Kirjoittamasi puoluesihteerien yleisestä näkyvyydestä on totta, mutta Arve jäi jopa puoluesihteeriksi harvinaisen statistiksi. Siinä missä Laaninen(kesk.), Slunga-Poutsalo(ps.) ja Paananenkin(sd.) nauttivat kohtalaista medianäkyvyyttä, niin Arve vietti aikaansa jossain puoluetoimiston syövereissä. Eli Minnalta puuttui sellainen kyky tulla esiin silloin, kun olisi ollut aihetta.Aika vähän kuulee ylipäänsä puoluesihteerien ajatuksia esim. telkkarissa. Ehkä Timo Laaninen on ollut tässä viime vuosina eniten esillä, mutta aika vähissä on ollut kaikkien puoluesihteerien näkyvyys valtakunnan medioissa. Arven ajatuksia olen kuullut joissain haastatteluissa ja ei luonut mitään vahvaa mielikuvaa.
Allekirjoitan. Piti oikein tarkistaa kun oma muistikuva oli aivan erilainen. Niin ne vuodet vierivät ja Stubb palasi Suomeen ministeriksi jo 2008. Muistelin enkä tarkistanut että joskus 2012 tms.
Kirjoittamasi puoluesihteerien yleisestä näkyvyydestä on totta, mutta Arve jäi jopa puoluesihteeriksi harvinaisen statistiksi. Siinä missä Laaninen(kesk.), Slunga-Poutsalo(ps.) ja Paananenkin(sd.) nauttivat kohtalaista medianäkyvyyttä, niin Arve vietti aikaansa jossain puoluetoimiston syövereissä.
Laaninen on ollut paljon julkisuudessa esillä myös pappisopintojensa takia. Kun kepun puheenjohtaja on lestadialainen ja puoluesihteeri tuleva pappi niin mihin tarvitaan kristillisdemokraatteja. Eikö puolue voisi liittyä kepun jäsenjärjestöksi kuten liberaalitkin aikoinaan tekivät ja sen myötä hävisivät suomalaisesta politiikasta.Laaninen on käsittääkseni vahvasti esillä maakuntalehdissä,
Laaninen on ollut paljon julkisuudessa esillä myös pappisopintojensa takia. Kun kepun puheenjohtaja on lestadialainen ja puoluesihteeri tuleva pappi niin mihin tarvitaan kristillisdemokraatteja. Eikö puolue voisi liittyä kepun jäsenjärjestöksi kuten liberaalitkin aikoinaan tekivät ja sen myötä hävisivät suomalaisesta politiikasta.
Politiikan jälkiviisaalla varhaiseläkeläisellä on aikaa kirjoitella. Kohdistiko Korhola noihin päätöksiin kritiilkkiä silloin kun ne tehtiin?ER Korholalta varsin vahvaa itseruoskintaa puolueelleen.
Hyviä ohjeita mutta | Eija-Riitta Korhola | Blogit |
Sanoisin, että me olemme puolue, jolla on korvat – punaisina.
Politiikan jälkiviisaalla varhaiseläkeläisellä on aikaa kirjoitella. Kohdistiko Korhola noihin päätöksiin kritiilkkiä silloin kun ne tehtiin?
Muistaakseni Korhola esitti silloinkin kritiikkiä, mutta ER kuuluu oppositioon Kokoomuksessa.Politiikan jälkiviisaalla varhaiseläkeläisellä on aikaa kirjoitella. Kohdistiko Korhola noihin päätöksiin kritiilkkiä silloin kun ne tehtiin?
Tässä kritiikissäsi on vinha perä. Ilman muuta, kun Vapaavuori on NATO-kannattaja, pitäisi hänellä olla tässäkin asiassa se sama rohkeus, mikä hänellä oli esimerkiksi em. kauppakeskus-asiassa. Tätä hänestä ei kuitenkaan löydy, toisin kuin Stubbilta. NATO-jäsenyydellä on kuitenkin kokoomuksessa hyvin vahva kannatus.
Näkeekö Salomaa siis tulkintasi mukaan niin, että kommentti "Suomen pitää juuri tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hakea Nato-jäsenyyttä" olisi vähemmän vaarallinen?
Venäjän kyvyllä reagoida naapurinmaansa Nato-hakemukseen ei siis mielestäsi ole sen laatuista merkitystä, että sitä kannattaisi ottaa huomioon?
Totatota...Ei nyt ihan noinkaan, tai itseasiassa ei yhtään. Vapaavuori on ehdottomasti Kokoomuksen oikeisto-siivessä, ero Stubbiin on painottuminen sisä/talous/elinkeinopolitiikkaan kun Stubbin vahvuudet ovat ulkopolitiikassa. Vapaavuori on enemmän konservatiivi kuin Stubb ja enemmän ns. hiljainen puurtaja/tekijä kuin salamavaloissa viihtyvä vahva puhuja millainen taas Stubb on.
Tämä on minusta ollut se pelottavin ja yllättävinkin asia Stubbissa. Kohta kahdeksan vuotta ministerinä, eikä vieläkään oikein tunnu tällä Amsterdamin sopimuksen ihan akateemisesti keskeisellä asiantuntijalla käsitystä siitä, miten kotimaan politiikassa on järkevää toimia vaan juossut kerta toisensa perään päin seinää. Siitä on oikeastaan turha lähteä vääntämään, onko Stubb kulttuurissaan oikeammassa vai vääremmässä kuin muut, koska se on skolastiikkaa. Yksi henkilö kun ei kulttuuria muuta (ei edes Juha Sipilä), vaikka yrittäisi - Stubbista on vain paistanut koko sen kahdeksan vuotta se, mitä MustatKortit edellä jo totesi - ei häntä kiinnosta. Ei kotimaan politiikka ole missään kohtaa ollut Stubbille ns. mikään juttu.
Minusta tässä ajassa oikeistolaisen erottaa kepuista ja demareista se, miten hän edistää Suomen kannalta kaikkein tärkeintä hanketta eli Suomen NATO-jäsenyyttä. Kansainvälisesti katsoen nyt eletään aivan eri maailmassa kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Krimin varastamista.
Se on yksi osa-alue politiikkaa, mutta eihän kokoomuksenkaan kannattajat tue 100 %:sti NATO-jäsenyyttä. Enemmistö tukee, mutta puolueessa on suuri joukko vastustajia ja empijöitä. Toki uskon, että jos presidentti Niinistö siirtyisi avoimesti kannattamaan NATO-jäsenyyttä, NATO:n kannatus nousisi kokoomuksessakin aika lähelle 100 %:a.
Muut varmasti hermostuvat kun painotan NATO-jäsenyyden merkitystä. Siihen on kuitenkin yksinkertainen syy. EU on enemmän tai vähemmän hajoamassa ja Venäjä on saattamassa loppuun valmistelunsa ja harjoittelunsa Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan valtaamisesta. Hyvä oikeistojohtaja näkee merkit ja tarttuu NATO-haasteeseen, kuten kirjoitat, presidenttiä myöten.
Avaatko mitä tarkoitat tolla lihavoimallani kohdalla?
Muut varmasti hermostuvat kun painotan NATO-jäsenyyden merkitystä. Siihen on kuitenkin yksinkertainen syy. EU on enemmän tai vähemmän hajoamassa ja Venäjä on saattamassa loppuun valmistelunsa ja harjoittelunsa Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan valtaamisesta. Hyvä oikeistojohtaja näkee merkit ja tarttuu NATO-haasteeseen, kuten kirjoitat, presidenttiä myöten.
Tämä liittyy Venäjän tekemään uuteen sotilaspoliittiseen doktriiniin ja tarkemmin sen laivastodoktriiniin. Venäjä on harjoitellut laivoin, pommikoinen ja hävittäjin niin Suomen eteläosien kuin Ruotsista mm. Gotlannin valtaamista tilanteessa, jossa Venäjä katsoo itselleen olevan edullista tai syytä niin toimia. Venäjän valmisteluja on sekä käsitelty että piirretty yksityiskohtaisin toimenpitein laajemmin Ruotsissa. Suomessa Venäjän valmistelut nosti esille valtiotieteen tohtori, sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Olen kirjan lukenut ja Salomaan tutkimustyön tulokset ovat suhteellisen helppo ymmärtää kun samalla seuraa Venäjän politiikan kehitystä. Linkissä asiasta hieman:
Venäjän kannalta katsoen Itämeren valvonta kriisitilanteessa on tärkeää ja on hyvä huomata, että Venäjä on valtio joka näitä kriisejä on luonut viime vuosina Eurooppaan. Uusiin Venäjän naapurissa oleviin NATO-maihin Venäjällä on kuitenkin jopa paremmat suhteet kuin ennen näiden maiden NATO:oon liittymistä. Keskinäinen raja ei todellakaan ole ongelma kuten vanhoista NATO-maista mm. Norjan ja Venäjän suhteet kertovat.
Tuskinpa tässä on aihetta hermostua. Mutta presidentin näkökulman tulee tietenkin olla toinen. Kun sotilastiedusteluamme myöten pidetään selvänä, että NATO-jäsenyyden haku aiheuttaisi samaan tapaan toimia kuin Georgian ja Ukrainan länsiliittoutumishaaveilut.
Menee varmasti nyt liikaa NATO-keskustelun puolelle, mutta yllä oleva on juuri sitä pysähtyneisyyden ajan kusetusta mistä Suomen on päästävä eroon. Venäjä ei tee Suomen päätöksiä. Baltian maat meni NATO:oon, samoin Puola, Tsekki jne. Suomessa ammattiupseerit kannattavat NATO:a ja siinä se.
Kyllähän Korhola kritisoi tuulivoimapäätöksiä, kun niitä tehtiin ja jopa erosi Kokoomuksen varapuheenjohtajan paikalta tuulivoimatukien takia. Eli ei voida puhua pelkästä jälkiviisastelusta.Politiikan jälkiviisaalla varhaiseläkeläisellä on aikaa kirjoitella. Kohdistiko Korhola noihin päätöksiin kritiilkkiä silloin kun ne tehtiin?
Jos Kokoomus ryhtyisi aidoksi oikeistopuolueeksi ja poistaisi yltään sen demari- ja työmiesimagon, joka puolueeseen on viime vuosien aikana istutettu, moni RKP:n tai nukkuvien äänestäjäksi siirtynyt olisi valmis palaamaan.