Kokoomus

[Turder]

Tämä kokkareiden pakkomielle irtisanomissuojan heikentämisestä on melko mystinen juttu, kun ottaa huomioon olemassa olevat faktat: http://yle.fi/uutiset/irtisanominen_on_suomessa_helppoa_ja_halpaa/6993257

Onko se fakta kun uutisen pääasialliset mielipiteet on ay-miehiltä (SAK , Akava ja Metalliliitto)? YLE olisi voinut ottaa uutiseen mukaan myös työnantajapuolen mielipiteitä.

 

[erku]

Onko se fakta kun uutisen pääasialliset mielipiteet on ay-miehiltä (SAK , Akava ja Metalliliitto)? YLE olisi voinut ottaa uutiseen mukaan myös työnantajapuolen mielipiteitä.

No olihan siinä myös OECD:n selvitys, jonka mukaan Suomen irtisanomismenettely oli Euroopan yhdeksänneksi epäedullisin työntekijän kannalta, kun vertailussa oli mukana 34 maata. Euroopan huonoimmaksiko meidän pitäisi päästä? Tämäkö on "työväenpuolue" kokoomuksen tahtotila?

 

[kahden suunnan sentteri]

Onko se fakta kun uutisen pääasialliset mielipiteet on ay-miehiltä (SAK , Akava ja Metalliliitto)? YLE olisi voinut ottaa uutiseen mukaan myös työnantajapuolen mielipiteitä.

No olihan siinä myös OECD:n selvitys, jonka mukaan Suomen irtisanomismenettely oli Euroopan yhdeksänneksi epäedullisin työntekijän kannalta, kun vertailussa oli mukana 34 maata. Euroopan huonoimmaksiko meidän pitäisi päästä? Tämäkö on "työväenpuolue" kokoomuksen tahtotila?

Samasta juttusarjasta löytyi virkamiehenkin kommentti:

"Hallitusneuvos Esko Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa Suomen ja Pohjoismaiden työttömyysturvaa suhteellisen hyväksi, mutta sen vastapainona taas työsuhteen irtisanomista hyvin yksinkertaiseksi.

- Muualla Euroopassa on enemmän turvattu työsuhteita. Siellä on meitä hankalampi irtisanoa ja irtisanomiseen liittyy erorahoja ja muita järjestelyjä, joita Suomessa ei ole, sanoo Salo."

 

[Kyynikko]

http://www.hs.fi/talous/a1418093388327

Ollaan EK;sta mitä mieltä hyvänsä, tässä on totuuden siemen. Suomi ja suomalaiset on puhkiverotettu. Suomi on kiitos kaikenmaailman verojen, maksujen ja helvetillisen byrokratian kallis maa asua. Tuloverotus vaan roimasti alaspäin niin alkaa motivaatio palaamaan ihmisillä. Ketä vittua kiinnostaa tsempata eteenpäin työelämässä jotta saisi lisää esim. palkkaa kun verottaja pöllii karhunosan.

 

[TosiFani]

No olihan siinä myös OECD:n selvitys, jonka mukaan Suomen irtisanomismenettely oli Euroopan yhdeksänneksi epäedullisin työntekijän kannalta, kun vertailussa oli mukana 34 maata. Euroopan huonoimmaksiko meidän pitäisi päästä? Tämäkö on "työväenpuolue" kokoomuksen tahtotila?

Nykyisessä tilanteessa työmarkkinoiden joustavuus on työntekijän etu.

Näissä keskusteluissa vasemmiston lähtökohta on aina se, että työntekijöitä ei saa irtisanoa eikä etuja saa karsia. Jos työpaikoilta löytyy enemmän joustavuutta, halua tehdä enemmän töitä pienemmällä palkalla, työpaikat saattavat säilyä laman läpi. Joustamattomuudella työpaikat häviävät suuremmalla todennäköisyydellä.

Elämme surkeita aikoja, aikaisemmat sukupolvet ovat kärsineet tällaisen laman aikana nälkää. Osa työssä olevista ihmisistä ei tajua tilanteen vakavuutta, he vaan suunnitelevat seuraavaa etelänmatkaa tai auton vaihtoa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on käynnissä rakennemuutos, johonka työntekijät joutuvat osallistumaan joko yhteistyössä tai pakoitettuna. Kun yrityksen tulos heikkenee, työntekijöillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko he tinkivät eduistaan tai luottavat onneensa irtisanomislotossa.

Nykyisessä tilanteessa pitäisi pystyä tekemään eri osapuolten kanssa yhteiskuntasopimus, jossa unohdetaan saavutetut edut, sovitaan miten tässä tilanteessa pystytään työllistämään mahdollisimman paljon ihmisiä tuottavasti ja miten kannustetaan yrittäjyyteen ja työllistämiseen.

 

[erku]

Nykyisessä tilanteessa työmarkkinoiden joustavuus on työntekijän etu...

Höpötit pitkän litanian oikeistopropagandaa, mutta itse kysymykseen et vastannut. Millä tavoin siis sinun mielestäsi irtisanomismenettelyä pitää muuttaa? Jo nykyisellään se on eurooppalaisessa vertailussa huono työntekijän kannalta ja edullinen työnantajalle.

 

[Pavlovin Koira]

Samasta juttusarjasta löytyi virkamiehenkin kommentti:

"Hallitusneuvos Esko Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvaa Suomen ja Pohjoismaiden työttömyysturvaa suhteellisen hyväksi, mutta sen vastapainona taas työsuhteen irtisanomista hyvin yksinkertaiseksi.

- Muualla Euroopassa on enemmän turvattu työsuhteita. Siellä on meitä hankalampi irtisanoa ja irtisanomiseen liittyy erorahoja ja muita järjestelyjä, joita Suomessa ei ole, sanoo Salo."

Näin on. Vastaavasti Suomessa saa suhteellisen lyhytaikaisella työssaololla kerrytettyä itselleen suhteellisen pitkäaikaisen (500 pv) ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Jos tulet irtisanotuksi tuotannollis- taloudellisista syistä saat vielä sen päälle erisorttisia muutosturvalisiä.
Eli voisi sanoa että Suomessa valtiovalta (=veronmaksajat) on ottanut kontolleen sellaisia vastuita jotka joissakin muissa maissa on sälytetty työnantajille. Toki on maita joissa on menty Suomeakin pidemmälle tuossa periaatteessa (eli helpompaa irtisanoa mutta korkeampi työttömyyskorvausaste). Yksi sellainen on Tanska.

 

[SergeiK]

Toki on maita joissa on menty Suomeakin pidemmälle tuossa periaatteessa (eli helpompaa irtisanoa mutta korkeampi työttömyyskorvausaste). Yksi sellainen on Tanska.

Niin kutsuttu Tanskan malli on eräänlainen poliittinen meme kuten naisen eurokin.

Tässä tietoa Tanskan työlaista:

Notice periods and severance payments
Salaried EmployeesAccording to the Salaried Employees Act, the employment may be terminated by the company subject to the following notice, the length of which depends on the duration of the employment at the time of giving notice of termination:

• 0 < 5 months: 1 month
• 5 months < 2 years and 9 months: 3 months
• 2 years and 9 months < 5 years and 8 months: 4 months
• 5 years and 8 months < 8 years and 7 months: 5 months
• 8 years and 7 months or more: 6 months.

Tässä tietoa Suomen irtisanomisajoista:

Ajat ovat seuraavat (tietoa irtisanomisaika.fi sivuilta)

• Enintään yhden vuoden mittainen eli yksi vuosi tai sen alle, tarkoittaa 14 päivän irtisanomisaikaa
• Yli vuoden mittainen, mutta enintään neljä vuotta kestänyt työsuhde tarkoittaa yhden kuukauden mittaista irtisanomisaikaa
• Yli neljän vuoden, mutta enintään 8 vuoden mittainen irtisanomisaika tarkoittaa kahden kuukauden irtisanomisaikaa
• Yli kahdeksan vuoden, mutta enintään 12 vuoden pituinen työsuhde tarkoittaa neljän kuukauden irtisanomisaikaa
• Yli 12 vuoden pituinen työsuhde tarkoittaa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa.

Työttömyysturvaa tanskalaiset sitten saavatkin rutkasti enemmän ja helpommin. Tanskan ansiosidonnainen on kestää minimissään 4 vuotta ja on sidottu koulutuksen määrään. Eli kouluttamaton paska saa ansisidonnaista sen neljä vuotta. Maisteri nauttii tuota rahaa 3000 päivää. Suomessa tuo aika on kaikille 500 päivää. Tanskassa ansisidonnaisen maksimisumma on 1900 euroa. Suomessa tuohon summaan pääsee reilun 6000 euron kuukausipalkalla.

Suomessa ammattisuoja kestää vain kolme kuukautta, jonka jälkeen kurssitukset viimeistään alkavat. Eli lyhyesti - professori voi kieltäytyä Tanskassa muusta kuin oman alansa duunista vuoden, Suomessa kolme kuukautta.

T.Sergei (HR asioihin Tanskassa joskus sekaantunut)

 

[Pavlovin Koira]

Kiitos tarkennuksesta. Aikasten hulppeita muuten nuo Tanskassa maksettavat etuuksien kestot. Kuinka kauan pitää olla takana työhistoriaa että noista pääsee nauttimaan?

 

[TosiFani]

Höpötit pitkän litanian oikeistopropagandaa, mutta itse kysymykseen et vastannut. Millä tavoin siis sinun mielestäsi irtisanomismenettelyä pitää muuttaa? Jo nykyisellään se on eurooppalaisessa vertailussa huono työntekijän kannalta ja edullinen työnantajalle.

En osaa antaa tarkkaa vastausta, mutta työllistämistä täytyy helpottaa sekä yritysten että työntekijöiden puolelta. Tämä tarkoittaa joustavaa palkkaamista ja irtisanomista, lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita. Työnantajan ja -tekijän sivukuluja ja sääntelyä tulee karsia rankalla kädellä, vähemmän byrokratiaa, enemmän työntekoa.

Tanskan valtion tilanne on talouden osalta hieman erilainen, Selkämereltä kun ei ole sitä öljyä löytynyt. Lisäksi täytyy muistaa, että Suomi on käytännössä saari Euroopassa. Vientituotteiden kuljetus Itämeren poikki asettaa suomalaiset yrityksen hankalaan kilpailuasemaan mannereurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna.

 

[dana77]

Höpötit pitkän litanian oikeistopropagandaa, mutta itse kysymykseen et vastannut. Millä tavoin siis sinun mielestäsi irtisanomismenettelyä pitää muuttaa? Jo nykyisellään se on eurooppalaisessa vertailussa huono työntekijän kannalta ja edullinen työnantajalle.

Minun mielestäni yksityisellä puolella ei ole tarpeen suuria muutoksia tehdä. Ehkä sellainen pikkuviilaus olisi, että jos jotain työntekijää ei työnteko kiinnosta tippaakaan niin tällaiset pitäisi pystyä irtisanomaan muuten kuin naamioimalla tapahtuman "tuotannollisin ja taloudellisin" syin tapahtuvaksi.

Isomman remontin sitävastoin kaipaisi julkinen sektori. Nämä kunnalliset irtisanomissuojat pitäisi lakkauttaa samantien ja alkaa siivoamaan ihmisiä, joiden työt ovat loppuneet.

 

[Dee Snider]

TosiFanilta kyllä kaunista kokoomushuttua yhteisvastuusta, jossa työntekijat ja työnantajat käsi kädessä pelastavat yrityksen tulevaisuuden. Sääli vaan, että jokainen tietää miten siinä oikeassa elämässä käy, Finnair hyvänä esimerkkinä. Työntekijät suostuivat työnantajan ehdottamiin säästötoimiin ja hoisivat oman osuutensa, jonka sitten johtajat kotiuttivat itselleen bonuksina.

 

[Tuamas]

Byrokratian karsintaan sekä juuri työllistämisen sääntelyn purkamiseen on tulossa todella suuri muutos, toki koska kyseessä on laaja projekti, saadaan se käyttöön vasta ~2019-2020.

Eli tällainen:

"Kansallinen tulorekisteri
Valtiovarainministeriö tiedottaa, että kansallisen tulorekisterin perustamishanke on alkanut. Tavoitteena on, että perustettava rekisteri olisi rajoitetussa tuotantokäytössä vuoden 2019 alussa ja laajemmassa käytössä vuoden 2020 alusta alkaen.

Hankkeen tehtävänä on luoda rekisteri, joka sisältää kansalaisten tulotiedot yksityiskohtaisella tasolla. Tulotietojen on tarkoitus siirtyä rekisteriin sähköisesti suoraan palkkahallinnon järjestelmistä ja muista tietoja tuottavista järjestelmistä kehitteillä olevan kansallisen palveluväylän välityksellä.

Tulorekisterin ensisijaisena tavoitteena on yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen ilmoitusmenettelyjä yksinkertaistamalla. Jatkossa tiedot toimitettaisiin kattavasti keskitettyyn rekisteriin vain yhden kerran välittömästi kunkin maksutapahtuman yhteydessä. Näin rekisteristä on koko ajan saatavissa ajantasainen tieto yksittäiselle kansalaiselle maksetuista suorituksista. Jatkossa kansalaisen tulotietoja tarvitsevat tahot hakevat nämä tiedot lainsäädäntöön perustuvan oikeuden nojalla suoraan tulorekisteristä."

Lähde: TaxFax 51

Toki jos poliittista tahtoa löytyy, todennäköisesti projekti olisi mahdollista viedä läpi nopeammallakin aikataululla.

Käytännössähän tuo pienentäisi todella merkittävästi erityisesti mikroyritysten ilmoitustaakkaa työvoimaan liittyen ja toimisi näin jälleen keinona helpottaa työllistämistä.

 

[erku]

Minun mielestäni yksityisellä puolella ei ole tarpeen suuria muutoksia tehdä. Ehkä sellainen pikkuviilaus olisi, että jos jotain työntekijää ei työnteko kiinnosta tippaakaan niin tällaiset pitäisi pystyä irtisanomaan muuten kuin naamioimalla tapahtuman "tuotannollisin ja taloudellisin" syin tapahtuvaksi.

No kyllähän työsopimuslaissa ihan selvästi lukee, että työvelvoitteiden laiminlyönti on irtisanomisperuste eli ei siihen mitään tuotannollisia ja taloudellisia syitä tarvita. Toki oikeuskäytännössä tässä edellytetään sitä, että ensin pitää antaa kirjallinen varoitus ja sen jälkeen tarvittaessa kyetä tolkullisesti todistamaan, että työntekijä ei suoriudu velvoitteistaan sillä tavalla, mitä on kohtuullista edellyttää.

 

[heavy]

... pitäisi pystyä irtisanomaan muuten kuin naamioimalla tapahtuman "tuotannollisin ja taloudellisin" syin tapahtuvaksi.

Työelämässä n. 30 vuotta olleena voin todistaa että tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät ole Suomessa mikään hidaste jos yritys haluaa vähentää väkeä.

 

[erku]

En osaa antaa tarkkaa vastausta, mutta työllistämistä täytyy helpottaa sekä yritysten että työntekijöiden puolelta. Tämä tarkoittaa joustavaa palkkaamista ja irtisanomista, lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita. Työnantajan ja -tekijän sivukuluja ja sääntelyä tulee karsia rankalla kädellä, vähemmän byrokratiaa, enemmän työntekoa.

Joustava palkkaaminen? Eli toisin sanoen tuo kai tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksissa määritellyistä minimiansioista ja -korotuksista ei enää tarvitse välittää. Ja tämä on toki sitten varmasti työntekijöiden etu, niin kuin aiemmin kerroit. Kummaa kun työntekijät ja heidän edustajat itse eivät ole vielä tätä tajunneet.

Joustava irtisanominen? Niin, no en tiedä etkä taida sinäkään tietää mitä tällä konkretiassa tarkoitetaan. On vain kiva fraasi, jota oikeistolaiset tykkäävät viljellä.

Määräaikaiset työsuhteet? No, niitä on kai jo nykyisellään paljon ja mitään lakimuutoksia tähän ei varmaankaan tarvita. Ellet sitten halua, että määräaikaisille sopimuksille ei enää tarvita määräaikaisuuden perustetta.

Sivukulujen rankka karsiminen? Eli käytännössä verojen, eläkemaksujen ja/tai vakuutusmaksujen leikkaaminen. Eihän nuo ole kivoja maksaa, mutta vaikeaa keksiä miten nämä asiat muuten tulevat hoidetuksi kuin nykyisen kaltaisella mallilla. On myös hyvä muistaa, että eurooppalaisessa vertailussa Suomen sivukulut ovat alle EU:n keskitason.

Sääntelyn karsiminen? Sinällään perusteltu vaade, mutta hirvittävän epämääräinen ja epäkonkreettinen.

 

[Tuamas]

Kai sääntelyn purkamisella tarkoitetaan tuon kaltaisia projekteja kuin viime viestissäni linkitin.

Mikro- ja pienyrittäjät vastaavat suuresta osasta uusia työpaikkoja maassamme, tämä porukka on usein ammattiorientoitunutta ja vierastaa kaikenmoista paperisotaa ja numeroiden kanssa pelailua.

Tälle porukalle yhden työntekijän pitäminen tuottaa nykysysteemissä merkittävän määrän täysin turhaa ja tuottamatonta lisätyötä ja -byrokratiaa, joka olisi käytännössä kokonaan karsittavissa juuri esim. kansallisella tulorekisterillä.

Yhden työntekijän kun otat kuukaudeksi-pariksi, joudut lähettämään palkkatiedot ym. vähintään kahteen eri vakuutuslaitokseen (Työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt), työttömyysvakuutusrahastolle, verottajalle yhteenvedon kuukausittain, yksityiskohtaisen raportoinnin verottajalle vuosittain sekä hieman alasta riippuen esim. verottajalle toiseen kertaan kuukausittain (rakennusala) ja vuosittain mahdollisesti vielä mm. Tilastokeskukseen.

Tähän päälle maksettavaksi vielä yleensä jokainen erikseen ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu verottajalle, vakuutusmaksu vakuutusyhtiölle, työeläkemaksut eläkeyhtiölle, työttömyysvakuutusmaksu työttömyysvakuutusrahastoon, mahdollinen ulosottopidätys ulosottovirastoon (sekä ulosottopidätyksen laskeminen), mahdollinen AY-jäsenmaksun tilitys liittoon ym.

 

[TosiFani]

Joustava palkkaaminen? Eli toisin sanoen tuo kai tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksissa määritellyistä minimiansioista ja -korotuksista ei enää tarvitse välittää...

Tarkoitin kyllä enemmänkin työhön ottamisen kynnyksen alentamista, työntekijälle oikeus lyhytaikaisiin työsuhteisiin ilman suurta byrokratiaa tai rahan menetystä yms. Työnantajalle määräaikaisia helpotuksia sivukuluista, tämän tyyppisiä asioita. Määräaikaisuus täytyy pystyä perustelemaan, tuolta enemmän:

http://yle.fi/uutiset/akava_valmis_...katyon_ilman_maaraaikaisuuden_perustelua/7674

Linkki vie Yle.fi sivustolle.

Suomi ei pysty kilpailemaan työvoiman hinnalla tai maantieteellisellä sijainnilla, meidän täytyy keksiä jotain muuta. Yksi kilpailukeino voisi olla yritysten joustavuus eli esim. metallialan yritykset pystyisivät rekrytoimaan nopeasti uutta työvoimaa lyhyisiinkin projekteihin. Sinun juttusi ovat suoraan Neuvostoliiton kaupan ajoilta, jolloin viisivuotissuunnitelmat takasivat firmoille varman tulevaisuuden. Jos ryhdymme pelkästään vaihtamaan karvalakkeja Suomen valtiorajojen sisällä, pää tulee enemmin tai myöhemmin vetävän käteen. Velkarahalla kannattaa elvyttää, mutta ainoastaan sellaisten yritysten kautta, jotka tulevaisuudessa ovat elinkelpoisia. Syömävelan ottaminen pitää loppua jollain aikataululla ja aika pian.

 

[erku]

Sinun juttusi ovat suoraan Neuvostoliiton kaupan ajoilta, jolloin viisivuotissuunnitelmat takasivat firmoille varman tulevaisuuden. Jos ryhdymme pelkästään vaihtamaan karvalakkeja Suomen valtiorajojen sisällä, pää tulee enemmin tai myöhemmin vetävän käteen. Velkarahalla kannattaa elvyttää, mutta ainoastaan sellaisten yritysten kautta, jotka tulevaisuudessa ovat elinkelpoisia. Syömävelan ottaminen pitää loppua jollain aikataululla ja aika pian.

Voisitko nyt konkreettisesti nimetä, että mitkä minun juttuni ovat Neuvostoliiton kaupan ajoilta?

Oletkohan muuten käsittänyt tuon elvyttämisen väärin? Ei velkaelvytys ole sitä, että tuetaan keinotekoisesti yrityksiä, vaan sitä että julkinen sektori investoi, jota varten se joko palkkaa työvoimaa tai vaihtoehtoisesti ostaa urakan yksityiseltä firmalta. Ja luonnollisestikin nämä investoinnit ovat sellaisia, jotka pitkällä aikavälillä ovat hyödyllisiä talouden kannalta (pääkaupunkiseudun vuokra-asunnot, tiestön kuntoonlaitto) tai inhimillisesti katsottuna välttämättömiä (homekoulujen korjaus).

Sinä puhut, että syömavelan ottamisen pitää loppua pian, josta toki olen samaa mieltä. Keinosi tuntuvat vaan vähän kyseenalaisilta. Käytännössähän se, että työntekijöiden ja/tai työnantajien verotusta, eläkemaksuja sekä sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuja piennetään, tarkoittaa sitä, että valtion asema tässä vain huonotuu, ellei sitten muutosten kautta syntyvät dynaamiset vaikutukset paikkaa tätä vajetta.

 

[TosiFani]

Voisitko nyt konkreettisesti nimetä, että mitkä minun juttuni ovat Neuvostoliiton kaupan ajoilta?

Oletkohan muuten käsittänyt tuon elvyttämisen väärin? Ei velkaelvytys ole sitä, että tuetaan keinotekoisesti yrityksiä, vaan sitä että julkinen sektori investoi, jota varten se joko palkkaa työvoimaa tai vaihtoehtoisesti ostaa urakan yksityiseltä firmalta. Ja luonnollisestikin nämä investoinnit ovat sellaisia, jotka pitkällä aikavälillä ovat hyödyllisiä talouden kannalta (pääkaupunkiseudun vuokra-asunnot, tiestön kuntoonlaitto) tai inhimillisesti katsottuna välttämättömiä (homekoulujen korjaus)...

Sinusta kaiken pitää jatkua työelämässä entisellään, saavutetuista eduista ei pidä luopua, vaikka yritykset kaatuisivat tämän takia. Sinä kuvittelet, että on olemassa joku "taho", joka kyllä tilaa tavaraa tai palveluita olkoon hinta mikä tahansa.

Velkaelvytys pitää nimenomaan olla yritysten tukemista eli yksityiset yritykset rakentavat infraa. Investointien perusteista olen samaa mieltä.

Syömävelka loppuu siinä vaiheessa kun eduskunta käy arvokeskustelun ja katsoo mihin valtionrahat riittävät.

 

[erku]

Sinusta kaiken pitää jatkua työelämässä entisellään, saavutetuista eduista ei pidä luopua, vaikka yritykset kaatuisivat tämän takia. Sinä kuvittelet, että on olemassa joku "taho", joka kyllä tilaa tavaraa tai palveluita olkoon hinta mikä tahansa.

Se on kivaa, että muodostat minun mielipiteeni. Keskustelu on toki silloin varmasti kannaltasi helpompaa.

Jos nyt verrataan vaikkapa Ruotsiin, jossa työllisyysaste on selvästi Suomea parempi, niin mitkä ovat ne erottavat tekijät tässä Ruotsin hyväksi? Työvoiman hinta? No ei, Ruotsissa ykstyisen sektorin työtunnin hinta on noin 30 prosenttia korkeampi kuin meillä. Verotus? No ei. Ruotsissa verotus on monin osin raskaampaa kuin meillä. Esimerkiksi yhteisövero on kaksi prosenttiyksikköä isompi, pääomavero on sama kuin Suomessa ja työllistymisen kannalta olennainen pienituloisten tulovero on Ruotsissa raskaampi kuin Suomessa. Entäpä ne maitsemasi sivukulut? Palkan sivukulut Suomessa ovat alle EU:n keskitason, kun Ruotsissa ne ovat Euroopan suurimmat. Jos nämä tekijät olisivat keskeisimmät, niin kaiken järjen mukaan Suomi pyyhkisi Ruotsilla lattiaa työllisyyslukujen osalta.

Minä ajattelen, että kaksi keskeisintä eroa ovat ne, että Ruotsilla on oma valuutta eivätkä he täten ole hirttäytyneitä Saksan intressien mukaiseen rahapolitiikkaan ja toiseksi Ruotsissa työperäisen maahanmuuton määrä on ollut radikaalisti isompi. Kolmantena nostaisin vielä esiin sen, että ruotsalainen korkeakoulutus bisneksen saralla tiettävästi pyyhkii lattiaa Suomen vastaavalla.

Velkaelvytys pitää nimenomaan olla yritysten tukemista eli yksityiset yritykset rakentavat infraa. Investointien perusteista olen samaa mieltä.

No kaipa tässä on sitten lähinnä terminologinen ero. Nuo hankinnat ovat kilpailutuksen alaisia järjestään, joten ei noita nyt minään yritystukina voi pitää, koska kilpailutuksen voittaja voi olla käytännössä mikä firma tahansa.

Syömävelka loppuu siinä vaiheessa kun eduskunta käy arvokeskustelun ja katsoo mihin valtionrahat riittävät.

Joo toki teoriassa näin. Seitsemän miljardin alijäämän kurominen leikkauksilla nyt vain sattuu olemaan aika kova savotta. Ei suinkaan riitä, että leikataan seitsemän miljardin edestä menoja, kun noilla leikkauksilla tuppaa olemaan myös vaikutuksia tuloihin ja toisaalta myös välillisesti syntyviin menoihin.

 

[Tarinankertoja]

Minä ajattelen, että kaksi keskeisintä eroa ovat ne, että Ruotsilla on oma valuutta eivätkä he täten ole hirttäytyneitä Saksan intressien mukaiseen rahapolitiikkaan ja toiseksi Ruotsissa työperäisen maahanmuuton määrä on ollut radikaalisti isompi. Kolmantena nostaisin vielä esiin sen, että ruotsalainen korkeakoulutus bisneksen saralla tiettävästi pyyhkii lattiaa Suomen vastaavalla.

Ruotsissa on eläkejärjestelmä, joka joustaa eläkemaksutulon mukaan. Taloudessa menee huonosti, eläkkeet pienenevät automaattisesti, mene hyvin, ne nousee automaattisesti. Suomessa eläketaso on määrätty etukäteen ja se ei jousta, joten eläkeikä on jatkuvassa neuvottelutilassa.


Eläkejärjestelmä mahdollistaa Ruotsissa myös joustavamman työn ja eläkkeellesiirtymisen rajan, kun töitä voi vähentää pikkuhiljaa kohti eläkkeelle pääsyä, ja näin vanhempia ihmisiä onkin työelämässä Suomea pitempään, vaikkakin osa-aikasina. Tämä ja manittu maahanmuutto pitää työlisyysastetta korkeana (yli 17% Ruotisn työvoimasta on maahanmuuttajia tai näitten jälkeläisä, sisältäen sen 500k suomalaista jotka hyädyttävä siis Ruotsin kansantaloutta).


Osa-aikatyön ja soisallietuuksien yhteensovittaminen on hoidettu joustavammin kuin täällä.


Asuntoihin ei pistetä koko omaisuutta kiinni, eli asuntoja maksetaan koko elämän ajan, jolloin kulutukseen jää enemmän rahaa. Asuntovelkapotti toki huolettaa hurreja, mutta täällä kiristetään vyötä, että asunto on maksettu 20 -30 vuodessa, kun ruattalaiset käy siemailemassa viiniä viinibaarissa ja makselevat asuntojaan 50 - 70 vuotta.


Terveudenhoito on pois kunnilta, jotka voi keskittyä muihin pavleuihin. Toki oikeistohallitusten ”raha seuraa potilasta” on ollut fiasko.

 

[TosiFani]

...Jos nyt verrataan vaikkapa Ruotsiin, jossa...

...on ns. vanhaa rahaa moninkerroin Suomeen verrattuna. Ruotsista löytyy selkeästi enemmän monikansallisten suuryritysten pääkonttoreita.

 

[kahden suunnan sentteri]

...on ns. vanhaa rahaa moninkerroin Suomeen verrattuna. Ruotsista löytyy selkeästi enemmän monikansallisten suuryritysten pääkonttoreita.

Eikö se juuri ilmennä erkun esiinnostamaa eroa bisnesosaamisessa? Siellä osataan takoa miljoonia myymällä samaa kamaa mitä muuallakin tehdään, me ollaan jouduttu aina innovoimaan niitä tavaroita jolloin ne menee hetken kaupaksi kunnes joku kopioi. Ei se vanha täältä meiltä puutu niistä syistä ole joita sinä olet Suomen ongelmiksi luetellut.

Ruotsalainen tuottaa vitun paskan huonekalun tai vaatteen eurolla jossain indokiinassa lapsityövoimalla ja myy sen kalliilla rikkaudenkipeille ryssille, espoolaisille ja muille nousukkaille hyvällä brändillä, suomalainen porvari itkee kun ay-liikkeen ja laiskojen luusereiden ja paisuneen julkisen sektorin takia ei kyetä täällä samaan.

 

[TosiFani]

Eikö se juuri ilmennä erkun esiinnostamaa eroa bisnesosaamisessa? Siellä osataan takoa miljoonia myymällä samaa kamaa mitä muuallakin tehdään, me ollaan jouduttu aina innovoimaan niitä tavaroita jolloin ne menee hetken kaupaksi kunnes joku kopioi. Ei se vanha täältä meiltä puutu niistä syistä ole joita sinä olet Suomen ongelmiksi luetellut...

Nyt kannattaa tutustua hieman Suomen historiaan ja miettiä sen jälkeen miksi Ruotsissa on vanhoja yrityksiä, jotka ovat jopa vuosisatojen ajan pystyneet kehittämään toimintaansa rauhassa.