Kokoomus

[Fordél]

En tiedä. Se olkoon minun käsitykseni kokoomuksen kannattajakunnan enemmistöstä. Tunnen kokoomuskannattajia, jotka eivät kannata Nato-jäsenyyttä.

Sitähän minäkin, joten Kokoomuksen virallinen kanta ei ole jäsenyys NATO:on vaikka toki kokoomuksesta löytyy varmasti eniten sen kannattajia.

Vanhasen hallitus myönsi eduskunnan äänestyksen jälkeen viidennelle ydinvoimalle rakennusluvan. Vanhasen toinen hallitus päättänee kokoomuksen tuella kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Tämä asia on onneksi kaikkea muuta kuin varma ja toivottavasti päädytään johonkin muuhun ratkaisuun.

 

[olle****]

Kokoomuksesta on kehittynyt yleispuolue. Kokoomuksen kannattajakunta koostuu työläisistä, toimihenkilöistä (alemmista ja ylemmistä), yrittäjistä, maatalousyrittäjistä ja muiden ammattialojen ihmisistä. KoKoomus on todellinen yleispuolue, kun tarkastellaan sen kannattajakuntaa.

Tarja Halonen-ketjussa Jussih kertoo, että Kokkareiden kannattajat ovat keskimääräistä koulutetumpia ja täällä siffa taas kertoo, että kokkarit on yleispuolue. Voiko joku kertoa mistä näitä arvioita revitään vai perustuuko ne pelkkiin mielikuviin? Vihaan linkkisulkeisia mutta nämä tiedot kiinnostaisi ihan ammatinkin puolesta. Eli linkki kehiin.

 

[Fordél]

Tarja Halonen-ketjussa Jussih kertoo, että Kokkareiden kannattajat ovat keskimääräistä koulutetumpia ja täällä siffa taas kertoo, että kokkarit on yleispuolue. Voiko joku kertoa mistä näitä arvioita revitään vai perustuuko ne pelkkiin mielikuviin?

Kyllähän Kokoomuksen kannattajat ovat keskimääräistä koulutetumpia, mutta ei se poissulje sitä etteikö se olisi samalla myös yleispuolue. Eivät siis ole mitenkään toisiaan poissulkevia asioita.

 

[Viljuri]

Wikipedian artikkelista kohdasta "kannatus ja jäsenet" löytyy infoa asiasta, sosioekonomisesti määrittyvän työväestön parissa kokoomus on toiseksi suurin puolue sosialidemokraattien jälkeen ja suurempi kuin esimerkiksi vasemmistoliitto.

Kokoomus on arvoiltaan sivistyspuolue, mikä siis kattaa koulutuksen, mutta leimallisimmin sen kannattajia määrittänee usko työntekoon hyvinvoinnin synnyttämisessä ja siten mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttamisessa.

 

[siffa]

Tarja Halonen-ketjussa Jussih kertoo, että Kokkareiden kannattajat ovat keskimääräistä koulutetumpia ja täällä siffa taas kertoo, että kokkarit on yleispuolue. Voiko joku kertoa mistä näitä arvioita revitään vai perustuuko ne pelkkiin mielikuviin? Vihaan linkkisulkeisia mutta nämä tiedot kiinnostaisi ihan ammatinkin puolesta. Eli linkki kehiin.

Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa vasemmistolla oli Suomessa yhteensä lähes 42%:n kannatus, kun SDP sai äänistä 23,9% ja SKDL 17,9%. Vuoden 1983 vaaleista alkaen SKDL:n kannatus alkoi laskea ja se sai enää 13,9% äänistä. SDP oli sen sijaan nostanut kannatuksensa huippulukemiin 26.7%. Vasemmistoliitto perustettiin SKDL:n ja Deva:n raunioille, mutta se ei saanut 1991 vaaleissa kuin 10,1% äänistä. Silloin, 1990-luvun alussa, julkaistiin tutkimuksia, joiden mukaan kokoomus oli noussut työläisten toiseksi eniten äänestämäksi puolueeksi.
Sittemmin vasemmiston yhteinen kannatus on Suomessa jäänyt 30%:iin (21+9) ja kokoomus säilyttänyt asemansa toiseksi suurimpana työläisten puolueena. Keskustalla on myös kannatusta perinteisten työläisten joukossa, mutta tuskin se yltää määrällisesti vasemmistoliiton tasolle.

Se, että kokoomuksella on suuri työläisten kannatus, ei sulje pois sitä, että kokoomuksen kannattajakunnassa on paljon korkeasti koulutettua väkeä.

Kirjoitan omia tuntemuksiani näistä kannattajaprofiileista. Mikäli jollakin politiikkaa ja poliittista historiaa lukeneella on laittaa linkkejä puolueiden kannattajakunnan koulutus- ja ammattijakaumasta, niin olisin myös kiinnostunut niistä.

 

[krobbe]

Nyt täytyisi enää tietää ketkä ovat työläisiä? Eikö jokainen joka saa tekemästään työstä palkkaa ole työläinen? Tuntuu oudolta ajatus, että Suomessa olisi muita kuin työläisiä. Suurimmat johtajatkin saavat työpanoksestaan palkan, tosin korkojen kera, ja ovat näin ollen työläisiä, eikö? Joten kaikki puolueet ovat kuin ovatkin työväenpuolueita!

 

[Fordél]

Nyt täytyisi enää tietää ketkä ovat työläisiä? Eikö jokainen joka saa tekemästään työstä palkkaa ole työläinen? Tuntuu oudolta ajatus, että Suomessa olisi muita kuin työläisiä. Suurimmat johtajatkin saavat työpanoksestaan palkan, tosin korkojen kera, ja ovat näin ollen työläisiä, eikö? Joten kaikki puolueet ovat kuin ovatkin työväenpuolueita!

Vai onko työläinen sellainen, joka on toisen palkkalistoilla? Tällöinhän yrittäjät eivät ole työläisiä.

Entä tekevätkö suomenruottalaiset ollenkaan töitä? Voiko Strömsön juontamista sanoa työnteoksi? Mielenkiintoisia kysymyksiä.

 

[krobbe]

Vai onko työläinen sellainen, joka on toisen palkkalistoilla? Tällöinhän yrittäjät eivät ole työläisiä.

Työläinen=tekee työtä=työläinen
Yrittäjä= tekee työtä=työläinen (paitsi jos vain yrittää tehdä työtä)

No, tulkintakysymyksiä, mutta kyllä jokainen on mielestäni jonkin sortin työläinen.

 

[Tshekki77]

Työläinen=tekee työtä=työläinen
Yrittäjä= tekee työtä=työläinen (paitsi jos vain yrittää tehdä työtä)

No, tulkintakysymyksiä, mutta kyllä jokainen on mielestäni jonkin sortin työläinen.

Työläinen = tekee töitä jonkun muun laskuun = Työläinen
Yrittäjä = tekee töitä omaan laskuun = Yrittäjä

Molempia kuitenkin yhdistää se, että tekevät töitä.

Tulkintakysymyksiä, niin kuin sanoit, mutta mielestäni työntekijä ja työläinen eivät pidä sisällään täysin samoja asioita.

Tämä on osa sitä tarkoituksellista poliittisten rajojen hämärtämistä, joka saa äänestäjät hämilleen ja sitten kysytään ihmeissään, että miksi politiikka ei kiinnosta ihmisiä enää samallalailla, kuin ennen?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Työläinen=tekee työtä=työläinen
Yrittäjä= tekee työtä=työläinen (paitsi jos vain yrittää tehdä työtä)

No, tulkintakysymyksiä, mutta kyllä jokainen on mielestäni jonkin sortin työläinen.

Totta, harva meistä on pelkkä vapaaherra tai -rouva. Yrittäjän suhde työhön on toki joiltakin osin erilainen kuin palkatulla työntekijällä, mutta hyvin johdetussa järkevien ihmisten firmoissa heillä on samansuuntaiset tavoitteet. Palkansaajalla riski- ja insentiivikertoimet ovat pienet. Yrittäjällä on onnistuessaan tietysti yrittäjän insentiivi ja vastaavasti epäonnistuessa realisoituu yrittäjän riski. Yleensä reippaanpuoleinen työpanos tarvitaan ettei käteen kapsahda vain jälkimmäistä.

Tältä pohjalta katsottuna Työväen Presidentti -slogan on ihan ymmärrettävä ja kannatettava, vaikka jotkut tästä loukkaantuivatkin. Tavallaan soisi että jokainen presidentiksi pyrkivä olisi edes jossain määrin tällainen Työväen Presidenttiehdokas, ei niinkään työväen, porvarien tai minkään muun niin sanotun yhteiskuntaluokan.

Työn tekemisen yrittäminen muuten on hauska termi. Yrittävinään oleva yrittäjä on yleensä hyvin äkkiä entinen yrittäjä. Tekevinään oleva työntekijä voi otollisissa olosuhteissa sluibailla pitkäänkin, mutta tolkullisissa firmoissa siihen tulee aika äkkiä muutos. Toista oli Neuvostoliitossa ja satelliittivaltioissa. Siellä valtio oli maksavinaan palkkaa ja jengi oli tekevinään työtä, eli tavallaan sielläkin vallitsi reilu peli. Vähän aikaa tuollainen voi olla hauskaa, muistuttaa paukkupakkasella housuunkusemista. Aluksi lämmittää.

 

[olle****]

Kyllähän Kokoomuksen kannattajat ovat keskimääräistä koulutetumpia, mutta ei se poissulje sitä etteikö se olisi samalla myös yleispuolue. Eivät siis ole mitenkään toisiaan poissulkevia asioita.

Ei tietenkään. Ilmaisin itseni hieman tökerösti.

Yleispuolue on ylinpäätänsä erittäin väljä sana mitä pitäisi välttää mikäli yritetään lokeroida puoluetta. Sehän kattaa kaiken. Demareista pystyisi heittämään ihan saman leiman. Vertailin demareitten ja viljurin antaman kokkareiden wiki-sivuja ja aika samaa kauraa ne on loppupeleissä. Siellä on samat henk.koht. vapaudet ja koulutus jne

Kyseenalaistaisin myös tuon koulutus väittämän. Syy on se, että epäilen että vähemmän koulutettu porukka näkyy kokoomuksen tai kenkään muun kannatusluvuissa. Perustan tämän neljään seikkaan:

-Ensimmäinen on oma kokemukseni. En osaa vetää sitä samaa johtopäätöstä omasta ympäristöstäni. Kokareita, sossuja, vihreitä jne löytyy koulutukesta riippumatta.
-Toinen seikka on se, että suomessa ollaan yleisesti hyvin koulutettua sakkia
-Kolmanneksi se, että suomessa on pohjoismaisessa vertailussa todella alhainen äänestysprosentti
-ja neljänneksi kouluttamaton porukka löytyy sitten sieltä äänestämättömien joukosta. Olen aivan varma, että olen tästä nähnyt numeroita.

Nyt tarttis kyllä jotain lähdettä. Taitaa ilta mennä linkkien etsimisessä. Jatketaan...

 

[krobbe]

Täytynee sen verran vielä täsmentää, että toki ymmärrän hyvin miten palkkatyöläisen ja yrittäjän roolit poikkeavat selkeästi toisistaan, se on selvä asia. Oli ihmisen toimenkuva, ammatti- tai virkanimike mikä hyvänsä, niin jokainen joutuu antamaan jonkinasteisen työpanoksen menestyäkseen yrittäjänä tai tehtävässään/työssään.

Halusin vain tuoda esille sen näkökannan, että jokainen suurimmasta pampusta siihen siistijään ovat kuitenkin kaikki työtä tekeviä yhteiskunnan jäseniä ja siten kaikkia voidaan mielestäni perustellusti kutsua myös työläisiksi.

 

[Tshekki77]

Halusin vain tuoda esille sen näkökannan, että jokainen suurimmasta pampusta siihen siistijään ovat kuitenkin kaikki työtä tekeviä yhteiskunnan jäseniä ja siten kaikkia voidaan mielestäni perustellusti kutsua myös työläisiksi.

Työtä tekevä eli työntekijä ja työläinen eivät pidä mielestäni sisällä täysin samoja asioita. Eli tässä mielessäni ei ole perusteltua puhua kaikista työtä tekevistä työläisinä. Tietenkin tässä vaiheessa tarvittaisiin kielitieteilijää, joka selvittäisi näiden kahden sanan yhtäläisyydet ja eroavaisuudet.

Sama asia kuin sisällissota, kansalaissota, veljessota, luokkasota, yms. Kaikki viittaavat suomalaisessa yhteydessä vuoden 1918 tapahtumiin. Kuitenkaan yksikään noista ilmaisuista ei pidä sisällään täysin samoja asioita kuin toinen.

 

[Gentleman]

Halusin vain tuoda esille sen näkökannan, että jokainen suurimmasta pampusta siihen siistijään ovat kuitenkin kaikki työtä tekeviä yhteiskunnan jäseniä ja siten kaikkia voidaan mielestäni perustellusti kutsua myös työläisiksi.

peruslähtökohta itselläni ilmaisun sisällön eroavaisuuksiin on seuraava.

1. Työväkeä ovat työtä tekevät.

2. Työläisiä ovat ne, jotka kokevat kuuluvansa työväenluokkaan, mutta eivät tee työtä.

Kokoomushenkisiä ovat siis usein ryhmän 1 jäsenet, jotka uskovat työllään rakentavansa yhteiskuntaa.

Kokoomusvastaisia ovat ryhmän 2 jäsenet, jotka eivät halua yhteiskuntaa rakennettavan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

1. Työväkeä ovat työtä tekevät.

2. Työläisiä ovat ne, jotka kokevat kuuluvansa työväenluokkaan, mutta eivät tee työtä.

Kokoomushenkisiä ovat siis usein ryhmän 1 jäsenet, jotka uskovat työllään rakentavansa yhteiskuntaa.

Kokoomusvastaisia ovat ryhmän 2 jäsenet, jotka eivät halua yhteiskuntaa rakennettavan.

Vaikka jonkun mielestä niin sanottuihin mustapaitoihin lukeudunkin, niin ihan näin jyrkkää luonnehdintaa en itse käyttäisi työläisistä puhuttaessa, vaikka luulenkin ymmärtäväni mitä ajat takaa.

Työväen (tai työläisten, tms) pyrkimys ajaa omaa etuaan on täysin luonnollinen asia. Siinä vaiheessa kun oman edun ajaminen menee lähinnä työnantajan kampittamiseksi eikä pitäydy osapuilleen siinä mitä sopimusyhteiskunnassa edun ajamisella nykyisin ymmärretään, ollaan ihan väärällä vuosikymmenellä. Aikoinaan kun ns. luokkataistelu oli keskeinen osa marxilaista suuntausta edustavan työväenliikkeen ajattelua, niin käsite sai välillä irvokkaita muotoja niin valtuustosaleissa kuin työmailla. Punaisin äärilaita harasi joillakin paikoin vastaan joka asiassa, jossa oli vähänkin mahdollista lyödä porvaria. Työnteko ja työn tulokset olivat tässä laumassa ihan toisella sijalla.

Nykyään voisin väittää, että edellä kuvatun kaltainen meininki pohjautuu lähinnä yksittäistapauksiin. En sano ettei sellaista ilmenisi, mutta pääasiallisesti asioiden hoitaminen on työpaikoilla sivistynyt aika paljon muutamassa vuosikymmenessä, valtuustosaleista puhumattakaan.

 

[Gentleman]

Vaikka jonkun mielestä niin sanottuihin mustapaitoihin lukeudunkin, niin ihan näin jyrkkää luonnehdintaa en itse käyttäisi työläisistä puhuttaessa, vaikka luulenkin ymmärtäväni mitä ajat takaa.

Työväen (tai työläisten, tms) pyrkimys ajaa omaa etuaan on täysin luonnollinen asia. Siinä vaiheessa kun oman edun ajaminen menee lähinnä työnantajan kampittamiseksi eikä pitäydy osapuilleen siinä mitä sopimusyhteiskunnassa edun ajamisella nykyisin ymmärretään, ollaan ihan väärällä vuosikymmenellä. Aikoinaan kun ns. luokkataistelu oli keskeinen osa marxilaista suuntausta edustavan työväenliikkeen ajattelua, niin käsite sai välillä irvokkaita muotoja niin valtuustosaleissa kuin työmailla. Punaisin äärilaita harasi joillakin paikoin vastaan joka asiassa, jossa oli vähänkin mahdollista lyödä porvaria. Työnteko ja työn tulokset olivat tässä laumassa ihan toisella sijalla.

Nykyään voisin väittää, että edellä kuvatun kaltainen meininki pohjautuu lähinnä yksittäistapauksiin. En sano ettei sellaista ilmenisi, mutta pääasiallisesti asioiden hoitaminen on työpaikoilla sivistynyt aika paljon muutamassa vuosikymmenessä, valtuustosaleista puhumattakaan.

Kunnon kärjistys tekee joskus hyvää...

Mutta olet oikeassa, taisin käydä tuossa hyvän matkaan liioittelun puolella.

Kysymys oli tosiaan juuri siitä, että työnantajaa lyödään (yksittäistapauksissa toki) edelleen tilaisuuden tullen ja laitteistoja tunnutaan sabotoitavan pikku vioin, kun ei satu huvittamaan työnteko.

Eräänlainen uusavuttomuus on myös nostanut aikojen vaikeutuessa päätään.

Ja juuri näissä piireissä "rasvassa poltamme porvarin luut" puheenparrat elävät varsin vahvasti

 

[PTS]

Pakko nopeasti tuoda joitain huomioita pinnalliseen keskusteluun, vaikka en haluaisi tästä mitään pitkiä väittelyjä (tämä ketjuhan on juupas-eipäs -keskustelulle hyvin herkkä palstan poliittiset voimasuhteet huomioiden).

Mitä kokoomus itse asiassa reaalisessa päätöksenteossa tarkoittaa hokemillaan? Yritteliäisyys ja kannustavuus kun ovat mielestäni varsin tärkeitä yhteiskunnan peruspilareita. Työnteon pitäisi kannattaa, koska työllä on niin yhteiskunnan kuin ennen kaikkea ihmisen kannalta muutakin arvoa kuin raha. Miksi kokoomus ei kuitenkaan kannata pienituloisten verotuksen keventämistä vaan haraa ehkä kaikkein kiivaiten vastaan? Niin, kokoomuslaisen vastaus kuuluu, että marginaaliverot ovat Suomessa liian korkeat. Näin puolue tosiasiassa valitsee mieluummin kannusteiden sijoittamisen niille, jotka tulevat jo ennestään hyvin toimeen. Tällöin palkankorotus tai parempipalkkaiseen ammattiin/tehtävään siirtyminen tulee kannattavammaksi. Se on kuitenkin selkeä arvovalinta, jossa asetetaan jo valmiiksi hyvin toimeentulevan rahallinen kannustus vaikkapa työttömyydestä pienipalkkaiseen työhön siirtyvän ihmisen kannustamisen edelle.

Toisaalta pohjoismaisittain pientä työttömyyskorvausta halutaan porrastaa argumentilla, että työttöminä on ihmisiä, jotka ovat siinä asemassa vapaaehtoisesti. Kyllä heitäkin varmasti on, mutta suuri osa on asemassaan yksinkertaisesti siksi ettei ole työpaikkoja. Käytännössähän täystyöllisyyden tavoite haudattiin vähän niin kuin kaikissa Pohjoismaissa viime laman aikaan. Työttömiksi jääneet henkilöt ovat olleet työnantajan näkökulmasta hyödyttömiä ja siten hävinneet markkinatalouden kilpailussa, mutta pitääkö heitä syyllistää siitä? He voivat olla ihmisinä itse asiassa paljon vastuuntuntoisempiakin kuin joku häikäilemättömällä tavalla itselleen etuja kahminut.

Nykyisessä yhteiskunnassa on joka tapauksessa työttömiä aivan liian suuri määrä (verrattuna vaikka muutama vuosikymmen taaksepäin), eikä se ole kiinni ihmisistä, jotka joutuvat konkreettisesti kärsimään huonosta työllisyyspolitiikasta. Toki yritteliäisyys on ihmisten omaehtoinen keino parantaa työllisyyttä, mutta en nyt lähtisi syyllistämään työttömiä sen perusteella ettei heillä ole liikeideaa, markkinoita ja usein tarvittavaa merkittävää pääomaa ideansa toteuttamiseen. Ylipäänsäkään lyötyjen lyöminen nyt ei kyllä ole johtanut mitenkään mairitteleviin tuloksiin, jos maailmaa ympärillä katsotaan. Oikeasti elämässään tasapainossa oleva ihminen ei halveksu niitä, joiden tilanne on huonompi (omaa syytään tai ei).

Mikä on sitten näin yleisellä tasolla sellaisen politiikan tulos, jossa ainoana kannusteena ja mittarina käytetään rahaa, (vaikka sitä suhteellisessakin katsannossa olisi reilusti valmiiksi) en millään olla ihmettelemättä kokoomuslaista intoa pyörittää ihmisiä materialistisessa oravanpyörässä. Kysymyshän on siitä, että ihmiset ovat kautta maailmanhistorian olleet itsekkäitä yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Toinen argumentti on se, että materiaaliset pyrkimykset ovat sumentaneet käsityksen tosiasiallisesta hyvästä elämästä ja onnesta.

Tavallaan oikeistolaisessa politiikassa yhdistyvät tyypillisimmillään nämä molemmat piirteet, toisaalta ajetaan hyväosaisten (materiaalisessa katsannossa) etua ja se etu ymmärretään rahan määränä. Totta kai muissakin puolueissa esiintyy ihan samanlaista ajattelua, mutta jotenkin minä ymmärrän hemmetin paljon paremmin, jos vasemmistoliitto vaatii kaikkein huonoiten toimeentulevien tukiin ja palkkoihin korotuksia. Se ainakin potentiaalisesti parantaa ihan oikeasti näiden ihmisten elämänlaatua ja on yhteiskunnalliseltakin kannalta solidaarisuuden osoitus, joka luo positiivista
ilmapiiriä. Se kannustaa ihmisiä välittämään toisistaan.

Mitä tulee puolueiden tosiasialliseen politiikkaan, niin eiköhän viime vuodet ole menty sellaisen keskusta-oikeistolaisuuden tahdissa. Demarit (ja ehkä keskustakin) ovat kriisissä osin sen takia, koska kummatkin ovat harjoittaneet hyvin samanlaista politiikkaa kuin omaa linjaansa läpi vienyt kokoomus. Syitä tähän on varmasti monia. Ehkä yhteiskunnan arvojen keskiluokkaistuminen. Kenties hyvinvointivaltio on alun alkaenkin (täällä Suomessa) käsitetty liikaa joksikin rakenteeksi ja tietyn materiaalisen tason turvaajaksi. Tästähän kumpuavat kommentit loppuun asti tehtävänsä vieneestä sosialidemokratiasta.

Kuitenkin nyky-yhteiskunnassa voidaan pahoin monin eri tavoin. Totta kai kyse on myös yksilöiden ja perheiden vääristä valinnoista, eikä ikinä voida elää missään paratiisissa. Mutta miksi yhteiskunnallisilla valinnoilla tuettaisiin kehitystä, jossa hyvintoimeentulevatkin ihmiset ajattelevat materiaa ja omaa etuaan? Mikä on sitten kykypuolueen todellinen suhde koulutukseen? Onko se vain väylä ansaita parempi ammatti, josta käsin voi polkea muita vai onko sivistys jokin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tarjoava väylä, josta käsin tarjoaa mahdollisuus ymmärtää yhteiskuntaa ja auttaa muita?

T. pohjoismaiseen sosialidemokratiaan kallellaan oleva humanisti, joka äänestänee eurovaaleissa vihreitä.

Pohdintaani liittyen mielenkiintoinen haastattelu Sata-komiteassa istuneesta Osmo Soininvaarasta julkaistiin Voimassa vuoden alussa: http://fifi.voima.fi/uutinen/Soininvaara-Kokoomus-kyykyttää-köyhiä/68 Tuossa kokoomusta suoraan käsittelevä osa, mutta linkistä pääsee koko haastatteluunkin.

 

[Suomi-Salama]

Toisaalta pohjoismaisittain pientä työttömyyskorvausta halutaan porrastaa argumentilla, että työttöminä on ihmisiä, jotka ovat siinä asemassa vapaaehtoisesti. Kyllä heitäkin varmasti on, mutta suuri osa on asemassaan yksinkertaisesti siksi ettei ole työpaikkoja.

Nykyisessä yhteiskunnassa on joka tapauksessa työttömiä aivan liian suuri määrä (verrattuna vaikka muutama vuosikymmen taaksepäin), eikä se ole kiinni ihmisistä, jotka joutuvat konkreettisesti kärsimään huonosta työllisyyspolitiikasta.

Unohdat yhteiskunnan rakennemuutoksen. Kun yksi työ lähtee alta ja ihminen joutuu työttömäksi, yritteliäisyyttä on sekin, että lähtee kouluttamaan itseään uudelle alalle. Esimerkiksi jos vanha elektroniikan parissa työskennellyt työntekijä jää surkuttelemaan, kun ei ole kokoojan paikkoja, saa surkutella taatusti lopun ikäänsä.

Rakennemuutos on nopeaa, eikä siihen juurikaan voi vaikuttaa työllisyyspolitiikalla. Tai kaiketi kommunistisessa yhteiskunnassa vielä voisikin, vähän P-Korean tapaan.

Tilastoja vertailemalla on helposti havaittavissa se, että työttömien määrä ei ole laskenut ikinä laman jälkeen lamaa edeltäviin lukuihin. Tämä taas kertonee siitäkin, että yritykset käyttävät lamaa hyödykseen siinä mielessä, että potkivat vähän tuottavia ihmisiä pellolle laman varjolla. Moraalisesti ehkä vähän arveluttavaa, mutta kilpailukyvyn kannalta täysin ymmärrettävää.

Miten tämä liittyy Kokoomukseen? Kykypuolue on ajanut voimakkaasti uudelleen kouluttautumista ja kannustanut ihmisiä siihen. Oikeaa politiikkaa mielestäni. Ihmisen pitää ottaa vastuuta myös itsestään.

 

[olle****]

Miten tämä liittyy Kokoomukseen? Kykypuolue on ajanut voimakkaasti uudelleen kouluttautumista ja kannustanut ihmisiä siihen. Oikeaa politiikkaa mielestäni. Ihmisen pitää ottaa vastuuta myös itsestään.

Tähän pitää hieman tarttua, nimittäin uudelleenkoulutus ei ole mikään kokoomuksen yksinoikeudella lanseeraama homma. Juuri nyt on meneillään eduskunnassa vääntö siitä, että työllistämispolitiikkaan (valtionpalkkatuki, uudelleenkoulutukseen, oppisopimukset jne) oltaisiin tarvittu jo aikoja sitten enemmän fyrkkaa. Nyt on ilmeisesti fyrkat loppu. Siitähän oli kysymys jo viime syksynä kun oppositio antoi runtua Kataiselle siitä, että lainarahalla alennettiin veroja. Jos ymmärsin oikein niin esim demarit olisi halunnut laittaa varat suoraan työllistämiseen, eikä odottaa mahdollisen kohonneen ostovoiman vaikutuksia. Nyt oppositio perää 200miljoonaa lisää ja hallitus on irrottanut about 60 miltsiä.

En ota kantaa nyt siihen onko viime vuoden tapahtumat oikein vai väärin. Pointtini on se, että suomessa puolueet ovat suurissa kysymyksissä aika lailla samaa mieltä. Painopiste vain vaihtuu riippuen kuka on oppositiossa joka antaa siten puolueille mahdollisuuden esittää vaihtoehtoista ratkaisuja.

 

[Suomi-Salama]

...nimittäin uudelleenkoulutus ei ole mikään kokoomuksen yksinoikeudella lanseeraama homma. Juuri nyt on meneillään eduskunnassa vääntö siitä, että työllistämispolitiikkaan (valtionpalkkatuki, uudelleenkoulutukseen, oppisopimukset jne) oltaisiin tarvittu jo aikoja sitten enemmän fyrkkaa. Nyt on ilmeisesti fyrkat loppu. Siitähän oli kysymys jo viime syksynä kun oppositio antoi runtua Kataiselle siitä, että lainarahalla alennettiin veroja. Jos ymmärsin oikein niin esim demarit olisi halunnut laittaa varat suoraan työllistämiseen, eikä odottaa mahdollisen kohonneen ostovoiman vaikutuksia. Nyt oppositio perää 200miljoonaa lisää ja hallitus on irrottanut about 60 miltsiä.

Kokoomus on linjakkaasti vastustanut ns. tempputyöllistämistä (taitaa olla itsensä Kataisen lanseeraama termi), jolla tarkoitetaan laastaripaikkausta ongelman poistamisen sijaan. Työvoimapolitiikassa tempputyöllistäminen tarkoittaa sitä, että työllistämismäärärahoja kohdennetaan puuhasteluun (kaikella kunnioituksella kolmas sektori, mutta siellä puuhastelua aika paljon on) aitoja ja pysyviä työpaikkoja luovan toiminnan tukemisen sijaan. Aitojen työpaikkojen tarpeen voi taas olettaa kasvavan, kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa.

Demarit ja vasurit toki kannattavat tempputyöllistämistä, koska sen kohteena olevissa on paljon demareita ja vasureita äänestäviä. Sillä ei tunnu olevan merkitystä, menevätkö rahat Kankkulan kaivoon vai eivät.

Mitä nykyiseen vääntöön tulee, mielestäni porvarihallitus on reagoinut hyvinkin nopeasti uuteen työllisyystilanteeseen. Tämä on suorastaan yllättänyt kentällä. Toista oli edellisen laman aikana, joten virheistä on selkeästi opittu. Tietenkin oppositio vaatii paljon enemmän rahaa työllistämistoimenpiteisiin. Mitäpä se muutakaan voisi tehdä, oppositiosta on helppo vaatia poliittisten irtopisteiden toivossa.

Jos vielä kohdennus toimii nykyisellä budjettiraamilla (esim. yhteishankintakoulutukset, muut työvoimakoulutukset työllistäville aloille, palkkatuen myöntäminen pysyvien työpaikkojen luomiseen yrityksiin, jne), ollaan jo todella hyvällä pohjalla. Hyvä vain, jos ns. tempputyöllistäminen jätetään vähemmälle.

Muuta hyvää viimeksi mainitussa en keksi kuin sen, että se kieltämättä ehkäisee jossain määrin syrjäytymistä ja rikollisuutta. Kuitenkin se on laastarihoitoa, ei ongelman ytimeen pureutumista. Siksi asiakokonaisuus pitäisi kuulua enemmän STM:n kuin TEM:n toimialaan.

 

[PTS]

Unohdat yhteiskunnan rakennemuutoksen. Kun yksi työ lähtee alta ja ihminen joutuu työttömäksi, yritteliäisyyttä on sekin, että lähtee kouluttamaan itseään uudelle alalle. Esimerkiksi jos vanha elektroniikan parissa työskennellyt työntekijä jää surkuttelemaan, kun ei ole kokoojan paikkoja, saa surkutella taatusti lopun ikäänsä.
.........
Rakennemuutos on nopeaa, eikä siihen juurikaan voi vaikuttaa työllisyyspolitiikalla. Tai kaiketi kommunistisessa yhteiskunnassa vielä voisikin, vähän P-Korean tapaan.

Työpaikat eivät lisäänny merkittävästi lukumääräisesti uudelleen kouluttautumisella, vaikka se voikin vähentää rakennetyöttömyyttä. En joka tapauksessa lähtisi syyllistämään työttömiä siitäkään, että ovat valinneet markkinatalouden ankarien lakien mukaan "väärän alan". Emmekä elä suinkaan vaihtoehdottomuuden yhteiskunnassa. Mahdollisuus parempaan työllisyyspolitiikkaan olisi tottakai olemassa, jos siihen uhrattaisiin oikeasti resursseja.

Katsotaan vaikka Norjan, Tanskan tai Hollannin nykyisiä työttömyyslukuja. Mitä kaikkea korkeampi työllisyysaste vaatii, on tietysti tarkemman analyysin paikka. Julkisella sektorilla on esimerkiksi huutava pula hoitohenkilökunnasta, mitä kautta olisi mahdollisuus aktiiviseen työllistämiseen, jos ei oltaisi ideologisesti julkisen sektorin koon kasvattamista vastaan. Samoin pienyrittäjyys (ja sen tukeminen) parantaisi mahdollisuuksia turvata työpaikat itsekkäiden sijoittajien näkökohdista huolimatta. Työn arvon ymmärtäminen ja kohottaminen talouskasvun ja pääomien yli olisi asenteellisesti hieno muutos. Kysymys on ihmisistä ja hyvinvoinnista.

 

[Koke72]

Jotenkin näyttää siltä, että virkamieskoneisto yrittää paisuttaa byrokratiaa ja johtoporrasta. Sen sijaan suorittava porras yritetään saada mahdollisimman pieneksi. Tällainen tilanne sopii tavallaan sekä kokoomuslaisille että demareille: pikkuvirkamiehet äänestävät vasemmistoa ja osastopäälliköt ja rehtorit oikeistoa. Tai näin puolueet saattavat luulla. Itse en ole oikein koskaan ymmärtänyt, että mitä tekemistä ammatilla on sen kanssa mitä poliittista ideologiaa kannattaa.

 

[Lapanen]

Suomi-Salamalle sen verran, että kyllähän ne ovat olleet aivat muut tahot jotka ovat olleet luomassa nykyistä koulutusjärjestelmää johon Kokoomus kuulemma 'kannustaa'.

'Tempputyöllistäminen' lienee saman mainostoimiston peruja kuin vaikka 'työväen presidenttikin'. Hauska slogan jota on hauska hokea, ei sen enempää.

'Tempputyöllistämisen' kulloinenkin määritteleminen onkin sitten jo hankalampaa, ellei useissa tapauksissa etukäteen mahdotonta. Kuinka tervettä tai temppuilua esim on järjestää ministerin kaverille kiva potti rahaa jonkun 'lastulevytehtaan' perustamiseksi Kemijärvelle?

Mielikuvat kertovat harvoin todellisuudesta.

Kokoomuksen EU-vaalimainokset Hesarin kannessa ovat muuten about viikon sisään sekä julistaneet muukalaisvihamielisyyttä että esitelleet, poliittisissa piireissä lähinnä Erkki Tuomiojan pikkutakin kauluksesta tuttua, peace-merkkiä.

Ehkä vastakkainasettelun aika todellakin on ohi ja kaikki mahtuvat suuren sateenvarjon alle, niin natsit kuin hipitkin. Molempia ainakin pitää kosiskella.

 

[Miguel]

Mitä tulee puolueiden tosiasialliseen politiikkaan, niin eiköhän viime vuodet ole menty sellaisen keskusta-oikeistolaisuuden tahdissa. Demarit (ja ehkä keskustakin) ovat kriisissä osin sen takia, koska kummatkin ovat harjoittaneet hyvin samanlaista politiikkaa kuin omaa linjaansa läpi vienyt kokoomus. Syitä tähän on varmasti monia. Ehkä yhteiskunnan arvojen keskiluokkaistuminen. Kenties hyvinvointivaltio on alun alkaenkin (täällä Suomessa) käsitetty liikaa joksikin rakenteeksi ja tietyn materiaalisen tason turvaajaksi. Tästähän kumpuavat kommentit loppuun asti tehtävänsä vieneestä sosialidemokratiasta.

Keväämmällä joku yliopistontutkija kirjoitti Hesarin yleisönosastolla, että yhteiskunta on läpeensä porvarillistunut eikä se ole mikään tilapäinen heilahdus, vaan pysyväksi muuttunut asiaintila. Näin se myös näyttää olevan. Sen vuoksi puheet Kokoomuksen kuplasta ovat liioiteltuja. Tässä maassa kaivataan mukavaa keskitien porvaripuoluetta, ja Kokoomus on siinä imagokampanjassa hoitanut tehtävänsä paljon paremmin kuin Keskusta.

Toki Kokoomuksen riveissä on edelleen ylimielisiä poroporvareita ääripään ääninä, jotka voisivat huonontaa puolueen imagoa, mutta osaltaan niitä ääniä vaimentaa Perussuomalaisten ilmestyminen populismin kentälle. Negatiivinen huomio keskittyy enemmän halla-ahoihin ja oinosiin kuin bogomoloffeihin.

Maailmantalous on kriisissä ja Suomessa on porvarihallitus, mutta Kokoomusta vastaan ei kapinoida. Se kertoo poikkeuksellisen vahvasta asemasta. Kepun syvenevä kriisi on paljon mittavampi ilmiö, mutta eihän siitä synny keskustelua Jatkoajan palstalla, kun ei Kepu kiinnosta ketään. Ja Kepun tulevaisuutta määrittävät paljolti myös Vihreiden liikkeet. Jos porvarillisen myötäsukaisuuden linja jatkuu Annin aikana, isompi muutos puoluekentällä saattaa olla käsillä.

 

[Sonny Burnett]

Kokoomus on onnistunut keräämään todella hyvin taloudellisella nousukaudella löysässä oleviä ääniä ja tällä hetkellä näyttää siltä että se jopa pystyy pitämään ne. Kepun hissistä on taas vaijeri katkennut ja alas tullaan.

Kataisessa on kyllä hieman ainesta valtiomiessarjaan. Ehkä taloudellinen laskusuhdanne päästää Kokoomuksestakin pahimpia höyryjä ulos niin kannattajakunnassa kuin itse puoleestakin. Seuraavat pari vuotta näyttää onko Katainen pääministeriainesta vai onko ääniä vielä liikkeellä.

Taannoiset ministeritason ylilyöntilausunnot ovat toistaiseksi jääneet unholaan. Niiden mukaan vasemmistopuolueet ovat "sellaisia katkerien ihmisten" puolueita. Vasemmalla taas ehkä ajatellaan että oikealla olevat ovat "sellaisia naiveja ja hyväuskoisia perseennuolijoita".

Näissä stereotypisissa mauttomuuksissa on ehkä jotain kouriintuntuvaakin mukana. On totta että Kokoomuksen kannattajissa on mukana tiettyä kirkasotsaisuutta ja positiivista ajattelua. Elämä ja politiikan teko näyttää silloin helpommalta ja on paremmin täten myytävissä.

Jos valtiolta loppuu rahat ja Kokoomus joutuu kaivamaan kepin esille, niin silloin käyrä lähtee ehkä nopeastikin alas. Nyt Kokoomukselle epätyypillisesti valittu velkaelvytys on puolueelle äänilukuja nostattava asia. Aiemminhan tämä keino on demonisoitu retkujen ja pummien helpon elämän rahoittamisena.

Saas nähdä kuinka vaalipäivänä käy.

Kuntatasolla esim. Raumalla Demarit ja Kokoomus ovat olleet käytännössä samaa perhettä jo vuosia ja oikeastaan mitään suuria linjaeroja ei ole ollut nähtävissä. Päätöksenteko on ollut aika liukuhihnatyötä näiden kahden ryhmän yhteistyöllä.