Kokoomus

  • 1 495 859
  • 12 629

Juze80

Jäsen
Näkisitkö sen hyvänä, että TESin minimiehdot olisivat lähellä suomalaisten keskiansioita?

Vaikka Jörn Donner joskus tv-mainoksessa sanoi, että lukeminen kannattaa aina, niin ehkä ensi kerralla kannattaa valita jotain muuta luettavaa kun se Marxin Pääoma. Varsinkuin tuo väite, että korkea kasvamaan laitettu eli suomeksi sijoitettu raha ei hyödytä yhteiskuntaa oli posketon.

No ei todellakaan tessin minimiehtojen kuulukaan olla lähelläkään suomalaisia keskipalkkoja. Sitä en ole väittänyt missään vaiheessa, mutta niitä ei ole varaa nykyisestä laskea yleisen kulutusvoiman nimissä ja juuri sitä Kokoomus haluaisi. Kokoomus haluaisi käytännössä vain tehdä uuden tulonjaon ja se ei yritä tehdä sitä edes minkään sossuloisijoiden tukitilipussin kautta, vaan pääsääntöjään työtä tekevien alle keskituloisten selkänahan kustannuksella.
Sitten mitä tulee sijoitettuun rahaan, niin ei se sijoitettu raha todellakaan ole yhteiskunnalle haitallista, mutta jos se haalitaan leikkaamalla kulutusvaraa suurelta joukolta ihmisiä, niin sen kokonaisvaikutus on kaikkea muuta kuin positiivinen.
Mutta joo, antaapa olla tältä erää. Olen kyllä huomannut, että kokoomuslainen ajattelumalli menee aina yksilö edellä ja yhteiskunta tulee kaukana perässä. Se on mielenkiintoinen ajatusmalli, että taloudelle on paremmaksi nostaa reippaasti 50 000 ihmisen tulotasoa ja samalla romuttaa 500 000 ihmisen tulotaso ja ostovoima olemattomiin. Kyllä moni kauppa ja yritys on aika paljon riippuvaisempi noiden puolen miljoonan ihmisen ostovoimasta kuin niiden ennestään hyvätuloisten 50 000 henkilön lisätuloista, jotka sitten sijoitetaan tai laitetaan säästötileille makaamaan. Mutta ei, kyllä kokkarehenkiset tietää. Monesti olen ihmetellytkin, että monen heistä luulisi olevan varsin fiksu ja koulujakin käynyt, mutta sellaisia vatipäitä on 90%, että hyvin koulutettu aasikin ymmärtää, että se politiikka perustuu täysin tietyn osan yksilömenestykseen kattavamman yhteiskunnallisen hyvinvoinnin sijasta.
 
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, SaPko, Ivan Huml
No ei todellakaan tessin minimiehtojen kuulukaan olla lähelläkään suomalaisia keskipalkkoja. Sitä en ole väittänyt missään vaiheessa, mutta niitä ei ole varaa nykyisestä laskea yleisen kulutusvoiman nimissä ja juuri sitä Kokoomus haluaisi. Kokoomus haluaisi käytännössä vain tehdä uuden tulonjaon ja se ei yritä tehdä sitä edes minkään sossuloisijoiden tukitilipussin kautta, vaan pääsääntöjään työtä tekevien alle keskituloisten selkänahan kustannuksella.
Sitten mitä tulee sijoitettuun rahaan, niin ei se sijoitettu raha todellakaan ole yhteiskunnalle haitallista, mutta jos se haalitaan leikkaamalla kulutusvaraa suurelta joukolta ihmisiä, niin sen kokonaisvaikutus on kaikkea muuta kuin positiivinen.
Mutta joo, antaapa olla tältä erää. Olen kyllä huomannut, että kokoomuslainen ajattelumalli menee aina yksilö edellä ja yhteiskunta tulee kaukana perässä. Se on mielenkiintoinen ajatusmalli, että taloudelle on paremmaksi nostaa reippaasti 50 000 ihmisen tulotasoa ja samalla romuttaa 500 000 ihmisen tulotaso ja ostovoima olemattomiin. Kyllä moni kauppa ja yritys on aika paljon riippuvaisempi noiden puolen miljoonan ihmisen ostovoimasta kuin niiden ennestään hyvätuloisten 50 000 henkilön lisätuloista, jotka sitten sijoitetaan tai laitetaan säästötileille makaamaan. Mutta ei, kyllä kokkarehenkiset tietää. Monesti olen ihmetellytkin, että monen heistä luulisi olevan varsin fiksu ja koulujakin käynyt, mutta sellaisia vatipäitä on 90%, että hyvin koulutettu aasikin ymmärtää, että se politiikka perustuu täysin tietyn osan yksilömenestykseen kattavamman yhteiskunnallisen hyvinvoinnin sijasta.

Moisella poliittisella vakaumuksella voisi kuvitella olevan hieman hankalaa kannattaa Oulun Kärppiä, joka on talousasioissa ollut sangen monin tavoin ”oikeistolainen” ja laittanut rahan kasvamaan korkoa muun muassa sijoitusasuntoihin.

Tällä on toki varmistettu muun muassa taloudellinen toimintakyky ja likviditeetti pahan päivän varalle - itse joukkueen pelaajamateriaalista puhumattakaan. Toki vähät minä mistään ymmärrän.
 

Juze80

Jäsen
Moisella poliittisella vakaumuksella voisi kuvitella olevan hieman hankalaa kannattaa Oulun Kärppiä, joka on talousasioissa ollut sangen monin tavoin ”oikeistolainen” ja laittanut rahan kasvamaan korkoa muun muassa sijoitusasuntoihin.

Tällä on toki varmistettu muun muassa taloudellinen toimintakyky ja likviditeetti pahan päivän varalle - itse joukkueen pelaajamateriaalista puhumattakaan. Toki vähät minä mistään ymmärrän.

Lainaan itse itseäni edeltävästä viestistäni; "Sitten mitä tulee sijoitettuun rahaan, niin ei se sijoitettu raha todellakaan ole yhteiskunnalle haitallista, mutta jos se haalitaan leikkaamalla kulutusvaraa suurelta joukolta ihmisiä, niin sen kokonaisvaikutus on kaikkea muuta kuin positiivinen".
Eli minä en edelleenkään sitä sijoittamista vastusta, kunhan sitä ei isossa kuvassa tehdä yhteiskunnallisesti muilta leikkaamalla siten, että siitä tulee kokonaisvaikutuksellisesti haitallista. Kärppien sijoittaminen ei kuulu tähän kategoriaan.
Porukka luulee, että meikäläinen on joku kommunisti sillä perusteella, etten halua liian pitkälle vietyä äärikapitalistista yhteiskuntaa. En ole ikinä edes äänestänyt yhtään vasemman laidan puoluetta ja olen kuitenkin ollut äänioikeutettu yli 20 vuotta ja äänestänyt suunnilleen kaikissa vaaleissa.
Minä en kannata yhtään sen enempää vasenta laitaa kuin Kokoomustakaan. Kummastakin suuntauksesta kun otettaisiin pahimmat perseilyt pois ja tehtäisiin keskitien politiikkaa, niin se olisi yhteiskunnallisesti paras lopputulos. Kokoomuksesta vittuun se liian pitkälle vedetty pelkkä menestyvän yksilön ajattelu ja vasemmasta laidasta hevonperseeseen vastaavasti se liian löysä jakopolitiikka.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Paikallisen sopimisen opettelu Suomessa vaatisi vielä valtavasti töitä sekä työntekijöiltä että yritysten johdolta. Omissa aiemmissa kahdessa työpaikoissa suurimpana ongelmana on ollut se, että yhtiöiden johto ei ole ollut halukas ottamaan työntekijöitä mukaan asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Eli työntekijän näkökulmasta riski ja epävarmuus olisivat kasvaneet, mutta omat vaikutusmahdollisuudet eivät ole parantuneet. Luottamus on puuttunut, koska omilla mielipiteillä ei ole pystynyt vaikuttamaan työn sisältöön, yhtiön toimintatapoihin, eikä päätöksentekoon omista työhön liittyvistä seikoista. Ei ole ollut kovin mielekästä lähteä sopimaan palkkauksen muuttamisesta tulospalkkioiden suuntaan, kun ei ole voinut luottaa siihen, että yhtiön johto ei käytä tuota muutosta palkkojen alaspäin puristamiseen. Eikä ole voinut luottaa siihen, että kokonaisuus olisi parannus, eikä heikennys. Tämä on ollut se ongelma. Ideaalitilanteessa tietysti paikallinen sopiminen olisi parannus, mutta reaalimaailman kokemukset ovat olleet vielä muuta. Ja tämän reaaimaailman muutos vaatii suunnanmuutosta myös työnantajien ja yritysten johdon suunnalta, ei pelkästään ay-liikkeeltä.
Kaksi entistä työpaikkaa on entisiä työpaikkoja lähinnä tästä syystä.

Yhtiöiden johdon pitäisi ottaa työntekijät mukaan, lisätä henkilöstön edustusta jo suunniteluun ja päätöksentekoon. Siis henkilöstöedustuksen lisääminen ja johtamistapojen muutosta Ruotsin ja Saksan malliin. Tässä Suomessa ollaan paljon jäljessä ja siitä on turha syyttää pelkästään ay-liikettä. Ay-liike toki omalta puoleltaan ollut hankala kumppani näissä molemmissa omissa kokemuksissa, eli kummallakin ”puolella” on syynsä ongelmiin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei ole ollut kovin mielekästä lähteä sopimaan palkkauksen muuttamisesta tulospalkkioiden suuntaan, kun ei ole voinut luottaa siihen, että yhtiön johto ei käytä tuota muutosta palkkojen alaspäin puristamiseen.
Tässä on tietenkin iso ero, että onko kyseessä pörssiyhtiö vai joku pienempi firma, jolla ei ole IFRS-kirjanpitoa. En minä luottamusvaltuutetun ominaisuudessa suostuisi mihinkään sokeaan luottamukseen työnantajaa kohtaan, vaan kyseeseen tulisi NHLPA-tyyppinen sopimus, että työntekijöiden osuudeksi sovitaan esim vaikka 52% liikevaihdosta ja sitten jakoperusteet. Ei NHL jätkät mitenkään sokeasti luota yhtiönsä johtoon vaikka heillä on tulospalkkaus.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Monesti olen ihmetellytkin, että monen heistä luulisi olevan varsin fiksu ja koulujakin käynyt, mutta sellaisia vatipäitä on 90%, että hyvin koulutettu aasikin ymmärtää, että se politiikka perustuu täysin tietyn osan yksilömenestykseen kattavamman yhteiskunnallisen hyvinvoinnin sijasta.

Tuosta voisin tarttua kyllä tuohon koulujen käymiseen. Olen itse käynyt Helsingin kauppakorkeakoulun (joka on nykyisin osa Aalto-yliopistoa) ja näin jälkikäteen kyllä pitää pyöritellä vähän päätä siitä talousopetuksen asenteellisuudesta, mikä opinahjossa oli. Hyvin vahvasti pääoma edellä ja "kokoomuksen oikean laidan" talousoppeja siellä julistettiin "oikeana talouspolitiikkana" ihan oppimateriaaleissa. Metsässä kävelyllekin voi määritellä maksavan rahaa yksilölle, koska sen ajan voisi käyttää työntekoon ja ansaita rahaa. Nuorempana olin itsekin hyvin kokoomuslainen ajatusmaailmaltani.

Sitten taas veden virrattua tarpeeksi kauan Vantaanjoessa omakin mieli alkoi kyseenalaistaa opetettua asiaa, kun on nähnyt ihan käytännössä, ettei asiat ole mustavalkoisia. Nuorempana vaan ei ihan telkkarissakin olleita professoreita uskaltanut kyseenalaistaa. Kaupalliset oppilaitokset kuitenkin tekee huikean paljon parempaa vaalityötä Kokoomukselle kuin mihin puolue itse pystyy.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Yhtiöiden johdon pitäisi ottaa työntekijät mukaan, lisätä henkilöstön edustusta jo suunniteluun ja päätöksentekoon. Siis henkilöstöedustuksen lisääminen ja johtamistapojen muutosta Ruotsin ja Saksan malliin. Tässä Suomessa ollaan paljon jäljessä ja siitä on turha syyttää pelkästään ay-liikettä. Ay-liike toki omalta puoleltaan ollut hankala kumppani näissä molemmissa omissa kokemuksissa, eli kummallakin ”puolella” on syynsä ongelmiin.

Kokoomuksen kanta (julkisuudessa esitetty, mm. Orpo) työntekijöiden ottamisesta mukaan yhtiöiden hallintoon on yksinkertaisesti väärä. Tulisi ottaa, kunhan ehdot ja valta ovat Ruotsin tapaan kohtuulliset.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tuosta voisin tarttua kyllä tuohon koulujen käymiseen. Olen itse käynyt Helsingin kauppakorkeakoulun (joka on nykyisin osa Aalto-yliopistoa) ja näin jälkikäteen kyllä pitää pyöritellä vähän päätä siitä talousopetuksen asenteellisuudesta, mikä opinahjossa oli. Hyvin vahvasti pääoma edellä ja "kokoomuksen oikean laidan" talousoppeja siellä julistettiin "oikeana talouspolitiikkana" ihan oppimateriaaleissa. Metsässä kävelyllekin voi määritellä maksavan rahaa yksilölle, koska sen ajan voisi käyttää työntekoon ja ansaita rahaa.
Onko tälle "pääoma edellä" -mallille jotain kilpailevia talousoppeja, joita olisi ollut perusteltua opettaa? tai toki se mainittu Marxin malli on, mutta mitään tuoreempia?
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Hyvä, että joku nosti keskusteluun tuon työntekijöiden edustuksen yhtiöiden hallituksissa. Minullakin on suuria vaikeuksia ymmärtää, miksi tämä on Kokoomukselle (ja EK:lle) niin kovin ongelmallista. Ensinnäkin, yksi työntekijä ei hallituksessa pysty merkittävää vahinkoa aiheuttamaan vaikka olisi minkälainen pölvästi. Toisekseen, todennäköistä on, että kun työntekijä näkee asian kaikki puolet, lähentyy hänen mielipiteensä kummasti omistajien näkemystä. Kolmannekseen, vaikkei näin kävisikään on hätätilanteessa yksittäinen työntekijä helppo korruptoida toimimaan hallituksessa johdon toiveiden mukaisesti ja viemään alaspäin toivottua sanomaa.

Ainoan potentiaalisen ongelman näen sen määrittelyssä, miten pienessä yrityksessä työntekijäedustus on hallituksessa oltava. Toimii hyvin suurissa ja keskikokoisissa, mutta missään nyrkkipajoissa tuo malli ei oikein pelitä, Voisiko joku avata, miten tämä on Ruotsissa ratkaistu?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ainoan potentiaalisen ongelman näen sen määrittelyssä, miten pienessä yrityksessä työntekijäedustus on hallituksessa oltava. Toimii hyvin suurissa ja keskikokoisissa, mutta missään nyrkkipajoissa tuo malli ei oikein pelitä, Voisiko joku avata, miten tämä on Ruotsissa ratkaistu?

Ruotsissa raja on muistaakseni 30 työntekijää. Kyllä se toimii hyvin. Jos konsernin johto on esimerkiksi Ruotsin ulkopuolella, konsernin edustaja voi Ruotsissa toimivan tytäryhtiön hallituksen kokouksessa keskustella työntekijöiden edustajan kanssa samalla ja viestit kulkevat suoraan työntekijöiden suuntaan. Sama kääntäen eli Ruotsin tytäryhtiön työntekijöiden näkemykset tulevat konsernin johtohenkilöille suoraan.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Hyvä, että joku nosti keskusteluun tuon työntekijöiden edustuksen yhtiöiden hallituksissa. Minullakin on suuria vaikeuksia ymmärtää, miksi tämä on Kokoomukselle (ja EK:lle) niin kovin ongelmallista. Ensinnäkin, yksi työntekijä ei hallituksessa pysty merkittävää vahinkoa aiheuttamaan vaikka olisi minkälainen pölvästi. Toisekseen, todennäköistä on, että kun työntekijä näkee asian kaikki puolet, lähentyy hänen mielipiteensä kummasti omistajien näkemystä. Kolmannekseen, vaikkei näin kävisikään on hätätilanteessa yksittäinen työntekijä helppo korruptoida toimimaan hallituksessa johdon toiveiden mukaisesti ja viemään alaspäin toivottua sanomaa.

Ainoan potentiaalisen ongelman näen sen määrittelyssä, miten pienessä yrityksessä työntekijäedustus on hallituksessa oltava. Toimii hyvin suurissa ja keskikokoisissa, mutta missään nyrkkipajoissa tuo malli ei oikein pelitä, Voisiko joku avata, miten tämä on Ruotsissa ratkaistu?
Miksi yksityisen yhtiön hallituksessa pitäisi olla lainsäätämä minimiedustus jollekin ryhmälle? Jos työntekijät haluavat edustajan hallitukseen, voivat ostaa osakkeita ja käyttää äänioikeuttaan.
 

lihaani

Jäsen
Miksi yksityisen yhtiön hallituksessa pitäisi olla lainsäätämä minimiedustus jollekin ryhmälle? Jos työntekijät haluavat edustajan hallitukseen, voivat ostaa osakkeita ja käyttää äänioikeuttaan.

Ihanneolosuhteissa oilisi näin. Mutta arjessa suurimmalle osalle työtekijöitä osakkeiden hinnat ovat niin suuria, ettei heillä ole varaa ostaa osakkeita. Pitää myös syödä, asua ja pukeutua.

Tämä myötämäärämisoikeus, mikä Ruotsissa on, on tarkoitettu siihen, että työntekijät tietävät yrityksen todellisesta tilasta saman kuin omistajatkin.

Kummasti palkankorotusvaatimukset asettuvat realistiselle tasolle.
 
Viimeksi muokattu:

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Minulla on myönteisiä kokemuksia työntekijän ottamisesta yrityksen hallitukseen. Se toki eri asia reilun 20 hengen asiantuntijayrityksessa, jossa omistajat työskentelevät rinnan työntekijöiden kanssa, kuin jossain muualla. Meille se oli selvä lisäarvo, kun pyrimme pitämään vaihtuvuuden pienenä ja työntekijöistä kiinni.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minulla on myönteisiä kokemuksia työntekijän ottamisesta yrityksen hallitukseen. Se toki eri asia reilun 20 hengen asiantuntijayrityksessa, jossa omistajat työskentelevät rinnan työntekijöiden kanssa, kuin jossain muualla. Meille se oli selvä lisäarvo, kun pyrimme pitämään vaihtuvuuden pienenä ja työntekijöistä kiinni.

On se isommissakin puitteissa näin. Itsellä kokemusta ensin omasta firmasta, sitten pörssiyhtiöstä ja konsernista, joka toimii Euroopassa ja USA:ssa. Suomessa voisi valita henkilöstön edustajat joko suoraan vaaleilla tai vaaleilla esimerkiksi kolme, joista yhtiön hallitus valitsee mielestään yhden parhaan. Tämä käytäntö on Suomessa joillakin suuremmista yrityksistä.

Tulevaisuudessa uskon, että kaikki ovat Suomessakin sitä mieltä, että henkilöstön edustaja/edustajat kuuluvat yritysten hallintoon. Pienempiä yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät on kääntänyt jo takkinsa. Tavoitetta on helpompi saavuttaa, jos yrityksen henkilökunta on hyvin perillä yrityksen asioista. Sen takia Yrittäjillä on valmius siihen, että yrityksen henkilökunnan rooli yrityksen hallinnossa vahvistuisi.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Jos tuo työntekijöiden ottaminen hallitukseen on niin hyvä asia, niin mikseivät yritykset tee tätä ihan itsenäisesti? Miksi siihen vaaditaan lainsäädännöllinen pakko?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos tuo työntekijöiden ottaminen hallitukseen on niin hyvä asia, niin mikseivät yritykset tee tätä ihan itsenäisesti? Miksi siihen vaaditaan lainsäädännöllinen pakko?

Osa valitsee, osa ei. Yksi ongelma on, miten henkilöstön edustaja valitaan ja kuka edustaa henkilöstöä kun mitään lakia tms ei ole. Myös asenneilmapiiri on vastassa. Varsinkin pienempiä yrityksiä voidaan johtaa kertomalla mahdollisimman vähän henkilöstölle.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Onko tälle "pääoma edellä" -mallille jotain kilpailevia talousoppeja, joita olisi ollut perusteltua opettaa? tai toki se mainittu Marxin malli on, mutta mitään tuoreempia?
Lähinnä pointti oli se, että kilpailevia talousoppeja vähäteltiin ja sivuutettiin aivan täysin. Kova markkinatalous - jossa työntekijät on lähinnä kuluerä - oli se ihanne.

Kun tuon ajattelun yhdistää politiikkaan, syntyy näitä "kauppakamarinulikoita" (jos Loka Laitista saa siteerara), jotka ajattelevat työväestön lähinnä alemman kastin ihmisinä, joiden ahneus (eli toive saada sen verran liksaa, että jäisi vähän pakollisten menojen jälkeen ylikin) syö pääomien tarvitsemia tuottoja (joiden pitäisi nyt olla vähintään 10% vuodessa, mieluummin yli 15%).
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Itse näkisin, että EU-politiikassa on kokoomukselle pienimuotoinen kompastuskivi, kun huomioi sen, mihin suuntaan EUta ollaan nyt viemässä. Sinänsä EU-myönteisyys ja avoin suhtautuminen integraatioon on ihan fine, mutta pian tulee myös se hetki, jolloin kokoomuksen pitää myöntää, että tämän tien päässä on tulonsiirrot ja mm. EU-tason verotusoikeus ja se voi olla monille ydinkannattajille kova paikka, eikä vähiten juuri näille mainitsemilleni rotary-jäärille.

Näin on. Olen nyt puoli vuotta ihmetellyt, kun ns. ”markkinamyönteiset” kokoomuslaiset kannattavat EU:n elpymisrahastoa, eli sisäistä tulonsiirtomekanismia, jossa käytännössä terveiden maiden talouksilta seteleitä siirrettään kuihtuviin talouksiin. Näin pidetään kuulemma koko Eurooppa elinvoimaisena, joka on ehdottoman tärkeää. Sitten seuraavana päivänä naureskellaan kepuille, jotka haluavat siirtää taloudellisesti terveiltä kaupungeilta euroja taloudellisesti kuihtuville maakunnille ja kunnille.
”Pidetään koko Suomi elinvoimaisena (tulonsiirroilla)” nyt vain on niin tyhmä ja markkinatalousvastainen ideologia kuulemma, mitä se toki onkin. Ihan yhtä tyhmä kuin ”Pidetään koko Eurooppa elinvoimaisena (tulonsiirroilla)”.

Muutenkin täysi vassaripuoluehan tämä Kokoomus on, mutta silti edelleen vähiten huono vaihtoehto.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Lähinnä pointti oli se, että kilpailevia talousoppeja vähäteltiin ja sivuutettiin aivan täysin. Kova markkinatalous - jossa työntekijät on lähinnä kuluerä - oli se ihanne.
En edelleenkään ole saanut vastausta, että minä nämä kilpailevat talousopit ovat jos puhutaan mikrotaloustieteestä?
Tottakai työntekijät ovat taloustieteessä (kirjanpito yms) kuluerä siinä missä raaka-aineet, verot tai vuokratkin. Ei sillä mitään arvolatausta ole puoleen tai toiseen, vaan se on fakta. Kauppatiedehän on lähinnä matematiikkaa.

Toki johtamista opetetaan joskus/usein myös kauppatieteiden laitoksella ja siellä mukana on sitten psykologiaa yms "pehmeää".
Kun tuon ajattelun yhdistää politiikkaan, syntyy näitä "kauppakamarinulikoita" (jos Loka Laitista saa siteerara), jotka ajattelevat työväestön lähinnä alemman kastin ihmisinä, joiden ahneus (eli toive saada sen verran liksaa, että jäisi vähän pakollisten menojen jälkeen ylikin) syö pääomien tarvitsemia tuottoja (joiden pitäisi nyt olla vähintään 10% vuodessa, mieluummin yli 15%).
Työntekijöiden ahneus ei poikkea mitenkään sijoittajien ahneudesta. Kumpikin koittaa saada mahdollisimman suuren osan lisäarvosta itselleen. Siinä että sijoittaja koittaa saada mahdollisimman hyvän tuoton sijoituksilleen ei poikkea mitenkään siitä, että työntekijä kilpailuttaa oman asuntolainansa. Sen moralistointi on lähinnä naivia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Näin on. Olen nyt puoli vuotta ihmetellyt, kun ns. ”markkinamyönteiset” kokoomuslaiset kannattavat EU:n elpymisrahastoa, eli sisäistä tulonsiirtomekanismia, jossa käytännössä terveiden maiden talouksilta seteleitä siirrettään kuihtuviin talouksiin.

Euroopassa ns. vanhoissa länsimaissa ainoastaan perussuomalaisia vastaava laitaoikeisto joko kannattaa ei tai ei kannata riippuen kunkin maan omasta asemasta ja siitä, kuinka vahvasti on saamapuolella. Kokoomuksesta selvästi oikealla olevat puolueet kannattavat, vaikkapa Saksassa tai muissa maissa.

Muutenkin täysi vassaripuoluehan tämä Kokoomus on, mutta silti edelleen vähiten huono vaihtoehto.

Marxilainen puoluehan se Kokoomus on ja palstalla onkin näköjään käynnistynyt iloisten persuhenkisten kisa, kumpi on enemmän vassari ja marxilainen, Vihreät vai Kokoomus. Se että Kokoomus olisi täysin vassaripuolue kertoo ainoastaan näin väittävän oman poliittisen position. Sieltä katsoen kyllä, muuten tietenkään ei.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
En edelleenkään ole saanut vastausta, että minä nämä kilpailevat talousopit ovat jos puhutaan mikrotaloustieteestä?

Tässä ketjussa varmaan pitäisi keskittyä Kokoomuksen politiikkaan, ei sinäänsä taloustieteistä väittelyyn. Mutta ainoana toimivana mallina opetetun täysin avoimen ja yksityisomisteisen markkinatalouden vastakohta olisi esimerkiksi täysin suljettu julkisvetoinen talous. Välille mahtuu paljon harmaan sävyjä.

Yleisesti en ymmärrä, miksi oletusarvoisesti yksityinen toimija olisi aina ylivertainen vaihtoehto julkiseen toimijaan.

Tottakai työntekijät ovat taloustieteessä (kirjanpito yms) kuluerä siinä missä raaka-aineet, verot tai vuokratkin. Ei sillä mitään arvolatausta ole puoleen tai toiseen, vaan se on fakta. Kauppatiedehän on lähinnä matematiikkaa.

Työntekijän tulisi olla lähtökohtaisesti taloustieteessä investointi, ei kuluerä. Mutta se ei ollut pointti.

Politiikkaan ei voi suoraan soveltaa taloustieteitä tai yritysjohtamista. Jos teet tuottoa omistajille yritysjohtajana, saat jatkaa hommissasi, vaikka työntekijät ei ihan tyytyväisiä olisikaan. Jos taas poliitikkona saat valtiotalouden ylijäämäiseksi, mutta kansalaiset ovat tyytymättömiä, et saa vaaleissa jatkoa. Politiikka eroaa siinä mielessä yritysjohtamisesta, että vaaleissa ne "duunarit" valitsee johtajansa, ei "omistaja". Ja sitä ei tunnu monet Kokoomuksessa ymmärtävän - tosin ei tuntunut Sipiläkään.

Toki johtamista opetetaan joskus/usein myös kauppatieteiden laitoksella ja siellä mukana on sitten psykologiaa yms "pehmeää".

No "pehmeä" tarkoitti lähinnä sitä, että luvut ei ole keskiössä. Kyllä johtamisenkin puolella oli kohtuu vahva asenne sama siinä, että työntekijöiden asioista tarvitsee huolehtia lain minimin yli vain, jos yritykset joutuvat oikeasti kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Muuten työntekijät eivät olleet ihmisiä, he olivat resursseja.

Työntekijöiden ahneus ei poikkea mitenkään sijoittajien ahneudesta. Kumpikin koittaa saada mahdollisimman suuren osan lisäarvosta itselleen. Siinä että sijoittaja koittaa saada mahdollisimman hyvän tuoton sijoituksilleen ei poikkea mitenkään siitä, että työntekijä kilpailuttaa oman asuntolainansa. Sen moralistointi on lähinnä naivia.

Kyllä, juuri näin.

Mutta asenteellisesti on väärin opettaa, että pääomat saavat kyllä hakea maksimaalista tuottoa, mutta työntekijäpuolen osalta kaikki olojen tai ehtojen parannukset ovat paheksuttavaa, koska ne pienentävät yrityksen tuottoja. Ja se heijastuu monien erityisesti nuoremman polven kokoomuslaisten ja Kokoomuksen kannattajien asenteissa.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Onko tälle "pääoma edellä" -mallille jotain kilpailevia talousoppeja, joita olisi ollut perusteltua opettaa? tai toki se mainittu Marxin malli on, mutta mitään tuoreempia?
Sosiaalidemokratia, eli marxilaisuuden ja liberalismin avioton lapsi. Perustuu vahvaan omistusoikeuden instituutioon sekä valtion kontrolloimaan, kapitalistiseen sekatalouteen. Eräällä tavalla siis marxilainen luomus, jossa ryövätään työn lisäarvo patruunalta valtion pohjattomaan kirstuun. Sieltä se sitten kanavoidaan sosialistisesti "yhteiseen hyvään", eli esimerkiksi siihen, että alkoholistiäidin ja sekatyöläisen esikoiselle tarjotaan mahdollisuuksien tasa-arvoa maksuttoman koulutuksen muodossa. Rahat otetaan väkivaltamonopolin turvin mm. rikkailta perijöiltä, keskituloisilta insinööreiltä sekä progression kourissa taistelevilta lääkäreiltä.

Kokoomuskin tätä kuulemma kannattaa. Vuosien varrella sille on jopa kehitetty monia hauskoja termejä, joista 90-luvun ekososiaalinen markkinatalous on oma suosikkini.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tässä ketjussa varmaan pitäisi keskittyä Kokoomuksen politiikkaan, ei sinäänsä taloustieteistä väittelyyn. Mutta ainoana toimivana mallina opetetun täysin avoimen ja yksityisomisteisen markkinatalouden vastakohta olisi esimerkiksi täysin suljettu julkisvetoinen talous. Välille mahtuu paljon harmaan sävyjä.
En voi sanoa, että tunnistaisin aihetta tälle kritiikille. Hieman ensimmäinen fiilis on, että onko kritiikki sama kuin lääketieteen kohdalla harmiteltaisiin että keskitytään pelkästään länsimaiseen lääketieteeseen ja unohdetaan kokonaan itämainen osaaminen ja ihmisen henkisyys.. Tosin minä en todennäköisesti ole samassa yliopistossa opiskellut.

Taloustiede jakautuu aika vahvasti mikrotaloustieteeseen eli yksiköiden toimintaan ja makrotaloustieteeseen, eli yhteiskuntien toimintaan. Julkisen sektorin koko ja sen vaikutus taloudelliseen toiminnan määrään on aivan puhtaasti tieteellisesti tutkittava kysymys ja taloustiede ei itsessään ota kantaa sen tuloksien hyöntämiseen poliittisessa päätöksenteossa.
Yleisesti en ymmärrä, miksi oletusarvoisesti yksityinen toimija olisi aina ylivertainen vaihtoehto julkiseen toimijaan.
Tätäkö ei siellä koulussa opetettu?

En usko että missään linjataan että yksityinen toimija olisi aina ylivertainen toimija verrattuna julkiseen. En ole koskaan kuullutkaan kenenkään ehdottavan oikeusjärjestelmän yksityistämistä, koska insentiivien luominen on lähes mahdotonta. Sen sijaan se on varsin mikrotaloustieteen peruskauraa, että rahan avulla ohjaamalla ja motivoimalla työntekijät saadaan toimimaan toivotulla tavalla kuin ilman ja sen takia yksityiset voittavat vapaassa kilpailussa toimijat jotka eivät sitä hyödynnä.
Työntekijän tulisi olla lähtökohtaisesti taloustieteessä investointi, ei kuluerä. Mutta se ei ollut pointti.
Työntekijä on taloustieteessä investointi ihan samalla tavalla kuin konekin, mutta on ne kumpikin myös kulueriä.
Kumpikin on tuotantovälineitä.
Politiikkaan ei voi suoraan soveltaa taloustieteitä tai yritysjohtamista. Jos teet tuottoa omistajille yritysjohtajana, saat jatkaa hommissasi, vaikka työntekijät ei ihan tyytyväisiä olisikaan. Jos taas poliitikkona saat valtiotalouden ylijäämäiseksi, mutta kansalaiset ovat tyytymättömiä, et saa vaaleissa jatkoa. Politiikka eroaa siinä mielessä yritysjohtamisesta, että vaaleissa ne "duunarit" valitsee johtajansa, ei "omistaja". Ja sitä ei tunnu monet Kokoomuksessa ymmärtävän - tosin ei tuntunut Sipiläkään.
Eiköhän tuon että mkä ero on yritysjohtamisella ja poliitiikalla tajua ihan jokainen kokoomuspolitiikko ja sipiä.
Mutta asenteellisesti on väärin opettaa, että pääomat saavat kyllä hakea maksimaalista tuottoa, mutta työntekijäpuolen osalta kaikki olojen tai ehtojen parannukset ovat paheksuttavaa, koska ne pienentävät yrityksen tuottoja. Ja se heijastuu monien erityisesti nuoremman polven kokoomuslaisten ja Kokoomuksen kannattajien asenteissa.
En ole usenkaan nähnyt kenenkään paheksuvat palkkojen korotuksia siksi, että ne pienentävät yritysten voittoja, Olen sitävastoin nähnyt palkankorotuksia paheksuttavan siksi, että ne vievät työpaikkoja pois suomesta, aiheuttavat konkursseja ja sitä myöten työttömyyttä. Lakkoilua ja sitä kautta aiheuttevia vahinkoja kansantaloudelle näkee usein kritisoitavat.
Toki jos yritysten voitot ovat liian pienet ei tänne investoida ja synny talouskasvua, joten on siinä pointtinsa. Jokainen taloustiedettä lukenut tietää, että avainsana tässä on tuottavuus.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sosiaalidemokratia, eli marxilaisuuden ja liberalismin avioton lapsi. Perustuu vahvaan omistusoikeuden instituutioon sekä valtion kontrolloimaan, kapitalistiseen sekatalouteen.
Näin toki, mutta sekin noudattaa täysin samoja taloustieteellisiä tuloksia ja lainalaisuuksia ja sitä tutkitaan ja mitataaan täysin samoin metodein. Ei ole olemassa mitään erillistä sekataloustieteellistä tiedekuntaa, jossa opetettaisiin jotain vaihtoehtoista totuutta. Tosin en ole Kiljavan opiston tarjontaan lähemmin tutustunut.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Kokoomuksen olemassaolohan perustuu täysin näihin sihteerisirpoihin ja osastoalipäällikköjarmoihin, jotka ovat oikeasti alempaa keskiluokkaa mutta kuvittelevat olevansa ylempää. Niinpä ne äänestää ylöspäin. Ajattelevat että Iso Raha valtaan päästyään ajaa heidän etuaan. Mutta ei se aja. Se ajaa Ison Rahan etua. Helvetin taiten toteutettu huijaus, kun huijatut eivät edes tajua että heitä on kusetettu. Ja vaikka tajuaisivat, eivät usko.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös