Kokoomus

[Creed Bratton]

No, kirjoita itse tähän palstalle omat esityksesi toimista joita valtion mielestäsi tulisi tehdä jatkuvan lisävelan ottamisen sijasta ja lopeta turhanpäiväinen jargonisi Albanioista. Suomi on ennenpitkää Kreikka tai Albania jos järjestelmään ei saada tehtyä korjausliikeitä. Täältä lähtee se koulutettu väestö jokatapauksssa jos muutosta ei saada aikaan.

-Palkankorotukset nollaan seuraavan parin vuoden ajalle. Tämä palvelus vientipuolelle.

-Yrityksille vastaava verotusmalli kuin Virossa, eli jos eivät maksa voittoa ulos niin positiivisesta tuloksesta ei tarvitse maksaa veroa --> Tarkoittaa lisäinvestointeja ja kasvua --> Lisää työpaikkoja + samalla yritysten karkaaminen Viroon lopetetaan.

-Pienyritysten kohdalla työntekijöiden palkkaaminen pitää saada riskittömämmäksi vaikka tietynlaisilla irtisanomisen helpottamisilla. Lisäksi työntekijän sivukulut on saatava kevyemmiksi. Nykyisellään työntekijän palkkaaminen pienyritykseen sisältää sen verran suuret riskit ettei se kannusta.

-Työttömät tietyn mittaisen työttömyyskauden (esim. 1 vuosi?) jälkeen hätäaputöihin. Hittoako vuosien kotona makaamisesta maksetaan. Hätäaputöillä saadaan infraa parempaan kuntoon ja osa noista sankareista varmaan työllistyisi tuota kautta tehokkaammin.

En nyt tyrmää, että kaikki ehdottamasi osa-alueet olisivat olleet Albania-mallisia, mutta kaikenlaiset yksityisen puolen palkkaleikkurit/lisäverot jo 5000€:n jälkeen ovat mielestäni täysin käsittämättömiä joilla nimenomaan aiheutetaan tuo aikaisemmin mainittu koulutetun väestön ja samalla myös yritysten pako, kun huippuluokan työntekijöitä ei saada Suomessa pidettyä.

Julkisella puolella on omasta mielestä leikattavaa/tehostettavaa. Yhtälailla kehitysapu helvettiin. Pakolaisten suhteen koen ettei Suomella ole diplomaattisesti varaa olla ottamatta pakolaisia vastaan, mutta Tanskan mallin mukaisesti tuota pitää tiukentaa.

Ylläolevat omia ideoita, ei noilla lainanottoa saada heti lopetettua, mutta eipä meikäläisellä siihen täydellistä ratkaisua olekaan.

No joka tapauksessa nykyinen hallitus pitäisi saada nurin asap.

 

[Kisapuisto]

Lisäksi työntekijän sivukulut on saatava kevyemmiksi.

Toisessa ketjussa kysyin jo tätä samaa asiaa saamatta vastausta, mutta siis kun ne sivukulut ovat kerta niin suuret, niin mitä niistä voisi mielestäsi karsia?

 

[Jack of Spades]

En nyt tyrmää, että kaikki ehdottamasi osa-alueet olisivat olleet Albania-mallisia, mutta kaikenlaiset yksityisen puolen palkkaleikkurit/lisäverot jo 5000€:n jälkeen ovat mielestäni täysin käsittämättömiä joilla nimenomaan aiheutetaan tuo aikaisemmin mainittu koulutetun väestön ja samalla myös yritysten pako, kun huippuluokan työntekijöitä ei saada Suomessa pidettyä.

Kokoomuslainen presidenttimme Sauli Niinistökin oikeutetusti puuttui varsinkin eläkeyhtiöiden johtajien palkkioihin ja bonuksiin liittyen.

"Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvostelee suomalaisia eläkepomoja ahneudesta. Niinistö nosti työeläkeyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot tikun nokkaan ulkoministeriön Suurlähettiläspäivillä pitämänsä lehdistötilaisuuden päätteeksi omasta aloitteestaan." TS: Niinistö ihmettelee eläkeyhtiöiden johtajien bonuksia

Kuten kirjoitin, niin tuloerot on saatava pienemmiksi tai kaikki muutkin toimenpiteet talouden elvyttämiseksi tulevat olemaan ennenpitkää turhia ja kaikki jatkuu lopulta entiseen malliin. Kohtuullisuus on kaukana mm. pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien 654106 euron keskimääräisissä vuosituloissa verrattuna tavallisen keskiverto palkansaajan 38000 euron vuosiansioihin. Tuossa johtajien palkassa ei ole edes bonukset mukana.

Mitä järkeä on yhtiöiden omistajien maksaa tälläisiä summia toimitusjohtajilleen, etenkin jos mahdollinen voitollinen tulos on tehty irtisanomalla työvoimaa? Puoletkin tuon mittaluokan vuosipalkasta olisi riittävästi, eikä veisi perikatoon. Sitten vielä päälle samat eläkejohtajat, jotka tulevat itse saamaan 150000-300000 euron super-eläkkeitä saarnaavat julkisuudessa, että eläkerahastot ei riitä ja vaativat pienipalkkaisilta eläkeiän nostoa tai niiden leikkaamista. Herätkää! Jotain kenties tarvitsisi tehdä vaikka lakimuutoksilla, muulla tavoin tälle ei tule loppua.

 

[erku]

Sauli Niinistö on kyllä hieno mies, kokoomuslaiseksi. On oikein, että presidentti puuttuu tällaiseen porsasteluun, mitä eläkeyhtiöiden johdossa harjoitetaan. Muutenkin olen ilolla seurannut joitakin Saulin lausuntoja, mitä hän on tässä pressakaudellaan esittänyt. Erityisen hieno oli se lausahdus, oliko valtiopäiväavajaisissa, joka kuului jotakuinkin seuraavasti: "Tämä meidän hyvinvointivaltiomallimme kyllä maksaa paljon. Mutta siitä myös kannattaa maksaa!" Mielestäni juuri tuollaista arvojohtajuutta presidentiltä tarvitaan. Toivottavasti myös muut kokoomuslaiset osaisivat arvostaa pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia yhtä suurella antaumuksella kuin Sauli.

 

[Creed Bratton]

Kokoomuslainen presidenttimme Sauli Niinistökin oikeutetusti puuttui varsinkin eläkeyhtiöiden johtajien palkkioihin ja bonuksiin liittyen.



Kuten kirjoitin, niin tuloerot on saatava pienemmiksi tai kaikki muutkin toimenpiteet talouden elvyttämiseksi tulevat olemaan ennenpitkää turhia ja kaikki jatkuu lopulta entiseen malliin. Kohtuullisuus on kaukana mm. pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien 654106 euron keskimääräisissä vuosituloissa verrattuna tavallisen keskiverto palkansaajan 38000 euron vuosiansioihin. Tuossa johtajien palkassa ei ole edes bonukset mukana.

Mitä järkeä on yhtiöiden omistajien maksaa tälläisiä summia toimitusjohtajilleen, etenkin jos mahdollinen voitollinen tulos on tehty irtisanomalla työvoimaa? Puoletkin tuon mittaluokan vuosipalkasta olisi riittävästi, eikä veisi perikatoon. Sitten vielä päälle samat eläkejohtajat, jotka tulevat itse saamaan 150000-300000 euron super-eläkkeitä saarnaavat julkisuudessa, että eläkerahastot ei riitä ja vaativat pienipalkkaisilta eläkeiän nostoa tai niiden leikkaamista. Herätkää! Jotain kenties tarvitsisi tehdä vaikka lakimuutoksilla, muulla tavoin tälle ei tule loppua.

Pörssiyhtiöt vaan ikävä kyllä toimivat osakkeen omistajien mandaatilla tehdä mahdollisimman hyvä tulos. Ja johtoon pörssiyhtiöt haluavat ne parhaat osaajat ja yhtälailla haluavat mitata ulos sieltä sen parhaan tuloksen, tämän takia (ainakin oletan) pörssiyhtiöt maksavat kovia palkkoja. Ovatko nuo ihmiset tuon arvoisia? Ei omastakaan mielestä.

Eläkejohtajien palkat taas ovat täysin käsittämättömiä siihen nähden, että rahat tuohon tulevat meiltä. Sijoitusjohtajien ja dealereiden palkat ymmärrän jotta saadaan tehtyä paras tulos, mutta esim. Varman toimitusjohtajan palkassa ei ole järkeä.

Eläkeyhtiöt omistavat merkittäviä osuuksia pörssiyrityksissä ja sitä kautta he voisivat enemmän pyrkiä vaikuttamaan yritysten toimintaan esim. toimintojen siirtämisestä ulkomaille tms.

Saulille suuret pointsit, hyviä ulostuloja.

 

[dana77]

Minun mielestäni homman pitäisi toimia niin, että julkisen puolen palkkojen pitäisi olla säännönmukaisesti matalammat kuin yksityisen puolen vastaavat pl. ihan alin suorittava taso (ja ehkä ihan ylin tason). Tällä varmistetaan sillä, että vetovoima on oikeaan suuntaan eli pätevimmät hakeutuvat sinne missä sillä on eniten väliä. Saadaan yksityiselle puolelle innovatiivisuutta ja sen avulla talouskasvua, kannattavuutta jne. Byrokraatit jotka noudattavat poliittista ohjausta ja annettuja ohjeita eivät tämän maan taloutta pelasta eli olisi sääli jos sinne menisi palkan perässä ihmisiä, jotka voisivat yksityisellä puolelle olla ratkaisevasti nykyisiä osaavampia.

 

[TosiFani]

Minun mielestäni homman pitäisi toimia niin, että julkisen puolen palkkojen pitäisi olla säännönmukaisesti matalammat kuin yksityisen puolen vastaavat pl. ihan alin suorittava taso (ja ehkä ihan ylin tason). Tällä varmistetaan sillä, että vetovoima on oikeaan suuntaan eli pätevimmät hakeutuvat sinne missä sillä on eniten väliä...

Mielenkiintoinen ajatus, jos asiaa katsotaan vaikka terveydenhuollon ja peruskoulun näkökulmasta.

 

[Maglor]

Minun mielestäni homman pitäisi toimia niin, että julkisen puolen palkkojen pitäisi olla säännönmukaisesti matalammat kuin yksityisen puolen vastaavat pl. ihan alin suorittava taso (ja ehkä ihan ylin tason). Tällä varmistetaan sillä, että vetovoima on oikeaan suuntaan eli pätevimmät hakeutuvat sinne missä sillä on eniten väliä.

Tyhmä kysymys: jos lainarahalla rakennetaan tie, koulu tai asuintalo jonnekin, niin mitä väliä sillä on kansantalouden kannalta, rakentaako sen valtio vai yksityinen yritys? Millä tavalla yksityisen tekemä työ on kansantaloudellisesti arvokkaampaa kuin julkisen? Premissinä siis se, että työ tehdään täsmälleen samalla tavalla.

 

[erku]

Useinhan kuulee valitusta siitä, että julkinen sektori on niin tehoton ja siellä ei osata tehdä hankintoja jne. Minusta tuntuu, että nämä ongelmat eivät parane ainakaan sillä tavalla, että heikennetään julkisten organisaatioiden esimiesten ja hankinnoista vastaavien palkkoja. Päinvastoin, jos asiaan haluttaisiin saada parannus, pitäisi niitä palkkoja nostaa, jotta kyvykkäämmät henkilöt hakeutuisivat niihin töihin.

Ja muutenkaan en ihan ymmärrä, miksi olisi yhteiskunnan etu, että parhaat lääkärit hakeutuisivat yksityiselle sektorille julkisen sijaan. Toki tiedän, että jo nykyisellään asia on pitkälti näin, mutta en ymmärrä, miksi kehitystä entisestään pitäisi kiihdyttää. Toki jos ideologia on se, että vain hyväosaiset ansaitsevat laadukkaan hoidon ja köyhälistöllä ei ole niin väliä, niin sitten asia varmaan on noin.

 

[TosiFani]

...Ja muutenkaan en ihan ymmärrä, miksi olisi yhteiskunnan etu, että parhaat lääkärit hakeutuisivat yksityiselle sektorille julkisen sijaan. Toki tiedän, että jo nykyisellään asia on pitkälti näin, mutta en ymmärrä, miksi kehitystä entisestään pitäisi kiihdyttää. Toki jos ideologia on se, että vain hyväosaiset ansaitsevat laadukkaan hoidon ja köyhälistöllä ei ole niin väliä, niin sitten asia varmaan on noin.

Käsittääkseni on hyvin vähän pelkästään yksityisellä sektorilla työskenteleviä lääkäreitä, ainakaan Porin kokoisessa kaupungissa.

 

[dana77]

Mielenkiintoinen ajatus, jos asiaa katsotaan vaikka terveydenhuollon ja peruskoulun näkökulmasta.

Suomessa yksityisten koulujen määrä on niin marginaalinen, että tässä ei mitään aitoa kilpailua työntekijöistä ole. On paljon muitakin aloja, jotka ovat tämän ajatuksen kannalta irrelevantteja. Terveydenhuolto on niin kokonaisuudessaan niin ihmeellinen sekasikiö yksityisyyttä ja julkisuutta, mutta siinä tärkeintä olisi että yhteiskunta lopettaisi itsensä kanssa kilpailemisen eli yksityisen puolen tukemisen sillä seurauksella, että nostattaa palkkoja.

 

[dana77]

Tyhmä kysymys: jos lainarahalla rakennetaan tie, koulu tai asuintalo jonnekin, niin mitä väliä sillä on kansantalouden kannalta, rakentaako sen valtio vai yksityinen yritys? Millä tavalla yksityisen tekemä työ on kansantaloudellisesti arvokkaampaa kuin julkisen? Premissinä siis se, että työ tehdään täsmälleen samalla tavalla.

En tiedä onko kysymys itsestään tyhmä, mutta se ei liity minun mielipiteeseeni suoraan. Ero yksityisen ja julkisen puolen rakennushankkeissa on että toiset tehdään yksityisellä rahalla ja toiset meidän kaikkien rahalla. Niitä, jotka maksetaan yksityisellä rahalla saa minun puolestani tehdä kuinka paljon tahansa ja kuinka kalliita ja hienoja tahansa, mutta niitä joita tehdään minun rahoilla pitää tehdä mahdollisimman vähän ja vain ehdottoman tarpeen perusteella. Jälkimmäisiä ei tarvitse markkinoida, myydä tai tehdä tarpeettoman hienoiksi.

 

[Jussih]

Useinhan kuulee valitusta siitä, että julkinen sektori on niin tehoton ja siellä ei osata tehdä hankintoja jne. Minusta tuntuu, että nämä ongelmat eivät parane ainakaan sillä tavalla, että heikennetään julkisten organisaatioiden esimiesten ja hankinnoista vastaavien palkkoja. Päinvastoin, jos asiaan haluttaisiin saada parannus, pitäisi niitä palkkoja nostaa, jotta kyvykkäämmät henkilöt hakeutuisivat niihin töihin.

Julkisen sektorin ongelma ei ole se, että olisi pulaa pätevistä hakijoista johtotehtäviin. Ongelma on se, että pätevimmän hakijan sijaan valitaan useimmiten sossu tai kepulainen hakija (esim. eduskunnasta pudonnut poliitikko, jolle tarvitaan suojatyöpaikka). Nämä urpot sitten tekevät päätöksiä asioista, joista eivät todellisuudessa mitään ymmärrä ja useimmiten ideologisilla perusteilla.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Useinhan kuulee valitusta siitä, että julkinen sektori on niin tehoton ja siellä ei osata tehdä hankintoja jne. Minusta tuntuu, että nämä ongelmat eivät parane ainakaan sillä tavalla, että heikennetään julkisten organisaatioiden esimiesten ja hankinnoista vastaavien palkkoja. Päinvastoin, jos asiaan haluttaisiin saada parannus, pitäisi niitä palkkoja nostaa, jotta kyvykkäämmät henkilöt hakeutuisivat niihin töihin.

Hankinta- ja projektiosaaminen ei parane sillä että nostetaan palkkoja. Eikä välttämättä vähän pidemmälläkään aikavälillä, sillä esimerkiksi tietojärjestelmähankintoihin ja-projekteihin liittyen kovan tason asiakaspuolen osaamista ei muutenkaan ole liiaksi. Eikä tule olemaan pitkään aikaan. Lisäksi rakenteelliset ongelmat olisivat edelleen olemassa, eli esim. kunta tekee asioita joita sen ei ole oikein järkevää tehdä itse.

Juuri paljon kritisoidun IT:n tapauksessa kyse on ehdottomasti siitä, että tiettyjä tehtäviä pitäisi ottaa kunnilta pois. Kyse on rakenteellisesta epäkohdasta. Toisin sanoen kuntien pitäisi ostaa huomattavan suuri osa järjestelmistä ja ylläpitopalveluista keskitetysti, ei siis niin että joka kunta ostaa itse ja vastaa itse lopputuloksesta. Tällaiseen malliin menemiseen - enemmän tai vähemmän pakotetusti - liittyy tietysti erilaisia teknisiä ja poliittisia haasteita. Kyse olisi juuri sellaisesta rakenteiden korjaamisesta, jolla voi realistisesti tuottaa parempaa lopputulosta ja toiseksi säästää veronmaksajien rahoja.

Edellinen ei ollut poliittinen eikä ideologinen puheenvuoro, vaan ilmeisen tosiasian toteaminen.

Joillakin hallinnonaloilla osaavan työvoiman saaminen on julkisella sektorillakin palkkakysymys. Näitä voivat olla määrätyt tekniset johto- ja asiantuntijatehtävät ja esimerkiksi sosiaalitoimen ammattipätevät viranhaltijat. Sosiaalialalla palkat ovat viime vuosina parantuneet selvästi 90-luvun kuoppatasolta, mutta päteviä sosiaalityöntekijöitä on lähimenneisyydessä lähtenyt joko yksityissektorin palvelukseen oman alan liepeille, tai yksinkertaisesti vaihtanut kokonaan alaa, syynä juuri huono palkkataso. Tämän tyyppisissä tehtävissä palkkataso voidaan melko perustellusti ymmärtää myös kilpailukeinoksi saada ammattitaitoista työvoimaa.

Jonkin IT:n kohdalla sama ei toimi sellaisenaan, kuten edellä totesin. Sanotaan vaikka Rauma, Hyvinkää tai Sastamala eivät kerta kaikkiaan voi palkata sellaista legioonaa kovan tason osaajia, jotka yhdessä hallitsisivat valistuneen ostajan roolissa koko IT:n kentän sen eri osa-alueet huomioiden - pienemmistä kunnista puhumattakaan. Päälle tulee vielä se, että poliittinen luottamusmiesporras osallistuu kunnissa päätöksentekoon ja asioiden etenemiseen, josta Jussih jo edellä mainitsikin. Toisinaan tällainen tekeminen saa epäammattimaisia ilmenemismuotoja, jos asioita tarkastellaan tietojärjestelmäkehityksen tai projektijohdon näkökulmasta.

 

[erku]

Julkisen sektorin ongelma ei ole se, että olisi pulaa pätevistä hakijoista johtotehtäviin. Ongelma on se, että pätevimmän hakijan sijaan valitaan useimmiten sossu tai kepulainen hakija (esim. eduskunnasta pudonnut poliitikko, jolle tarvitaan suojatyöpaikka). Nämä urpot sitten tekevät päätöksiä asioista, joista eivät todellisuudessa mitään ymmärrä ja useimmiten ideologisilla perusteilla.

No johan on taas näkemys. Siis pitääkö tuo tulkita siten, että sossut ja kepulaiset olisivat sitten jotenkin heikompia kuin vaikkapa ne ihailemasi kokoomuslaiset? Ja muutenkin me nyt puhumme vähän eri asioista. Sinä ilmeisesti puhut jostakin suurkaupunkien apulaiskaupunginjohtajien viroista, jotka päätetään poliittisesti ja näihin sitten valitaan näitä pekkasaureja, riittaviljasia ja laurarätyjä. Uskoakseni kuitenkin johonkin maakunnan ELY-keskuksen tai kunnan "ostopalveluhankintatiimiin" kuitenkin valitaan ihmiset osaamisen eikä puoluekirjan perusteella.

 

[TosiFani]

No johan on taas näkemys. Siis pitääkö tuo tulkita siten, että sossut ja kepulaiset olisivat sitten jotenkin heikompia kuin vaikkapa ne ihailemasi kokoomuslaiset? Ja muutenkin me nyt puhumme vähän eri asioista. Sinä ilmeisesti puhut jostakin suurkaupunkien apulaiskaupunginjohtajien viroista, jotka päätetään poliittisesti ja näihin sitten valitaan näitä pekkasaureja, riittaviljasia ja laurarätyjä. Uskoakseni kuitenkin johonkin maakunnan ELY-keskuksen tai kunnan "ostopalveluhankintatiimiin" kuitenkin valitaan ihmiset osaamisen eikä puoluekirjan perusteella.

Naivius on kaunista. Poliittiset valinnat ovat edelleen voimissaan, lähihoitajan hommista aina kaupunginjohtajan tehtävään asti. Muutosta on tapahtunut, mutta edelleen lautakunnat valitsevat osan porukasta ihan palkkiovirka perusteella.

 

[dana77]

kyllä minä näkisin taustalla toisenlaisenkin isomman ongelman. Vaikka kuinka hommaan pyrittäisiin valitsemaan pätevä, niin aina homma ei vain toimi. Tämä on ihan sama niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Ero vain tulee siinä, että jos yksityisellä puolella homma ei toimi ja yritys esim tekee turskaa, niin ko. johtaja saa kenkää aika äkkiä. Jos julkisella puolella homma ei toimi, niin sitten se ei toimi siihen asti kun ko. kaveri jää eläkkeelle. Ellei nyt ihan virkavirhettä tee. Kun raha ei ohjaa toimintaa, niin silloin sitä ei usein ohjaa mikään.

 

[erku]

Naivius on kaunista. Poliittiset valinnat ovat edelleen voimissaan, lähihoitajan hommista aina kaupunginjohtajan tehtävään asti. Muutosta on tapahtunut, mutta edelleen lautakunnat valitsevat osan porukasta ihan palkkiovirka perusteella.

Mikä lautakunta tekee päätökset, kun päätetään ELY-keskuksen rekrytoinneista? Poliittiset valinnat ovat edelleen voimissaan, mutta ei enää lähihoitajalta tai lehtorilta kysytä puoluekirjaa työhaastattelussa, niin kuin joskus edellisellä vuosituhannella.

 

[Gentleman]

kyllä minä näkisin taustalla toisenlaisenkin isomman ongelman. Vaikka kuinka hommaan pyrittäisiin valitsemaan pätevä, niin aina homma ei vain toimi. Tämä on ihan sama niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Ero vain tulee siinä, että jos yksityisellä puolella homma ei toimi ja yritys esim tekee turskaa, niin ko. johtaja saa kenkää aika äkkiä. Jos julkisella puolella homma ei toimi, niin sitten se ei toimi siihen asti kun ko. kaveri jää eläkkeelle. Ellei nyt ihan virkavirhettä tee. Kun raha ei ohjaa toimintaa, niin silloin sitä ei usein ohjaa mikään.

Tämä on palanen sitä ongelmaa joka liittyy julkisiin hankintoihin, toisaalta ei ole osto-osaamista, tai sitten ei saada ostaa sitä mitä tarvitaan syystä tai toisesta (liian kallis, ei sovi aikaisempaan, ei sovi aikatauluun, väärä ehdottaja, "ei muillakaan ole"/sisäinen kateus).

Päätöksenteko on liian kaukana hankinnasta, hankinnassa mukana olevat eivät voi tai osaa päättää yksityiskohdista. Loppukäyttäjien mielipide ei tule näkyviin koska he eivät joko saa tietää hankinnan yksityiskohtia tai niitä ei osata selittää heille tai heitä ei kiinnosta osallistua tai eivät osaa julkituoda ajatuksiaan kyllin selkeästi. Joka tapauksessa myyjä, ostaja ja käyttäjä eivät ole samassa todellisuudessa.

Yksityisellä puolella on joskus sentään tuo Danan mainitsema vastuu motivoivana tekijänä. Julkisella harvemmin.

 

[TosiFani]

Mikä lautakunta tekee päätökset, kun päätetään ELY-keskuksen rekrytoinneista? Poliittiset valinnat ovat edelleen voimissaan, mutta ei enää lähihoitajalta tai lehtorilta kysytä puoluekirjaa työhaastattelussa, niin kuin joskus edellisellä vuosituhannella.

Ei aina, joskus kysytään, ainakin Porissa. ELY-keskuksen rekrytointeja en tunne, mutta eikö nekin tee jokin kansan valitsema elin?

 

[Daespoo]

. Siis pitääkö tuo tulkita siten, että sossut ja kepulaiset olisivat sitten jotenkin heikompia kuin vaikkapa ne ihailemasi kokoomuslaiset?

No sehän on jo itsessään selvää, ei kai tästä ole epäilystä edes sinulla?

Uskoakseni kuitenkin johonkin maakunnan ELY-keskuksen tai kunnan "ostopalveluhankintatiimiin" kuitenkin valitaan ihmiset osaamisen eikä puoluekirjan perusteella.

Heh. Mitä pienemmälle paikkakunnalle mennään, sitä enemmän puoluekirjalla on väliä. Isoissa kaupungeissa osaaminen ja kokemus on sitten valintakriteereinä, ainakin toistaiseksi, kohta taitaa mamu-status vetää näistä ohi.

 

[erku]

No sehän on jo itsessään selvää, ei kai tästä ole epäilystä edes sinulla?

Mielestäni se, että kokkarit eivät ole saaneet Hesan kaupunginjohtajaksi ketään Jussi Pajusta tolkullisempaa ihmistä, kertoo kyllä aika karua kieltään toivotalkoolaisten kyvykkyydestä.

 

[PTS]

Noh, ei näytä sinipunan toiminta vakuuttavalta kenenkään osalta. Terveydenhoito on nykyäänkin aliresurssoitu, kuntien pakkoliitoksien tuomat säästöt ovat hyvin kyseenalaisia ja kotihoidontuen leikkaus ei tuo oikeasti mitään säästöä. Oikeammin sijaisten työt vähentyvät eikä työllisyysaste nousu tipan tippaa...Perustellumpi rakenteellinen ratkaisu olisi puuttua esimerkiksi koulutuksen väärään kohdentumiseen, rakenteellista työttömyyttä on paljon. Työttömien kannusteloukkujen poistaminen ainoita hyviä ratkaisuja näin ennakkotietojen perusteella. Tuliko yrittäjyyden edistämiseksi mitään toimia?

 

[dana77]

Kun tässä tuli hetki sitten vasureiden talouspoliittista ymmärrystä arvosteltua, niin vastineeksi pitää sanoa, että eipä yhtään enempää ymmärrystä löydy kokoomusnuortenkaan päistä.

http://yle.fi/uutiset/kokoomusnuort...652545104537":"og.recommends"}&action_ref_map=[]
Lähinnä koko haastattelu on tuollaista naiivia lapsenuskoa, joka ei perustu mihinkään. No nuoruus on onneksi vika, joka parantuu ajan kanssa ihan itsestään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kun tässä tuli hetki sitten vasureiden talouspoliittista ymmärrystä arvosteltua, niin vastineeksi pitää sanoa, että eipä yhtään enempää ymmärrystä löydy kokoomusnuortenkaan päistä.

http://yle.fi/uutiset/kokoomusnuort...652545104537":"og.recommends"}&action_ref_map=[]

Lähinnä koko haastattelu on tuollaista naiivia lapsenuskoa, joka ei perustu mihinkään. Ne nuoruus on onneksi vika, joka parantuu ajan kanssa ihan itsestään.

Luin saman jutun. En tunne Susanna Koskea enkä ole koskaan toiminut kokoomusnuorissa, mutta suhtaudun hivenen epäluulolla siihen että uutisen viesti olisi suoraan referoitua järjestön statementia. Paremminkin tuo vaikuttaa manipuloivasti rakennetulta jutulta. Toimittaja on mahdollisesti kursinut juttunsa kokoon ketunhäntä kainalossa. Koski on aloittanut puheenjohtajana pari viikkoa sitten. Liekö Koski astunut miinaan, vai onko hän avoimesti puhunut suunsa puhtaaksi. Silloin tietysti saa mitä tilaa.

Ehkä kokoomusnuoret ja puheenjohtajansa antavat tähän jonkin vastineen, jos katsovat ettei teksti vastaakaan järjestön näkemyksiä. Tai mistä minä tiedän vaikka vastaisi, rohkenen kuitenkin epäillä. Kokoomuksen nuorisoporukan kulloiseenkin sukupolveen on perinteisesti mahtunut joku ylikierroksilla käyvä nuori orhi, joka saa hetken verran julkisuutta lausumalla jotakin räyhäkkää ja überkovaa. Yleensä nuo huutelijat eivät lähde sen pidemmälle politiikkaan.