Kokoomus

[Cobol]

Hyviä kirjoituksia ja kysymyksiä. Vastaan osaltani maanantaina. Nyt käytössä vain pieni Samsung.

 

[Barnes]

Aika vähän kuulee ylipäänsä puoluesihteerien ajatuksia esim. telkkarissa. Ehkä Timo Laaninen on ollut tässä viime vuosina eniten esillä, mutta aika vähissä on ollut kaikkien puoluesihteerien näkyvyys valtakunnan medioissa. Arven ajatuksia olen kuullut joissain haastatteluissa ja ei luonut mitään vahvaa mielikuvaa.

Kirjoittamasi puoluesihteerien yleisestä näkyvyydestä on totta, mutta Arve jäi jopa puoluesihteeriksi harvinaisen statistiksi. Siinä missä Laaninen(kesk.), Slunga-Poutsalo(ps.) ja Paananenkin(sd.) nauttivat kohtalaista medianäkyvyyttä, niin Arve vietti aikaansa jossain puoluetoimiston syövereissä. Eli Minnalta puuttui sellainen kyky tulla esiin silloin, kun olisi ollut aihetta.

Nyt vain uusi osaava tyyppi pääjehuksi, niin hyvä tulee.

 

[DAF]

Allekirjoitan. Piti oikein tarkistaa kun oma muistikuva oli aivan erilainen. Niin ne vuodet vierivät ja Stubb palasi Suomeen ministeriksi jo 2008. Muistelin enkä tarkistanut että joskus 2012 tms.

Tämä on minusta ollut se pelottavin ja yllättävinkin asia Stubbissa. Kohta kahdeksan vuotta ministerinä, eikä vieläkään oikein tunnu tällä Amsterdamin sopimuksen ihan akateemisesti keskeisellä asiantuntijalla käsitystä siitä, miten kotimaan politiikassa on järkevää toimia vaan juossut kerta toisensa perään päin seinää. Siitä on oikeastaan turha lähteä vääntämään, onko Stubb kulttuurissaan oikeammassa vai vääremmässä kuin muut, koska se on skolastiikkaa. Yksi henkilö kun ei kulttuuria muuta (ei edes Juha Sipilä), vaikka yrittäisi - Stubbista on vain paistanut koko sen kahdeksan vuotta se, mitä MustatKortit edellä jo totesi - ei häntä kiinnosta. Ei kotimaan politiikka ole missään kohtaa ollut Stubbille ns. mikään juttu.

 

[Daespoo]

Kirjoittamasi puoluesihteerien yleisestä näkyvyydestä on totta, mutta Arve jäi jopa puoluesihteeriksi harvinaisen statistiksi. Siinä missä Laaninen(kesk.), Slunga-Poutsalo(ps.) ja Paananenkin(sd.) nauttivat kohtalaista medianäkyvyyttä, niin Arve vietti aikaansa jossain puoluetoimiston syövereissä.

Laaninen on käsittääkseni vahvasti esillä maakuntalehdissä, Slunga-Poutsalo yleismediassa (usein täysin vääristä syistä tosin) ja Paananen trollaa SoMessa tehokkaasti. Arve oli täysin statisti tässä suhteessa.

 

[penaz]

Laaninen on käsittääkseni vahvasti esillä maakuntalehdissä,

Laaninen on ollut paljon julkisuudessa esillä myös pappisopintojensa takia. Kun kepun puheenjohtaja on lestadialainen ja puoluesihteeri tuleva pappi niin mihin tarvitaan kristillisdemokraatteja. Eikö puolue voisi liittyä kepun jäsenjärjestöksi kuten liberaalitkin aikoinaan tekivät ja sen myötä hävisivät suomalaisesta politiikasta.

 

[Daespoo]

Laaninen on ollut paljon julkisuudessa esillä myös pappisopintojensa takia. Kun kepun puheenjohtaja on lestadialainen ja puoluesihteeri tuleva pappi niin mihin tarvitaan kristillisdemokraatteja. Eikö puolue voisi liittyä kepun jäsenjärjestöksi kuten liberaalitkin aikoinaan tekivät ja sen myötä hävisivät suomalaisesta politiikasta.

Mielenkiintoista, aika paljon seuraan politiikkaa mutta en muista mistään lukeneeni Laanisen pappisopinnoista eli tämä oli uutinen minulle. Tai sitten en vain muista tätä lukeneeni.

KD-menisi heittämällä Kepun konservatiivisiipeen ja ehkä näin tulee käymäänkin jossain vaiheessa.

 

[Daespoo]

ER Korholalta varsin vahvaa itseruoskintaa puolueelleen.

Hyviä ohjeita mutta | Eija-Riitta Korhola | Blogit | Iltalehti.fi

Sorry pitkä lainaus mutta sen verran vahvaa tekstiä jota on vaikea pätkiä:

”Tasa-arvotupo”, jonka Jyrki Katainen lanseerasi tv-vaalitentissä, toimi yhtenä lähtölaukauksena kehitykselle, joka päästi suomalaisen työn kustannukset karkaamaan käsistä. En kiistä sairaanhoitajien palkankorotustarpeen perusteita, mutta sen seurausvyöry olisi pitänyt ymmärtää torjua. Sari Sairaanhoitaja kummittelee yhä tänäkin päivänä Kokoomusta kohtaan esitetyssä kritiikissä. Populististen vaalilupausten varjo on pitkä ja raskas, hinnan maksaa koko kansa.


Keuliminen jatkui vuoden 2011 sateenkaarihallituksen järkyttävällä hallitusohjelmalla, joka rakennettiin hiekalle. Talousohjelma mitoitettiin optimisesti perustellen, että ”tavoitellaan ennusteita vahvempaa talouskasvua.”


Julkisyhteisöjen kokonaismenot vuonna 2007 olivat 87 miljardia, vuonna 2011 jo 107 mrd. Julkisten menojen suhde BKT:hen nousi vuoden 2007 46,8% :sta vuonna 2011 54,4%:iin ja vuonna 2014: 58,3%:iin. Tämä oli teollistuneiden maiden kyseenalainen maailmanennätys. Torilla tavataan!


Kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrä on vain kasvanut, on syntynyt lisää tulonsiirtoja ja subjektiivisia oikeuksia. Julkiselle taloudelle ja kansantaloudelle tehty vahinko on mittava, puolueelle tehty vahinko on asia erikseen.


Keväällä 2010 otettiin “niskalenkkiote markkinavoimista”, kun hyväksyttiin euroalueen vienti tukipakettikierteeseen sen sijaan, että olisi annettu markkinoiden tervehdyttää ylivelkaantujien ja ylilainaajien meininki Kreikassa.


Julkista taloutta lähdettiin tasapainottamaan periaatteella, että puolet tehdään säästöillä ja puolet veronkorotuksilla, vastoin kaikkia suhdannepolitiikan oppeja. Selvää toki on, että Kokoomus oli tässä vain hyväksyjän roolissa, ja valinta tapahtui SDP:n ja muiden vasemmistopuolueiden vaatimuksesta. Loppujen lopuksi veronkorotukset pääsääntöisesti toteutuivat, mutta säästöt jäivät alamittaisiksi.


Tuli ydinvoiman lisärakentamisen kielto, tuli passiivietuuksien 100 euron korotus, tuli Ottawan sopimus, alkoi sote-sotku, tuli energiapaketissa kepun ja vihreiden ajama tuulivoiman ylimitoitettu syöttötariffipäätös keväällä 2010, tuli huonosti suunniteltu osinkoverouudistus, joka ei kannustanut työllistämään.


Sanoisin, että me olemme puolue, jolla on korvat – punaisina.

 

[penaz]

ER Korholalta varsin vahvaa itseruoskintaa puolueelleen.

Hyviä ohjeita mutta | Eija-Riitta Korhola | Blogit |

Sanoisin, että me olemme puolue, jolla on korvat – punaisina.

Politiikan jälkiviisaalla varhaiseläkeläisellä on aikaa kirjoitella. Kohdistiko Korhola noihin päätöksiin kritiilkkiä silloin kun ne tehtiin?

 

[Fordél]

Politiikan jälkiviisaalla varhaiseläkeläisellä on aikaa kirjoitella. Kohdistiko Korhola noihin päätöksiin kritiilkkiä silloin kun ne tehtiin?

Virheiden tunnustaminen on viisauden alku. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Onhan näitä sanontoja, joita soveltaa. Haihattelijoille voi puolestaan heittää vasemmistolaisen viisauden, että vahva valtiontalous on köyhän paras turva.

 

[Tadu]

Politiikan jälkiviisaalla varhaiseläkeläisellä on aikaa kirjoitella. Kohdistiko Korhola noihin päätöksiin kritiilkkiä silloin kun ne tehtiin?

Muistaakseni Korhola esitti silloinkin kritiikkiä, mutta ER kuuluu oppositioon Kokoomuksessa.

 

[Cobol]

Tässä kritiikissäsi on vinha perä. Ilman muuta, kun Vapaavuori on NATO-kannattaja, pitäisi hänellä olla tässäkin asiassa se sama rohkeus, mikä hänellä oli esimerkiksi em. kauppakeskus-asiassa. Tätä hänestä ei kuitenkaan löydy, toisin kuin Stubbilta. NATO-jäsenyydellä on kuitenkin kokoomuksessa hyvin vahva kannatus.

Minusta tässä ajassa oikeistolaisen erottaa kepuista ja demareista se, miten hän edistää Suomen kannalta kaikkein tärkeintä hanketta eli Suomen NATO-jäsenyyttä. Kansainvälisesti katsoen nyt eletään aivan eri maailmassa kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Krimin varastamista.

 

[Cobol]

Näkeekö Salomaa siis tulkintasi mukaan niin, että kommentti "Suomen pitää juuri tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hakea Nato-jäsenyyttä" olisi vähemmän vaarallinen?

Tulkitsen Salomaan näkemyksen niin, että viimeistään Venäjän hyökkäys ja sen valmistelu Ukrainaan käynnisti toisen kylmän sodan. Se muutti kansainvälisen tilanteen täysin. Nyt Venäjä harjoittelee Suomen etelärannikon, Ahvenanmaan ja Ruotsista mm. Gotlannnin valtaamista, jotta Venäjä voi hallita Itämerta. Saatuaan 1-2 vuodessa valmistelut loppuun, Venäjä on valmis niin halutessaan hyökkäämään. Tätä tilannetta vastaan Suomi voi puolustautua onnistuneesti vain NATO:n jäsenenä.

Venäjän kyvyllä reagoida naapurinmaansa Nato-hakemukseen ei siis mielestäsi ole sen laatuista merkitystä, että sitä kannattaisi ottaa huomioon?

Venäjä reagoi aina naapurimaansa NATO-hakemukseen. Jos katsot uusia NATO-jäseniä, Venäjä on pahoittanut mielensä monta kertaa.

 

[Cobol]

Totatota...Ei nyt ihan noinkaan, tai itseasiassa ei yhtään. Vapaavuori on ehdottomasti Kokoomuksen oikeisto-siivessä, ero Stubbiin on painottuminen sisä/talous/elinkeinopolitiikkaan kun Stubbin vahvuudet ovat ulkopolitiikassa. Vapaavuori on enemmän konservatiivi kuin Stubb ja enemmän ns. hiljainen puurtaja/tekijä kuin salamavaloissa viihtyvä vahva puhuja millainen taas Stubb on.

Poliittista linjaa tulee tarkastella suhteessa aikaansa. Ne toimet joita Kokoomus ja kokoomuslaiset harrastivat Ilkka Kanervan johdolla Neuvostoliiton ja sen lähetystön kanssa pari-kolmekymmentä vuotta sitten johtivat noin 100 vuotta sitten kuolemantuomioon.

Stubbin ja Vapaavuoren ero on siinä, että ensin mainittu arvostelee ja haluaa kaataa suomalaisen Kekkosen, YYA-sopimuksen ja vaikenemisen poliittisen kulttuurin ja konsensuksen. Vapaavuori toimii konsensuksen sisällä konsensuksen ehdoin. Stubb piti hyvän linjapuheen joulukuussa 2014, jossa hän nosti konsensuksen ja pysähtyneisyyden Suomen ongelmaksi. Nyt konsensuksesta saatetaan päästä eroon ainakin osin sisäpolitiikassa, mutta ulkopolitiikassa osa Kokoomusta kulkee pysähtyneisyyden ajan linjoilla. NATO-kysymys on iso vedenjakaja ja se jakaa mielestäni Kokoomuksen sisäisesti oikeistolaisiin ja demarien perässäjuoksijoihin.

Suomen historiassa todelliset johtajat ovat kyenneet tekemään päätöksiä silloinkin kun ne ovat vastoin kansan enemmistön mielipidettä, mutta samalla Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättömiä.

Lopuksi viime yön demokraattien sisäisestä väittelystä Clinton totesi hyvin sen minkä liian harva Suomessa ja Kokoomuksessa Stubbin lisäksi näkee:

Clintonilta kysyttiin, millainen suhde hänellä on Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

”No, se on mielenkiintoinen suhde”, Clinton sanoi ja naurahti. ”Meillä on ollut joitakin kovia kohtaamisia. Hänen kanssaan on pidettävä puolensa, koska hän vie juuri niin paljon kuin hänelle antaa.”

Jos Kokoomus ryhtyisi aidoksi oikeistopuolueeksi ja poistaisi yltään sen demari- ja työmiesimagon, joka puolueeseen on viime vuosien aikana istutettu, moni RKP:n tai nukkuvien äänestäjäksi siirtynyt olisi valmis palaamaan.

 

[Cobol]

Tämä on minusta ollut se pelottavin ja yllättävinkin asia Stubbissa. Kohta kahdeksan vuotta ministerinä, eikä vieläkään oikein tunnu tällä Amsterdamin sopimuksen ihan akateemisesti keskeisellä asiantuntijalla käsitystä siitä, miten kotimaan politiikassa on järkevää toimia vaan juossut kerta toisensa perään päin seinää. Siitä on oikeastaan turha lähteä vääntämään, onko Stubb kulttuurissaan oikeammassa vai vääremmässä kuin muut, koska se on skolastiikkaa. Yksi henkilö kun ei kulttuuria muuta (ei edes Juha Sipilä), vaikka yrittäisi - Stubbista on vain paistanut koko sen kahdeksan vuotta se, mitä MustatKortit edellä jo totesi - ei häntä kiinnosta. Ei kotimaan politiikka ole missään kohtaa ollut Stubbille ns. mikään juttu.

Samaa mieltä ja samaa mieltä myös Stubbin tuloksista. Hän nosti kuitenkin jo yli vuosi sitten pitämässään linjapuheessa aika hyvin Suomen sisäpolitiikan ongelmia esiin. Ei ole Stubbin vika, että suomalainen yhteiskunta pitää tiukasti kiinni osin Kokoomusta myöten ns. pysähtyneisyyden ajasta. Vielä pahempi tilanne on ulkopolitiikan osalta, mutta sitä tosin Stubb ei alla käsittele. Ulkopolitiikan osalta Stubb on yhdessä Haglundin kanssa ainoita suomalaisia selväjärkisiä poliitikkoja suurissa linjoissa.

Stubbin mielestä konsensuksen etsiminen on suuri syy Suomen ongelmiin - Alexander Stubb - Politiikka - Helsingin Sanomat

 

[Fordél]

Minusta tässä ajassa oikeistolaisen erottaa kepuista ja demareista se, miten hän edistää Suomen kannalta kaikkein tärkeintä hanketta eli Suomen NATO-jäsenyyttä. Kansainvälisesti katsoen nyt eletään aivan eri maailmassa kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Krimin varastamista.

Se on yksi osa-alue politiikkaa, mutta eihän kokoomuksenkaan kannattajat tue 100 %:sti NATO-jäsenyyttä. Enemmistö tukee, mutta puolueessa on suuri joukko vastustajia ja empijöitä. Toki uskon, että jos presidentti Niinistö siirtyisi avoimesti kannattamaan NATO-jäsenyyttä, NATO:n kannatus nousisi kokoomuksessakin aika lähelle 100 %:a.

 

[Cobol]

Se on yksi osa-alue politiikkaa, mutta eihän kokoomuksenkaan kannattajat tue 100 %:sti NATO-jäsenyyttä. Enemmistö tukee, mutta puolueessa on suuri joukko vastustajia ja empijöitä. Toki uskon, että jos presidentti Niinistö siirtyisi avoimesti kannattamaan NATO-jäsenyyttä, NATO:n kannatus nousisi kokoomuksessakin aika lähelle 100 %:a.

Totta. Kokoomuksen kannattajista vain noin puolet tukee Suomen NATO-jäsenyyttä (HS Gallup, kahden edellisen mittauksen keskiarvo). Sepä tässä yksi ongelma onkin ja vaatisi Kokoomuksen johdolta ja ex-kokoomuslaisilta vaikuttajilta selkeää esiintuloa NATO:n puolesta muidenkin kuin Stubbin suulla. Naapurimaista Ruotsissa koko oikeisto ja keskusta (hieman eri kuin keskusta Suomessa) on Ruotsin (ja Suomen) tilanteen muututtua Venäjän aggressoiden myötä avoimesti NATO:n kannalla. Norja ja Tanska sekä Islanti ovat jo NATO:n jäseniä.

Muut varmasti hermostuvat kun painotan NATO-jäsenyyden merkitystä. Siihen on kuitenkin yksinkertainen syy. EU on enemmän tai vähemmän hajoamassa ja Venäjä on saattamassa loppuun valmistelunsa ja harjoittelunsa Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan valtaamisesta. Hyvä oikeistojohtaja näkee merkit ja tarttuu NATO-haasteeseen, kuten kirjoitat, presidenttiä myöten.

 

[Fordél]

Muut varmasti hermostuvat kun painotan NATO-jäsenyyden merkitystä. Siihen on kuitenkin yksinkertainen syy. EU on enemmän tai vähemmän hajoamassa ja Venäjä on saattamassa loppuun valmistelunsa ja harjoittelunsa Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan valtaamisesta. Hyvä oikeistojohtaja näkee merkit ja tarttuu NATO-haasteeseen, kuten kirjoitat, presidenttiä myöten.

Avaatko mitä tarkoitat tolla lihavoimallani kohdalla?

 

[Cobol]

Avaatko mitä tarkoitat tolla lihavoimallani kohdalla?

Tämä liittyy Venäjän tekemään uuteen sotilaspoliittiseen doktriiniin ja tarkemmin sen laivastodoktriiniin. Venäjä on harjoitellut laivoin, pommikoinen ja hävittäjin niin Suomen eteläosien kuin Ruotsista mm. Gotlannin valtaamista tilanteessa, jossa Venäjä katsoo itselleen olevan edullista tai syytä niin toimia. Venäjän valmisteluja on sekä käsitelty että piirretty yksityiskohtaisin toimenpitein laajemmin Ruotsissa. Suomessa Venäjän valmistelut nosti esille valtiotieteen tohtori, sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Olen kirjan lukenut ja Salomaan tutkimustyön tulokset ovat suhteellisen helppo ymmärtää kun samalla seuraa Venäjän politiikan kehitystä. Linkissä asiasta hieman:

Kirjaväite: Venäjä haluaa Suomen rannikon haltuunsa jo ennen täyttä kriisiä – ”Ainakin Virolahdelta Hankoon” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Venäjän kannalta katsoen Itämeren valvonta kriisitilanteessa on tärkeää ja on hyvä huomata, että Venäjä on valtio joka näitä kriisejä on luonut viime vuosina Eurooppaan. Uusiin Venäjän naapurissa oleviin NATO-maihin Venäjällä on kuitenkin jopa paremmat suhteet kuin ennen näiden maiden NATO:oon liittymistä. Keskinäinen raja ei todellakaan ole ongelma kuten vanhoista NATO-maista mm. Norjan ja Venäjän suhteet kertovat.

 

[Stonewall]

Muut varmasti hermostuvat kun painotan NATO-jäsenyyden merkitystä. Siihen on kuitenkin yksinkertainen syy. EU on enemmän tai vähemmän hajoamassa ja Venäjä on saattamassa loppuun valmistelunsa ja harjoittelunsa Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan valtaamisesta. Hyvä oikeistojohtaja näkee merkit ja tarttuu NATO-haasteeseen, kuten kirjoitat, presidenttiä myöten.

Tuskinpa tässä on aihetta hermostua. Mutta presidentin näkökulman tulee tietenkin olla toinen. Kun sotilastiedusteluamme myöten pidetään selvänä, että NATO-jäsenyyden haku aiheuttaisi samaan tapaan toimia kuin Georgian ja Ukrainan länsiliittoutumishaaveilut, niin presidentti ei voi lähteä tukemaan poltiikkaa, joka analyysin mukaan johtaa varmuudella konfliktiin Venäjän kanssa. Eikä kyse ole siitä millainen konflikti seuraisi, vaan siitä että Suomen asema on juuri nyt varsin vakaa, eikä sitä voi vastuullinen presidentti vaihtaa konfliktiin edes siinä tapauksessa, että konfliktin ratkeamisen jälkeen (mikä voi kestää pitkäänkin) turvallisuutemme olisi entistäkin parempi. Eli toisin sanoen, vaikka asemamme ei ole täydellinen, niin voimme luottaa nykytilanteen pysyvyyteen, ellemme itse tee asialle mitään. Vaikka tietenkin haluaisimme täydellisen turvallisuustakuun, niin sen takuun hakemista ei kannata vaihtaa konfliktiin, joka tällä hetkellä olisi seurauksena. Toki ajat muuttuvat, mutta tässä ollaan juuri nyt.

Jos katsot presidentin puheita viimeisen vuoden ajalta, niin huomaat kyllä että hän on saanut ajan tasalla olevaa tietoa. Vaikka hän on NATO-kannattaja periaatteessa, niin käytännössä hän on joutunut toteamaan saman minkä me muutkin asiaa vähänkään seuranneet; NATO-juna meni taas Suomen ohi. Nyt on viisainta ottaa Venäjän strateginen varoitus tosissaan ja odottaa, että siellä valta vaihtuu. Eli vaikka nyt jäsenyys ei kannatakaan, niin toki mahdollisuuksia tulee (ja menee, ellei olla tarkkoja) tulevaisuudessakin. Presidentin pitää pohtia asioita vähintään neljännesvuosisadan perspektiivillä.

 

[Fordél]

Tämä liittyy Venäjän tekemään uuteen sotilaspoliittiseen doktriiniin ja tarkemmin sen laivastodoktriiniin. Venäjä on harjoitellut laivoin, pommikoinen ja hävittäjin niin Suomen eteläosien kuin Ruotsista mm. Gotlannin valtaamista tilanteessa, jossa Venäjä katsoo itselleen olevan edullista tai syytä niin toimia. Venäjän valmisteluja on sekä käsitelty että piirretty yksityiskohtaisin toimenpitein laajemmin Ruotsissa. Suomessa Venäjän valmistelut nosti esille valtiotieteen tohtori, sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Olen kirjan lukenut ja Salomaan tutkimustyön tulokset ovat suhteellisen helppo ymmärtää kun samalla seuraa Venäjän politiikan kehitystä. Linkissä asiasta hieman:

Eihän tässä ole mitään uutta. Suurin piirtein näinhän näki asian myös Venäjän edeltäjä. Ei siis mikään erityisen mullistava uutinen ja tieto, joten eihän tämä ole sinänsä syy lähteä meuhkaamaan NATO-jäsenyydellä juuri nyt. Sen sijaan ylipäänsä muutokset turvallisuusympäristössämme ovat todella painavia syitä tehdä kunnon selvitys asiasta ja käydä kunnon avointa keskustelua tässä ja nyt.

Venäjän kannalta katsoen Itämeren valvonta kriisitilanteessa on tärkeää ja on hyvä huomata, että Venäjä on valtio joka näitä kriisejä on luonut viime vuosina Eurooppaan. Uusiin Venäjän naapurissa oleviin NATO-maihin Venäjällä on kuitenkin jopa paremmat suhteet kuin ennen näiden maiden NATO:oon liittymistä. Keskinäinen raja ei todellakaan ole ongelma kuten vanhoista NATO-maista mm. Norjan ja Venäjän suhteet kertovat.

Baltian maihin suhteet eivät taida olla paremmat. Ja kannattaa muistaa, että Venäjän naapureissa on Venäjänkin kannalta eroja. Norja ei ole oikein missään vaiheessa kuulunut nykyisen Venäjän tai sen edeltäjän etupiiriin. Sen sijaan Balttian maat ovat kuuluneet ja jopa ihan osaksi sen edeltäjää. Niihin Venäjä suhtautuu ihan eri tavalla. Suomi on sitten jotain tästä väliltä.

 

[Cobol]

Tuskinpa tässä on aihetta hermostua. Mutta presidentin näkökulman tulee tietenkin olla toinen. Kun sotilastiedusteluamme myöten pidetään selvänä, että NATO-jäsenyyden haku aiheuttaisi samaan tapaan toimia kuin Georgian ja Ukrainan länsiliittoutumishaaveilut.

Menee varmasti nyt liikaa NATO-keskustelun puolelle, mutta yllä oleva on juuri sitä pysähtyneisyyden ajan kusetusta mistä Suomen on päästävä eroon. Venäjä ei tee Suomen päätöksiä. Baltian maat meni NATO:oon, samoin Puola, Tsekki jne. Suomessa ammattiupseerit kannattavat NATO:a.

Muistakaa (mielellään) että kun Baltian maat itsenäistyivät, Suomi ei sitä tukenut sillä hetkellä vaan Koiviston sanoin jopa käytännössä vastusti. Meidän kyky hahmottaa tapahtumia sellaisena kuin ne ovat on erittäin rajoittunut johtuen YYA-mielisestä suomettumisestamme, mikä osin elää edelleen Suomessa ja vaikuttaa politiikan tekemiseen Kepussa, Kokoomuksessa jostain demareista puhumattakaan.

@Fordél kyllä Baltian maiden suhteet ovat paremmat nyt kuin ennen NATO:oon littymistä. Asia on noussut mm. Virossa esille jossa pidetään tärkeänä sitä, että Venäjä kohtelee Viroa nyt aiempaa tasavertaisempana maana itsenäisyyden osalta.

Itse en NATO:sta enempää tässä ketjussa jatka, mutta jos haluatte, NATO-ketjussa voidaan keskustella lisää.

 

[Stonewall]

Menee varmasti nyt liikaa NATO-keskustelun puolelle, mutta yllä oleva on juuri sitä pysähtyneisyyden ajan kusetusta mistä Suomen on päästävä eroon. Venäjä ei tee Suomen päätöksiä. Baltian maat meni NATO:oon, samoin Puola, Tsekki jne. Suomessa ammattiupseerit kannattavat NATO:a ja siinä se.

Totean vielä sen verran, että Suomella on ihan itsellään vapaus valita erinlaisten seuraamusten välillä. NATO-jäsenyyden hakemisesta olisi seurauksia, joita ei voida päätöksenteossa ohittaa. Toisessa vaakakupissa on sitten jäsenyydestä tuleva turvallisuuden tunne, mutta haluan vielä huomauttaa että vastuullisen poliitikon, oli sitten oikeistolainen tai ei, on punnittava asioita vähän laajemmin kuin mitä esitit.

Lisäksi lisäisin huomautuksen, että vaikka ammatiupseerien enemmistö kannattaakin NATOa, niin eivät sitä kaikki heistäkään kannata. Tiedustelupuolelta et löydä ketään joka kannattaisi nopeaa hakemusprosessia. Siksi toisekseen NATO-jäsenyys voi aivan hyvin olla edelleen pidemmän aikataulun tavoite, vaikka juuri nyt esim. Prsedentti Niinistökään ei pidä asiaa ajankohtaisena. Mutta NATOsta voimme tosiaan keskustella tarkemmin ko. ketjussa.

Edit: Oma kantani on pitkälle samanlainen kuin juuri eläköityneen tiedustelukeskuksen johtajan eversti Wallinmaan (linkki TSn tiivistelmään HBLn haastattelusta). Meidän on otettava huomioon Venäjän pyrkimys estää keinolla millä hyvänsä NATO-jäsenyytemme. Kyseessä on oma päätöksemme, mutta periaatteessa asia on niin, että ennen kuin saamme turvallisuustakuut meidän ei kannata NATO-jäsenyyttä hakea, ellei Venäjän kanta muutu.

 

[Barnes]

Politiikan jälkiviisaalla varhaiseläkeläisellä on aikaa kirjoitella. Kohdistiko Korhola noihin päätöksiin kritiilkkiä silloin kun ne tehtiin?

Kyllähän Korhola kritisoi tuulivoimapäätöksiä, kun niitä tehtiin ja jopa erosi Kokoomuksen varapuheenjohtajan paikalta tuulivoimatukien takia. Eli ei voida puhua pelkästä jälkiviisastelusta.

 

[penaz]

Tuo on Korholan selitys. Ehkä hän erosi saadakseen julkisuutta, kun tiesi, ettei enää tule valituksi uudestaan varapuheenjohtajaksi.

Korholan periaatteelisuutta kuvaa, että hän loikkasi kristityistä Kokoomukseen, kun ajatteli sen edustajana varmemmin uusivansa europarlamentaarikon paikkansa

 

[Tami Talk]

Jos Kokoomus ryhtyisi aidoksi oikeistopuolueeksi ja poistaisi yltään sen demari- ja työmiesimagon, joka puolueeseen on viime vuosien aikana istutettu, moni RKP:n tai nukkuvien äänestäjäksi siirtynyt olisi valmis palaamaan.

...saattaisi vaan käydä niin, että tällä taktiikalla kokoomus olisi 10-15% kannatuslukemissa. Ja niillä kannatuslukemilla ja oikeistolinjauksillamlöytäisi itsensä helposti oppositiosta ihmettelemästä, kun punamulta tekee maakuntakeskeistä demaripolitiikkaa. Ei ole ihan sattumaa, että ovat Tujusen ja muiden silmin ymmärtäneet, että menestyäkseen heidän on pakko ammentaa työmiespuolelta ja Sari Sairaanhoitajilta kannatusta.

Suomessa ei valitettavasti ole riittävästi menestyneistöä, siksi kokoomuksen reivaaminen oikeistopolitiikan äänitorveksi ei tule riittämään. Perspektiiviharha. Se, että Sinä, ystäväsi ja lähestulkoon koko lähipiirisi olette vahvan oikeistolaisia, ei tarkoita sitä, että oikeistolaisilla olisi Suomessa hetkeen mahdollisuuksia nousta hallitsevaan enemmistöön. Me kun ollaan kateellista demarikansaa. Pakko puolueidenkin puhua demaria mainoskampanjoissa, muuten kannatus murenee.