Kokoomus

[mjr]

Kokoomus ei kannata velkojen yhteisvastuullistamista.

Sitten kun se pääsee takaisin hallitukseen niin se alkaa taas kannattamaan sitä - tai siis varmasti löytyy jokin kosmeettinen muotoilu, mikä retorisesti vähän säästää kasvoja. Olen pettynyt tähän avoimeen populismiin, mutta kai se sitten on vaalitaktisesti järkevää.

 

[Jerry100]

Kokoomus jättää välikysymyksen kehysriihestä mutta hyväksyy elpymispaketin.

" Tämä on niin suuri epäonnistuminen hallitukselta ja niin vastuuton talouspolitiikan linja, että vastuullinen oppositiopuolue ei voi tehdä mitään muuta kuin välikysymyksen."

Kokoomus on todella sekaisin. Halpa pennin populisti puolue joka puhuu yhtä ja tekee toista.

Kai se sama" vastuullinen linja" jatkuu myös nyt ja Kokoomuksen edustajat äänestää jälleen tyhjää?

 

[Cobol]

Sitten kun se pääsee takaisin hallitukseen niin se alkaa taas kannattamaan sitä - tai siis varmasti löytyy jokin kosmeettinen muotoilu, mikä retorisesti vähän säästää kasvoja. Olen pettynyt tähän avoimeen populismiin, mutta kai se sitten on vaalitaktisesti järkevää.

Itse olen pettynyt - kuten monta kertaa totesin - Kokoomuksen kantaan äänestää tyhjää. Olisi ollut parempi äänestää puolesta, nimenomaan Kokoomuksen arvojen takia. Ja totta on, mitä kirjoitat. Kokoomus olisi hallituksessa ajanut nykyistä sopimusta.

Paketti on kuitenkin aidosti ongelmallinen keskustaoikeistolle EU:n sisällä. Ei Kokoomus ole ainoa ja Suomi ainoa maa, jossa vastaava puolue äänestää tyhjää. Kysymys ei ole haluttomuudesta antaa apua tai haluttomuudesta olla vahvistamatta EU:n yhteisiä talousrakenteita.

Vesa Vihriälä puki ongelman sanoiksi vapaasti muistista kaivaen: kun näistä ei koskaan puhuta avoimesti ja kerrota mistä on kysymys. Vaan heitetään paketti eteen ja sanotaan, että Suomen talouden kannalta hyvä paketti, joka ei kasvata yhteisvastuullisuutta, hyväksykää se. Todellisuus on sitten toinen sekä Suomen talouden että yhteisvastuullisuuden kannalta.

 

[Tadu]

Eihän Kokoomuksen sisällä ole muita yhteisiä nimittäjiä kuin talouspolittiikka ja sekin lienee nykyisellään enemmän toiveunta. Nimensäkin mukaisesti se kokoaa yhteen kaikenlaista sakkia arvojanan koko pituudelta.

Hyvä näin. Ei Suomessa oikeistolaisia puolueita muita olekaan.

 

[mjr]

Paketti on kuitenkin aidosti ongelmallinen keskustaoikeistolle EU:n sisällä. Ei Kokoomus ole ainoa ja Suomi ainoa maa, jossa vastaava puolue äänestää tyhjää. Kysymys ei ole haluttomuudesta antaa apua tai haluttomuudesta olla vahvistamatta EU:n yhteisiä talousrakenteita.

Vesa Vihriälä puki ongelman sanoiksi vapaasti muistista kaivaen: kun näistä ei koskaan puhuta avoimesti ja kerrota mistä on kysymys. Vaan heitetään paketti eteen ja sanotaan, että Suomen talouden kannalta hyvä paketti, joka ei kasvata yhteisvastuullisuutta, hyväksykää se. Todellisuus on sitten toinen sekä Suomen talouden että yhteisvastuullisuuden kannalta.

Jep, mutta tässä sitten tarvittaisiin sitä poliittista rohkeutta. EU ei oikein ole vahvoilla kantimilla, jos asioita saadaan eteenpäin vain jos niitä ei kutsuta niiden oikeilla nimillä ja tehdään kaikenlaisia temppuja, että ratkaisut voitaisiin edes jotenkin muodollisesti nähdä nykyisiin puitteisiin mahtuvina. Ei sitten pitäisi samalla ihmetellä, että miksi EU on niin epäsuosittu (paitsi esim. meillä, joita itäraja maltillistaa huomattavasti kriittisyyden osalta, paitsi siis perssuomalaisia). Ei ole erityisen mieltäylentävää seurata tätä nykyistä keskustelua, jossa on tarjolla joko populistinen silmitön valehtelu ja vääristely tai sitten Euroopan poliittisten eliittien pelkuruus ja, kyllä, myöskin vääristely ja osin jopa valehtelu. Ei näin voi loputtomiin jatkaa.

 

[mjr]

Kysymys ei ole esitetty minulle, mutta usein olen pohtinut, miksi esim. Ville Rydman ei loikkaa persuihin. Ideologinen pohja olisi solidisti sopiva ja hän pystyisi persujoukoissa helposti etenemään puoluejohtajaksi ja mahdollisesti pääministeriksi saakka. Valmis puolue, jolla on kokoomusta suurempi kannatus, olisi aivan kypsä kaapattavaksi. Hallis tuskin elämänmittaista uraa

Tuo olisi muuten hyvä skenaario maalle. Epäilenpä että Rydman muiden esteiden lisäksi näkee itsensä liian tolkullisena, että pääsisi siellä puheenjohtajaksi asti. Ministeriksi toki heittämällä.

 

[heavy]

Hyvä näin. Ei Suomessa oikeistolaisia puolueita muita olekaan.

Mitäs laitaa Liiike Nyt, Avoin puolue ja Liberaalit edustavat?

 

[Jymäkkä]

Tuossa Vapaavuoren haastiksessa on eräs hyvin olennainen lause:" On täyttä humpuukia ajatella, että jos joku muu puolue olisi ollut hallituksessa, se olisi onnistunut neuvottelemaan olennaisesti paremman diilin". Tätä olen itsekin koittanut tuoda esiin, ja merkitys myös tuossa sanassa olennaisesti. Painotukser Suomen osalta olisivat tietysti hieman muuttuneet vaikkapa Kokoomuksen johdolla. Tuolla asialla politikoidaan meillä aika runsaastu, ja moni tuon myös ostaa.

 

[mjr]

Tuossa Vapaavuoren haastiksessa on eräs hyvin olennainen lause:" On täyttä humpuukia ajatella, että jos joku muu puolue olisi ollut hallituksessa, se olisi onnistunut neuvottelemaan olennaisesti paremman diilin".

Tuohan on täysin itsestäänselvää - ei sieltä pelottava ja hirmuinen Petteri Orpo sen enempää saa kuin joku Sanna Marin tai Juha Sipilä, ehkä jopa vähemmän. Hämmästyin jo sitä epäluottamuslausetta ja olen todella ollut äimänä tästä tyhjän äänestämisestä. Aika helppohintainen ja naurettava valinta.

 

[Cobol]

Tuossa Vapaavuoren haastiksessa on eräs hyvin olennainen lause:" On täyttä humpuukia ajatella, että jos joku muu puolue olisi ollut hallituksessa, se olisi onnistunut neuvottelemaan olennaisesti paremman diilin". Tätä olen itsekin koittanut tuoda esiin, ja merkitys myös tuossa sanassa olennaisesti. Painotukser Suomen osalta olisivat tietysti hieman muuttuneet vaikkapa Kokoomuksen johdolla. Tuolla asialla politikoidaan meillä aika runsaastu, ja moni tuon myös ostaa.

Totta. Ja ei taida olla siitä kysymys, että Kokoomus olisi onnistunut neuvottelemaan paremman sopimuksen. En ole yhtään kertaa törmännyt tähän väitteeseen. Missään.

Kaikki me tiedetään, että Merkel olisi sopinut Orpon kanssa Kokoomuksen linjasta ja samalla siitä olisi tullut Suomen linja, koska Merkel kertoi jo aiemmin Sipilä-Orpolle, mitä mieltä Macronin ja Merkelin esityksestä EU:n tiivistämisestä tulee olla, ja Sipilä-Orpo tämän toistivat ja heittivät samaan aikaan Halla-ahon ulos. Nyt Merkel kävi keskusteluja Marinin kanssa, ymmärtääkseni edustajiensa kautta myös ennen tapaamista.

Kokoomus ei vaan halua tukea hallitusta, joka ei kuunnellut Kokoomuksen aivan hyviä esityksiä paketista. Minusta tämä on muodollinen peruste. Todellinen peruste minusta on vaalitaktinen eli Kokoomus ei halua auttaa hallituspuolueita äänestämään pakettia vastaan, vaan tekee sen Keskustalle ja Vassareille vaikeaksi. Molemmista puolueista löytyy vastustajia.

Kokoomuksen virhe tässä mielestäni on se, että puolue menee päivänpolitiikka edellä. Tässä olen samaa mieltä monen kokoomuslaisen, ei vain Vapaavuoren, kanssa. Kokoomushan ei puolueena halua kaataa pakettia. Mutta se haluaa hyväksyttää sen hallituspuolueilla.

 

[mjr]

Nyt Merkel kävi keskusteluja Marinin kanssa, ymmärtääkseni edustajiensa kautta myös ennen tapaamista.

Sinänsähän tässä olisi niin iltalypsyn paikka että kai meissä jokaisessa suomalaisessa herää pieni maalaisliittolainen... Olisiko vaikka jotain mukavaa pientä tai keskikokoista virastoa kuleksimassa vapaana, laitetaanpas Helsinkiin. Ai niin, Keskusta on hallituksessa, laitetaan sitten Kajaaniin, mutta anyways.

 

[Tadu]

Mitäs laitaa Liiike Nyt, Avoin puolue ja Liberaalit edustavat?

Tarkennan edellistä viestiäni rajaamalla pienpuolueet ulkopuolelle

 

[Jymäkkä]

Totta. Ja ei taida olla siitä kysymys, että Kokoomus olisi onnistunut neuvottelemaan paremman sopimuksen. En ole yhtään kertaa törmännyt tähän väitteeseen. Missään.

Ei missään tapauksessa koske pelkästään Kokoomusta, mutta onhan sieltä näitä painotuksia ktitisoitu(tämän allekirjoitankin), mutta myös tuota yhteisvelkaan sitoutumista. Jälkimmäisessäkin ymmärrän huolen, mutta menee jo niin isoihin asioihin, ettei Suomi noita olisi saanut toisin sovittua, vaihtoehto olisi ollut jäädä ulos.

Populistisimmat kritiikit sitten näitä, joissa vertailtu excelissä maksua ja saamisia, puolueena Kok ei tähän ole syyllistynyt.

 

[Cobol]

Kysymys ei ole esitetty minulle, mutta usein olen pohtinut, miksi esim. Ville Rydman ei loikkaa persuihin. Ideologinen pohja olisi solidisti sopiva ja hän pystyisi persujoukoissa helposti etenemään puoluejohtajaksi ja mahdollisesti pääministeriksi saakka.

Vastaanpa minäkin sivusta. Rydman on entinen oikeistoliberaali ja nykyinen oikeistokonservatiivi. Perussuomalaiset taas on entinen vasemmistokonservatiivinen puolue, joka on kulkemassa nyt enemmän oikealle.

Rydman on EU- ja NATO- sekä markkinatalousmyönteinen, joten Perussuomalaiset olisi todella outo valinta puolueena, joka ei ole EU-, NATO- ja markkinatalousmyönteinen.

 

[Analyzer]

Vastaanpa minäkin sivusta. Rydman on entinen oikeistoliberaali ja nykyinen oikeistokonservatiivi. Perussuomalaiset taas on entinen vasemmistokonservatiivinen puolue, joka on kulkemassa nyt enemmän oikealle.

Rydman on EU- ja NATO- sekä markkinatalousmyönteinen, joten Perussuomalaiset olisi todella outo valinta puolueena, joka ei ole EU-, NATO- ja markkinatalousmyönteinen.

Ei persutkaan aja EU-eroa, vaan haluaisivat muuttaa sitä enemmän pelkäksi vapaakauppaunioniksi ja toisaalta vastustavat liittovaltiokehitys kulkusuuntaa. Ei taida olla mahdottoman kaukana Rydmanin ajatuksista.

Mitä tulee Natoon, niin Kokoomus heiluttelee Natolippua lähinnä pimeässä huoneessa kun kukaan ei näe. Koska sille ei ole laajaa kansansuosiota, niin Kokoomus pelkää menettävänsä ääniä pitämällä sitä isosti esillä. Taitaa myös jakaa puoluetta aika lailla.
Jos ajatellaan asiaa Nato-jäsenyyden kannalta, niin Kokoomus ei koskaan saa vietyä Suomea Natoon yksin. Rydman persuissa voisi näkyvässä roolissa muokata Natomyönteisyyttä persujen sisällä. Jos on siis hänelle oikeasti tärkeä teema.

Luultavimmin ei siirry persuihin, koska on mielestään liian sivistysporvari. Toisaalta hänellä on nyt Kokoomuksessa tullut hyvin näkyvyyttä ja uudelleenvalinta kansanedustajana lienee selviö. Loikkaus on kuitenkin aina riski kannatukselle, vaikka luulenkin että tulisi persuistakin valituksi.

 

[Tadu]

Jonkun verran tunnen Rydmania, minkä perusteella annan persuloikkaukselle 0,1 % todennäköisyyden.

 

[Cobol]

Ei persutkaan aja EU-eroa, vaan haluaisivat muuttaa sitä enemmän pelkäksi vapaakauppaunioniksi ja toisaalta vastustavat liittovaltiokehitys kulkusuuntaa. Ei taida olla mahdottoman kaukana Rydmanin ajatuksista.

Onko näin? Itselläni on ollut käsitys, jonka mukaan Perussuomalaiset ajavat EU:sta eroa, mutta taktisista syistä naamioivat sen "ei välitöntä eroa", koska se tuo enemmän kannattajia kuin selkeä EU-vastaisuus.

Mitä tulee Natoon, niin Kokoomus heiluttelee Natolippua lähinnä pimeässä huoneessa kun kukaan ei näe. Koska sille ei ole laajaa kansansuosiota, niin Kokoomus pelkää menettävänsä ääniä pitämällä sitä isosti esillä. Taitaa myös jakaa puoluetta aika lailla.

Totta, noinhan se on ollut. Muutos kuitenkin tapahtui vihdoin puoluekokouksessa 2020. Kokoomus teki puoluekokouspäätöksen NATO:sta (haettava jäsenyyttä lähivuosina), vaikka joidenkin tietojen mukaan taustalla presidentti Niinistö pelaili toiseen suuntaan. NATO jakaa enemmän muita puolueita, sillä järjettömyyden (NATO:n ulkopuolella) perustelu on vuosi vuodelta vaikeampaa.

***

Yllä oleva on mahdollinen yksi syy sille, miksi poliittisten toimittajien mukaan presidentti Niinistö pelasti Marinin hallituksen Keskustan kaadolta. Niinistö olisi ilmoittanut Saarikolle ettei hän hyväksy hallituksen eroa. Jos näin on, Niinistö ei ehkä halunnut vaaleja ja Kokoomusta hallitukseen, joka teki NATO-päätöksensä vastoin Niinistön neuvoja. Niinistön roolista huhuttiin Kokoomuksen sisällä 2020 ja entistä enemmän nyt, kun Marinin hallitus oli ongelmissa.

Tiedä sitten, mikä on totuus, mutta Kokoomuksen myönteinen NATO-kanta inhotti Niinistöä jo Stubbin aikana ja oli yksi syy, miksi presidentti Niinistö Stubbia kampitti.

 

[mike owen]

Onko näin? Itselläni on ollut käsitys, jonka mukaan Perussuomalaiset ajavat EU:sta eroa, mutta taktisista syistä naamioivat sen "ei välitöntä eroa", koska se tuo enemmän kannattajia kuin selkeä EU-vastaisuus.



Totta, noinhan se on ollut. Muutos kuitenkin tapahtui vihdoin puoluekokouksessa 2020. Kokoomus teki puoluekokouspäätöksen NATO:sta (haettava jäsenyyttä lähivuosina), vaikka joidenkin tietojen mukaan taustalla presidentti Niinistö pelaili toiseen suuntaan. NATO jakaa enemmän muita puolueita, sillä järjettömyyden (NATO:n ulkopuolella) perustelu on vuosi vuodelta vaikeampaa.

***

Yllä oleva on mahdollinen yksi syy sille, miksi poliittisten toimittajien mukaan presidentti Niinistö pelasti Marinin hallituksen Keskustan kaadolta. Niinistö olisi ilmoittanut Saarikolle ettei hän hyväksy hallituksen eroa. Jos näin on, Niinistö ei ehkä halunnut vaaleja ja Kokoomusta hallitukseen, joka teki NATO-päätöksensä vastoin Niinistön neuvoja.

Juuri näin. Käsittääkseni Kokoomus on ollut avoimesti hyvin pitkään NATO myönteinen puolue, vaikka suurin osa suomalaisista vastustaa NATOa.

 

[mjr]

Juuri näin. Käsittääkseni Kokoomus on ollut avoimesti hyvin pitkään NATO myönteinen puolue, vaikka suurin osa suomalaisista vastustaa NATOa.

No joo, mutta erittäin sisäsiististi kuitenkin. Nato ei ole koskaan ikinä ollut pieninkään kynnyskysymys Kokoomukselle. Ja jos presidentinvaalikampanjaa edes vähän alusta häiritsee Nato-kanta niin sitten keksitään leppoisa ja helppo mielikuvitus-Nato, jota kannatetaan vaali-iltaan asti ("eurooppalainen Nato", copyright Sauli Niinistö). Jos Kokoomus olisi ajanut Nato-jäsenyyttä niin kuin Keskusta on ajanut maakuntahallintoa niin tiedä vaikka oltaisiinkin jäseniä, ainakin kysymys olisi todellakin pinnalla ja jatkuvan poliittisen kiivaan keskustelun kohteena. Vaan eipä ole ajanut emmekä myöskään ole jäsen, todella valitettavasti.

 

[Cobol]

Juuri näin. Käsittääkseni Kokoomus on ollut avoimesti hyvin pitkään NATO myönteinen puolue, vaikka suurin osa suomalaisista vastustaa NATOa.

Jeps. Kokoomuksen sisällä ongelmia on aiheuttanut Kokoomuksesta lähtöisin olevan presidentti Niinistön kielteinen suhtautuminen NATO-jäsenyyteen. (Osaltaan) Suomen ulkopolitiikkaa johtavan tasavallan presidentti Sauli Niinistön NATO-kanta on se, että Suomen ei pidä näissä olosuhteissa hakea jäsenyyttä.

Iltalehti teki asiasta kyselyn. Vastaajiksi valittiin kokoomuksen kansanedustajat, puoluevaltuuston ja puoluehallituksen jäsenet, piirihallitusten jäsenet sekä eri piirien paikallisyhdistysten johtohenkilöt. Varsin kattava otos kokoomusvaikuttajia siis.

Heistä 68.9 prosenttia oli sitä mieltä, että poliittisen johdon pitäisi konkreettisin toimin edistää Suomen Nato-jäsenyyttä, ja 31.1 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei mitään lisätoimia NATO-jäsenyyden edistämiseksi tarvita:

IL-kysely: Kokoomusvaikuttajat kritisoivat presidentti Niinistön Nato-linjaa

IL-kyselyn mukaan 68,9 prosenttia kokoomusvaikuttajista haluaisi, että presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus edistäisivät Suomen Nato-jäsenyyttä.

www.iltalehti.fi

Vaikka NATO-myönteisyys onkin ollut pitkään kärkipäätä Kokoomuksessa vrt muut puolueet, Kokoomus ei ole merkittäviä avauksia asiasta tehnyt. Nyt ollaan ylitetty raja, jossa Niinistöä patistetaan toimiin. Niitä ei tietenkään tule, mutta henkisesti Kokoomus on vapautumassa taakasta, jossa ollaan liian vasemmistolaisia. NATO-vastaisuuttahan ei ole demareissa Suomen ja Ruotsin ulkopuolella, vaan demarit ovat innokkaita NATO:n kannattajia.

 

[olkikuukkeli]

Niin kauan kuin minä muistan, ovat "talousviisaat" tarjoilleet leikkauslistoja ja voivotelleet, miten kohta kaahataan kalliolta alas. On siellä joitakin maltillisempiakin ääniä kuulunut, kuten Korkman, mutta nyt siis hänetkin on ilmeisesti profiloitu demariksi. Kokonaisuudessaan talousasiantuntijat ovat kuitenkin suht kapea-alaisen ja spekulatiivisen tieteen harjoittajia, eikä heidän näkemys ota sinällään kantaa poliittisiin kysymyksiin, kuten oikeudenmukaisuuteen tai hyvän elämän ehtoihin.

Olen toisinaan jopa pohtinut, olisiko pohjoismainen hyvinvointivaltio koskaan saanut talousoppineiden hyväksyntää. Joku kansantaloustieteen harjoittaja voinee vastata tähän.

Suomen hyvinvointivaltion voidaan katsoa alkaneen muodostua itsenäistymisvuodesta alkaen. Jos katsotaan ns. eheytyspolitiikkaan Ståhlbergistä alkaen liittyviä uusia lakeja ja järjestelmiä Suomessa 1920- ja 30-luvuilta, olivat ne kuin suoraan tuolloin radikaalin SDP:n vaatimuksia työläisten aseman kohottamiseksi. Näitä lakeja säätivät - huomiolle pantavaa! - kansalliskonservatiivit yhteiskuntarauhaa ylläpitääkseen. Sodan melskeissä ja ääriliikkeiden (kokoomuksestakin tuli merkittävää tukea mm. Lapuan liikkeelle ja IKL:lle vasemmiston yhä flirttaillessa vallankumouksellisille) raivatessa alaa ei "puhdas taloustiede" ole useinkaan saanut ääntään merkittävissä määrin kuuluviin.

Oma skeptisyyteni "talousrationalismiin" ja muka arvoista irtautuneeseen taloudelliseen näkökulmaan juontuu nimenomaan historiasta. Kvantitatiivinen ote ei ole turha, mutta se on aina sidoksissa ajankohtansa järjestelmiin ja parametreihin ja näin esim. julkisen rahan panostukset harvoin näyttävät järkeviltä, koska niiden kerrannaisvaikutuksia ei voi luotettavasti laskea. Kaikki "puhtaan taloustieteelliset" skenaariothan näyttäisivät johtavan siihen, että julkinen sektori olisi pikkuhiljaa purettava (ehkä vähän karrikoiden) ja sen rahoitusta kaiken aikaa vähennettävä. Tällaisia tulkintoja vaivaa historiattomuus ja yltiöoptimistinen ihmiskuva.

Kun kokoomuksen ketjussa ollaan, niin esimerkkinä talousrationalismista ja ihmiskuvasta voidaan pitää kokoomuksen suhdetta Suomen koulutusjärjestelmään sen eri vaiheissa. Kokoomus yritti aktiivisesti torpata peruskoulujärjestelmän luomisen vedoten sen hintaan ja tasapäistävyyteen. Suomessahan oli 1970-luvulle asti kansalais- ja oppikoulujärjestelmä, joista jälkimmäinen oli maksullinen. Peruskoulujärjestelmä oli sosiaalidemokraattinen hanke, jota kokoomus ja RKP vastustivat viimeiseen asti maalaten uhkakuvia mm. "kansallisen sivistystason rapautumisesta", kommunismista ja ties mistä. Ja kun järjestelmä kuitenkin luotiin, sitä vastustettiin vielä 90-luvullakin, jolloin kokoomuksesta esitettiin esim. "koulutussetelijärjestelmää" rinnakkaisen yksityiskoulujärjestelmän tueksi, koska sosialistinen koulu on niin paska. Aiheesta vetäydyttiin vasta kansainvälisten vertailujen osoittaessa Suomen järjestelmän maailman parhaisiin lukeutuvaksi 2000-luvulla.

En todellakaan usko, että hyvinvointivaltiota olisi luotu, mikäli yhteiskuntaa olisi rakennettu taloustieteilijöiden opeilla. Hyvinvointivaltio on aina ollut liian kallis, liian holhoava ja poikkeusyksilöiden kehitykselle haitallinen. Suomi on rakennettu lopulta jopa yllättävän idealistiselta pohjalta länsinaapurin esimerkkiä seuraten ja siinä ovat auttaneet projektia varsin yksimielisesti tukenut (ja varsin rahaton) kansa ja erilaiset kansalaisjärjestöt.

 

[Cobol]

En todellakaan usko, että hyvinvointivaltiota olisi luotu, mikäli yhteiskuntaa olisi rakennettu taloustieteilijöiden opeilla. Hyvinvointivaltio on aina ollut liian kallis, liian holhoava ja poikkeusyksilöiden kehitykselle haitallinen. Suomi on rakennettu lopulta jopa yllättävän idealistiselta pohjalta länsinaapurin esimerkkiä seuraten ja siinä ovat auttaneet projektia varsin yksimielisesti tukenut (ja varsin rahaton) kansa ja erilaiset kansalaisjärjestöt.

Hyvä kirjoitus muutenkin kuin lainatun osalta ja mm. peruskoulua Kokoomus vastusti kirjoittamallasi tavalla. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan ehdottomasti muitakin kuin taloustieteilijöitä. Mutta kun on olemassa uhka sen alasajamisesta poliitikkojen itsekkyyden ja puolueintressien takia, myös taloustieteilijöitä kannattaa kuunnella. Mielellään vielä niitä, jotka näkeävät kestävyysvajeen mukanaan tuomat ongelmat.

Kokoomuksen ongelmat koulujärjestelmän kehittämisessä on tunnettuja. Tämä tie on ollut pitkä, jo ennen hyvin kuvaamaasi peruskoulutaistelua. Sipilän hallituksessa Kokoomus jatkoi virheellistä koulutus- ja tutkimuslinjaansa. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että tuleva johto suhtautuu järkevämmin tutkimukseen ja koulutukseen, ja tästä saadaan kestävämpi linja myös mahdollisiin hallitusohjelmiin, jos Kokoomus sinne asti vielä nousee.

 

[olkikuukkeli]

Hyvä kirjoitus muutenkin kuin lainatun osalta ja mm. peruskoulua Kokoomus vastusti kirjoittamallasi tavalla. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan ehdottomasti muitakin kuin taloustieteilijöitä. Mutta kun on olemassa uhka sen alasajamisesta poliitikkojen itsekkyyden ja puolueintressien takia, myös taloustieteilijöitä kannattaa kuunnella. Mielellään vielä niitä, jotka näkeävät kestävyysvajeen mukanaan tuomat ongelmat.

Tästä olen tietysti täysin samaa mieltä, enkä sulkisi ketään tieteen asiantuntijaa keskustelusta pois kun yhteiskunnan rakenteita mietitään. Tietysti alasta riippuen voi tulla näkökulman eriävyydesta johtuvia väärinymmärryksiä, mutta yleensä nämä ovat varsin rakentavia kohtaamisia. Nähdäkseni joka ikinen puolue sortuu eturyhmäajattelussaan ja vaalipolitikoidessaan ns. syvempien kysymysten käsittelemättä jättämiseen. Kun 2020-luvun karsittu versio mediastakin keskittyy lähinnä päivän poliittisiin kysymyksiin, ei keskustelu kovin usein yllä korkealle tasolle tai että omista näkemyksistä ja niiden perusteista olisi aikaa ylipäätään keskustella.

 

[Cobol]

Tästä olen tietysti täysin samaa mieltä, enkä sulkisi ketään tieteen asiantuntijaa keskustelusta pois kun yhteiskunnan rakenteita mietitään. Tietysti alasta riippuen voi tulla näkökulman eriävyydesta johtuvia väärinymmärryksiä, mutta yleensä nämä ovat varsin rakentavia kohtaamisia. Nähdäkseni joka ikinen puolue sortuu eturyhmäajattelussaan ja vaalipolitikoidessaan ns. syvempien kysymysten käsittelemättä jättämiseen. Kun 2020-luvun karsittu versio mediastakin keskittyy lähinnä päivän poliittisiin kysymyksiin, ei keskustelu kovin usein yllä korkealle tasolle tai että omista näkemyksistä ja niiden perusteista olisi aikaa ylipäätään keskustella.

Totta. Jos katsotaan vain Suomen osalta suurempia linjoja, yksi merkittävä ero kulkee siinä, miten suhtautuu investointeihin ja velkaan. Vajaa vuosi sitten Marinin hallitus kertoi hyvästä EU-diilistä, joka on Suomen talouden edellytys ja luo investointeja toimituksiin Suomesta Saksaan, kun Saksa taas toimittaa tavaraa eri puolille EU:ta.

Nyt puhutaan, että ei EU-paketti investointeja Suomeen lisää, voi jopa viedä Suomesta nettosaajamaihin, ja muutenkin Suomen taloudelle voi olla ongelmallinen, kun verotus nousee sen osalta, mitä ei taas uutena lisälainana oteta.

Miten voi keskustella järkevästi, jos hallituksen tapa on hyvin venäläinen? Vääristellään faktoja ja keksitään omia lukuja. Viimeisin kerta taisi olla riihi, jossa hallitus antoi suvereenit työllisyysluvut luokkaa 40k, mutta valtiovarainministeriö kertoi perään, että se on 10k.

Minusta Kokoomusta on hyvä arvostella historiallisista virheistä. Mutta kyllä se nyt on hallitus ja hallituspuolueet, jotka tekevät populismissaan ennätyksiä. Mitään vakavaa keskustelua niiden kanssa ei voi edes käydä, koska hallituspuolueiden edustajat eivät vastaa asialliseenkaan kritiikkiin kuin esittämällä omat, enemmän tai vähemmän keksitys väitteet.

Ja tämä siis koskien hallituksessa esillä olevia linjauksia. Toinen asia on keskustelu taloustieteilijöiden välillä.

 

[mjr]

Suomen hyvinvointivaltion voidaan katsoa alkaneen muodostua itsenäistymisvuodesta alkaen. Jos katsotaan ns. eheytyspolitiikkaan Ståhlbergistä alkaen liittyviä uusia lakeja ja järjestelmiä Suomessa 1920- ja 30-luvuilta, olivat ne kuin suoraan tuolloin radikaalin SDP:n vaatimuksia työläisten aseman kohottamiseksi. Näitä lakeja säätivät - huomiolle pantavaa! - kansalliskonservatiivit yhteiskuntarauhaa ylläpitääkseen. Sodan melskeissä ja ääriliikkeiden (kokoomuksestakin tuli merkittävää tukea mm. Lapuan liikkeelle ja IKL:lle vasemmiston yhä flirttaillessa vallankumouksellisille) raivatessa alaa ei "puhdas taloustiede" ole useinkaan saanut ääntään merkittävissä määrin kuuluviin.

Oma skeptisyyteni "talousrationalismiin" ja muka arvoista irtautuneeseen taloudelliseen näkökulmaan juontuu nimenomaan historiasta. Kvantitatiivinen ote ei ole turha, mutta se on aina sidoksissa ajankohtansa järjestelmiin ja parametreihin ja näin esim. julkisen rahan panostukset harvoin näyttävät järkeviltä, koska niiden kerrannaisvaikutuksia ei voi luotettavasti laskea. Kaikki "puhtaan taloustieteelliset" skenaariothan näyttäisivät johtavan siihen, että julkinen sektori olisi pikkuhiljaa purettava (ehkä vähän karrikoiden) ja sen rahoitusta kaiken aikaa vähennettävä. Tällaisia tulkintoja vaivaa historiattomuus ja yltiöoptimistinen ihmiskuva.

Todella hyvää analyysiä! Näinhän se on. Ja viktoriaanis-friedmanilainen ajattelu (siis Friedmanhan kyllä päivitti klassista taloustiedettä keskuspankkiaktivismin kohdalla) on vallitseva "tolkun talouspolitiikka", koska se vastaa täysin keskiluokan rajoittunutta maailmankuvaa ja samalla - ja hyvin olennaisesti - auttaa suojelemaan pääomaa työltä ja valtiolta. Kun ihan oikeasti ja empiirisesti makrotaloustiede on sangen luotettavasti etabloinut tiettyjä perusperiaatteita, jotka ovat enimmäkseen täysin todennettavissa. Mutta vallitseva hegemonistinen keskustelu ei salli tälläistä rationaalista argumentointia ja keskustelua vaan pysyttelee valheellisesti (sekä tiedostamattomasti että tiedostaen) "talonpoikaisjärjen" ja kamreeri-ajattelun täysin harhaanjohtavassa diskurssissa. Voisimme tehdä kehittyneistä yhteiskunnista niin paljon toimivampia, tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia mutta valtarakenteet ja atavistinen ihmisluonto eivät anna siihen mahdollisuuksia kuin hyvin ajoittain ja hyvin osittain.