Tarkennan edellistä viestiäni rajaamalla pienpuolueet ulkopuolelleMitäs laitaa Liiike Nyt, Avoin puolue ja Liberaalit edustavat?
Tarkennan edellistä viestiäni rajaamalla pienpuolueet ulkopuolelleMitäs laitaa Liiike Nyt, Avoin puolue ja Liberaalit edustavat?
Ei missään tapauksessa koske pelkästään Kokoomusta, mutta onhan sieltä näitä painotuksia ktitisoitu(tämän allekirjoitankin), mutta myös tuota yhteisvelkaan sitoutumista. Jälkimmäisessäkin ymmärrän huolen, mutta menee jo niin isoihin asioihin, ettei Suomi noita olisi saanut toisin sovittua, vaihtoehto olisi ollut jäädä ulos.Totta. Ja ei taida olla siitä kysymys, että Kokoomus olisi onnistunut neuvottelemaan paremman sopimuksen. En ole yhtään kertaa törmännyt tähän väitteeseen. Missään.
Kysymys ei ole esitetty minulle, mutta usein olen pohtinut, miksi esim. Ville Rydman ei loikkaa persuihin. Ideologinen pohja olisi solidisti sopiva ja hän pystyisi persujoukoissa helposti etenemään puoluejohtajaksi ja mahdollisesti pääministeriksi saakka.
Vastaanpa minäkin sivusta. Rydman on entinen oikeistoliberaali ja nykyinen oikeistokonservatiivi. Perussuomalaiset taas on entinen vasemmistokonservatiivinen puolue, joka on kulkemassa nyt enemmän oikealle.
Rydman on EU- ja NATO- sekä markkinatalousmyönteinen, joten Perussuomalaiset olisi todella outo valinta puolueena, joka ei ole EU-, NATO- ja markkinatalousmyönteinen.
Ei persutkaan aja EU-eroa, vaan haluaisivat muuttaa sitä enemmän pelkäksi vapaakauppaunioniksi ja toisaalta vastustavat liittovaltiokehitys kulkusuuntaa. Ei taida olla mahdottoman kaukana Rydmanin ajatuksista.
Mitä tulee Natoon, niin Kokoomus heiluttelee Natolippua lähinnä pimeässä huoneessa kun kukaan ei näe. Koska sille ei ole laajaa kansansuosiota, niin Kokoomus pelkää menettävänsä ääniä pitämällä sitä isosti esillä. Taitaa myös jakaa puoluetta aika lailla.
Juuri näin. Käsittääkseni Kokoomus on ollut avoimesti hyvin pitkään NATO myönteinen puolue, vaikka suurin osa suomalaisista vastustaa NATOa.Onko näin? Itselläni on ollut käsitys, jonka mukaan Perussuomalaiset ajavat EU:sta eroa, mutta taktisista syistä naamioivat sen "ei välitöntä eroa", koska se tuo enemmän kannattajia kuin selkeä EU-vastaisuus.
Totta, noinhan se on ollut. Muutos kuitenkin tapahtui vihdoin puoluekokouksessa 2020. Kokoomus teki puoluekokouspäätöksen NATO:sta (haettava jäsenyyttä lähivuosina), vaikka joidenkin tietojen mukaan taustalla presidentti Niinistö pelaili toiseen suuntaan. NATO jakaa enemmän muita puolueita, sillä järjettömyyden (NATO:n ulkopuolella) perustelu on vuosi vuodelta vaikeampaa.
***
Yllä oleva on mahdollinen yksi syy sille, miksi poliittisten toimittajien mukaan presidentti Niinistö pelasti Marinin hallituksen Keskustan kaadolta. Niinistö olisi ilmoittanut Saarikolle ettei hän hyväksy hallituksen eroa. Jos näin on, Niinistö ei ehkä halunnut vaaleja ja Kokoomusta hallitukseen, joka teki NATO-päätöksensä vastoin Niinistön neuvoja.
No joo, mutta erittäin sisäsiististi kuitenkin. Nato ei ole koskaan ikinä ollut pieninkään kynnyskysymys Kokoomukselle. Ja jos presidentinvaalikampanjaa edes vähän alusta häiritsee Nato-kanta niin sitten keksitään leppoisa ja helppo mielikuvitus-Nato, jota kannatetaan vaali-iltaan asti ("eurooppalainen Nato", copyright Sauli Niinistö). Jos Kokoomus olisi ajanut Nato-jäsenyyttä niin kuin Keskusta on ajanut maakuntahallintoa niin tiedä vaikka oltaisiinkin jäseniä, ainakin kysymys olisi todellakin pinnalla ja jatkuvan poliittisen kiivaan keskustelun kohteena. Vaan eipä ole ajanut emmekä myöskään ole jäsen, todella valitettavasti.Juuri näin. Käsittääkseni Kokoomus on ollut avoimesti hyvin pitkään NATO myönteinen puolue, vaikka suurin osa suomalaisista vastustaa NATOa.
Juuri näin. Käsittääkseni Kokoomus on ollut avoimesti hyvin pitkään NATO myönteinen puolue, vaikka suurin osa suomalaisista vastustaa NATOa.
Niin kauan kuin minä muistan, ovat "talousviisaat" tarjoilleet leikkauslistoja ja voivotelleet, miten kohta kaahataan kalliolta alas. On siellä joitakin maltillisempiakin ääniä kuulunut, kuten Korkman, mutta nyt siis hänetkin on ilmeisesti profiloitu demariksi. Kokonaisuudessaan talousasiantuntijat ovat kuitenkin suht kapea-alaisen ja spekulatiivisen tieteen harjoittajia, eikä heidän näkemys ota sinällään kantaa poliittisiin kysymyksiin, kuten oikeudenmukaisuuteen tai hyvän elämän ehtoihin.
Olen toisinaan jopa pohtinut, olisiko pohjoismainen hyvinvointivaltio koskaan saanut talousoppineiden hyväksyntää. Joku kansantaloustieteen harjoittaja voinee vastata tähän.
En todellakaan usko, että hyvinvointivaltiota olisi luotu, mikäli yhteiskuntaa olisi rakennettu taloustieteilijöiden opeilla. Hyvinvointivaltio on aina ollut liian kallis, liian holhoava ja poikkeusyksilöiden kehitykselle haitallinen. Suomi on rakennettu lopulta jopa yllättävän idealistiselta pohjalta länsinaapurin esimerkkiä seuraten ja siinä ovat auttaneet projektia varsin yksimielisesti tukenut (ja varsin rahaton) kansa ja erilaiset kansalaisjärjestöt.
Hyvä kirjoitus muutenkin kuin lainatun osalta ja mm. peruskoulua Kokoomus vastusti kirjoittamallasi tavalla. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan ehdottomasti muitakin kuin taloustieteilijöitä. Mutta kun on olemassa uhka sen alasajamisesta poliitikkojen itsekkyyden ja puolueintressien takia, myös taloustieteilijöitä kannattaa kuunnella. Mielellään vielä niitä, jotka näkeävät kestävyysvajeen mukanaan tuomat ongelmat.
Tästä olen tietysti täysin samaa mieltä, enkä sulkisi ketään tieteen asiantuntijaa keskustelusta pois kun yhteiskunnan rakenteita mietitään. Tietysti alasta riippuen voi tulla näkökulman eriävyydesta johtuvia väärinymmärryksiä, mutta yleensä nämä ovat varsin rakentavia kohtaamisia. Nähdäkseni joka ikinen puolue sortuu eturyhmäajattelussaan ja vaalipolitikoidessaan ns. syvempien kysymysten käsittelemättä jättämiseen. Kun 2020-luvun karsittu versio mediastakin keskittyy lähinnä päivän poliittisiin kysymyksiin, ei keskustelu kovin usein yllä korkealle tasolle tai että omista näkemyksistä ja niiden perusteista olisi aikaa ylipäätään keskustella.
Todella hyvää analyysiä! Näinhän se on. Ja viktoriaanis-friedmanilainen ajattelu (siis Friedmanhan kyllä päivitti klassista taloustiedettä keskuspankkiaktivismin kohdalla) on vallitseva "tolkun talouspolitiikka", koska se vastaa täysin keskiluokan rajoittunutta maailmankuvaa ja samalla - ja hyvin olennaisesti - auttaa suojelemaan pääomaa työltä ja valtiolta. Kun ihan oikeasti ja empiirisesti makrotaloustiede on sangen luotettavasti etabloinut tiettyjä perusperiaatteita, jotka ovat enimmäkseen täysin todennettavissa. Mutta vallitseva hegemonistinen keskustelu ei salli tälläistä rationaalista argumentointia ja keskustelua vaan pysyttelee valheellisesti (sekä tiedostamattomasti että tiedostaen) "talonpoikaisjärjen" ja kamreeri-ajattelun täysin harhaanjohtavassa diskurssissa. Voisimme tehdä kehittyneistä yhteiskunnista niin paljon toimivampia, tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia mutta valtarakenteet ja atavistinen ihmisluonto eivät anna siihen mahdollisuuksia kuin hyvin ajoittain ja hyvin osittain.Suomen hyvinvointivaltion voidaan katsoa alkaneen muodostua itsenäistymisvuodesta alkaen. Jos katsotaan ns. eheytyspolitiikkaan Ståhlbergistä alkaen liittyviä uusia lakeja ja järjestelmiä Suomessa 1920- ja 30-luvuilta, olivat ne kuin suoraan tuolloin radikaalin SDP:n vaatimuksia työläisten aseman kohottamiseksi. Näitä lakeja säätivät - huomiolle pantavaa! - kansalliskonservatiivit yhteiskuntarauhaa ylläpitääkseen. Sodan melskeissä ja ääriliikkeiden (kokoomuksestakin tuli merkittävää tukea mm. Lapuan liikkeelle ja IKL:lle vasemmiston yhä flirttaillessa vallankumouksellisille) raivatessa alaa ei "puhdas taloustiede" ole useinkaan saanut ääntään merkittävissä määrin kuuluviin.
Oma skeptisyyteni "talousrationalismiin" ja muka arvoista irtautuneeseen taloudelliseen näkökulmaan juontuu nimenomaan historiasta. Kvantitatiivinen ote ei ole turha, mutta se on aina sidoksissa ajankohtansa järjestelmiin ja parametreihin ja näin esim. julkisen rahan panostukset harvoin näyttävät järkeviltä, koska niiden kerrannaisvaikutuksia ei voi luotettavasti laskea. Kaikki "puhtaan taloustieteelliset" skenaariothan näyttäisivät johtavan siihen, että julkinen sektori olisi pikkuhiljaa purettava (ehkä vähän karrikoiden) ja sen rahoitusta kaiken aikaa vähennettävä. Tällaisia tulkintoja vaivaa historiattomuus ja yltiöoptimistinen ihmiskuva.
Todella hyvää analyysiä! Näinhän se on. Ja viktoriaanis-friedmanilainen ajattelu (siis Friedmanhan kyllä päivitti klassista taloustiedettä keskuspankkiaktivismin kohdalla) on vallitseva "tolkun talouspolitiikka", koska se vastaa keskiluokan maailmankuvaa ja samalla - ja hyvin olennaisesti - auttaa suojelemaan pääomaa työltä ja valtiolta. Kun ihan oikeasti ja empiirisesti makrotaloustiede on sangen luotettavasti etabloinut tiettyjä perusperiaatteita, jotka ovat enimmäkseen täysin todennettavissa. Mutta vallitseva hegemonistinen keskustelu ei salli tälläistä rationaalista argumentointia ja keskustelua vaan pysyttelee "talonpoikaisjärjen" ja kamreeri-ajattelun harhaanjohtavassa ja valheellisessa diskurssissa. Voisimme tehdä kehittyneistä yhteiskunnista niin paljon toimivampia, tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia mutta valtarakenteet ja atavistinen ihmisluonto eivät anna siihen mahdollisuuksia kuin hyvin ajoittain ja hyvin osittain.
No siis, jep, tuo pitää paikkansa Friedmanin suhteen, mutta silti hän olisi maailmanlamassa toivonut Fedin ja muiden keskuspankkien aktiivista korkopolitiikkaa - ja, de facto, siis keskuspankkielvytystä. Aivan kuten Keyneskin, mutta Friedman myös hyvin selkeästi hylkäsi ajatukset keynesiläisestä elvyttämisestä ja valtion aktiivisesta roolista suhdanteiden tasaamisessa. Keskuspankin (mahdollisimman tilapäisen) aktiivisen roolin hän hyväksyi, eikä siis kannattaisi nykyisten libertaarien ja liberalistien kritiikkiä tämän suhteen. Itse tunnustan, että minua kyllä hirvittää tämä raju likviditeetin pumppaaminen markkinoille, kun siihen ei yhdisty verotusta ja suuria infrastruktuuri-projekteja. Talousjärjestelmä näyttäisi epävakaistuvan ja kuplautuvan ihan silmissä.Friedmanhan oli ultraliberaali talousajattelija, joka halusi mahdollisimman puhtaan kapitalistisen tuotteen. Thatcherin linja, Reaganin linja jne. Jos Friedmanin ajatuksia haluaa soveltaa tämän päivän EU:ssa, se tarkoittaisi vain liittovaltiota. Kaikki muut olisivat hävitetty, ja liittovaltionkin rooli hyvin kapea.
Luinpa heikosti alun kirjoituksestasi, joten et tätä pitänytkään mallinasi.
Mutta tosiaan,, jos hylätään keynesiläinen elvytys ja sitten vielä sen päälle keskuspankkielvytyskin niin päätyisimme jotakuinkin suoraan 30-luvun tilanteeseen, jossa jopa keskiluokan asema on vaarassa romahtaa. Jo nyt tällä puolittaisella elvyttämättömyydellä ollaan saavutettu sodanjälkeisessä tilanteessa ennennäkemätön kansallisradikalismin (ja tietyiltä osin myös vasemmistoradikalismin) aalto. Jos ainoa vaihtoehto tälle olisi ollut rajulla kädellä karsia kaikkia tukirakenteita syvän deflaation ja kysyntälaman kontekstissa niin veikkaanpa että länsimaailma olisi nyt täydessä ja osin verisessä kaaoksessa.
Sä et nyt vaan tajua. Kokoomus ei voi mitenkään hyväksyä nykyisen hallituksen talouslinjaa, mutta eivät halua olla sitä kaatamassakaan. Siksi välikysymyksessä äänestetään tyhjää.![]()
HS: Kokoomus jättää ensi viikolla välikysymyksen kehysriihestä
Puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan hallituksen kehysriihipäätökset johtavat veronkorotuksiin, luottoluokittajien heikentyneeseen uskoon Suomeen ja mahdollisesti miljardien eurojen lisämenoihin.yle.fi
Ensi viikolla meinaavat jättää välikysymyksen. Ihmettelen suuresti mikäli Kokoomuksen kansanedustajat äänestävät tuossa välikysymysäänestyksessä jotain muuta kuin tyhjää.
Joo, tämä on nykyään monelle se alibi. Ovat kuulemma niin EU-myönteisiä, että pakko vastustaa "väärää kehitystä EU:ssa". No ei tuo tietenkään aina ja kokonaan höpöä ole, eikä kaikkea EU-kehitystä tarvitsekaan tukea. Silti tuota käytetään vähän kuin vapaudut vankilasta korttia.Itse rohkenisin pitää nykytilanteessa EUn elvytyspaketin ja sovitun EUn budjetin romuttamista lähinnä EU-vastaisuutena. Toki voidaan ajatella, että meillä jokaisella on päässämme iki oma EU ja olemme sen suhteen myönteisiä. Reaalimaailman EUta sitten voidaan vaikka vastustaa.
Myös ”vastapuolella” on käytössä vapaudut vankilasta -kortti, eli vetoaminen vaihtoehdottomuuteen sekä vakauteen ja vastuullisuuteen. Eli tuli EUlta ja/tai komissiolta mitä tahansa, niin Suomen ja suomalaisten tahdolla ja mielipiteellä ei ole väliä ja kaikkeen on pakko suostua, koska muuten koko Eurooppa ajautuu kaaokseen ja Suomi kärsii. Eihän asia tietenkään niin ole, että Suomen jääminen vaikkapa elvytyspaketin ulkopuolelle kaataisi koko EUn talouden kurimukseen, mutta yllättävän kritiikittä tätä argumenttia ja uhkausta voidaan käyttää kerta toisensa jälkeen, kun rakennetaan erilaisia tukimekanismeja ja vahvistetaan liittovaltiokehitystä.Joo, tämä on nykyään monelle se alibi. Ovat kuulemma niin EU-myönteisiä, että pakko vastustaa "väärää kehitystä EU:ssa". No ei tuo tietenkään aina ja kokonaan höpöä ole, eikä kaikkea EU-kehitystä tarvitsekaan tukea. Silti tuota käytetään vähän kuin vapaudut vankilasta korttia.
Tämä on ihan totta. Tuo tähän on pakko osallistua on vastaava toisella puolella. Ei Suomen kokoinen talous tietenkään EU:n taloudelle merkitse juuri mitään, mutta Suomen taloudelle EU-talous merkitsee paljonkin. Tässäpä se pihvi enemmän onkin.Myös ”vastapuolella” on käytössä vapaudut vankilasta -kortti, eli vetoaminen vaihtoehdottomuuteen sekä vakauteen ja vastuullisuuteen. Eli tuli EUlta ja/tai komissiolta mitä tahansa, niin Suomen ja suomalaisten tahdolla ja mielipiteellä ei ole väliä ja kaikkeen on pakko suostua, koska muuten koko Eurooppa ajautuu kaaokseen ja Suomi kärsii. Eihän asia tietenkään niin ole, että Suomen jääminen vaikkapa elvytyspaketin ulkopuolelle kaataisi koko EUn talouden kurimukseen, mutta yllättävän kritiikittä tätä argumenttia ja uhkausta voidaan käyttää kerta toisensa jälkeen, kun rakennetaan erilaisia tukimekanismeja ja vahvistetaan liittovaltiokehitystä.
Yksi EUn isoimmista jäsenistä erosi juuri unionista ilman, että siitä seurasi taloudellista katastrofia. Nytkö sitten Suomen kokoisen talouden osallistuminen kaikkeen on kriittistä?
Itse rohkenisin pitää nykytilanteessa EUn elvytyspaketin ja sovitun EUn budjetin romuttamista lähinnä EU-vastaisuutena. Toki voidaan ajatella, että meillä jokaisella on päässämme iki oma EU ja olemme sen suhteen myönteisiä. Reaalimaailman EUta sitten voidaan vaikka vastustaa.
Jos isot haluavat tukipaketin, ne saavat tukipaketin. Oli Suomi sitten mukana tai ei. Itsehän en tukipakettia kannata, kun se toimii mielestäni ikävänä pelinavauksena velkaunionille. Jokainen vastatkoon omista veloistaan. Se on ainoa vastapaino poliitikkojen kaikkea kivaa kaikille ajattelulle ja vastuullisen talouspolitiikan perusta.
Pitkään Kokoomusta äänestäneenä on ikävä nähdä puolueen osoittavan täydellistä selkärangattomuutta tämän tukipakettiäänestyksen kohdalla. Olisivat nyt edes jotain mieltä.