Kokoomus

  • 1 598 448
  • 13 080
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Lukeeko työaikalaissa tosiaan, että sunnuntain tuplapalkka perustuu Raamatun opetuksiin? VaI onko tämä vain taas jokin uskisten ja heitä symppaavien unisten oikeistokonservatiivien silmänkääntötemppu? Minusta viikonloppulisien oleellinen perusta on siinä, että epäsäännölliset työajat heikentävät harrastusmahdollisuuksia ja vaikeuttavat perhe-elämää. Jotkut Jeesus-hihhuloinnit ovat yhtä tyhjän kanssa tässä kohdin.
Työaikalaissa ei tosiaankaan puhuta Raamatun opetuksista mitään, mutta ilman Raamatun opetuksia ei olisi muutamia kirkollisia juhlapyhiä eikä myöskään sunnuntailisiä. Harrastuksia ja perhe-elämää voi edistää seitsemänä päivänä viikossa, ei siihen tarvita sen enempää Raamattua kuin sunnuntain tuplapalkkaa työntekijöille. Vai meinaatko, että viikonlopputöiden takia heikentynyt perhe-elämä olisi korkeammalla liksalla kuitattu? Eikö perheellä ja harrastuksilla sitten olekaan enää niin väliä, jos saadaan tuplapalkka sunnuntailta? Minusta tuo on kaksinaismoralistista.

Oikeudenmukaisempi ja nykyajan menoon sopivampi käytäntö olisi, että jokaiselta työpäivältä maksetaan duunareille kuten kaupan alan työntekijöille sama aikapalkka. Se on sitten sopimusasia, kuinka nykymallista siirryttäisiin sellaiseen systeemiin, jossa kaikki viikonpäivät olisivat samanhintaisia. En minäkään duunarina nielisi mukisematta sellaista, että todettaisiin viikonloppulisien kadonneen ja that's it. Tuohan pitää jollakin tavalla kompensoida niin, että kokonaisuus on hyväksyttävissä puolin ja toisin. Muutoksessa pitää kuitenkin olla jonkinlainen insentiivi sekä työntekijöille että työnantajille. Työnantajan kannalta aukiolon pitäisi olla edelleen kannattavaa, ja työvoimakustannukset eivät saisi ainakaan nousta. Toinen työnantajaa (ja toivottavasti myös työntekijää) koskettava päämäärä on, että asiakaskokemus ei saisi sopimusten seurauksena ainakaan heikentyä. Asiakkaatkin todennäköisesti tykkäävät, jos palvelutaso on kunnossa (esim. pt-kaupalla on varaa pitää liha- ja kalatiskit auki sunnuntaisin, kauppakeskuksen pikkuliikkeetkin voivat olla auki, jne). Työntekijöille voisi sopia mallin, jossa joka viikonpäivä yhtenäisesti koskeva tunti- tai kk-palkka lasketaan tietyn viikko- tai kuukausikohtaisen kiintiön x h/vko tai kk mukaan, ja tuon ylittävä työaika eli ylityö korvataan joko vapaana tai tietyn sovittavan kaavan mukaan rahana. Eri vuorokaudenaikoina tehdystä työstä korvattaisiin tässä mallissa sitten mitä sovitaan. Lisäksi työpäivistä maksettavan kompensaation harmonisointi merkitsisi todennäköisesti myös reilumpaa työvuorojen jakoa työntekijöiden kesken.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Työaikalaissa ei tosiaankaan puhuta Raamatun opetuksista mitään, mutta ilman Raamatun opetuksia ei olisi muutamia kirkollisia juhlapyhiä eikä myöskään sunnuntailisiä.
Mitkä Suomalaiset juhlapyhät on raamatusta (tai ylipäänsä kristillisyydestä) lähtöisin? Useimmathan noista on sijoitettu kätsysti vanhempien juhlien paikalle, että saatiin tehokkaammin kitkettyä väärät uskomukset pois. Samoin kirkot rakennettiin mielellään vanhojen pyhien paikkojen tilalle, että saatin vaikkapa karhun palvominen loppumaan.

Ei se ole sattumaa, että Joulu on tuossa talvipäivänseiseauksen nurkilla. Ei ole hassu sattuma, että faaraoiden syntymäpäivä sattui olemaan myös samaan aikaan jne. Sekään ei ole sattumaa, että "sunnuntai" on monessa kielessä saanut nimekseen "auringonpäivä" (sonntag, sunday, söndag yms).

On hyvinkin todennäköistä, että meillä olisi noita juhlapäiviä ja arkivapaita ilman kristittyjäkin. Samoin sunnuntai oli spesiaalipäivä jo paljon ennen kristinuskon syntyä. Uskontojen tapoihin nyt vaan kuuluu omia asioita omiksi ansioikseen. Esimerkiksi "Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon" (Lainaus wikipediasta). Tuohon kirkko lätkäisi oman merkityksensä, josta lopulta muotutui nykyinen helatorstai. Hela olisi saattanut hyvinkin säilyä, vaikka kristityt eivät asiaan olisi sotkeutuneet.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mitkä Suomalaiset juhlapyhät on raamatusta (tai ylipäänsä kristillisyydestä) lähtöisin? Useimmathan noista on sijoitettu kätsysti vanhempien juhlien paikalle, että saatiin tehokkaammin kitkettyä väärät uskomukset pois. Samoin kirkot rakennettiin mielellään vanhojen pyhien paikkojen tilalle, että saatin vaikkapa karhun palvominen loppumaan.

Ei se ole sattumaa, että Joulu on tuossa talvipäivänseiseauksen nurkilla. Ei ole hassu sattuma, että faaraoiden syntymäpäivä sattui olemaan myös samaan aikaan jne. Sekään ei ole sattumaa, että "sunnuntai" on monessa kielessä saanut nimekseen "auringonpäivä" (sonntag, sunday, söndag yms).

On hyvinkin todennäköistä, että meillä olisi noita juhlapäiviä ja arkivapaita ilman kristittyjäkin. Samoin sunnuntai oli spesiaalipäivä jo paljon ennen kristinuskon syntyä. Uskontojen tapoihin nyt vaan kuuluu omia asioita omiksi ansioikseen. Esimerkiksi "Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon" (Lainaus wikipediasta). Tuohon kirkko lätkäisi oman merkityksensä, josta lopulta muotutui nykyinen helatorstai. Hela olisi saattanut hyvinkin säilyä, vaikka kristityt eivät asiaan olisi sotkeutuneet.
Tämähän ei poista mitenkään sitä että kyseessä on uskontotaustainen pyhä. Eli vaikka kyse onkin pakana pyhästä alunperin niin se on silti uskonnollinen pyhä, joten henkilö joka haluaa riisua yhteiskuntaa uskonnollisista vaikutteista haluaa varmaan loogisesti myös poistaa näiden pyhäpäivien merkityksen lainsäädännöstä, eikö totta?
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämähän ei poista mitenkään sitä että kyseessä on uskontotaustainen pyhä. Eli vaikka kyse onkin pakana pyhästä alunperin niin se on silti uskonnollinen pyhä, joten henkilö joka haluaa riisua yhteiskuntaa uskonnollisista vaikutteista haluaa varmaan loogisesti myös poistaa näiden pyhäpäivien merkityksen lainsäädännöstä, eikö totta?
Tuossa väitetiin, että " ilman Raamatun opetuksia ei olisi muutamia kirkollisia juhlapyhiä". Puutuin siis vain tuohon väitteeseen. Avainsana raamattu.

Tekstisi on tietysti ihan looginen ja jos joku todella haluaa riisua yhteiskunnasta uskonnolliset vaikutteet, niin noin varmaan pitäisi toimia. Minä en henkilökohtaisesti todellakaan halua riisua yhteiskuntaa uskonnollisista vaikutteista. Ajatuskin on jokseenkin typerä ja melko lailla mahdoton. Tottakai ihmisten pitää saada ihan itse päättää mihin uskovat ja miten. Uskonnonvapauden toteutuminen olisi tietysti hienoa. Eli ei esim pakkosyötettäsisi uskontoa vaikkapa kouluissa tai armeijassa niille jotka ei sitä halua.
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ainakin Helsingissä hyvin suuri osa ruokaravintoloista on auki sunnuntaisin, koska monet tapaavat sunnuntaisin ruokailun merkeissä kun silloin on aikaa. Ja baareissa käyminen sunnuntaina taas tuskin lisää yleisesti kansantalouden kasvua, pikeminkin päinvastoin ;)
Helsingin kokoisessa kaupungissa baareille riittää kysyntää seitsemänä päivänä viikossa, koska vuorotyöläisiä on Helsingin alueella niin paljon. Päälle vielä eri sorttiset turistit. Baareissa henkilökunnan kulurakenne on muutenkin kevyempi, kun baaria hoitaa 1-3 henkeä.

Ruokaravintoloista sunnuntaina moni pitää tosiaan kiinni ja ihan puhtaasti sen takia, ettei ole kannattavaa pitää auki sunnuntaisin. Ruokaravintolassa vaaditaan useampi ihminen töihin, pääsääntöisesti kelvollisen ravintolan keittiö vaatii sen kaksi ihmistä töihin yhtä aikaa ja salin puolelle 2+. Sunnuntailisien poistaminen lisäisi melko varmasti työllisyyttä ravintola-alalla pienessä määrin. Ala on ainakin Helsingissä todella vahvasti kilpailtu ja kukaan ei jättäisi sunnuntaina pitämättä auki, jos se vain olisi edes etäisesti kannattavaa. Osa pitää nykyäänkin varmaan tappiolla auki, joko markkinointimielessä tai muuten vaan. Brunssithan ovat yleistyneet paljon ja se sopii tietysti ravintoloitsijalle hyvin, kun suhteellisen lyhyessä ajassa saa tehtyä kauppaa kohtuullisen pienillä henkilöstökustannuksilla. Ja tosiaan monessa paikassa tehdään aivan liian vähällä väellä töitä, mikä sekään ei kovin järkevää ole. Aika harva asiakas ajattelee olevan ihan oikeutettua että hän saa sunnuntaisin huonompaa palvelua, kun on se työvoima on niin kallista pyhisin.

Omasta tilipussista sunnuntailisät muodostaa kohtuu ison osan, mutta olen silti sitä mieltä että sunnuntain osalta voisi olla kohtuullista vaihtaa korvausta vaikka pienempään, 50% sunnuntailisä voisi olla sopiva. Toki ravintola-alalta on jo kaikki muut lisät käytännössä poistettu, joten joku lisä poikkeavista työajoista olisi ihan kiva olla. Tokihan siis öiltä saa sen euron pari lisää edelleen per tunti, lauantailisäähän ei ravintola-alalla maksella. Ylitöistähän ei maksella käytännössä missään, kun tasoitusjärjestelmät ja työaikapankit sen mahdollistavat.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Lukeeko työaikalaissa tosiaan, että sunnuntain tuplapalkka perustuu Raamatun opetuksiin? VaI onko tämä vain taas jokin uskisten ja heitä symppaavien unisten oikeistokonservatiivien silmänkääntötemppu? Minusta viikonloppulisien oleellinen perusta on siinä, että epäsäännölliset työajat heikentävät harrastusmahdollisuuksia ja vaikeuttavat perhe-elämää. Jotkut Jeesus-hihhuloinnit ovat yhtä tyhjän kanssa tässä kohdin.

Niin, katsotaanpa mitä se laki itsessään sanoo.

33 §
Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu taikka jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.


Mihin sunnuntain erikoisasema perustuu jos ei raamattuun? Osaatko vastata?

Ja kun katsotaan ministeriön ohjetta http://www.tem.fi/files/18197/tyoaikalaki_fi_25112014.pdf niin siellä sanotaan "Sunnuntaityötä on sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehty työ". Painotus sanalla "MUUNA" joka sanoo suoraan että sunnuntai on kirkollista syistä erityinen päivä.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mihin sunnuntain erikoisasema perustuu jos ei raamattuun? Osaatko vastata?
Sunnuntailla oli erityisasema jo ennen raamattua. Jos pyhäpäivä tulisi raamatusta, se olisi lauantai. Esim useassa kielessä lauantai sana tulee sapatista.

Wikipediasta ( Sunnuntai – Wikipedia ):
"Kirkkohistorioitsijoiden mukaan ensimmäisillä vuosisadoilla myös kaikki kristilliset seurakunnat viettivät lepopäivänään sapattia. 300-luvun alussa alkoi Rooman seurakunnasta muotoutua valtionkirkko, mikä sai loppuhuipennuksensa 500-luvun alussa. Näiden muutosten lomassa kirkko muokkautui osittain silloisen yhteiskunnan mukaisesti. Yksi muutos oli se, että kirkko lopetti sapatin vieton ja siirtyi viettämään lepopäivänä ja jumalanpalveluspäivänä sunnuntaita, jonka keisari Konstantinus oli jo määrännyt Rooman valtakunnan viralliseksi lepopäiväksi.[3] Monet tutkijat ja myös katolinen kirkko sijoittavat tämän lepopäivämuutoksen vuoteen 364, jolloin katolisessa (ei ekumeenisessa) Laodikean konsiilissa paavi Liberiuksen johdolla kehotettiin kirkon jäseniä sapatin sijasta pyhittämään sunnuntai.[4]"
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Eli kyseessä on teologien keksintö sovittaa pyhäpäivä pakanallisen pyhäpäivän paikalle? Ei suoraan siis Raamatusta mutta sen tutkijoiden hyväksymä tulkinta. Ja tässä sanotaan pokalla ettei raamatulla/kristinuskolla ole mitään tekemistä asian kanssa vaan AY-liikkeen oma saavutus tämä sunnuntain automaattinen tuplapalkkaus. Kristillisten arvojen poistaminen tästä keskustelusta lienee lähinnä älyllistä epärehellisyyttä.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Sunnuntailla oli erityisasema jo ennen raamattua. Jos pyhäpäivä tulisi raamatusta, se olisi lauantai. Esim useassa kielessä lauantai sana tulee sapatista.

Ehkäpä tässä nyt sitten kuitenkin katsellaan sitä vähän modernimpaa raamattua jossa sunnuntai oli pyhäpäivä.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ehkäpä tässä nyt sitten kuitenkin katsellaan sitä vähän modernimpaa raamattua jossa sunnuntai oli pyhäpäivä.
No niinhän se modernissa versiossa on, kun se kirkko sen päivän vaihtoi jo yli 1500 vuotta sitten. Sehän se pointti juuri oli. Sunnuntailla oli se erityisasema jo valmiiksi, joten kristityt vaihtoivat sapattinsa (=lauantai) sunnuntaiksi. Helpotti kummasti käytännön järjestelyjä, kun se sunnuntai oli jo valmiiksi virallinen lepopäivä Rooman valtakunnassa. Sunnuntain erityisasema ei siis perustu raamattuun. Kirkko valitsi pyhäpäiväkseen päivän, joka oli jo valmiiksi lepopäivä.

Sunnuntain erityisasema on paljon vanhempi. Jotain viitettä antaa tuo päivän nimi, jonka alkuperä on siis se auringon päivä (sunday, sonntag söndag jne).
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eli kyseessä on teologien keksintö sovittaa pyhäpäivä pakanallisen pyhäpäivän paikalle? Ei suoraan siis Raamatusta mutta sen tutkijoiden hyväksymä tulkinta. Ja tässä sanotaan pokalla ettei raamatulla/kristinuskolla ole mitään tekemistä asian kanssa vaan AY-liikkeen oma saavutus tämä sunnuntain automaattinen tuplapalkkaus. Kristillisten arvojen poistaminen tästä keskustelusta lienee lähinnä älyllistä epärehellisyyttä.
Tottakai kristiusko on vaikuttanut yhteiskuntaan ihan helvetisti. Onhan sen asema ollut takavuosina hyvinkin suuri myös Suomessa. Tuon kiistäminen on suurinpiirtein yhtä tyhmää, kuin olisi väittää, että ilman kirkkoa kaikki päivät olisi maanantaita ja koskaan ei olisi vapaapäiviä. Ei kirkko ole kuitenkaan sitä "lepopäivä" ideaa keksinyt.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
No niinhän se modernissa versiossa on, kun se kirkko sen päivän vaihtoi jo yli 1500 vuotta sitten. Sehän se pointti juuri oli. Sunnuntailla oli se erityisasema jo valmiiksi, joten kristityt vaihtoivat sapattinsa (=lauantai) sunnuntaiksi. Helpotti kummasti käytännön järjestelyjä, kun se sunnuntai oli jo valmiiksi virallinen lepopäivä Rooman valtakunnassa. Sunnuntain erityisasema ei siis perustu raamattuun. Kirkko valitsi pyhäpäiväkseen päivän, joka oli jo valmiiksi lepopäivä.

Sunnuntain erityisasema on paljon vanhempi. Jotain viitettä antaa tuo päivän nimi, jonka alkuperä on siis se auringon päivä (sunday, sonntag söndag jne).
Ja torstaina juhlimme Thorin päivää kun taas keskiviikko on pyhitetty Odinille kuten me kaikki tiedämme. Tai ainakin pohjoisen miehet.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja torstaina juhlimme Thorin päivää kun taas keskiviikko on pyhitetty Odinille kuten me kaikki tiedämme. Tai ainakin pohjoisen miehet.
Jep, jostain syystä Suomessa noi kristittyjen nimet ei ole menneet läpi yhtä hyvin, kuin monessa muuussa maassa. Lauantai tulee siis monessa maassa sapatista, mutta Suomessa (ja myös Ruotsissa lör) se tulee muinaisgermaanien sanasta laugr, joka merkitsee kylpyä. Lauantai on siis saunakansalle sopivasti kylpypäivä.

Joulu tulee myös muinaisgermaanien Yule talvijuhlasta (ja se Ruotsin jul myös), vaikka monissa maissa on mennyt läpi uudempien uskontojen versiot, kuten esim christmas tai navidad. Aiemmin mainittu hela (torstai) on myös pakanallista alkuperää. Pääsisäinenkin on Agricolan keksimä uudisana, joka tarkoittaa paastosta pääsemistä.

edit. keskiviikko on tietysti Suomessa ihan vaan keskellä viikkoa oleva päivä, muissa pohjoismaissa nimi tulee Odinilta (onsdag). Toki se on hyvä päivä juhlia Odinia Suomessakin, jos sellaista tykkää tehdä.
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Työaikalaissa ei tosiaankaan puhuta Raamatun opetuksista mitään, mutta ilman Raamatun opetuksia ei olisi muutamia kirkollisia juhlapyhiä eikä myöskään sunnuntailisiä. Harrastuksia ja perhe-elämää voi edistää seitsemänä päivänä viikossa, ei siihen tarvita sen enempää Raamattua kuin sunnuntain tuplapalkkaa työntekijöille. Vai meinaatko, että viikonlopputöiden takia heikentynyt perhe-elämä olisi korkeammalla liksalla kuitattu? Eikö perheellä ja harrastuksilla sitten olekaan enää niin väliä, jos saadaan tuplapalkka sunnuntailta? Minusta tuo on kaksinaismoralistista.

Naurettavan sivistymätöntä tekstiä. Suomessa oli juhlapyhiä olemassa jo esikristillisenä aikana ja nykyisistä kristillisistä pyhistä muistaakseni vain yksi on sellainen, joka ei ollut missään muodossa tuolla paikalla esikristillisenä aikana. Ja sunnuntaikin oli ihan samalla tapaa poikkeuksellinen päivä jo ennen kristillistä aivopesua. Kristillisten elementtien poistaminen julkisista rakenteista, käytännöistä ja tilaisuuksista ei todellakaan tarkoita sitä, että kaikki perinteiset juhlapyhät ja näistä seuraavat vapaat pitää poistaa. Olisihan se nyt ihan naurettava ajatus, että alun perin pakanoiden juhla eli joulu lakkaisi olemasta nykyisen kaltainen juhlapyhä siksi, että Suomessa alettaisiin viimein harjoittamaan täysimääräisesti uskonnonvapautta..

Sunnuntain tuplapalkka on omissa papereissani nimenomaan kompensaatio siitä, että uhrautuu työnantajan edun nimissä heikentämään vapaa-aikansa laatua. Erityisesti perheellisten kohdalla tämä on isokin juttu. Toki itse vähän ihmettelen sitä, että miksi lauantaita ei koske samat pelisäännöt kuin sunnuntaita. Ehkä tässä tosiaan näyttäytyy se meidän kotimaassa vastenmielisellä tasolla oleva kreationistien vaikutusvalta yhteiskunnallisiin asioihin.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Sunnuntain tuplapalkka on omissa papereissani nimenomaan kompensaatio siitä, että uhrautuu työnantajan edun nimissä heikentämään vapaa-aikansa laatua. .

Tämä on varsin hyvä pointti. Nykymaailmassa missä kaikkien tuloluokkien materiaalinen varallisuus on kasvanut moninkertaiseksi verrattuna esim. 70-luvulle, vapaa-ajan suhteellinen arvo on noussut yhä korkeammaksi. Tämä selittää sen miksi ansiosidonnainen on liian monelle liian houkutteleva tila, saa kaiken vapaa-ajan suhteellisesti pienellä materiaalisen hyvinvoinnin kustannuksella.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja sunnuntaikin oli ihan samalla tapaa poikkeuksellinen päivä jo ennen kristillistä aivopesua.
Juu, eli viikottainen lepopäivä on ollut käytössä jo ainakin 3000 vuotta, todennäköisesti pidempäänkin, mutta 3000 vuotta vanhoista lepopäivistä on jäänyt todisteita eli:
"Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmeneskahdeksas päivä ovat lepopäiviä."
Lähde: http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja2013kokonaan.pdf (lainaus sivulta 36). Huom! Linkki vie almanakka.fi sivulla olevaan pdf tiedostoon "aikakirja 2013".
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Juu, eli viikottainen lepopäivä on ollut käytössä jo ainakin 3000 vuotta, todennäköisesti pidempäänkin, mutta 3000 vuotta vanhoista lepopäivistä on jäänyt todisteita eli:
"Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmeneskahdeksas päivä ovat lepopäiviä."
Lähde: http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja2013kokonaan.pdf (lainaus sivulta 36). Huom! Linkki vie almanakka.fi sivulla olevaan pdf tiedostoon "aikakirja 2013".

Mutta tuolloin ei ollut nykyistä viikkojärjestelmää (7pv) joten sunnuntaihin se ei viittaa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kieltämättä on ilmiselvää, ettei tässä asiassa olennaista ole lainkaan itse ajatus säännöllisestä lepopäivästä vaan se, minkä nimiselle viikonpäivälle tuo lepopäivä osuu...

Itseasiassa se olennaisin pointti on että paljonko pitää maksaa extraa yhdelle tietylle päivälle viikosta. Parasta olisi että työnantaja saisi itse sopia extran suuruuden työntekijöiden kanssa siten että 1) se on työnantajalle kannattavaa pitää putiikki auki ja 2) tarpeeksi työntekijöitä on halukkaita työskentelemään sovitulla ekstrapalkalla.

Eli sovitaan asiasta paikallisesti eikä anneta valtion tai kolmikannan määritellä tätä extran suuruutta koska se tekee työmarkkinoista joustamattomia ja sitä kautta menetetään työtä (ja siitä seuraten verotuloja, ostovoimaa, talouden aktiviteettia, kilpailukykyä jne).
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta tuolloin ei ollut nykyistä viikkojärjestelmää (7pv) joten sunnuntaihin se ei viittaa.
Tuohan se olennainen asia tuossa olikin, mutta Babylonialaisilla itse asiassa oli seitsenpäiväinen viikko. Päivät oli nimetty auringon, kuun ja viiden paljain silmin näkyvän planeetan mukaan. Eli siellä oli sunnuntai ja seitsenpäiväinen viikko. Tuossa linkkaamassani aikakakirja 2013 -kirjassa ei kerrota tiedetäänkö mille päivälle lepopäivä asettui, mutta ei se nyt ihan huono arvaus ole, että se olisi se auringon päivä, eli sunnuntai.
 

depre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs, FC Barcelona, Helsingin Joker
Itseasiassa se olennaisin pointti on että paljonko pitää maksaa extraa yhdelle tietylle päivälle viikosta. Parasta olisi että työnantaja saisi itse sopia extran suuruuden työntekijöiden kanssa siten että 1) se on työnantajalle kannattavaa pitää putiikki auki ja 2) tarpeeksi työntekijöitä on halukkaita työskentelemään sovitulla ekstrapalkalla.

Eli sovitaan asiasta paikallisesti eikä anneta valtion tai kolmikannan määritellä tätä extran suuruutta koska se tekee työmarkkinoista joustamattomia ja sitä kautta menetetään työtä (ja siitä seuraten verotuloja, ostovoimaa, talouden aktiviteettia, kilpailukykyä jne).

Itse puhun nyt kaupan alasta, kun siltä on eniten kokemusta ja näkemystä. Enää en sillä alalla ole, mutta olen sen verran monta vuotta viikonloppuni polttanut, että jotain kokemusta on. Tälläkin palstalla on kovasti huudeltu, että AY-liike pitää saada polvilleen. Tämän jälkeen onkin helppo lähteä sopimaan työntekijöiden kanssa sopivasta korvauksesta sunnuntaita koskien. Ilman AY-liikettä ja paikallisesti sopien sopiva korvaus on normaalipalkka ja kaikki lisät pois. PAM on ainakin kaupan alalla ihan täysi vitsi ja neuvotteluvoima on ollut täysin mitätön. Mikäli laki ei suojaisi tuota sunnuntaita, niin paikallisesti sopien tuo päivä ei todellakaan olisi missään erityisasemassa. Pitäisikö sen olla?

Ei välttämättä, korvaus voitaisiin aivan hyvin neuvotella uusiksi. On täysin perusteetonta, että sunnuntaina saa tuplapalkan, mutta lauantaina vain pienen lisän palkan päälle. Voitaisiin aivan hyvin sopia, että sekä sunnuntaina että lauantaina saisi puoltoista kertaisen palkan. En tiedä kuinka moni Häkämiehen esityksen kannattajista on itse ollut viikonloppuisin töissä opiskeluaikojen jälkeen ja useita vuosia. Viikonlopun työvuorot eivät ole työntekijälle saman arvoisia, kuin viikolla olevat työvuorot. Eivätkä viikolla olevat vapaapäivät ole saman arvoisia, kuin viikonloppuna olevat. On ihan perusteltua, että niiden tekemisestä saa enemmän palkkaa. Kaupan alalla käytännössä viikonloppu työ tarkoittaa sitä, että olet yleensä 3/4 viikonlopuista kiinni töissä ja sinun pakko olla, koska palkka on niin naurettavalla tasolla. Siitä ei voi yrityksen kilpailukyky jäädä kiinni, kaikkien lisien ja sunnuntaivuorojen jälkeen palkka on tavallisella työntekijällä bruttona alle 2000 euroa. Mikäli noudatetaan kaupan alan TESsiä ja täysillä ikälisillä. Käytännössä kaikki työntekijät ovat nykyään osa-aikaisia, eli viikkotunnit pyörivät 25-34h välillä. Se on oikeasti tuolla alalla kohta houkuttelevaa jäädä sinne kotiin tukien kanssa istumaan. Tästä on suureksi osaksi kiittäminen liittoa, jolla ei ole minkäänlaista neuvotteluvoimaa.

Henkilökunta on yleensä ajettu niin minimiin, että olet sen 3/4 viikonlopuista kiinni ja se tarkoittaa, että olet yleensä vapaana vain sellaiset viikonloput kun sinun on oikeasti "pakko" olla vapaalla. Työnantajalle hyviä syitä eivät välttämättä ole kaverin polttarit, kummipojan synttärit tai lempibändin konsertti. Aivan tavallisia menoja, joihin jokainen 8-16 työtä tekevä peruspalkansaaja yleensä pystyy venymään, koska nämä menot ovat pääsääntöisesti viikonloppuna. Kaupanalan työntekijä saattaakin vastineeksi siitä, että on sunnuntain töissä saada vapaapäivät esim. tiistaina ja torstaina. Koita saada vaikka hyvä ystävä auttamaan kodin remontissa klo 8:00 keskiviikkona. Toinen asia on se, että lapset ovat yleensä koulussa arkisin ma-pe 8-15. Isä tai äiti joka työskentelee kaupassa voi olla töissä ti 15-21, ke 7-13, pe 12-20, la 10-18 ja su 12-18. Silloin kun ei vuorotyötä tekevä ihminen viettää viikonlopun perheensä kanssa shoppailen, siellä kassan toisella puolella yleensä on vanhempi, jonka lapset ovat joko puolison tai ei kenenkään kanssa. Siinä sitten toivoo, ettei se kakara notku siellä ostarilla koko päivää väärässä seurassa. Viikonlopuilla, pyhäpäivillä ja pitkillä pyhillä on yleensä iso merkitys perheen kannalta. Ne ovat yleensä yhteistä aikaa, kaupanalalla olet yleensä töissä joko juhannus- tai jouluaaton. Pääsiäislauantaina käyt töissä normaalisti. Mikäli tulee joku yllättävä meno, niin olet kollegoiden armeliaisuuden varassa. Lisäksi vuorot tulevat yleensä kolmeksi viikoksi kerrallaan, eli suunnittelet elämäsi noissa kolmen viikon sykleissä.

On toki perusteltua, että tuolta ammattiryhmältä otetaan pois, koska on täysin mahdotonta elää sellaisella yhteiskunnassa, jossa kaupat eivät olisi auki 24/7. En kehtaa edes laskea paljonko menoja menetin noiden sunnuntaitöiden takia, toisaalta ne olivat viikon parhaita päiviä sen takia, että silloin edes tunsit saavasi työpanoksesi kokoista palkkaa. Sinällään se on sama oletko kiinni lauantain, sunnuntain vai molemmat, koska mihinkään et voi lähteä. Vain toisesta päivästä saat kuitenkin sellaisen korvauksen, että sillä on oikeasti merkitystä. Vapaa-ajalla on aika iso merkitys ihmisen jaksamisen kannalta ja väitän jo nyt, että kaupanalan ihmiset myyvät oman vapaa-aikansa hyvin halvalla. Ollen samalla elämän tärkeiden menojen osalta oman esimiehen armeliaisuuden varassa. Mikäli tuon asian kanssa mennään paikalliseen sopimiseen, niin aina on jonossa terhakoita opiskelijoita, jotka ottavat mielellään extratienestiä viikonloppuisin. Sen jälkeen saatkin sitten sopia paikallisesti keskenäsi, että paljonko niitä sunnuntailisiä maksetaan.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
On toki perusteltua, että tuolta ammattiryhmältä otetaan pois, koska on täysin mahdotonta elää sellaisella yhteiskunnassa, jossa kaupat eivät olisi auki 24/7.
Itse olen kunnallisella puolella, mutta depren kirjoitus on täysin osuva myös oman alani tilanteeseen.
Meillä peruspalkka on naurettava ja työtä markkinoidaan lisillä. Lisien poistamisen jälkeen jää ainoaksi selviytymiskeinoksi sossu, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, missä peruselämiseen menee todella paljon pelimerkkejä.
 

ipaz

Jäsen
Sunnuntaityö on tällä hetkellä ja tässä taloudellisessa tilanteessa aivan liian kallista. Täällä Tampereellakin varsinkin moni yksityinen ravintola pitää ovet kiinni sunnuntaisin ja varmasti juuri tuon työvoiman kalliuden vuoksi. Omassa työssäni olemme auki sunnuntaina 12-18 ja se päivä mennään aina niin pienellä miehityksellä kuin mahdollista, vaikka usein sunnuntaina voi olla lähes yhtä paljon asiakkaita kuin lauantaina.

Olen kanssa sitä mieltä, että sunnuntaityön hintaa pitää alentaa, mutta ei sen ihan normaali arkipäivän tasolle tarvitse tulla. Sunnuntai ja lauantai voisivat olla vaikka saman arvoiset.

Ruotsissa kaupat ovat usein auki kirkollisina juhlapyhinä kuten loppiaisena, toisena pääsiäispäivänä ja helatorstaina. Sekä myös Tapaninpäivänä. Siellä tosin nämä arkyhät ollaan auki sunnuntaiaukioloaikojen mukaan ja varmaan palkkauskin on sunnutaipalkka. Sitä en tiedä mikä Ruotissa on sunnuntaikorvauksen määrä.

Kansantalouden kannalta olisi kuitenkin järkevämpää, että työviikko olisi yhtenäinen eikä yksittäisiä tuollaisia arkipyhiä olisi katkomassa viikkoa ja häiritsemässä tuotantoa.

Linkkinä kaksi sunnuntaityöhin liittvää artikkelia, eli

Arkipyhiä ei kannata siirtää, vaan niistä voi tehdä työpäiviä - arkipyhät - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat
Hesarin pääkirjoutus aiheesta 14.5.

ja

So long, sunnuntailisät!
Hans Välimäen kolumni viime joulukuulta.
 
...Siitä ei voi yrityksen kilpailukyky jäädä kiinni, kaikkien lisien ja sunnuntaivuorojen jälkeen palkka on tavallisella työntekijällä bruttona alle 2000 euroa. Mikäli noudatetaan kaupan alan TESsiä ja täysillä ikälisillä. Käytännössä kaikki työntekijät ovat nykyään osa-aikaisia, eli viikkotunnit pyörivät 25-34h välillä. ...
Mielestäni tässä ei ole edes mitään kohtuutonta. Meidänkin firmassa tuotantotyöntekijöiden palkka on selkeästi alle 2000€ kuussa vaikka tekevät ihan täydet 37,5h viikossa. Ja näin sen pitäisi ollakin. Mielestäni esimerkiksi kesätyöntekijöiden palkka tulisi aina olla alle 1500€ kuussa ja alkupalkka lähes työssä kuin työssä nuorilla joku maksimissaan 1700€/kk. Sitten palkkaan korotusta sen mukaan millaisia vaatimuksia työ asettaa ja mitä yrityksen kannalta hyödyllistä osaamista tai poikkeuksellista tehokkuutta työntekijällä on. Ja kyllä, ehkä sitten jossain Helsingissä pitäisi olla jotain lisää, kun siellä kuulemma kaikki maksaa niin perkeleesti.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Sitä en tiedä mikä Ruotissa on sunnuntaikorvauksen määrä.
Nyt en ehdi tarkistamaan mutta mielestäni Ruotsissa esim. Metalliliitolla on sunnuntaille ja pyhille kruunukorvaus eikä prosentuaalinen. Siihenhän Suomessakin voitaisiin mennä eli sunnuntaisin ja pyhäpäivinä alakohtaiset lisät kiinteänä eurokorvauksena eikä "tuplapalkkaa". Sen lisäksi helatorstai ja loppiainen työpäiviksi niin olisi ainakin ensiaskeleet otettu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös