Tästä olen tietysti täysin samaa mieltä, enkä sulkisi ketään tieteen asiantuntijaa keskustelusta pois kun yhteiskunnan rakenteita mietitään. Tietysti alasta riippuen voi tulla näkökulman eriävyydesta johtuvia väärinymmärryksiä, mutta yleensä nämä ovat varsin rakentavia kohtaamisia. Nähdäkseni joka ikinen puolue sortuu eturyhmäajattelussaan ja vaalipolitikoidessaan ns. syvempien kysymysten käsittelemättä jättämiseen. Kun 2020-luvun karsittu versio mediastakin keskittyy lähinnä päivän poliittisiin kysymyksiin, ei keskustelu kovin usein yllä korkealle tasolle tai että omista näkemyksistä ja niiden perusteista olisi aikaa ylipäätään keskustella.
Totta. Jos katsotaan vain Suomen osalta suurempia linjoja, yksi merkittävä ero kulkee siinä, miten suhtautuu investointeihin ja velkaan. Vajaa vuosi sitten Marinin hallitus kertoi hyvästä EU-diilistä, joka on Suomen talouden edellytys ja luo investointeja toimituksiin Suomesta Saksaan, kun Saksa taas toimittaa tavaraa eri puolille EU:ta.
Nyt puhutaan, että ei EU-paketti investointeja Suomeen lisää, voi jopa viedä Suomesta nettosaajamaihin, ja muutenkin Suomen taloudelle voi olla ongelmallinen, kun verotus nousee sen osalta, mitä ei taas uutena lisälainana oteta.
Miten voi keskustella järkevästi, jos hallituksen tapa on hyvin venäläinen? Vääristellään faktoja ja keksitään omia lukuja. Viimeisin kerta taisi olla riihi, jossa hallitus antoi suvereenit työllisyysluvut luokkaa 40k, mutta valtiovarainministeriö kertoi perään, että se on 10k.
Minusta Kokoomusta on hyvä arvostella historiallisista virheistä. Mutta kyllä se nyt on hallitus ja hallituspuolueet, jotka tekevät populismissaan ennätyksiä. Mitään vakavaa keskustelua niiden kanssa ei voi edes käydä, koska hallituspuolueiden edustajat eivät vastaa asialliseenkaan kritiikkiin kuin esittämällä omat, enemmän tai vähemmän keksitys väitteet.
Ja tämä siis koskien hallituksessa esillä olevia linjauksia. Toinen asia on keskustelu taloustieteilijöiden välillä.