kahden suunnan sentteri
Jäsen
Keskeinen teoria on koulutuserojen vahvistuminen ja sosiaalisen liikkuvuuden hyytyminen josta Pikettykin huolestui. http://www.oecd.org/els/soc/Focus-Inequality-and-Growth-2014.pdfMinusta mielenkiintoinen kysymys on, siinä että mikä tai mitkä ovat mekanismit joiden perusteella tämän väitteen väitetään olevan totta. Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?
Eipä tästä ole viikkoakaan, kun tähän ketjuun kirjoitin:
Sen verran täytyy nyt ihan aidosti vasemmistohörhöillä, että tulisi etsiä sellaisia leikkauksia jotka eivät lisää yhteiskunnan eriarvoisuutta tai heikennä kaikista heikko-osaisimpien peruspalvelutasoa (terveydenhuolto, koulutus), sillä juuri näillä tekijöillä Suomi on poikkeuksellisen menestystarinansa luonut ja niin tulee olemaan jatkossakin. Jos sallit pienen lätkävertauksen tähän kohtaan, niin samoin kuin lätkässä, meidän väestöpohja on niin kapea, että huippupelaajat täytyy pystyä kaivamaan sieltä massasta, eikä se onnistu muuten kuin antamalla köyhienkin perheiden pojille mahdollisuus pelata. Ei meillä ole varaa siihen, että tulevaisuuden lahjakkuudet notkuvat vanhempiensa varallisuudesta johtuen tuomittuna suorittavaan työhön tai (lätkävertauksessa) pleikkarin ääressä, meidän täytyy itse pitää huoli siitä että se polku huipulle on auki ihan jokaiselle. Kokoomuksella tuskin tähän löytyy tahtotilaa.
Ei ole kansakunnan etu, että peruskoulut jakautuvat hyvän ja huonon aineksen kouluihin [1], lukiot jäävät kesken kun ei ole varaa kirjoihin [2], varallisuus alkaa määrittää mahdollisuuksia opiskelupaikan saantiin [3], jne jne jne, perusterveydenhuollon ongelmista puhumattakaan jossa tuloveroja kiertävät työmarkkinoilla kilpailukykyisimmät lääkärit hoitelevat rikkaita ja helppoja asiakkaita, kun taas niitä niitä joilla ei ole mahdollisuutta yksityiseen tai työterveyteen hoidetaan julkisella puolella. Systeemihän on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan on yksi länsimaiden surkeimmista [4].
[1] demari.fi, [2] hs.fi, [3] aamulehti.fi, [4] fi.wikipedia.org
Heitit pahan. No, jos nyt leikitellään asialla näin periaatteellisella tasolla, niin verokertymähän määrittää tulonsiirtoa rikkailta köyhille, mitä pienempi verokertymä, sitä vähemmän tulonsiirtoja, sitä suuremmat tuloerot, ja sitä suurempi negatiivinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Sanoisin, että downshiftaus on hyvästä vain siinä tapauksessa mikäli se tasaa työnjakoa vaikuttamatta kokonaistyöhön eli tosiaan "joku muu tekee downshiftaajan työt", tai vaikkapa downshiftaaja ruokkii kotimaista kulutuskysyntää kun on aikaa istuskella kahviloissa, manikyyreissä ja raviradalla.Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?
En kuitenkaan usko, että downshiftaus ilmiönä mikään kovin yleinen on, vaikka siitä onkin viime vuosina ollut trendikästä puhua. Ihmiset tuppaavat minun kokemukseni mukaan olemaan aika laajalti riittämättömyyttä kokevia ahneita mulkkuja ihan vaan koska naapurilla on hienompi auto tai työkaverikin vei perheensä kaukoidän lomalle, vaikka ovatkin maailman rikkaimpaa väkeä.
Tällainen periaatteellinen pohdiskelu on kuitenkin aika tarpeetonta eikä todennäköisesti pidä todellisuudessa paikkaansakaan kuten ei periaatteellinen pohdiskelu tuloeroista talouskasvun ajurina käytännössä pidä. Mieluummin pysyisin faktojen äärellä.