"Olen pahoillani, jos joku on pahoittanut mielensä henkilökohtaisella tasolla", kuuluu kyllä sanamuotoilullaan taas näihin ihmisten klassisimpiin "anteeksipyyntöihin", jolla ei pahoitella oikeasti yhtään mitään omassa käytöksessään.
Kiitos vastauksesta, sinulta tätä lähinnä odotinkin. Edelleen haluaisin vastauksen siihen, että onko kyseessä varmuudella tarkoituksellinen viivyttely eikä olettama? Mikä on syynä ettei Kiuru ja demarit halua lakia hyväksyttävän budjettilakina?Viivyttelyn suhteen ei taida olla muuta hyötyä kuin se, että näin voidaan pyrkiä estämään lain hyväksyminen budjettilakina, jos itse on kovin lakia vastaan. Tästä ei ollut erikseen puhetta silloin, mutta näkisin, että ei tuostakaan mitään todellista etua ole. Se tulee joka tapauksessa voimaan jossain vaiheessa.
Kiitos vastauksesta, sinulta tätä lähinnä odotinkin. Edelleen haluaisin vastauksen siihen, että onko kyseessä varmuudella tarkoituksellinen viivyttely eikä olettama? Mikä on syynä ettei Kiuru ja demarit halua lakia hyväksyttävän budjettilakina?
Onko sinun mielestä Kiuru saanut ehkä liikaakin kuraa niskaan? Tekee työnsä kuitenkin ilmeisesti perusteellisen hyvin.
Onko se huono asia työelämässä, harvoin..
Tuotahan hallitus yrittää, mutta se ei enää silloin auta, kun eduskunnassa äänestetään sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamisesta ja hallituksen rivit repeilevät. Onkohan tämä kauhukabinetin lopun alkua?Huomio itse ikävästä asiasta keskittyy nyt hän Kiurun pelailuun, joka herättää vastareaktioita.
Pahoillaan olo ja jos-sana siellä pyynnön lopussa ei ole mielestäni koskaan hyvä valinta. Vai kumpi kuulostaisi sinusta aidommalta pahoittelulta, tuo äskeinen vai esimerkiksi "olen pahoillani siitä, että aiheutin mielipahaa kollegoilleni valiokunnassa"?Tämän lainauksen agendaa ei tarvitse pohtia. Todellisuudessa Paasi sanoi näin:
"Myöhään illalla ja pitkät keskustelut ja väsymystä pallossa, käytös on ollut ala-arvoista ja olen siitä vilpittömästi pahoillani. Olen pahoillani, jos joku on pahoittanut mielensä henkilökohtaisella tasolla".
Pahoillaan olo ja jos-sana siellä pyynnön lopussa ei ole mielestäni koskaan hyvä valinta. Vai kumpi kuulostaisi sinusta aidommalta pahoittelulta, tuo äskeinen vai esimerkiksi "olen pahoillani siitä, että aiheutin mielipahaa kollegoilleni valiokunnassa"?
Tuolla loppulauseellahan nimenomaan se kaikki alun pahoittelu, jos ei nyt mitätöidä, niin ainakin vesitetään. Vastuu siirretäänkin omasta toiminnasta ja käytöksestä niille kohteille. "Anteeksi nyt, jos jonkun mieli pahoittui tästä jutusta". Mutta joo tämä tästä, agendat voit unohtaa, sanoin jo alkuun, että joillekin ihmisille tässä maailmassa tämä on se hyvin yleinen tapa pyytää tavallaan anteeksi, oli ammatti ja poliittinen suuntautuminen mikä tahansa.Sanotaanko näin, että jos jättää ydinasian ""Myöhään illalla ja pitkät keskustelut ja väsymystä pallossa, käytös on ollut ala-arvoista ja olen siitä vilpittömästi pahoillani" pois lainauksesta ja laittaa siihen vain agendaan sopivan osan, en lähtisi puolustelemaan tekoa. Mutta kukin tavallaan.
Kysyn ihan vilpittömästi, koska en tiedä: eikö Elina Valtosella ole aika vakuuttava tausta sekä kansantaloudesta että yritystalouden puolelta? Hänen pankkiuraansa en tunne tarkemmin, mutta wikipedian mukaan toiminut sekä vanhempana analyytikkona Nordealla että johtotehtävissä The Royal Bank of Scotlandissa.Kenellä on isommat meriitit talousanalytiikasta, ja mitkä nämä meriitit ovat?
Tuolla loppulauseellahan nimenomaan se kaikki alun pahoittelu, jos ei nyt mitätöidä, niin ainakin vesitetään. Vastuu siirretäänkin omasta toiminnasta ja käytöksestä niille kohteille. "Anteeksi nyt, jos jonkun mieli pahoittui tästä jutusta". Mutta joo tämä tästä, agendat voit unohtaa, sanoin jo alkuun, että joillekin ihmisille tässä maailmassa tämä on se hyvin yleinen tapa pyytää tavallaan anteeksi, oli ammatti ja poliittinen suuntautuminen mikä tahansa.
Kertooko toisaalta jokin sijoitusosaaminen mitään siitä kuinka hyvin ymmärtää valtiontalouden kaltaisia asioita? Varmaan jonkin valtion sijoitusyhtiön johdossa voisi olla pätevä, mutta joku sote-valiokunnan budjetointi on aika kaukana siitä miten yritys toimii.Kyllähän Paasin CV on suht vakuuttava. Rahoitusalan huippukokemusta eri yrityksissä yli 25 vuotta. Voin sanoa oppineeni häneltä Rahapodi-podcastia kuunnellessa yhtä sun toista sijoittamisesta ja ovathan hänen usein lennokkaatkin ideat Suomen talouden tilanteen parantamiseksi olleet viihdyttävää kuunneltavaa. Kun hän viime kesänä eduskuntaan nousi, oletin parlamenttimme ja ennen kaikkea Kokoomuksen eduskuntaryhmän saavan todellisen vahvistuksen riveihinsä. Liian vähän talouden osaajia muutenkin kansanedustajien joukossa.
Kyllähän Paasin CV on suht vakuuttava. Rahoitusalan huippukokemusta eri yrityksissä yli 25 vuotta. Voin sanoa oppineeni häneltä Rahapodi-podcastia kuunnellessa yhtä sun toista sijoittamisesta ja ovathan hänen usein lennokkaatkin ideat Suomen talouden tilanteen parantamiseksi olleet viihdyttävää kuunneltavaa. Kun hän viime kesänä eduskuntaan nousi, oletin parlamenttimme ja ennen kaikkea Kokoomuksen eduskuntaryhmän saavan todellisen vahvistuksen riveihinsä. Liian vähän talouden osaajia muutenkin kansanedustajien joukossa.
Näin homma toimii valtion organisaatioissa, joissa on poliittisiin voimasuhteisiin perustuva hallintoelin, joka päättää valinnasta. Kelan tapauksessa valtuusto. Jokainen puolue on pelannut eri tilanteissa vastaavaa peliä vuorollaan kotiinpäin. Ja joskus peliä on pelannut myös tasavallan presidentti, kun presidentillä on ollut viimeinen sana nimitykseen. Muistan yhdenkin naispresidentin, joka ei monestikaan mennyt nimityksissä esitysten mukaan, vaan nosti tehtäviin omia suosikkejaan. Ei ihme, että presidentiltä on vähennetty tätä roolia. Toisaalta tämä muutos esimerkiksi Kelan pääjohtajavalinnassa ei millään lailla poista virkanimityksen poliittista luonnetta, vaikka muutos poistaakin mahdollisuuden presidentilliseen mielivaltaan.Arto Satosta ollaan huhujen mukaan nimittämässä Kelan pääjohtajaksi nauttimaan yli 20000 euron palkkaa kiitokseksi hänen työstään Kokoomuksen hyväksi.
Totta kai näin. Mutta onko Satonen edes kokoomuslaisista hakijoista pätevin hakija virkaan vai vaan ainoastaan sopivin. Myös Lasse Lehtonen on hakenut virkaa.Näin homma toimii valtion organisaatioissa, joissa on poliittisiin voimasuhteisiin perustuva hallintoelin, joka päättää valinnasta. Kelan tapauksessa valtuusto. Jokainen puolue on pelannut eri tilanteissa vastaavaa peliä vuorollaan kotiinpäin.
Poliittisia virkanimityksiä tapahtuu tämän tästä, mutta on niissä kuitenkin aste-eroja. Nyt tämä keissi näyttäytyy melko härskisti siltä, että Arto Satonen palkitaan kokoomusvoimin uurastuksista suomalaisten duunareiden kyykyttämiseksi korkea-arvoisella viralla, johon hän ei näin ulkopuolisen silmin vaikuta kovin pätevältä.Näin homma toimii valtion organisaatioissa, joissa on poliittisiin voimasuhteisiin perustuva hallintoelin, joka päättää valinnasta. Kelan tapauksessa valtuusto. Jokainen puolue on pelannut eri tilanteissa vastaavaa peliä vuorollaan kotiinpäin.
Halosen kohdalla kai eniten kohua herättäneitä nimityksiä oli Suomen pankin johtokunnan jäsenten nimitykset sekä sisäministeriön kansliapäällikön valinta. Suomen pankin kohdalla taisi mennä niin, että johtokuntaan esitettiin Mauri Pekkarisen, Esko Ahon ja Ike Kanervan kaltaisia politrukkeja ja Halonen nimitti heidän sijasta johtokuntaan Pentti Hakkaraisen ja Sinikka Salon kaltaisia meritoituneita ammattiosaajia. Sisäministeriön kansliapäällikön valinnassa kokkariministeri Holmlund esitti puoluetoveriaan Ilkka Laitista virkaan, mutta Halonen päätyi nimittämään virkaa jo yhden kauden ansiokkaasti hoitaneen Ritva Viljasen jatkokaudelle.Ja joskus peliä on pelannut myös tasavallan presidentti, kun presidentillä on ollut viimeinen sana nimitykseen. Muistan yhdenkin naispresidentin, joka ei monestikaan mennyt nimityksissä esitysten mukaan, vaan nosti tehtäviin omia suosikkejaan. .
Vaikea sanoa, riippuu millä kriteereillä arvioidaan. Poliittisella kokemuksella ja yhteiskuntasuhteilla on jokin merkitys, mutta Kelan toimialaan liittyvä ammatillinen osaamiskirjo on sekin merkittävä asia. Jälkimmäisen suhteen aivan muut hakijat kuin Satonen ovat pätevimpiä. Näkisin mielelläni, että monipuolinen sote-, kansanterveys- ja talousosaaminen olisi pääasia, ja siihen kylkeen olisi esittää jotain näyttöjä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta joissakin rooleissa.Totta kai näin. Mutta onko Satonen edes kokoomuslaisista hakijoista pätevin hakija virkaan vai vaan ainoastaan sopivin. Myös Lasse Lehtonen on hakenut virkaa.
Ei näitä koskaan pätevyyden perusteella valita, vaan ihan puhtaasti palkkiovirkojahan nämä ovat. Ihan sama kuka Suomen puolueista siellä on suhmuroimassa.Totta kai näin. Mutta onko Satonen edes kokoomuslaisista hakijoista pätevin hakija virkaan vai vaan ainoastaan sopivin. Myös Lasse Lehtonen on hakenut virkaa.
Tuo on oma subjektiivinen mielipiteesi. Joku toinen voi arvioida päinvastaisesti, että Satonen on rohkeasti edistänyt luutuneiden työmarkkinarakenteiden uudelleenarviointia ja muutosten aikaansaamista tilanteessa, jossa työmarkkinajärjestöt ja etenkin SAK estävät taloutta ja työmarkkinoita tervehdyttävien muutosten tekemistä. Asia ei tosielämässä ole aivan näin yksioikoinen, mutta ei se ole sitä sinunkaan esittämälläsi tavalla.Poliittisia virkanimityksiä tapahtuu tämän tästä, mutta on niissä kuitenkin aste-eroja. Nyt tämä keissi näyttäytyy melko härskisti siltä, että Arto Satonen palkitaan kokoomusvoimin uurastuksista suomalaisten duunareiden kyykyttämiseksi korkea-arvoisella viralla, johon hän ei näin ulkopuolisen silmin vaikuta kovin pätevältä.
Halonen ajoi Ritva Viljasta merkittäviin pesteihin useammankin kuin kerran. Olennaista on kuitenkin se, että Halonen sivuutti useita kertoja nimitystä valmistelleiden ryhmien esitykset, ja nimitti esityksen sijaan tehtäviin muiden muassa demarinaisia. Yhtä lailla Halonen veti tuossa kotiinpäin omien värilasiensa läpi, samalla tavalla kuten muutamissa valtiollisissa organisaatioissa tapahtuu. Ja joiltakin osin tuo on jopa täysin hyväksyttävää, varsinkin jos virkanimitysten taustalla on poliittisten voimasuhteiden kunnioittaminen. Silloin on mielestäni eri asia, jos henkilöitä nimitetään tehtäviin, joissa ammatillinen substanssi, kuten liikkeenjohdollinen tai tieteellinen osaaminen, ovat tehtävän hoidon kannalta aivan keskiössä.Halosen kohdalla kai eniten kohua herättäneitä nimityksiä oli Suomen pankin johtokunnan jäsenten nimitykset sekä sisäministeriön kansliapäällikön valinta. Suomen pankin kohdalla taisi mennä niin, että johtokuntaan esitettiin Mauri Pekkarisen, Esko Ahon ja Ike Kanervan kaltaisia politrukkeja ja Halonen nimitti heidän sijasta johtokuntaan Pentti Hakkaraisen ja Sinikka Salon kaltaisia meritoituneita ammattiosaajia. Sisäministeriön kansliapäällikön valinnassa kokkariministeri Holmlund esitti puoluetoveriaan Ilkka Laitista virkaan, mutta Halonen päätyi nimittämään virkaa jo yhden kauden ansiokkaasti hoitaneen Ritva Viljasen jatkokaudelle.
Jos nämä saa väännettyä niin, että Halonen olisi jotenkin epäsopivasti harjoittanut poliittisia virkanimityksiä, niin aika mielenkiintoisesti asiaa pitää tarkastella. Minusta ennemminkin Halonen painotti näissä nimityksissä meritokraattisia kriteerejä ja esityksiä tehneet tahot ennemmin politisoivat valintoja.