Oma viestini syyskuun alusta, johon alla Cobolin vastaus.
Orpoa ei lähdetty haastamaan, koska Kokoomus voitti aluevaalit. Tappiolla olisi puheenjohtaja todennäköisesti vaihtunut. Itse olen leimallisesti liputtanut Valtosen ja Häkkäsen paremmuutta Orpoon nähden, mutta Orpon haluttua jatkaa viime kesänä, häntä vastaan ei voittajana noustu.
Aivan normaali tilanne muissakin puolueissa.
Se mitä en osta keneltäkään, on Orpon esiintymisten johtavan Kokoomuksen vääjäämättömään tappioon. Näitä on tässä ketjussa maalailtu, ja lasken ne politiikkaa vähemmän seuraavien heikon arviointikyvyn piiriin. Osa toki on samaan tapaan vihervasemmiston vaalityötä Kokoomuksen ongelmista kuten ennen viime vaaleja. Erityisesti Vihreät tulevat mm. Suomelan suulla vetämään skandaaleja Kokoomuksesta, koska se istui aika kivasti heille viime kerralla. Ei sillä voittoa tullut, mutta vähän jarrua akateemisten nuorten naisten pakenemiseen vihreistä Kokoomukseen.
Orpo ei ole paras mahdollinen, mutta yhdelläkään puolueella ei ole optimipuheenjohtajaa voittamaan uusia ääniä. Tämä tarkoittaa sellaisten äänten voittamista, jotka eivät ole vielä edes kannattajia. Kokoomuksen kannattajat ovat hyvin uskollisia, joten tappiota ei kotiin jäämisen osalta. Uusien äänestäjien voittaminen on Kokoomukselle helpointa oikeistokonservatiivista ja vastaavasti kestävin arvovalinta Kokoomukselle on oikeistoliberaali markkinapuolue.
Tuossa välissä kuljetaan, kuten on muutama vuosikymmen kuljettu.
Cobolin vastaukseen, joka tuolloin oli kurantti, on tullut muutos.
Ylen tuoreen gallupin mukaan näyttää siltä, että Purra on saanut Persuille naisääniä, eli puolueelle uutta äänestäjäkuntaa.
Toisekseen, (oma viestini, johon linkki yllä, pohtien äänestämiskäyttäytymisestäni): en ole aiemmin äänestänyt Persuja, mutta nyt harkitsen sitä vakavasti. Syynä ei todellakaan ole WR, ja siihen liittyvät tapahtumat. Syy on se, että edelleen Orpo on mulle hajuton, mauton ja väritön, ja vähän vaikea mun on "lapasta" äänestää.
[Takauma vuosien takaa, jolloin Orpo oli ministeri: Orpon vakiokommenttina oli hyvältä kuulostava, mutta sisällöltään tyhjä sana "jämäkästi": "nyt täytyy
jämäkästi toimia", tai
"jämäkästi puuttua asioihin". Mitään konkreettisia asioita Orpo ei tuolloin esittänyt, mitä tämä "jämäkästi" olisi sisältänyt. Tämä "jämäkästi" taisi olla Orpon vakiofraasi sisäministerinä liittyen Syyrian pakolaiskriisin aiheuttamiin haasteisiin. "Jämäkästi" -sanasta taisi tulla ihan vitsi, ja Orpo lienee sen käytöstä sittemmin luopunut.]
Orpo oli tuolloin, ja on mulle vieläkin tyypillinen "politiikkajargonin" -tyhjien sanojen ja fraasien - käyttäjä, jonka suurin ongelma on taipumus yrittää miellyttää kaikkia.
Samasta asiasta
kirjoittaa Iltalehden Mika koskinen tänä aamuna:
Petteri Orpo ei ole kadonnut politiikan parrasvaloista, mutta hänen toimintaansa leimaa eräänlainen ylivarovaisuus. Orpoa ja kokoomusta on arvosteltu myös siitä, että kokoomus pyrkii turvaamaan etumatkansa miellyttämällä lähes kaikkia kaiken aikaa.
Voiton varmistelu on kokoomuksen suurin uhka. Kokoomus on kuin jääkiekkojoukkue, joka kolmannen erän 2–0-johtoasemassa alkaa lyödä kiekkoa päätyyn.
Toinen, vielä painavampi syy on se, että Persuja äänestämällä voisin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että maahan saadaan oikeistohallitus, eikä sini-punaa. Ääni Persuille olisi siis enemmänkin ääni oikeistohallituksen puolesta. Todettakoon, etten tiedä vielä, miten äänestän, onhan tässä aikaa antaa tilanteen kehittyä.