Kokoomus

[kahden suunnan sentteri]

Minusta mielenkiintoinen kysymys on, siinä että mikä tai mitkä ovat mekanismit joiden perusteella tämän väitteen väitetään olevan totta. Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?

Keskeinen teoria on koulutuserojen vahvistuminen ja sosiaalisen liikkuvuuden hyytyminen josta Pikettykin huolestui. http://www.oecd.org/els/soc/Focus-Inequality-and-Growth-2014.pdf

Eipä tästä ole viikkoakaan, kun tähän ketjuun kirjoitin:

Sen verran täytyy nyt ihan aidosti vasemmistohörhöillä, että tulisi etsiä sellaisia leikkauksia jotka eivät lisää yhteiskunnan eriarvoisuutta tai heikennä kaikista heikko-osaisimpien peruspalvelutasoa (terveydenhuolto, koulutus), sillä juuri näillä tekijöillä Suomi on poikkeuksellisen menestystarinansa luonut ja niin tulee olemaan jatkossakin. Jos sallit pienen lätkävertauksen tähän kohtaan, niin samoin kuin lätkässä, meidän väestöpohja on niin kapea, että huippupelaajat täytyy pystyä kaivamaan sieltä massasta, eikä se onnistu muuten kuin antamalla köyhienkin perheiden pojille mahdollisuus pelata. Ei meillä ole varaa siihen, että tulevaisuuden lahjakkuudet notkuvat vanhempiensa varallisuudesta johtuen tuomittuna suorittavaan työhön tai (lätkävertauksessa) pleikkarin ääressä, meidän täytyy itse pitää huoli siitä että se polku huipulle on auki ihan jokaiselle. Kokoomuksella tuskin tähän löytyy tahtotilaa.

Ei ole kansakunnan etu, että peruskoulut jakautuvat hyvän ja huonon aineksen kouluihin [1], lukiot jäävät kesken kun ei ole varaa kirjoihin [2], varallisuus alkaa määrittää mahdollisuuksia opiskelupaikan saantiin [3], jne jne jne, perusterveydenhuollon ongelmista puhumattakaan jossa tuloveroja kiertävät työmarkkinoilla kilpailukykyisimmät lääkärit hoitelevat rikkaita ja helppoja asiakkaita, kun taas niitä niitä joilla ei ole mahdollisuutta yksityiseen tai työterveyteen hoidetaan julkisella puolella. Systeemihän on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan on yksi länsimaiden surkeimmista [4].

[1] demari.fi, [2] hs.fi, [3] aamulehti.fi, [4] fi.wikipedia.org

Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?

Heitit pahan. No, jos nyt leikitellään asialla näin periaatteellisella tasolla, niin verokertymähän määrittää tulonsiirtoa rikkailta köyhille, mitä pienempi verokertymä, sitä vähemmän tulonsiirtoja, sitä suuremmat tuloerot, ja sitä suurempi negatiivinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Sanoisin, että downshiftaus on hyvästä vain siinä tapauksessa mikäli se tasaa työnjakoa vaikuttamatta kokonaistyöhön eli tosiaan "joku muu tekee downshiftaajan työt", tai vaikkapa downshiftaaja ruokkii kotimaista kulutuskysyntää kun on aikaa istuskella kahviloissa, manikyyreissä ja raviradalla.

En kuitenkaan usko, että downshiftaus ilmiönä mikään kovin yleinen on, vaikka siitä onkin viime vuosina ollut trendikästä puhua. Ihmiset tuppaavat minun kokemukseni mukaan olemaan aika laajalti riittämättömyyttä kokevia ahneita mulkkuja ihan vaan koska naapurilla on hienompi auto tai työkaverikin vei perheensä kaukoidän lomalle, vaikka ovatkin maailman rikkaimpaa väkeä.

Tällainen periaatteellinen pohdiskelu on kuitenkin aika tarpeetonta eikä todennäköisesti pidä todellisuudessa paikkaansakaan kuten ei periaatteellinen pohdiskelu tuloeroista talouskasvun ajurina käytännössä pidä. Mieluummin pysyisin faktojen äärellä.

 

[erku]

Tällainen kehityshän olisi itseasiassa kannatettavaa ja järkevääkin. Mikäli samaan aikaan suuri joukko hyvä- ja keskituloisia, miksei pienempituloisiakin, alkaisi vähentämään työntekoa vapaaehtoisesti, pitäisi joidenkin muiden tehdä nuo rästiin jääneet työt. Se taas pienentäisi työttömyyttä, mikä taas vähentäisi tarvetta maksaa erilaisia sosiaalitukia ja valtiontalouskin sitä kautta kohenisi.

Osmo Soininvaarahan on jo ties kuinka kauan puhunut siitä kuinka työtä pitäisi pystyä jakamaan nykyistä paremmin. Tässä mielessä taas oikealla laidalla ollaan täysin vastakkaista mieltä, kun ehdotellaan työajan pidennyksiä, muun muassa Satonen ja Lehti kokkareista ovat vaatineet tätä. Kyllä se ihan maalaisjärjellä ajatellen nykyisessä työllisyystilanteessa olisi yhteiskunnalle edullisempaa, jos 3 henkilöä ja 40 tunnin työviikko vaihtuisivatkin 4 henkilöön ja 30 tunnin työviikkoon (matalapalkka-aloilla toki malli ei sellaisenaan toimisi). Tässä on toki kokonaisuudessaan se ongelma, että tämä johtaisi helposti liian pieneen työttömyysprosenttiin ja ei olisi täten EK:n etujen mukainen.

 

[Saskatoon]

Näkisin, että Suomessa ongelmia ovat nuo kannustinloukut ja järjetön viranomaisbyrokratia varsinkin p/k-yritysten kohdalla. Saksassa, Ruotsissa ja Hollannissa joissa kaikissa menee Suomea paremmin tehdään paljon enemmän osa-aikatyötä kun Suomessa pidetään mieluummin porukkaa työttömänä, jos kokoaikaisia työpaikkoja ei ole tarjolla. Jonkinmoinen fakta kuitenkin on että tekniikan kehittyessä varsinkin yksinkertaisimmat suorittavan portaan työt vähenevät tai ainakin niin kuluvat tunnit vähenevät. Erityisesti näihin töihin löytyy paljon enemmän tekijöitä kuin työpaikkoja ja toisaalta myös kaikissa työpaikoissa ei välttämättä riitä täysiä tunteja. Suomessa on p/k sektorilla valtava työllistämispotentiaali, mutta kolmikannan hengessä työelämän säännöt ja määräykset on tehty suuryritysten ja kokoaikaisten työtekijöiden ehdoilla jolloin yrittäjät tekevät mieluummin pitempää päivää kuin palkkaavat lisätyövoimaa tai keskisuuret yritykset lisäävät työntekijöidensä työtunteja. Jonkinmoinen ratkaisu pitäisi löytää siihen yhtälöön miten saataisiin p/k yrityksille kannattavammaksi palkata lisätyövoimaa ilman että työntekijöiden oikeuksia tai palkkoja tarvitsisi polkea liikaa.

 

[Kisapuisto]

Kyllä se ihan maalaisjärjellä ajatellen nykyisessä työllisyystilanteessa olisi yhteiskunnalle edullisempaa, jos 3 henkilöä ja 40 tunnin työviikko vaihtuisivatkin 4 henkilöön ja 30 tunnin työviikkoon (matalapalkka-aloilla toki malli ei sellaisenaan toimisi).

Tarkoitatko, että palkka noilla henkilöillä olisi edelleen sama kuin aiemmin, vain työmäärä vähenee henkilöä kohti ja yksi ihminen otetaan lisää jolloin siis työn kustannukset nousivat juuri 33 % ja yhteenlaskettu työmäärä on edelleen sama kuin aiemmin? Vai tarkoitatko, että myös se palkka vähenee suhteessa työmäärään (eli nuo kolme jo töissä olevaa työntekijää tienaavat 25 % vähemmän per työntekijä), jolloin nuo 4 ihmistä tienaavat yhteensä ihan yhtä paljon kuin aiemmin 3 ihmistä tienasivat?

Jos tarkoitat ensimmäistä vaihtoehtoa, niin ei toteudu koskaan. Ei työnantajat noin tyhmiä ole, varsinkin kun tämän markkinatalouden ansiosta työelämässä haetaan koko ajan säästöjä sieltäkin, mistä niitä ei edes enää realistisesti ole mahdollista löytää. Täysin epärealistinen vaihtoehto siis.

Jos ja kun ilmeisesti tarkoitat jälkimmäistä vaihtoehtoa, niin ei toteudu koskaan. Ei työntekijät noin tyhmiä ole, varsinkin kun isolla osalla aloista on jo nyt vaikeaa tulla toimeen omalla palkallaan. Tuollaisen muutoksen jälkeen se olisi ihan oikeasti monella alalla ja ihmisellä aivan sama vaikka lopettaa työt ja jäädä suosiolla sossun tuilla kikkailemaan.

Se olisi toki yhteiskunnalle edullisempaa, jos useampi ihminen saisi töitä ja näin ollen useampi työntekijä jakaisi saman rahapotin kuin nyt ja työttömyys vähenisi, näin ollen ei tarvitsisi maksaa tukia niin isolle osalle ihmisiä kuin nykyään maksetaan. Mutta kun asioilla on aina vähintään kaksi puolta, eli jos tuo tapahtuu niin kulutus kääntyy laskuun koska yhä useammalla ihmisellä ei olisi penniäkään ylimääräistä, mitä kuluttaa. Jokainen tajuaa, että se ei ole Suomelle hyvä juttu. Niillä, kenellä jo tällä hetkellä on rahasta tiukkaa kun joutuvat tukien varassa elämään, on myös tuon erkun esimerkin jälkeen edelleen ihan yhtä vähän rahaa käytettävissä. Tämän lisäksi niitä "vähävaraisia" olisi tuon jälkeen entistä enemmän, kun lukuisan joukon palkoista leikattaisiin 25 % pois.

Sveitsin keskipalkka on muuten yli 6 000 €/kk. Meneekö siellä siis hyvin? Jos menee, niin mitä ne tekee eri tavalla kuin Suomessa tehdään? Olisiko siellä jotain, josta voisi ottaa mallia vai pitäisikö Suomen päinvastoin varoa Sveitsin esimerkkiä ja kulkea päinvastaiseen suuntaan?

 

[Jack of Spades]

Palautetaan yhä mieliin, mihin kaikkeen Suomen valtio on kokoomusvetoisilla viimeaikojen hallituksillaan sitoutunut, kun "ei muuta vaihtoehtoa ollut.." Tämä kaikki näkyy korkeana verotuksena, terveyspalvelujen, koulujen lakkauttamisina etc.

EVM: -Suomen osuus 12.580.000.000 mrd€
ERVV: (Kreikka,Irlanti, Portugali) - Suomen osuus 7.470.000.000 mrd€
Kahden väliset lainat: (Islanti, Kreikka) 1.130.000.000 mrd€
ERVM: (Irlanti, Portugali) - Suomen osuus 780.000.000 milj.€
EU:n maksutasetuki -Suomen osuus 214,000.000 milj.€
IMF rahoitustuki: - Suomen osuus 556.000.000 milj.€

Urpilaisen "takaukset" Kreikalta & Epsanjalta reilu 1mrd..

Tämän kaiken lisäksi vientiteollisuus ulosliputettu maasta "kannattamattomana", työttömyys räjähtänyt käsiin jne. Yrittäjyys ei kannata, verottaja viimeistään pitää siitä huolen mielivaltaisella. verotuksellaan. Suuri osa konkursseista johtuu veroveloista. Työllistäminen ei juuri kannata, kaikki palkan päälle maksettavat sivukulut on n.75%. Kupla tulee räjähtämään!

 

[Edustaja]

Jos ja kun ilmeisesti tarkoitat jälkimmäistä vaihtoehtoa, niin ei toteudu koskaan. Ei työntekijät noin tyhmiä ole, varsinkin kun isolla osalla aloista on jo nyt vaikeaa tulla toimeen omalla palkallaan. Tuollaisen muutoksen jälkeen se olisi ihan oikeasti monella alalla ja ihmisellä aivan sama vaikka lopettaa työt ja jäädä suosiolla sossun tuilla kikkailemaan.

Eihän tuo pidä paikkaansa juurikaan kuin kaikkein matalimmissa palkkatuloissa. Suomessa on ansiotuloveron osalta käytössä suht voimakas progressiivinen verotus, jolloin nettopalkka ei laske 25%, vaikka työaika sen verran lyhenisikin. Kansan ostovoima nousisi siis melko rapsakastikin, varsinkin paremmin palkattujen töitä jaettaessa. Lyhyempi työviikko parantaisi myös työssäjaksamista yms.

Välilliset vaikutukset tällaisessa tilanteessa olisivat kenties mittavat. Sairauspoissaolojen väheneminen, työkyvyn pidempi säilyminen eläkeiän kynnyksellä, lasten päivähoidon tarpeen väheneminen, sossutukien maksamisen tarpeen pieneneminen, ostovoiman kasvun ja kysynnän seurauksena tapahtuva kotimaan markkinoiden piristyminen -> lisää työpaikkoja, jne...

Jostain 1500€/kk bruttopalkasta ei tietysti paljoa jaettavaa olisi ja vaikka niitäkin jaettaisiin, niin jo valmiiksi alhaisten veroprosenttien takia ostovoiman nousu olisi vähäisempää. Mutta lähempänä mediaanipalkkoja, alkaisi vaikutus jo tuntumaan, puhumattakaan sen yläpuolisista palkoista.

 

[dana77]

Tällainen kehityshän olisi itseasiassa kannatettavaa ja järkevääkin. Mikäli samaan aikaan suuri joukko hyvä- ja keskituloisia, miksei pienempituloisiakin, alkaisi vähentämään työntekoa vapaaehtoisesti, pitäisi joidenkin muiden tehdä nuo rästiin jääneet työt. Se taas pienentäisi työttömyyttä, mikä taas vähentäisi tarvetta maksaa erilaisia sosiaalitukia ja valtiontalouskin sitä kautta kohenisi.

Tällaista pakkoa ei todellakaan ole olemassa. Työn määrä ei ole mikään vakio. Joskus työttömyysprosentti voi olla 15% ja joskus 6%. Jos myyjä jättää tietyt tuotteet myymättä, niin se tarkoittaa vain sitä että sitten niitä ei kenenkään tarvitse valmistaa, kuljettaa tai huoltaakaan.

 

[dana77]

Heitit pahan. No, jos nyt leikitellään asialla näin periaatteellisella tasolla, niin verokertymähän määrittää tulonsiirtoa rikkailta köyhille, mitä pienempi verokertymä, sitä vähemmän tulonsiirtoja, sitä suuremmat tuloerot, ja sitä suurempi negatiivinen vaikutus kansantuotteen kasvuun.

Tämä onkin mielenkiintoinen vähintään tällaisena tulevaisuusvisiona miettiä, että onko joskus tulevaisuudessa tilanne sellainen, että kaikki ansaitsevat saman verran, mutta toiset joutuvat tekemään sen eteen 50 tuntia viikossa kun taas toiset selviävät 15:lla. Tämä olisi monella nykymittarilla tasa-arvoista ja eikä tällöin olisi niitä kirottuja tuloerojakaan.

En kuitenkaan usko, että downshiftaus ilmiönä mikään kovin yleinen on, vaikka siitä onkin viime vuosina ollut trendikästä puhua. Ihmiset tuppaavat minun kokemukseni mukaan olemaan aika laajalti riittämättömyyttä kokevia ahneita mulkkuja ihan vaan koska naapurilla on hienompi auto tai työkaverikin vei perheensä kaukoidän lomalle,

Ihmiset kieltämättä ovat kiitettävällä tavalla ahneita mulkkuja, mutta haluaisin vielä nostaa sen seikan esiin, että ulkomaanmatkailu ei tämän maan taloutta juurikaan kasvata, vaan päinvastoin valuuttaa pakenee maasta. Niinpä matkailuun taipuvaiset downshiftaajat eivät ole mitään talouden vetureita.

Tällainen periaatteellinen pohdiskelu on kuitenkin aika tarpeetonta eikä todennäköisesti pidä todellisuudessa paikkaansakaan kuten ei periaatteellinen pohdiskelu tuloeroista talouskasvun ajurina käytännössä pidä. Mieluummin pysyisin faktojen äärellä.

Tästä olemme eri mieltä. Kun tutkijat tekevät tilastolllisia tutkimuksiaan, niin tekevät tiettyjä oletuksia ja käyttävät tiettyjä keskiarvoja. Näiden lopputulos voi olla jotain, mutta se ei tarkoita että siitä voisi faktana vetää tiettyjä johtopäätöksiä. Minun mielestäni nimenomaan pitää ymmärtää mekanismit jos tutkimuksen pohjalta halutaan jotain ohjausta tehdä.

Esim tänne on referoitu OECD:n tutkimuksia liittyen tuloeroihin ja unohdettu että OECD:n keskiarvo on eri asia kuin Suomen keskiarvo, joten tulokset eivät välttämättä ole suoraan johdettavissa. Monissa maissa tuloerojen kasvattaminen ei varmasti ole perusteltua, mutta Suomessa tuloerot ovat keskimääräistä pienemmän (korostan etten tässä yhteydessä tee väitteitä asiasta mihinkään suuntaan).

 

[Edustaja]

Tällaista pakkoa ei todellakaan ole olemassa. Työn määrä ei ole mikään vakio. Joskus työttömyysprosentti voi olla 15% ja joskus 6%. Jos myyjä jättää tietyt tuotteet myymättä, niin se tarkoittaa vain sitä että sitten niitä ei kenenkään tarvitse valmistaa, kuljettaa tai huoltaakaan.

Jos myyjä jättää tietyt tuotteet myymättä, niin joku toinen myyjä voi myydä ne tuotteet koska niille on selvästi kysyntä olemassa. Suomessa ei niin kovia myyntitykkejä ole, jotka eivät olisi korvattavissa, vaikka moni heistä epäilemättä näin uskookin. Ja vaikka muutama tällainen olisi ihan oikeastikin, niin heidän vaikutus kokonaisuuteen olisi luokkaa hyttysenpaska siperiassa.

 

[dana77]

Eihän tuo pidä paikkaansa juurikaan kuin kaikkein matalimmissa palkkatuloissa. Suomessa on ansiotuloveron osalta käytössä suht voimakas progressiivinen verotus, jolloin nettopalkka ei laske 25%, vaikka työaika sen verran lyhenisikin. Kansan ostovoima nousisi siis melko rapsakastikin, varsinkin paremmin palkattujen töitä jaettaessa. Lyhyempi työviikko parantaisi myös työssäjaksamista yms.

Välilliset vaikutukset tällaisessa tilanteessa olisivat kenties mittavat. Sairauspoissaolojen väheneminen, työkyvyn pidempi säilyminen eläkeiän kynnyksellä, lasten päivähoidon tarpeen väheneminen, sossutukien maksamisen tarpeen pieneneminen, ostovoiman kasvun ja kysynnän seurauksena tapahtuva kotimaan markkinoiden piristyminen -> lisää työpaikkoja, jne...

Jostain 1500€/kk bruttopalkasta ei tietysti paljoa jaettavaa olisi ja vaikka niitäkin jaettaisiin, niin jo valmiiksi alhaisten veroprosenttien takia ostovoiman nousu olisi vähäisempää. Mutta lähempänä mediaanipalkkoja, alkaisi vaikutus jo tuntumaan, puhumattakaan sen yläpuolisista palkoista.

Tässä keskustelussa on vääriä johtopäätöksiä mielestäni tehty. Edustaja on verotuksen kanssa oikeassa, josta toki seuraa että valtion verotulot laskisivat tämän myötä (se ei ongelma olisi, koska työttömyyden kulut laskisivat myös). Kisapuisto on metsässä väittäessään, että kulutus laskisi. Jos työntekijöiden yhteenlaskettu palkkasumma pysyisi samana, mutta se vain jaettaisiin tasan, niin taatusti summa tulisi vähintään yhtä kattavasti kulutettua kuin nyt. Nyt joku saattaa jonkun pennin pystyä säästämään, mutta tuon jälkeen se olisi vähäisempää. Ihmisten vapaa-aika kasvaisi, mikä lisäisi kulutusta.

Lasten päivähoitotarve ei juurikaan vähenisi, vaan päinvastoin kasvaisi. Nyt kaikkien noiden neljän lapsille pitäisi olla hoitopaikka kun aikaisemmin riitti kolme hoitopaikkaa. Tämän toki voi ajatella lisäävän työllisyyttä.

 

[TosiFani]

Palautetaan yhä mieliin, mihin kaikkeen Suomen valtio on kokoomusvetoisilla viimeaikojen hallituksillaan sitoutunut, kun "ei muuta vaihtoehtoa ollut.." Tämä kaikki näkyy korkeana verotuksena, terveyspalvelujen, koulujen lakkauttamisina etc.

EVM: -Suomen osuus 12.580.000.000 mrd€
ERVV: (Kreikka,Irlanti, Portugali) - Suomen osuus 7.470.000.000 mrd€
Kahden väliset lainat: (Islanti, Kreikka) 1.130.000.000 mrd€
ERVM: (Irlanti, Portugali) - Suomen osuus 780.000.000 milj.€
EU:n maksutasetuki -Suomen osuus 214,000.000 milj.€
IMF rahoitustuki: - Suomen osuus 556.000.000 milj.€

Urpilaisen "takaukset" Kreikalta & Epsanjalta reilu 1mrd...

Luvut näyttävät isoilta, kun ne kirjoitaa luvuilla. Silloin kannattaa olla huolellinen yksiköissä, tuskin Suomen osuus EVM:stä on 12.580.000.000 mrd€ vaan 12.580.000.000€ tai 12,6 mrd€...

Suomen nettomaksu EU:lle on tänä vuonna n. 604 miljoonaa euroa.

Minua on aina mietityttänyt, mitä tapahtuisi, jos Suomi jäisi ulos EU:sta tai eurosta. Mihin Eurooppa Suomea tarvitsee? Kannattaisiko sen solmia erillistä vapaakauppasopimusta Suomen kanssa? Vaihdettaisiinko me täällä karvalakkeja keskenämme

 

[dana77]

Jos myyjä jättää tietyt tuotteet myymättä, niin joku toinen myyjä voi myydä ne tuotteet koska niille on selvästi kysyntä olemassa. Suomessa ei niin kovia myyntitykkejä ole, jotka eivät olisi korvattavissa, vaikka moni heistä epäilemättä näin uskookin. Ja vaikka muutama tällainen olisi ihan oikeastikin, niin heidän vaikutus kokonaisuuteen olisi luokkaa hyttysenpaska siperiassa.

Ja nyt kiva olisi kuulla, että mikä on sanojan kompetenssi tätä arvioimaan. Kyse kun ei ollut Siwan kassoista tai Makuunin myyjä.
Jo koko heitto, että tuotteilla on jo kysyntä olemassa paljastaa ettei sanojalla ole ymmärrystä asiasta. Kuinka paljon kysyntää oli vaikka Angry Birdseille ennenkuin Rovion myyjät tulivat niitä myymään? Miksei Nokia korvannut myyjiään, kun kauppa ei käynyt vaikka kysyntää matkapuhelimille/verkoille on?
Kuinka monta vuotta vaaditaan, että tullaan esim jossain suurteollisuudessa riittävän tutuksi markkinoiden, tuotteiden, asiakkaiden, toimittajien ja prosessien kanssa? Näitäkö löytyy toimittajien tarpeisiin tuosta noin vain?

 

[Tarinankertoja]

Osa-aikatyön vähyys ja kannustinloukkojen vähentäminen onnistuisi sosiaaliturvan muutoksella perustulomallia kohden. Eli jokainen euro lisäisi tuloja. Ongelmatonhan tuokaan ei ole ja perustulon taso vaikuttaa työvoiman tarjontaan ihan suoraan. Mutta kokeilla sitä jotenkin pitäsi.

Perustulomallejahan on esitelty viimeaikoina useita. Tässä ihan muutamaviikko sitten Ajatushautomo Tänk ja Viheät julkas omansa, ja viimevuonna Liberiaesitteliomansa. Ainakin Viheiden us löytyynetistä

 

[TosiFani]

No shit scherlok. Mutta vanhaa teollisuusrakennetta oikeisto on pönkittämässä ja tukemassa yhteisrintamassa demarien kanssa. Viimesin älyvapaa ydinmyllypäätös anto kovimmin kasvavan teollisuusmarkkinan vapaaehtosesti saksalaisille ja hurreille...

...Sivistynyt oikeisto ois kiva ylläri saada Suomeenkin.

En oikein ymmärrä miten ydinvoimapäätös estää uusiutuvien energiamuotojen tai uusien, innovatiivisten teollisuustuotteiden kehittämisen. Käsittääkseni halpa energia vain helpottaa asioita. Vihreiden ajatus uusiutuvien energiamuotojen kehityksen aikataulusta perustuu samaan kuin Kataisen hallituksen budjetin pohjana talouden kasvuodotukset, puhtaaseen lottovoittoon. Suomi tarvitsee edullista energiaa myös seuraavan 50 vuoden aikana, tuulimyllyt tai aurinkopaneelit eivät lyhyemmällä aikavälillä ydinvoimaa korvaa. Ja jos insinöörit kehittävät keinon ydinjätteen hyödyntämiseen tai radioaktiivisuuden poistamiseen, ydinvoima tulee säilymään tätäkin pidempään energiamuotona.

Vihreiden ongelma on sen halu toisaalta pysyä radikaalina ja toisaalta halu hallitusvastuuseen. Radikaali puoli ehdottelee älyttömiä aikatauluja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa, kun samaan aikaan hallituksessa ollaan hyväksymässä ydinvoimaa.

 

[Pavlovin Koira]

Osa-aikatyön vähyys ja kannustinloukkojen vähentäminen onnistuisi sosiaaliturvan muutoksella perustulomallia kohden.

Onhan tuollainen järjestelmä jo nytkin olemassa nimellä soviteltu työttömyyspäiväraha. Käsittääkseni aika iso osa esim. PAMilaisista saa sitä.

 

[Jack of Spades]

Luvut näyttävät isoilta, kun ne kirjoitaa luvuilla. Silloin kannattaa olla huolellinen yksiköissä, tuskin Suomen osuus EVM:stä on 12.580.000.000 mrd€ vaan 12.580.000.000€ tai 12,6 mrd€...Suomen nettomaksu EU:lle on tänä vuonna n. 604 miljoonaa euroa.Minua on aina mietityttänyt, mitä tapahtuisi, jos Suomi jäisi ulos EU:sta tai eurosta. Mihin Eurooppa Suomea tarvitsee?..

Halkomatta enempää pilkkua tuosta lukujen kirjoitusasusta niin omana mielipiteenäni, jonka olen tuonut monesti julki,me emme tarvitse eu:ta mihinkään, mutta eu tarvitsee Suomen kaltaisia valtioita maksajaksi. Eu:hun ilman euroa kenties voisi kuulua, mutta pelkkä ETA-sopimuskin olisi riittänyt kaupankäyntiin. Meillä olisi varmasti Ruotsin kanssa hyvin samankaltainen tilanne nyt jos emme olisi liittyneet euroon. Eli ei kenties menisi taloudellisesti hyvin, niinkuin ei mene nyt missään, mutta ei tilanne mxöskään mikään katastrofi olisi omalla rahalla.

 

[Turder]

Moni on argumentoinut OECD:n analyysillä tuloerojen ja talouskasvun yhteydestä. Tuossa kirjoituksessa hieman kyseenalaistetaan koko analyysi: http://blogbook.fi/henriheikkinen/koiran-perseeseen-ilmestyi-jeesus/

 

[Vatso]

Eihän tuo pidä paikkaansa juurikaan kuin kaikkein matalimmissa palkkatuloissa. Suomessa on ansiotuloveron osalta käytössä suht voimakas progressiivinen verotus, jolloin nettopalkka ei laske 25%, vaikka työaika sen verran lyhenisikin. Kansan ostovoima nousisi siis melko rapsakastikin, varsinkin paremmin palkattujen töitä jaettaessa. Lyhyempi työviikko parantaisi myös työssäjaksamista yms.

Välilliset vaikutukset tällaisessa tilanteessa olisivat kenties mittavat. Sairauspoissaolojen väheneminen, työkyvyn pidempi säilyminen eläkeiän kynnyksellä, lasten päivähoidon tarpeen väheneminen, sossutukien maksamisen tarpeen pieneneminen, ostovoiman kasvun ja kysynnän seurauksena tapahtuva kotimaan markkinoiden piristyminen -> lisää työpaikkoja, jne...

Jostain 1500€/kk bruttopalkasta ei tietysti paljoa jaettavaa olisi ja vaikka niitäkin jaettaisiin, niin jo valmiiksi alhaisten veroprosenttien takia ostovoiman nousu olisi vähäisempää. Mutta lähempänä mediaanipalkkoja, alkaisi vaikutus jo tuntumaan, puhumattakaan sen yläpuolisista palkoista.

Ihan kivaa unelmahöttöä, mutta todellisuus eroaa tuosta aika tavalla.

Otetaan teoreettinen tapaus, eli meillä on 3 henkilöä töissä 4k euron kk-palkalla, nettopalkat n. 3k€/nuppi, yhteensä siis ostovoimaa palkoilla 9k€. Jaetaan nyt tuo sama työmäärä 4 henkilölle, jolloin heidän palkat ovat 3 ja nettopalkat n. 2,4k€, yhteensä siis 9,6k€ eli hiukan enemmän kuin aikaisemmin, eikö vain? Mutta hetkinen, eiköhän tuo työtönkin ole jotain "tienannut", vaikka ei ole töissä ollutkaan ja ainoastaan siinä tapauksessa, että tuo summa on ollut alle 600 euroa kuukaudessa kasvaisi kansan ostovoima tällä järjestelyllä. Käytännössä kyseessä olisi kansan ostovoiman lasku ja kotimarkkinoiden kuolinisku, koska todennäköisesti noilla kolmella töissä olleella kaikki menot ja lainat ovat mitoitettu isomman palkan mukaisesti ja nämä eivät jousta samalla tavalla alaspäin, vaikka palkka laskee, jolloin vanhan ja uuden palkan erotus on tingittävä muusta kulutuksesta ja tällä tuskin on kauheasti kotimarkkinoita piristävää vaikutusta.

Toki asiaa valtion tasolla tarkasteltaessa olisi positiivinen vaikutus, koska nyt tuo yksi työtön henkilö olisi pois rasittamasta valtion kassaa. Samaa työmäärää jaettaessa isommalla porukalle ovat rahallisessa mielessä hyötyjiä vain ja ainoastaan valtio sekä nyt työttöminä olevat, muiden ollessa asiassa häviäjiä.

 

[TosiFani]

Keskeinen teoria on koulutuserojen vahvistuminen ja sosiaalisen liikkuvuuden hyytyminen josta Pikettykin huolestui. http://www.oecd.org/els/soc/Focus-Inequality-and-Growth-2014.pdf

Eipä tästä ole viikkoakaan, kun tähän ketjuun kirjoitin:

Ei ole kansakunnan etu, että peruskoulut jakautuvat hyvän ja huonon aineksen kouluihin [1], lukiot jäävät kesken kun ei ole varaa kirjoihin [2], varallisuus alkaa määrittää mahdollisuuksia opiskelupaikan saantiin [3], jne jne jne, perusterveydenhuollon ongelmista puhumattakaan jossa tuloveroja kiertävät työmarkkinoilla kilpailukykyisimmät lääkärit hoitelevat rikkaita ja helppoja asiakkaita, kun taas niitä niitä joilla ei ole mahdollisuutta yksityiseen tai työterveyteen hoidetaan julkisella puolella. Systeemihän on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan on yksi länsimaiden surkeimmista [4].

[1] demari.fi, [2] hs.fi, [3] aamulehti.fi, [4] fi.wikipedia.org...

Mielestäni tuossa teorissa on muutama kohta, jotka eivät toimi Suomessa.

1. Köyhät eivät pysty opiskelemaan.

Suomessa köyhät pystyvät opiskelemaan. Meillä on peruskoulujärjestelmä, joka takaa jokaiselle suomalaiselle perussivistyksen ja mahdollisuuden jatko-oppintoihin. Sen lisäksi meillä on sellainen jatko-opinto järjestelmä, joka takaa heikoimmallekin yksilölle opiskelupaikan ja tutkinon. Löytyy yliopistoista, opistotason erityislinjoihin ja opetus on ilmaista.

2. Rikkaiden rikastuminen on ongelma.

Mielestäni rikkaiden rikastuminen ei ole ongelma, heikoimpien asema pitäisi turvata. Valtion tehtävänä on luoda sellainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka turvaa kaikkein heikoimpien aseman. Tällä tavalla ostovoima kasvaisi oikeasti, eikä vain näennäisesti.

Nykyisessä järjestelmässä kaikkein heikoimmat jäävät usein vähemmälle huomiolle, koska heitä ei puolusta kukaan. Yksikään puolue ei nosta meteliä esim. lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn alas ajamisesta, mutta auta armias, jos duunarin saavutettuihin etuihin kosketaan, jo on Arhinmäki antamassa lausuntoja. Jo perusduunari perheessä lapsilisä saatetaan sijoittaa osakkeisiin tai säästää muulla tavalla, jolloin se ei liiku markkinoilla. Tässä tilanteessa duunarille on tärkeintä pystyä maksamaan elämisen kulut, säästäminen voi jäädä muutamaksi vuodeksi tauolle.

Suomen ongelma tässä tilanteessa on kyvyttömyys kipeisiin ratkaisuihin. Saavutetuista edusta pidetään viimeiseen asti kiinni. Kunnille syydetään lisää tehtäviä ja jos joku yrittää niitä karsia, ay-liike ja työssä käyvät ihmiset ovat huutamassa kuorossa. Jos kunnalla ei ole rahaa, se nostaa "turhien" palveluiden maksuja ja siirtää leikkikenttien yms. toisarvoisten asioiden investointeja. Mutta eihän tämä onnistu, saavutetut edut, kyllä meillekin veronmaksajina kuuluu...

 

[Stonewall]

En oikein ymmärrä miten ydinvoimapäätös estää uusiutuvien energiamuotojen tai uusien, innovatiivisten teollisuustuotteiden kehittämisen. Käsittääkseni halpa energia vain helpottaa asioita. Vihreiden ajatus uusiutuvien energiamuotojen kehityksen aikataulusta perustuu samaan kuin Kataisen hallituksen budjetin pohjana talouden kasvuodotukset, puhtaaseen lottovoittoon. Suomi tarvitsee edullista energiaa myös seuraavan 50 vuoden aikana, tuulimyllyt tai aurinkopaneelit eivät lyhyemmällä aikavälillä ydinvoimaa korvaa. Ja jos insinöörit kehittävät keinon ydinjätteen hyödyntämiseen tai radioaktiivisuuden poistamiseen, ydinvoima tulee säilymään tätäkin pidempään energiamuotona.

Toki vihreät ovat energiapolitiikasta täysin pihalla, mutta isolta osalta kyllä sekä energiamme liian kova hinta että riippuvuutemme tuontisähköstä paheni Kataisen/Stubbin hallituksen aikana. Sarja virheratkaisuja, jotka johtivat mm. kotimaisen energian tappioon ulkomaisen kivihiilen polttamisen hyväksi. Tämä oli ehkä suurin ja käsittämättömin enregiapoliittinen virhe. Hallitus lisäsi ulkomaisen kivihiilen käyttöä - ei tosin tarkoituksellisesti. Toki Olkiluoto 3n myöhästymisellä on isohko merkitys, eikä tätä voida millään pitää hallituksen syynä. Sen sijaan hallitus on täysin ymmärtämätön esim. jatkuvien polttoaineveron korotusten vaikutuksesta kilpailukykyymme. Seuraavat vuodet (vuosikymmenet) on mentävä kilpailukyky edellä.
Seuraavien hallitusten pitää saada taas kotimainen energia, turve mukaanluettuna, kilpailukykyiseksi. Pitää auttaa ydinvoimahankkeita eteenpäin, Fennovoiman ja Olkiluoto 3n lisäksi tarvitaan vielä yksi voimala. Olisi aivan mahtavaa, jos tuulisähkön tukea voitaisiin laskea nopeahkosti. Mikäli siitä on kilpailukykyiseksi sähköntuotannon muodoksi, niin se ei tarvitse tukea. Jos taas tarvitsee, niin se joutaa ajaa alas.

 

[TosiFani]

Halkomatta enempää pilkkua tuosta lukujen kirjoitusasusta niin omana mielipiteenäni, jonka olen tuonut monesti julki,me emme tarvitse eu:ta mihinkään, mutta eu tarvitsee Suomen kaltaisia valtioita maksajaksi...

Kymmenien miljardien ero luvuissa ei ole mielestäni pilkkujen halkomista.

Sinulla on mielipide EU:sta, onko sille jotain perusteita?

 

[Jack of Spades]

Yksi EU:sta lähtöisin oleva asia, joka tulee voimaan 2015 alusta voimaan on mm. laivojen rikkidirektiivi, joka pompauttaa vientituotteiden rahtihinnat. Mitäs luulette, että tuo vaikuttaa jo valmiiksi kontallaan olevaan talouteen..? Kiitos tästäkin Kokoomus, Demarit, Keskusta ja eritoten teollisuuden tappaja Vihreät!

 

[TosiFani]

Yksi EU:sta lähtöisin oleva asia, joka tulee voimaan 2015 alusta voimaan on mm. laivojen rikkidirektiivi, joka pompauttaa vientituotteiden rahtihinnat. Mitäs luulette, että tuo vaikuttaa jo valmiiksi kontallaan olevaan talouteen..? Kiitos tästäkin Kokoomus, Demarit, Keskusta ja eritoten teollisuuden tappaja Vihreät!

Tämä tulee olemaan Suomen kilpailuvaltti tulevaisuudessa, näin ainakin joku alan asiantuntija/ johtaja väitti radiohaastattelussa. Kaikki Suomen lipun alla purjehtivat laivat uusitaan, joko pesureilla tai hankkimalla uutta tonnistoa. Kun tämä on tehty, se on kilpailuetu.

 

[Jack of Spades]

Kerron teille tositarinan. Broidini joka on asentajana eräässä firmassa leipätyönään, meni kysymään samasta tukkuliikkeestä josta hän on hakenut työnantajayrityksen piikkiin paljon osia, että olisiko hänellä mahdollisuus avata tili sinne omalle toiminimelleen, joka hänellä myös on. Veljeni kun tekee myös omiin nimiin välillä yksityisille samoja hommia. Tuolta tukkuliikkeestä oli kommemtti, että hänen pitäisi pyytää siihen tuolta työnantajafirmaltaan lupa.. Broidi oli, että WTF! Mitäs vittua hänen omiin nimiinsä tekemä tili hänen työnantajilleen kuuluu?? Ja tuon tukun luulisi olevan tyytyväinen kun saa romujaan myytyä. Mutta tätä klustereiden ja duo/trio-polien riivaamaa hyvävelitoimimtaa on tämän maan "markkinatalous" monella alalla. Jos jotain joku yrittäisi, niin mahdollista kilpailijaa estetään monin tavoin kuin ruttoa. Tässäkin tapauksessa olisi kenties joku hassu osa mennyt sillointällöin ja toiminta ihan eri mittaluokassa kuin tuossa 10-20 hengen yrityksessä, joka tekee lähes pelkästää isoja kohteita.

 

[Gwai Lo]

Kerron teille tositarinan. Broidini joka on asentajana eräässä firmassa leipätyönään...

Fiksua toimintaa tukkuliikkeeltä. Sivutoiminen oman firman pyörittäminen työnantajan kanssa samalla toimialalla voi hyvinkin rikkoa työsopimuslain kilpailevan toiminnan tai kilpailukieltosopimuksen pykäliä.