. Siellä vasta toimenpiteitä riittääkin, mutta ei niistäkään toteuteta hallitukseen päästessä edes murto-osaa.
Itse haen vielä omaa kantaani sen suhteen, että tuleeko Suomen pyrkiä olemaan ns etulinjassa ilmastonmuutostaistelussa. Monisäikeinen asia.
Vaadin kuitenkin toimenpiteitä kaikilta niiltä puolueilta, jotka ovat sen ek-vaaleissa ottaneet yhdeksi kärkiteemakseen.
Itse haen vielä omaa kantaani sen suhteen, että tuleeko Suomen pyrkiä olemaan ns etulinjassa ilmastonmuutostaistelussa. Monisäikeinen asia.
Vaadin kuitenkin toimenpiteitä kaikilta niiltä puolueilta, jotka ovat sen ek-vaaleissa ottaneet yhdeksi kärkiteemakseen.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy