Kokoomus

[Tarinankertoja]

Nyt kannattaa tutustua hieman Suomen historiaan ja miettiä sen jälkeen miksi Ruotsissa on vanhoja yrityksiä, jotka ovat jopa vuosisatojen ajan pystyneet kehittämään toimintaansa rauhassa.

Nuo vanhan rahan ikiaikaiset ruotsalaisyritykset kuten IKEA, H&M ja mitä niitä nyt onkaan jo kunigaskunnan kunnian päivinä perust...

Nyt kannatta vähän tutustua Euroopan historiaan ja hakea kaikkia selityksiä sieltä. Sori, ei löydy, vaikka viitteellisesti näin voisikin ajatella.


Täysin sodassa raunioitettulla Saksalla menee hyvin. Sotiin täysin osallistumattomalla Ruotsilla menee hyvin. Täysin rauhassa maailmansodan melskeestä olleella Espanjalla, joka se vasta vanhaa rahaa onkin kahminut historiansa aikana, on talous kuralla.



Pää pensaaseen, Ruotis menestyy koska vanhat pääomat.


Vai teksikö ne sittenkin asioita jotenkin paremmin?

 

[kahden suunnan sentteri]

Nyt kannattaa tutustua hieman Suomen historiaan ja miettiä sen jälkeen miksi Ruotsissa on vanhoja yrityksiä, jotka ovat jopa vuosisatojen ajan pystyneet kehittämään toimintaansa rauhassa.

Edelleen, joku vanha raha tai eheä teollisuushistoria on aika huono syy sille, miksi ruotsalaiset pärjäävät kilpailluilla maailmanmarkkinoilla mutta me emme. Tässä on 70 vuotta soudettu kilpaa samassa kanaalissa ja tultu takamatkalta rinnalle, mutta ohi ei sitten kuitenkaan päästä vaikka vene on kevyempi. Porvari syyttelee kuitenkin sitä että vene ei ole tarpeeksi kevyt tai epäilee että joku joutuu nyt varmastikin soutamaan enemmän kuin toinen. Että jos lyhennettäs joidenkin airoja, venekin kevenis. Toki persu vetää vielä tyylikkäämmin katsoessaan naapurivenettä jossa neljä tummaa soutaa ja viides pureskelee khattia, ja todetessaan ettei me mitään tummia soutajia tähän veneeseen kyllä kaivata.

 

[TosiFani]

...Vai teksikö ne sittenkin asioita jotenkin paremmin?

En ole kieltänyt tätä, Suomessa ollaan laiskoteltu liian pitkään, Nokian luultiin olevan se Kalevalan Sampo.

Tässä keskustelussa mielipiteet vääristyvät, jos keskustelijat poimivat asioista omaa agendaansa puoltavat asiat. Ruotsi on saanut selkeän etulyöntiaseman maantieteellisella asemallaan, pitkällä rauhanajalla, selkeästi pidemmällä kultturilla ja rohkeudella. Me voimme ottaa joissain asioissa mallia Ruotsista, ei se silti poista sitä tosiasiaa, että heillä on parempi yhteys Euroopan päämarkkinoille maantieteellisen sijaintinsa takia ja enemmän sijoitettavia pääomia vanhan rahan ansiosta.

 

[erku]

Tässä keskustelussa mielipiteet vääristyvät, jos keskustelijat poimivat asioista omaa agendaansa puoltavat asiat. Ruotsi on saanut selkeän etulyöntiaseman maantieteellisella asemallaan, pitkällä rauhanajalla, selkeästi pidemmällä kultturilla ja rohkeudella. .

Minusta olisi ihan hyvä jos sinäkin ensin määrittelisit, että missä asiat on hyvin, mistä meidän kannattaa ottaa mallia ja mihin pitää pyrkiä. Viime aikoina on ollut nähtävissä sen suuntaista, että oikeistossa Viro on suosikkimaa, josta pitää ottaa mallia ja vasemmistossa taas painotetaan Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Tässä varmaankin tullaan siihen arvomaailmaeroon. Vasemmisto Suomessa haluaa säilyttää pohjoismaisen mallin ja oikeisto taas siirtyä anglosaksisempaan malliin. Tämäkin keskustelu osoittaa sen suuntaista aika hyvin. Kerrot kaiken miksi Ruotsi ei ole vertailukelpoinen, mutta melko kritiikittömästi kuitenkin suollat sitä samaa settiä, mitä kyllästymiseen saakka on kuunneltu EK:n ja Kansallisen Kokoomuksen puolelta.

 

[Tarinankertoja]

Mua kiinnostaa onnellisuustilastot. Yhteiskunta on olemassa siksi, että se luo jäsenilleen hyvinvointia ja onnellisuutta. Talous luo tälle pohjan, mutta tietyn tulotason jälkeen se tulojen määrän kasvu ei nosta onnellisuutta yhtenevästi, vaan muut asiat alkavat painottua. Onnellisuustilastojen kärjestä löytyy toistuvasti Tanska, Ruotsi, Norja, jep ja Suomi. Pohjoismainen hyvinvointimalli on perusta, jolle tän yhteiskunnan pitää rakentua. Kokoomuskin puhuu kauniita tästä, mutta jos tavoitteena on esim normien purku, niin se on selkeässä ristiriidassa ajatukseen yhteiskunnan palveluista joita on pakko normittaa, jotta ne ovat tasapuolisesti samoin oikeuksin kaikkien satavilla.


Kuulun itse ”menestyjiin”, joten Kokoomuslaine malli sopisi minulle henk. koht. ihan hyvin. Se vaan että historian valossa toisarvoisemmat yhteiskunnat ovat myös niitä vakaimpia, eli rahallisempia, on kuitenkin omaa taloudellista tilannettani tärkeämpi arvoja. Jostainhan yhteiskunnassa kertoo se, että näitä kiakkoviaratia ym. anarkisteja heiluu pitkin katuja (kuten osaltaan PS:n jytkykin). Se kielii eriarvoistumisesta, joka olis syytä lopettaa alkuunsa. Eriarvoistuminen on pitkin Eurooppaa saanut asenteet kovenemaan ja se taas on merkinnyt historian saatossa aina huonoja aikoja kaikille.


Piketyn havainto varallisuuden kasautumisesta länsimassa on otettava tosissaan. Kuin myös huomio siitä, että Ruotsissa kehitys on vähäisintä (verkkokeista USA, UK, Ranska, Ruotsi), ja että Ruotsissa mahdollisuus menestyä omalla työllään, eli yrittämällä, on tällä hetkellä parhaat.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kuulun itse ”menestyjiin”, joten Kokoomuslaine malli sopisi minulle henk. koht. ihan hyvin. Se vaan että historian valossa toisarvoisemmat yhteiskunnat ovat myös niitä vakaimpia, eli rahallisempia, on kuitenkin omaa taloudellista tilannettani tärkeämpi arvoja. Jostainhan yhteiskunnassa kertoo se, että näitä kiakkoviaratia ym. anarkisteja heiluu pitkin katuja (kuten osaltaan PS:n jytkykin). Se kielii eriarvoistumisesta, joka olis syytä lopettaa alkuunsa. Eriarvoistuminen on pitkin Eurooppaa saanut asenteet kovenemaan ja se taas on merkinnyt historian saatossa aina huonoja aikoja kaikille.

Ilmeisesti typotit tuon rahallisempia, mutta kuten viime aikaisista tutkimustuloksista olemme saaneet huomata, johtavat pienet tuloerot myös kansantaloudellisesti vauraampaan yhteiskuntaan.

Minullekin merkitsee yhteiskuntarauha, alemman kastin ihmisten subjektiviinen onnellisuus, ja sen semmoiset, joita pohjoismainen yhteiskuntamalli tuottaa, mutta ei tällaisia hömpötyksiä sitli kannata käyttää argumentteina keskusteluissa näiden palstan oikeistolaisten kanssa jotka kumartavat vain rahaa joka tietenkin on täällä vain heidän ahkeruutensa ansiosta. Heille kannattaa kertoa, että sulla ja sun tuntemilla ihmisillä on ens vuoskymmenellä enemmän massia kun annat siitä nyt vähän muillekin, se kun näyttäisi olevan tottakin. Ensin IMF tutki ettei tulonsiirto rikkailta köyhille ole hidastanut kasvua, ja nyt OECD tutki että tuloerot ovat hidastaneet kasvua.

Linkki vie Talouselämä-lehden uutiseen tuloerojen kasvun ja talouskasvun yhteydestä.

 

[TosiFani]

... Kerrot kaiken miksi Ruotsi ei ole vertailukelpoinen, mutta melko kritiikittömästi kuitenkin suollat sitä samaa settiä, mitä kyllästymiseen saakka on kuunneltu EK:n ja Kansallisen Kokoomuksen puolelta.

Monessa asiassa Ruotsi on vertailukelpoinen, mutta erilaisia muuttujia kannattaa ottaa huomioon. Minä en usko, että Suomessa työvoimavaltainen perusteollisuus menestyisi tulevaisuudenkaan Suomessa. Suomalainen työ ei ole enää niin laadukasta, että se olisi kilpailuetu. Toisaalta suomalainen työ on maailmalla kallista ja markkinat ovat merten takana. Tästä syystä Suomen tulee panostaa mm. erikoisosaamiseen, nopeuteen ja luotettavuuteen.

Ensimmäinen kappale ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomi on ajautumassa ennen näkemättömään lamaan. Työttömyys kasvaa, sitä ei tällä kertaa poisteta entisillä opeilla, rakenteita pitää ravistella. Julkinen sektori vaatii saneerauksen, sen on nähnyt sokea reettakin 80-luvulta saakka. Ikäluokat pienevät, vanhuusväestön määrä kasvaa, tarvitaan vähemmän opettajia, enemmän vanhustyöntekijöitä. Veronmaksajien vähentyessä, julkisen sektorin kuluja täytyy vähentää, velaksi ei voi määräänsä enempää elää. Kunnilla on yli 500 lakimääräistä tehtävää ja joka vuosi eduskunta säätää lisää. Näitä täytyy karsia raa´alla kädellä, koska ei ole rahaa. Eikä nyt puututa älyttömään byrokratiaan joka houkuttelee pimeään työhön tai sossuluukulle.

Tuleva hallitus käy luultavasti meidän sukupolven talvisodan, Kokoomus seuraa tätä luultavasti katsomosta ja heittele fiksuja kommentteja Sipilälle, Rinteelle ja Soinille.

PS. Täälläkin lainattu OECD:n raportti on saanut myös kritiikkiä, enkä ihmettele yhtään. Näin kasvatustieteilijänä tuntuu, että taloustiede ihan vastaavaa käsien heiluttelua ja alan auktoriteettien onnistumisprosentti on sama luokkaa PSihvosen analyysien kanssa. Kun tarpeeksi huutaa, niin joskus osuu kohdalle.

 

[kahden suunnan sentteri]

PS. Täälläkin lainattu OECD:n raportti on saanut myös kritiikkiä, enkä ihmettele yhtään. Näin kasvatustieteilijänä tuntuu, että taloustiede ihan vastaavaa käsien heiluttelua ja alan auktoriteettien onnistumisprosentti on sama luokkaa PSihvosen analyysien kanssa. Kun tarpeeksi huutaa, niin joskus osuu kohdalle.

En minäkään ihmettele että on saanut kritiikkiä, on se varmasti vaikea niellä, jos on tottunut ajattelemaan että tuloerot ovat hyvästä sillä ne motivoivat kilpailemaan paikasta auringossa ja tämän seurauksena syntyy toimeliaisuutta ja kasvua (ping @Pisin Kääpiö 186cm).

 

[TosiFani]

En minäkään ihmettele että on saanut kritiikkiä, on se varmasti vaikea niellä, jos on tottunut ajattelemaan että tuloerot ovat hyvästä sillä ne motivoivat kilpailemaan paikasta auringossa ja tämän seurauksena syntyy toimeliaisuutta ja kasvua (ping @Pisin Kääpiö 186cm).

Eli sinä olet lukenut kyseisen raportin ja uskot siihen ilman epäilyksen häivää??

 

[kahden suunnan sentteri]

Eli sinä olet lukenut kyseisen raportin ja uskot siihen ilman epäilyksen häivää??

Uskon kaikkeen tieteeseen ja tieteenomaiseen selvitykseen enemmän tai vähemmän "ilman epäilyksen häivää" kunnes se kumotaan uskottavamman selvityksen toimesta. Tämän ko. OECD:n raportin (4 sivua) olen lukenut, ja kuulisin mielelläni sitä sinun kritiikkiäsi jos se vaikka pakottaisi lukemaan myös taustatutkimuksen (65 s.), kuten hiljattain kävi viitatun IMF-tutkimuksen kanssa palstan oikeistoänkyröiden änkyröidessä vastaan huteralta pohjalta. Näin se ihminen oppii eikä tarvitse keskusteluissa tyytyä suosikkipoliitikoilta opittujen latteuksien toisteluun.

 

[TosiFani]

Uskon kaikkeen tieteeseen ja tieteenomaiseen selvitykseen enemmän tai vähemmän "ilman epäilyksen häivää" kunnes se kumotaan uskottavamman selvityksen toimesta. Tämän ko. OECD:n raportin (4 sivua) olen lukenut, ja kuulisin mielelläni sitä sinun kritiikkiäsi jos se vaikka pakottaisi lukemaan myös taustatutkimuksen (65 s.), kuten hiljattain kävi viitatun IMF-tutkimuksen kanssa palstan oikeistoänkyröiden änkyröidessä vastaan huteralta pohjalta. Näin se ihminen oppii eikä tarvitse keskusteluissa tyytyä suosikkipoliitikoilta opittujen latteuksien toisteluun.

Se mitä netistä nopeasti luin, liittyi tutkimuksen metadologiaan, joku väitti kyseistä tutkimusta kahden proffan mielipidekirjoitukseksi, eikä tieteelliseksi tutkimukseksi. Lisäksi tuloksia oli kuulemma tulkittu tarkoitushakuisesti, joidenkin maiden kohdalla tuloerot eivät olleetkaan vaikuttaneet talouteen, mutta tämä sivuutettiin. Minä en ole kyseistä artikkelia lukenut, kerroin vain somessa esiintyneestä kritiikistä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

En minäkään ihmettele että on saanut kritiikkiä, on se varmasti vaikea niellä, jos on tottunut ajattelemaan että tuloerot ovat hyvästä sillä ne motivoivat kilpailemaan paikasta auringossa ja tämän seurauksena syntyy toimeliaisuutta ja kasvua (ping @Pisin Kääpiö 186cm).

Johonkin pisteeseen saakka tuloerojen ilmeneminen on ihan normaali ja ehdottomasti toivottava asia, syistä jotka olen rautakangesta vääntänyt jo riittävän monta kertaa. Eikä tämän tarvitse olla jonkin OECD-paperin kanssa mitenkään ristiriidassa. Nämä eivät ole yksinomaan vastakkaisia asioita.

Jos tuloerot häipyvät lähelle minimiä, niin sehän tarkoittaa sitä ettei ahkerointi palkitse. Ei kannata ponnistella, kun siitä ei saa juuri enempää kuin lusmuilusta. Voi se tietysti tarkoittaa myös sitä, että sosialismi on lopulta voittanut. Silloin kukaan ei tienaa paljon paskaakaan, ja kaikilla menee suunnilleen yhtä huonosti.

 

[Tarinankertoja]

. Minä en usko, että Suomessa työvoimavaltainen perusteollisuus menestyisi tulevaisuudenkaan Suomessa. Suomalainen työ ei ole enää niin laadukasta, että se olisi kilpailuetu. Toisaalta suomalainen työ on maailmalla kallista ja markkinat ovat merten takana. Tästä syystä Suomen tulee panostaa mm. erikoisosaamiseen, nopeuteen ja luotettavuuteen.

No shit scherlok. Mutta vanhaa teollisuusrakennetta oikeisto on pönkittämässä ja tukemassa yhteisrintamassa demarien kanssa. Viimesin älyvapaa ydinmyllypäätös anto kovimmin kasvavan teollisuusmarkkinan vapaaehtosesti saksalaisille ja hurreille.

Teollinen toiminta kokee murroksen 3D tulostuksen vallatessa tuotannon ja yksilöllisen tuotteen tullessa tätäkautta länsimaisen kuluttajan ostoslistalle.

Mitä kokkarit ja demarit tän havainnon edessä tekee? Siis asian josta jo Ollila etc ennustelevat tulevaisuuden mahdollisuuksia? Nipistämällä koulutuksesta ja kurjistamalla kotimarkkinoita, eli niitä paikallisen innovastiopoolin tärkeimpiä tekijöitä.

Niissä menestyvissä EU maissa oikeisto tuntuu olevan koulutetumpaa ja tulevaisuuteen kattovampaa porukkaaa, kuin tää suomalainen kouluttamattomista pienyrittäjistä koostuva kokoomusydin, joka viittaa kintaalla kun Kone ym. koittaa puhua hiilivapaan Helsingin tuomasta teknologiaedusta mutta hurraa vanhakantaselle paperitehdasta pyörittään tarkotetulle fennovoimalalle.

Sivistynyt oikeisto ois kiva ylläri saada Suomeenkin.

 

[kahden suunnan sentteri]

Johonkin pisteeseen saakka tuloerojen ilmeneminen on ihan normaali ja ehdottomasti toivottava asia, syistä jotka olen rautakangesta vääntänyt jo riittävän monta kertaa. Eikä tämän tarvitse olla jonkin OECD-paperin kanssa mitenkään ristiriidassa. Nämä eivät ole yksinomaan vastakkaisia asioita.

Jos tuloerot häipyvät lähelle minimiä, niin sehän tarkoittaa sitä ettei ahkerointi palkitse. Ei kannata ponnistella, kun siitä ei saa juuri enempää kuin lusmuilusta.

Olet aivan oikeassa, tämähän on itsestään selvää eikä suinkaan rautakangesta tarvitse vääntää, on mennyt perille alusta asti. Ei silti kuitenkaan kovin kiinnostavaa, sillä tällaisia raja-arvoja joiden jälkeen teoriasi muuttuu totuudeksi emme ole hätyytelleet, emmekä taatusti ole hätyyttelemässäkään mikäli tuloeroja kasvattavan politiikan (esim. Ahon hallituksen [kesk, kok, rkp, kd] pääomaverouudistus) annetaan jatkua, ja senhän tietysti annetaan mikäli porvareilta kysytään. Viimeksi tänään päällepäsmäri EK hoki lehdessä samaa mantraansa, ja kukas muukaan siellä julkistamistilaisuudessa oli viisastelemassa näistä "vaikeista, vastuullisista, välttämättömistä, jne" päätöksistä kuin Aho itse. Kiinnostavampaa on minusta tarkastella näitä reaalimaailmaan pohjautuvia selvityksiä kuin talousteoreettisia itsestäänselvyyksiä jotka pätevät joidenkin raja-arvojen jälkeen joihin emme reaalimaailmassa vielä koskaan ole törmänneet.

 

[dana77]

Minusta mielenkiintoinen kysymys on, siinä että mikä tai mitkä ovat mekanismit joiden perusteella tämän väitteen väitetään olevan totta. Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?

 

[Tarinankertoja]

Virosta tarkemmin, tuosta yrittäjäin onnelasta


Työnantajien manaamat palkan sivukulut eli eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut ovat Virossa 33 % palkasta, Suomessa 24 %. Mutta palkat ovat pienet. Virossa tilastollinen keskipalkka 2013 oli 930 euroa kuukaudessa, mutta monissa ammateissa jäädään alle 600 euroon. Vähimmäispalkka on 390 euroa. Veroja kaikki maksavat 21 % – oli tuloja sitten minimi tai miljoona kuussa.

sireeni.kailottaa.fi/mallia-viron-talousihmeesta/

 

[Edustaja]

Minusta mielenkiintoinen kysymys on, siinä että mikä tai mitkä ovat mekanismit joiden perusteella tämän väitteen väitetään olevan totta. Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?

Tällainen kehityshän olisi itseasiassa kannatettavaa ja järkevääkin. Mikäli samaan aikaan suuri joukko hyvä- ja keskituloisia, miksei pienempituloisiakin, alkaisi vähentämään työntekoa vapaaehtoisesti, pitäisi joidenkin muiden tehdä nuo rästiin jääneet työt. Se taas pienentäisi työttömyyttä, mikä taas vähentäisi tarvetta maksaa erilaisia sosiaalitukia ja valtiontalouskin sitä kautta kohenisi.

 

[erku]

Virosta tarkemmin, tuosta yrittäjäin onnelasta

Ylen viikon takaisessa yrittäjäillassahan tuota Viroa hehkutettiin oikein olan takaa. Kun sitten yksi peliyrittäjä koetti tuoda esiin näitä Viron mallin huonoja puolia ja puolustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia, niin johan yksi iäkkäämpi yrittäjä ehti hyökkäämään henkilökohtaisuuksilla takaisin. Tuon illan perusteella suomalaisten yrittäjien näkemys kansantaloudesta ja sen hoitamisesta tuntuu olevan paitsi hyvin erilainen suhteessa valtaväestöön, myös sen ymmärrys tuntuu olevan keskinkertaista tasoa..

 

[kahden suunnan sentteri]

Minusta mielenkiintoinen kysymys on, siinä että mikä tai mitkä ovat mekanismit joiden perusteella tämän väitteen väitetään olevan totta. Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?

Keskeinen teoria on koulutuserojen vahvistuminen ja sosiaalisen liikkuvuuden hyytyminen josta Pikettykin huolestui. http://www.oecd.org/els/soc/Focus-Inequality-and-Growth-2014.pdf

Eipä tästä ole viikkoakaan, kun tähän ketjuun kirjoitin:

Sen verran täytyy nyt ihan aidosti vasemmistohörhöillä, että tulisi etsiä sellaisia leikkauksia jotka eivät lisää yhteiskunnan eriarvoisuutta tai heikennä kaikista heikko-osaisimpien peruspalvelutasoa (terveydenhuolto, koulutus), sillä juuri näillä tekijöillä Suomi on poikkeuksellisen menestystarinansa luonut ja niin tulee olemaan jatkossakin. Jos sallit pienen lätkävertauksen tähän kohtaan, niin samoin kuin lätkässä, meidän väestöpohja on niin kapea, että huippupelaajat täytyy pystyä kaivamaan sieltä massasta, eikä se onnistu muuten kuin antamalla köyhienkin perheiden pojille mahdollisuus pelata. Ei meillä ole varaa siihen, että tulevaisuuden lahjakkuudet notkuvat vanhempiensa varallisuudesta johtuen tuomittuna suorittavaan työhön tai (lätkävertauksessa) pleikkarin ääressä, meidän täytyy itse pitää huoli siitä että se polku huipulle on auki ihan jokaiselle. Kokoomuksella tuskin tähän löytyy tahtotilaa.

Ei ole kansakunnan etu, että peruskoulut jakautuvat hyvän ja huonon aineksen kouluihin [1], lukiot jäävät kesken kun ei ole varaa kirjoihin [2], varallisuus alkaa määrittää mahdollisuuksia opiskelupaikan saantiin [3], jne jne jne, perusterveydenhuollon ongelmista puhumattakaan jossa tuloveroja kiertävät työmarkkinoilla kilpailukykyisimmät lääkärit hoitelevat rikkaita ja helppoja asiakkaita, kun taas niitä niitä joilla ei ole mahdollisuutta yksityiseen tai työterveyteen hoidetaan julkisella puolella. Systeemihän on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan on yksi länsimaiden surkeimmista [4].

[1] demari.fi, [2] hs.fi, [3] aamulehti.fi, [4] fi.wikipedia.org

Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?

Heitit pahan. No, jos nyt leikitellään asialla näin periaatteellisella tasolla, niin verokertymähän määrittää tulonsiirtoa rikkailta köyhille, mitä pienempi verokertymä, sitä vähemmän tulonsiirtoja, sitä suuremmat tuloerot, ja sitä suurempi negatiivinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Sanoisin, että downshiftaus on hyvästä vain siinä tapauksessa mikäli se tasaa työnjakoa vaikuttamatta kokonaistyöhön eli tosiaan "joku muu tekee downshiftaajan työt", tai vaikkapa downshiftaaja ruokkii kotimaista kulutuskysyntää kun on aikaa istuskella kahviloissa, manikyyreissä ja raviradalla.

En kuitenkaan usko, että downshiftaus ilmiönä mikään kovin yleinen on, vaikka siitä onkin viime vuosina ollut trendikästä puhua. Ihmiset tuppaavat minun kokemukseni mukaan olemaan aika laajalti riittämättömyyttä kokevia ahneita mulkkuja ihan vaan koska naapurilla on hienompi auto tai työkaverikin vei perheensä kaukoidän lomalle, vaikka ovatkin maailman rikkaimpaa väkeä.

Tällainen periaatteellinen pohdiskelu on kuitenkin aika tarpeetonta eikä todennäköisesti pidä todellisuudessa paikkaansakaan kuten ei periaatteellinen pohdiskelu tuloeroista talouskasvun ajurina käytännössä pidä. Mieluummin pysyisin faktojen äärellä.

 

[erku]

Tällainen kehityshän olisi itseasiassa kannatettavaa ja järkevääkin. Mikäli samaan aikaan suuri joukko hyvä- ja keskituloisia, miksei pienempituloisiakin, alkaisi vähentämään työntekoa vapaaehtoisesti, pitäisi joidenkin muiden tehdä nuo rästiin jääneet työt. Se taas pienentäisi työttömyyttä, mikä taas vähentäisi tarvetta maksaa erilaisia sosiaalitukia ja valtiontalouskin sitä kautta kohenisi.

Osmo Soininvaarahan on jo ties kuinka kauan puhunut siitä kuinka työtä pitäisi pystyä jakamaan nykyistä paremmin. Tässä mielessä taas oikealla laidalla ollaan täysin vastakkaista mieltä, kun ehdotellaan työajan pidennyksiä, muun muassa Satonen ja Lehti kokkareista ovat vaatineet tätä. Kyllä se ihan maalaisjärjellä ajatellen nykyisessä työllisyystilanteessa olisi yhteiskunnalle edullisempaa, jos 3 henkilöä ja 40 tunnin työviikko vaihtuisivatkin 4 henkilöön ja 30 tunnin työviikkoon (matalapalkka-aloilla toki malli ei sellaisenaan toimisi). Tässä on toki kokonaisuudessaan se ongelma, että tämä johtaisi helposti liian pieneen työttömyysprosenttiin ja ei olisi täten EK:n etujen mukainen.

 

[Saskatoon]

Näkisin, että Suomessa ongelmia ovat nuo kannustinloukut ja järjetön viranomaisbyrokratia varsinkin p/k-yritysten kohdalla. Saksassa, Ruotsissa ja Hollannissa joissa kaikissa menee Suomea paremmin tehdään paljon enemmän osa-aikatyötä kun Suomessa pidetään mieluummin porukkaa työttömänä, jos kokoaikaisia työpaikkoja ei ole tarjolla. Jonkinmoinen fakta kuitenkin on että tekniikan kehittyessä varsinkin yksinkertaisimmat suorittavan portaan työt vähenevät tai ainakin niin kuluvat tunnit vähenevät. Erityisesti näihin töihin löytyy paljon enemmän tekijöitä kuin työpaikkoja ja toisaalta myös kaikissa työpaikoissa ei välttämättä riitä täysiä tunteja. Suomessa on p/k sektorilla valtava työllistämispotentiaali, mutta kolmikannan hengessä työelämän säännöt ja määräykset on tehty suuryritysten ja kokoaikaisten työtekijöiden ehdoilla jolloin yrittäjät tekevät mieluummin pitempää päivää kuin palkkaavat lisätyövoimaa tai keskisuuret yritykset lisäävät työntekijöidensä työtunteja. Jonkinmoinen ratkaisu pitäisi löytää siihen yhtälöön miten saataisiin p/k yrityksille kannattavammaksi palkata lisätyövoimaa ilman että työntekijöiden oikeuksia tai palkkoja tarvitsisi polkea liikaa.

 

[Kisapuisto]

Kyllä se ihan maalaisjärjellä ajatellen nykyisessä työllisyystilanteessa olisi yhteiskunnalle edullisempaa, jos 3 henkilöä ja 40 tunnin työviikko vaihtuisivatkin 4 henkilöön ja 30 tunnin työviikkoon (matalapalkka-aloilla toki malli ei sellaisenaan toimisi).

Tarkoitatko, että palkka noilla henkilöillä olisi edelleen sama kuin aiemmin, vain työmäärä vähenee henkilöä kohti ja yksi ihminen otetaan lisää jolloin siis työn kustannukset nousivat juuri 33 % ja yhteenlaskettu työmäärä on edelleen sama kuin aiemmin? Vai tarkoitatko, että myös se palkka vähenee suhteessa työmäärään (eli nuo kolme jo töissä olevaa työntekijää tienaavat 25 % vähemmän per työntekijä), jolloin nuo 4 ihmistä tienaavat yhteensä ihan yhtä paljon kuin aiemmin 3 ihmistä tienasivat?

Jos tarkoitat ensimmäistä vaihtoehtoa, niin ei toteudu koskaan. Ei työnantajat noin tyhmiä ole, varsinkin kun tämän markkinatalouden ansiosta työelämässä haetaan koko ajan säästöjä sieltäkin, mistä niitä ei edes enää realistisesti ole mahdollista löytää. Täysin epärealistinen vaihtoehto siis.

Jos ja kun ilmeisesti tarkoitat jälkimmäistä vaihtoehtoa, niin ei toteudu koskaan. Ei työntekijät noin tyhmiä ole, varsinkin kun isolla osalla aloista on jo nyt vaikeaa tulla toimeen omalla palkallaan. Tuollaisen muutoksen jälkeen se olisi ihan oikeasti monella alalla ja ihmisellä aivan sama vaikka lopettaa työt ja jäädä suosiolla sossun tuilla kikkailemaan.

Se olisi toki yhteiskunnalle edullisempaa, jos useampi ihminen saisi töitä ja näin ollen useampi työntekijä jakaisi saman rahapotin kuin nyt ja työttömyys vähenisi, näin ollen ei tarvitsisi maksaa tukia niin isolle osalle ihmisiä kuin nykyään maksetaan. Mutta kun asioilla on aina vähintään kaksi puolta, eli jos tuo tapahtuu niin kulutus kääntyy laskuun koska yhä useammalla ihmisellä ei olisi penniäkään ylimääräistä, mitä kuluttaa. Jokainen tajuaa, että se ei ole Suomelle hyvä juttu. Niillä, kenellä jo tällä hetkellä on rahasta tiukkaa kun joutuvat tukien varassa elämään, on myös tuon erkun esimerkin jälkeen edelleen ihan yhtä vähän rahaa käytettävissä. Tämän lisäksi niitä "vähävaraisia" olisi tuon jälkeen entistä enemmän, kun lukuisan joukon palkoista leikattaisiin 25 % pois.

Sveitsin keskipalkka on muuten yli 6 000 €/kk. Meneekö siellä siis hyvin? Jos menee, niin mitä ne tekee eri tavalla kuin Suomessa tehdään? Olisiko siellä jotain, josta voisi ottaa mallia vai pitäisikö Suomen päinvastoin varoa Sveitsin esimerkkiä ja kulkea päinvastaiseen suuntaan?

 

[Jack of Spades]

Palautetaan yhä mieliin, mihin kaikkeen Suomen valtio on kokoomusvetoisilla viimeaikojen hallituksillaan sitoutunut, kun "ei muuta vaihtoehtoa ollut.." Tämä kaikki näkyy korkeana verotuksena, terveyspalvelujen, koulujen lakkauttamisina etc.

EVM: -Suomen osuus 12.580.000.000 mrd€
ERVV: (Kreikka,Irlanti, Portugali) - Suomen osuus 7.470.000.000 mrd€
Kahden väliset lainat: (Islanti, Kreikka) 1.130.000.000 mrd€
ERVM: (Irlanti, Portugali) - Suomen osuus 780.000.000 milj.€
EU:n maksutasetuki -Suomen osuus 214,000.000 milj.€
IMF rahoitustuki: - Suomen osuus 556.000.000 milj.€

Urpilaisen "takaukset" Kreikalta & Epsanjalta reilu 1mrd..

Tämän kaiken lisäksi vientiteollisuus ulosliputettu maasta "kannattamattomana", työttömyys räjähtänyt käsiin jne. Yrittäjyys ei kannata, verottaja viimeistään pitää siitä huolen mielivaltaisella. verotuksellaan. Suuri osa konkursseista johtuu veroveloista. Työllistäminen ei juuri kannata, kaikki palkan päälle maksettavat sivukulut on n.75%. Kupla tulee räjähtämään!

 

[Edustaja]

Jos ja kun ilmeisesti tarkoitat jälkimmäistä vaihtoehtoa, niin ei toteudu koskaan. Ei työntekijät noin tyhmiä ole, varsinkin kun isolla osalla aloista on jo nyt vaikeaa tulla toimeen omalla palkallaan. Tuollaisen muutoksen jälkeen se olisi ihan oikeasti monella alalla ja ihmisellä aivan sama vaikka lopettaa työt ja jäädä suosiolla sossun tuilla kikkailemaan.

Eihän tuo pidä paikkaansa juurikaan kuin kaikkein matalimmissa palkkatuloissa. Suomessa on ansiotuloveron osalta käytössä suht voimakas progressiivinen verotus, jolloin nettopalkka ei laske 25%, vaikka työaika sen verran lyhenisikin. Kansan ostovoima nousisi siis melko rapsakastikin, varsinkin paremmin palkattujen töitä jaettaessa. Lyhyempi työviikko parantaisi myös työssäjaksamista yms.

Välilliset vaikutukset tällaisessa tilanteessa olisivat kenties mittavat. Sairauspoissaolojen väheneminen, työkyvyn pidempi säilyminen eläkeiän kynnyksellä, lasten päivähoidon tarpeen väheneminen, sossutukien maksamisen tarpeen pieneneminen, ostovoiman kasvun ja kysynnän seurauksena tapahtuva kotimaan markkinoiden piristyminen -> lisää työpaikkoja, jne...

Jostain 1500€/kk bruttopalkasta ei tietysti paljoa jaettavaa olisi ja vaikka niitäkin jaettaisiin, niin jo valmiiksi alhaisten veroprosenttien takia ostovoiman nousu olisi vähäisempää. Mutta lähempänä mediaanipalkkoja, alkaisi vaikutus jo tuntumaan, puhumattakaan sen yläpuolisista palkoista.

 

[dana77]

Tällainen kehityshän olisi itseasiassa kannatettavaa ja järkevääkin. Mikäli samaan aikaan suuri joukko hyvä- ja keskituloisia, miksei pienempituloisiakin, alkaisi vähentämään työntekoa vapaaehtoisesti, pitäisi joidenkin muiden tehdä nuo rästiin jääneet työt. Se taas pienentäisi työttömyyttä, mikä taas vähentäisi tarvetta maksaa erilaisia sosiaalitukia ja valtiontalouskin sitä kautta kohenisi.

Tällaista pakkoa ei todellakaan ole olemassa. Työn määrä ei ole mikään vakio. Joskus työttömyysprosentti voi olla 15% ja joskus 6%. Jos myyjä jättää tietyt tuotteet myymättä, niin se tarkoittaa vain sitä että sitten niitä ei kenenkään tarvitse valmistaa, kuljettaa tai huoltaakaan.