Kokoomus

[erku]

Sinun juttusi ovat suoraan Neuvostoliiton kaupan ajoilta, jolloin viisivuotissuunnitelmat takasivat firmoille varman tulevaisuuden. Jos ryhdymme pelkästään vaihtamaan karvalakkeja Suomen valtiorajojen sisällä, pää tulee enemmin tai myöhemmin vetävän käteen. Velkarahalla kannattaa elvyttää, mutta ainoastaan sellaisten yritysten kautta, jotka tulevaisuudessa ovat elinkelpoisia. Syömävelan ottaminen pitää loppua jollain aikataululla ja aika pian.

Voisitko nyt konkreettisesti nimetä, että mitkä minun juttuni ovat Neuvostoliiton kaupan ajoilta?

Oletkohan muuten käsittänyt tuon elvyttämisen väärin? Ei velkaelvytys ole sitä, että tuetaan keinotekoisesti yrityksiä, vaan sitä että julkinen sektori investoi, jota varten se joko palkkaa työvoimaa tai vaihtoehtoisesti ostaa urakan yksityiseltä firmalta. Ja luonnollisestikin nämä investoinnit ovat sellaisia, jotka pitkällä aikavälillä ovat hyödyllisiä talouden kannalta (pääkaupunkiseudun vuokra-asunnot, tiestön kuntoonlaitto) tai inhimillisesti katsottuna välttämättömiä (homekoulujen korjaus).

Sinä puhut, että syömavelan ottamisen pitää loppua pian, josta toki olen samaa mieltä. Keinosi tuntuvat vaan vähän kyseenalaisilta. Käytännössähän se, että työntekijöiden ja/tai työnantajien verotusta, eläkemaksuja sekä sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuja piennetään, tarkoittaa sitä, että valtion asema tässä vain huonotuu, ellei sitten muutosten kautta syntyvät dynaamiset vaikutukset paikkaa tätä vajetta.

 

[TosiFani]

Voisitko nyt konkreettisesti nimetä, että mitkä minun juttuni ovat Neuvostoliiton kaupan ajoilta?

Oletkohan muuten käsittänyt tuon elvyttämisen väärin? Ei velkaelvytys ole sitä, että tuetaan keinotekoisesti yrityksiä, vaan sitä että julkinen sektori investoi, jota varten se joko palkkaa työvoimaa tai vaihtoehtoisesti ostaa urakan yksityiseltä firmalta. Ja luonnollisestikin nämä investoinnit ovat sellaisia, jotka pitkällä aikavälillä ovat hyödyllisiä talouden kannalta (pääkaupunkiseudun vuokra-asunnot, tiestön kuntoonlaitto) tai inhimillisesti katsottuna välttämättömiä (homekoulujen korjaus)...

Sinusta kaiken pitää jatkua työelämässä entisellään, saavutetuista eduista ei pidä luopua, vaikka yritykset kaatuisivat tämän takia. Sinä kuvittelet, että on olemassa joku "taho", joka kyllä tilaa tavaraa tai palveluita olkoon hinta mikä tahansa.

Velkaelvytys pitää nimenomaan olla yritysten tukemista eli yksityiset yritykset rakentavat infraa. Investointien perusteista olen samaa mieltä.

Syömävelka loppuu siinä vaiheessa kun eduskunta käy arvokeskustelun ja katsoo mihin valtionrahat riittävät.

 

[erku]

Sinusta kaiken pitää jatkua työelämässä entisellään, saavutetuista eduista ei pidä luopua, vaikka yritykset kaatuisivat tämän takia. Sinä kuvittelet, että on olemassa joku "taho", joka kyllä tilaa tavaraa tai palveluita olkoon hinta mikä tahansa.

Se on kivaa, että muodostat minun mielipiteeni. Keskustelu on toki silloin varmasti kannaltasi helpompaa.

Jos nyt verrataan vaikkapa Ruotsiin, jossa työllisyysaste on selvästi Suomea parempi, niin mitkä ovat ne erottavat tekijät tässä Ruotsin hyväksi? Työvoiman hinta? No ei, Ruotsissa ykstyisen sektorin työtunnin hinta on noin 30 prosenttia korkeampi kuin meillä. Verotus? No ei. Ruotsissa verotus on monin osin raskaampaa kuin meillä. Esimerkiksi yhteisövero on kaksi prosenttiyksikköä isompi, pääomavero on sama kuin Suomessa ja työllistymisen kannalta olennainen pienituloisten tulovero on Ruotsissa raskaampi kuin Suomessa. Entäpä ne maitsemasi sivukulut? Palkan sivukulut Suomessa ovat alle EU:n keskitason, kun Ruotsissa ne ovat Euroopan suurimmat. Jos nämä tekijät olisivat keskeisimmät, niin kaiken järjen mukaan Suomi pyyhkisi Ruotsilla lattiaa työllisyyslukujen osalta.

Minä ajattelen, että kaksi keskeisintä eroa ovat ne, että Ruotsilla on oma valuutta eivätkä he täten ole hirttäytyneitä Saksan intressien mukaiseen rahapolitiikkaan ja toiseksi Ruotsissa työperäisen maahanmuuton määrä on ollut radikaalisti isompi. Kolmantena nostaisin vielä esiin sen, että ruotsalainen korkeakoulutus bisneksen saralla tiettävästi pyyhkii lattiaa Suomen vastaavalla.

Velkaelvytys pitää nimenomaan olla yritysten tukemista eli yksityiset yritykset rakentavat infraa. Investointien perusteista olen samaa mieltä.

No kaipa tässä on sitten lähinnä terminologinen ero. Nuo hankinnat ovat kilpailutuksen alaisia järjestään, joten ei noita nyt minään yritystukina voi pitää, koska kilpailutuksen voittaja voi olla käytännössä mikä firma tahansa.

Syömävelka loppuu siinä vaiheessa kun eduskunta käy arvokeskustelun ja katsoo mihin valtionrahat riittävät.

Joo toki teoriassa näin. Seitsemän miljardin alijäämän kurominen leikkauksilla nyt vain sattuu olemaan aika kova savotta. Ei suinkaan riitä, että leikataan seitsemän miljardin edestä menoja, kun noilla leikkauksilla tuppaa olemaan myös vaikutuksia tuloihin ja toisaalta myös välillisesti syntyviin menoihin.

 

[Tarinankertoja]

Minä ajattelen, että kaksi keskeisintä eroa ovat ne, että Ruotsilla on oma valuutta eivätkä he täten ole hirttäytyneitä Saksan intressien mukaiseen rahapolitiikkaan ja toiseksi Ruotsissa työperäisen maahanmuuton määrä on ollut radikaalisti isompi. Kolmantena nostaisin vielä esiin sen, että ruotsalainen korkeakoulutus bisneksen saralla tiettävästi pyyhkii lattiaa Suomen vastaavalla.

Ruotsissa on eläkejärjestelmä, joka joustaa eläkemaksutulon mukaan. Taloudessa menee huonosti, eläkkeet pienenevät automaattisesti, mene hyvin, ne nousee automaattisesti. Suomessa eläketaso on määrätty etukäteen ja se ei jousta, joten eläkeikä on jatkuvassa neuvottelutilassa.


Eläkejärjestelmä mahdollistaa Ruotsissa myös joustavamman työn ja eläkkeellesiirtymisen rajan, kun töitä voi vähentää pikkuhiljaa kohti eläkkeelle pääsyä, ja näin vanhempia ihmisiä onkin työelämässä Suomea pitempään, vaikkakin osa-aikasina. Tämä ja manittu maahanmuutto pitää työlisyysastetta korkeana (yli 17% Ruotisn työvoimasta on maahanmuuttajia tai näitten jälkeläisä, sisältäen sen 500k suomalaista jotka hyädyttävä siis Ruotsin kansantaloutta).


Osa-aikatyön ja soisallietuuksien yhteensovittaminen on hoidettu joustavammin kuin täällä.


Asuntoihin ei pistetä koko omaisuutta kiinni, eli asuntoja maksetaan koko elämän ajan, jolloin kulutukseen jää enemmän rahaa. Asuntovelkapotti toki huolettaa hurreja, mutta täällä kiristetään vyötä, että asunto on maksettu 20 -30 vuodessa, kun ruattalaiset käy siemailemassa viiniä viinibaarissa ja makselevat asuntojaan 50 - 70 vuotta.


Terveudenhoito on pois kunnilta, jotka voi keskittyä muihin pavleuihin. Toki oikeistohallitusten ”raha seuraa potilasta” on ollut fiasko.

 

[TosiFani]

...Jos nyt verrataan vaikkapa Ruotsiin, jossa...

...on ns. vanhaa rahaa moninkerroin Suomeen verrattuna. Ruotsista löytyy selkeästi enemmän monikansallisten suuryritysten pääkonttoreita.

 

[kahden suunnan sentteri]

...on ns. vanhaa rahaa moninkerroin Suomeen verrattuna. Ruotsista löytyy selkeästi enemmän monikansallisten suuryritysten pääkonttoreita.

Eikö se juuri ilmennä erkun esiinnostamaa eroa bisnesosaamisessa? Siellä osataan takoa miljoonia myymällä samaa kamaa mitä muuallakin tehdään, me ollaan jouduttu aina innovoimaan niitä tavaroita jolloin ne menee hetken kaupaksi kunnes joku kopioi. Ei se vanha täältä meiltä puutu niistä syistä ole joita sinä olet Suomen ongelmiksi luetellut.

Ruotsalainen tuottaa vitun paskan huonekalun tai vaatteen eurolla jossain indokiinassa lapsityövoimalla ja myy sen kalliilla rikkaudenkipeille ryssille, espoolaisille ja muille nousukkaille hyvällä brändillä, suomalainen porvari itkee kun ay-liikkeen ja laiskojen luusereiden ja paisuneen julkisen sektorin takia ei kyetä täällä samaan.

 

[TosiFani]

Eikö se juuri ilmennä erkun esiinnostamaa eroa bisnesosaamisessa? Siellä osataan takoa miljoonia myymällä samaa kamaa mitä muuallakin tehdään, me ollaan jouduttu aina innovoimaan niitä tavaroita jolloin ne menee hetken kaupaksi kunnes joku kopioi. Ei se vanha täältä meiltä puutu niistä syistä ole joita sinä olet Suomen ongelmiksi luetellut...

Nyt kannattaa tutustua hieman Suomen historiaan ja miettiä sen jälkeen miksi Ruotsissa on vanhoja yrityksiä, jotka ovat jopa vuosisatojen ajan pystyneet kehittämään toimintaansa rauhassa.

 

[Tarinankertoja]

Nyt kannattaa tutustua hieman Suomen historiaan ja miettiä sen jälkeen miksi Ruotsissa on vanhoja yrityksiä, jotka ovat jopa vuosisatojen ajan pystyneet kehittämään toimintaansa rauhassa.

Nuo vanhan rahan ikiaikaiset ruotsalaisyritykset kuten IKEA, H&M ja mitä niitä nyt onkaan jo kunigaskunnan kunnian päivinä perust...

Nyt kannatta vähän tutustua Euroopan historiaan ja hakea kaikkia selityksiä sieltä. Sori, ei löydy, vaikka viitteellisesti näin voisikin ajatella.


Täysin sodassa raunioitettulla Saksalla menee hyvin. Sotiin täysin osallistumattomalla Ruotsilla menee hyvin. Täysin rauhassa maailmansodan melskeestä olleella Espanjalla, joka se vasta vanhaa rahaa onkin kahminut historiansa aikana, on talous kuralla.



Pää pensaaseen, Ruotis menestyy koska vanhat pääomat.


Vai teksikö ne sittenkin asioita jotenkin paremmin?

 

[kahden suunnan sentteri]

Nyt kannattaa tutustua hieman Suomen historiaan ja miettiä sen jälkeen miksi Ruotsissa on vanhoja yrityksiä, jotka ovat jopa vuosisatojen ajan pystyneet kehittämään toimintaansa rauhassa.

Edelleen, joku vanha raha tai eheä teollisuushistoria on aika huono syy sille, miksi ruotsalaiset pärjäävät kilpailluilla maailmanmarkkinoilla mutta me emme. Tässä on 70 vuotta soudettu kilpaa samassa kanaalissa ja tultu takamatkalta rinnalle, mutta ohi ei sitten kuitenkaan päästä vaikka vene on kevyempi. Porvari syyttelee kuitenkin sitä että vene ei ole tarpeeksi kevyt tai epäilee että joku joutuu nyt varmastikin soutamaan enemmän kuin toinen. Että jos lyhennettäs joidenkin airoja, venekin kevenis. Toki persu vetää vielä tyylikkäämmin katsoessaan naapurivenettä jossa neljä tummaa soutaa ja viides pureskelee khattia, ja todetessaan ettei me mitään tummia soutajia tähän veneeseen kyllä kaivata.

 

[TosiFani]

...Vai teksikö ne sittenkin asioita jotenkin paremmin?

En ole kieltänyt tätä, Suomessa ollaan laiskoteltu liian pitkään, Nokian luultiin olevan se Kalevalan Sampo.

Tässä keskustelussa mielipiteet vääristyvät, jos keskustelijat poimivat asioista omaa agendaansa puoltavat asiat. Ruotsi on saanut selkeän etulyöntiaseman maantieteellisella asemallaan, pitkällä rauhanajalla, selkeästi pidemmällä kultturilla ja rohkeudella. Me voimme ottaa joissain asioissa mallia Ruotsista, ei se silti poista sitä tosiasiaa, että heillä on parempi yhteys Euroopan päämarkkinoille maantieteellisen sijaintinsa takia ja enemmän sijoitettavia pääomia vanhan rahan ansiosta.

 

[erku]

Tässä keskustelussa mielipiteet vääristyvät, jos keskustelijat poimivat asioista omaa agendaansa puoltavat asiat. Ruotsi on saanut selkeän etulyöntiaseman maantieteellisella asemallaan, pitkällä rauhanajalla, selkeästi pidemmällä kultturilla ja rohkeudella. .

Minusta olisi ihan hyvä jos sinäkin ensin määrittelisit, että missä asiat on hyvin, mistä meidän kannattaa ottaa mallia ja mihin pitää pyrkiä. Viime aikoina on ollut nähtävissä sen suuntaista, että oikeistossa Viro on suosikkimaa, josta pitää ottaa mallia ja vasemmistossa taas painotetaan Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Tässä varmaankin tullaan siihen arvomaailmaeroon. Vasemmisto Suomessa haluaa säilyttää pohjoismaisen mallin ja oikeisto taas siirtyä anglosaksisempaan malliin. Tämäkin keskustelu osoittaa sen suuntaista aika hyvin. Kerrot kaiken miksi Ruotsi ei ole vertailukelpoinen, mutta melko kritiikittömästi kuitenkin suollat sitä samaa settiä, mitä kyllästymiseen saakka on kuunneltu EK:n ja Kansallisen Kokoomuksen puolelta.

 

[Tarinankertoja]

Mua kiinnostaa onnellisuustilastot. Yhteiskunta on olemassa siksi, että se luo jäsenilleen hyvinvointia ja onnellisuutta. Talous luo tälle pohjan, mutta tietyn tulotason jälkeen se tulojen määrän kasvu ei nosta onnellisuutta yhtenevästi, vaan muut asiat alkavat painottua. Onnellisuustilastojen kärjestä löytyy toistuvasti Tanska, Ruotsi, Norja, jep ja Suomi. Pohjoismainen hyvinvointimalli on perusta, jolle tän yhteiskunnan pitää rakentua. Kokoomuskin puhuu kauniita tästä, mutta jos tavoitteena on esim normien purku, niin se on selkeässä ristiriidassa ajatukseen yhteiskunnan palveluista joita on pakko normittaa, jotta ne ovat tasapuolisesti samoin oikeuksin kaikkien satavilla.


Kuulun itse ”menestyjiin”, joten Kokoomuslaine malli sopisi minulle henk. koht. ihan hyvin. Se vaan että historian valossa toisarvoisemmat yhteiskunnat ovat myös niitä vakaimpia, eli rahallisempia, on kuitenkin omaa taloudellista tilannettani tärkeämpi arvoja. Jostainhan yhteiskunnassa kertoo se, että näitä kiakkoviaratia ym. anarkisteja heiluu pitkin katuja (kuten osaltaan PS:n jytkykin). Se kielii eriarvoistumisesta, joka olis syytä lopettaa alkuunsa. Eriarvoistuminen on pitkin Eurooppaa saanut asenteet kovenemaan ja se taas on merkinnyt historian saatossa aina huonoja aikoja kaikille.


Piketyn havainto varallisuuden kasautumisesta länsimassa on otettava tosissaan. Kuin myös huomio siitä, että Ruotsissa kehitys on vähäisintä (verkkokeista USA, UK, Ranska, Ruotsi), ja että Ruotsissa mahdollisuus menestyä omalla työllään, eli yrittämällä, on tällä hetkellä parhaat.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kuulun itse ”menestyjiin”, joten Kokoomuslaine malli sopisi minulle henk. koht. ihan hyvin. Se vaan että historian valossa toisarvoisemmat yhteiskunnat ovat myös niitä vakaimpia, eli rahallisempia, on kuitenkin omaa taloudellista tilannettani tärkeämpi arvoja. Jostainhan yhteiskunnassa kertoo se, että näitä kiakkoviaratia ym. anarkisteja heiluu pitkin katuja (kuten osaltaan PS:n jytkykin). Se kielii eriarvoistumisesta, joka olis syytä lopettaa alkuunsa. Eriarvoistuminen on pitkin Eurooppaa saanut asenteet kovenemaan ja se taas on merkinnyt historian saatossa aina huonoja aikoja kaikille.

Ilmeisesti typotit tuon rahallisempia, mutta kuten viime aikaisista tutkimustuloksista olemme saaneet huomata, johtavat pienet tuloerot myös kansantaloudellisesti vauraampaan yhteiskuntaan.

Minullekin merkitsee yhteiskuntarauha, alemman kastin ihmisten subjektiviinen onnellisuus, ja sen semmoiset, joita pohjoismainen yhteiskuntamalli tuottaa, mutta ei tällaisia hömpötyksiä sitli kannata käyttää argumentteina keskusteluissa näiden palstan oikeistolaisten kanssa jotka kumartavat vain rahaa joka tietenkin on täällä vain heidän ahkeruutensa ansiosta. Heille kannattaa kertoa, että sulla ja sun tuntemilla ihmisillä on ens vuoskymmenellä enemmän massia kun annat siitä nyt vähän muillekin, se kun näyttäisi olevan tottakin. Ensin IMF tutki ettei tulonsiirto rikkailta köyhille ole hidastanut kasvua, ja nyt OECD tutki että tuloerot ovat hidastaneet kasvua.

Linkki vie Talouselämä-lehden uutiseen tuloerojen kasvun ja talouskasvun yhteydestä.

 

[TosiFani]

... Kerrot kaiken miksi Ruotsi ei ole vertailukelpoinen, mutta melko kritiikittömästi kuitenkin suollat sitä samaa settiä, mitä kyllästymiseen saakka on kuunneltu EK:n ja Kansallisen Kokoomuksen puolelta.

Monessa asiassa Ruotsi on vertailukelpoinen, mutta erilaisia muuttujia kannattaa ottaa huomioon. Minä en usko, että Suomessa työvoimavaltainen perusteollisuus menestyisi tulevaisuudenkaan Suomessa. Suomalainen työ ei ole enää niin laadukasta, että se olisi kilpailuetu. Toisaalta suomalainen työ on maailmalla kallista ja markkinat ovat merten takana. Tästä syystä Suomen tulee panostaa mm. erikoisosaamiseen, nopeuteen ja luotettavuuteen.

Ensimmäinen kappale ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomi on ajautumassa ennen näkemättömään lamaan. Työttömyys kasvaa, sitä ei tällä kertaa poisteta entisillä opeilla, rakenteita pitää ravistella. Julkinen sektori vaatii saneerauksen, sen on nähnyt sokea reettakin 80-luvulta saakka. Ikäluokat pienevät, vanhuusväestön määrä kasvaa, tarvitaan vähemmän opettajia, enemmän vanhustyöntekijöitä. Veronmaksajien vähentyessä, julkisen sektorin kuluja täytyy vähentää, velaksi ei voi määräänsä enempää elää. Kunnilla on yli 500 lakimääräistä tehtävää ja joka vuosi eduskunta säätää lisää. Näitä täytyy karsia raa´alla kädellä, koska ei ole rahaa. Eikä nyt puututa älyttömään byrokratiaan joka houkuttelee pimeään työhön tai sossuluukulle.

Tuleva hallitus käy luultavasti meidän sukupolven talvisodan, Kokoomus seuraa tätä luultavasti katsomosta ja heittele fiksuja kommentteja Sipilälle, Rinteelle ja Soinille.

PS. Täälläkin lainattu OECD:n raportti on saanut myös kritiikkiä, enkä ihmettele yhtään. Näin kasvatustieteilijänä tuntuu, että taloustiede ihan vastaavaa käsien heiluttelua ja alan auktoriteettien onnistumisprosentti on sama luokkaa PSihvosen analyysien kanssa. Kun tarpeeksi huutaa, niin joskus osuu kohdalle.

 

[kahden suunnan sentteri]

PS. Täälläkin lainattu OECD:n raportti on saanut myös kritiikkiä, enkä ihmettele yhtään. Näin kasvatustieteilijänä tuntuu, että taloustiede ihan vastaavaa käsien heiluttelua ja alan auktoriteettien onnistumisprosentti on sama luokkaa PSihvosen analyysien kanssa. Kun tarpeeksi huutaa, niin joskus osuu kohdalle.

En minäkään ihmettele että on saanut kritiikkiä, on se varmasti vaikea niellä, jos on tottunut ajattelemaan että tuloerot ovat hyvästä sillä ne motivoivat kilpailemaan paikasta auringossa ja tämän seurauksena syntyy toimeliaisuutta ja kasvua (ping @Pisin Kääpiö 186cm).

 

[TosiFani]

En minäkään ihmettele että on saanut kritiikkiä, on se varmasti vaikea niellä, jos on tottunut ajattelemaan että tuloerot ovat hyvästä sillä ne motivoivat kilpailemaan paikasta auringossa ja tämän seurauksena syntyy toimeliaisuutta ja kasvua (ping @Pisin Kääpiö 186cm).

Eli sinä olet lukenut kyseisen raportin ja uskot siihen ilman epäilyksen häivää??

 

[kahden suunnan sentteri]

Eli sinä olet lukenut kyseisen raportin ja uskot siihen ilman epäilyksen häivää??

Uskon kaikkeen tieteeseen ja tieteenomaiseen selvitykseen enemmän tai vähemmän "ilman epäilyksen häivää" kunnes se kumotaan uskottavamman selvityksen toimesta. Tämän ko. OECD:n raportin (4 sivua) olen lukenut, ja kuulisin mielelläni sitä sinun kritiikkiäsi jos se vaikka pakottaisi lukemaan myös taustatutkimuksen (65 s.), kuten hiljattain kävi viitatun IMF-tutkimuksen kanssa palstan oikeistoänkyröiden änkyröidessä vastaan huteralta pohjalta. Näin se ihminen oppii eikä tarvitse keskusteluissa tyytyä suosikkipoliitikoilta opittujen latteuksien toisteluun.

 

[TosiFani]

Uskon kaikkeen tieteeseen ja tieteenomaiseen selvitykseen enemmän tai vähemmän "ilman epäilyksen häivää" kunnes se kumotaan uskottavamman selvityksen toimesta. Tämän ko. OECD:n raportin (4 sivua) olen lukenut, ja kuulisin mielelläni sitä sinun kritiikkiäsi jos se vaikka pakottaisi lukemaan myös taustatutkimuksen (65 s.), kuten hiljattain kävi viitatun IMF-tutkimuksen kanssa palstan oikeistoänkyröiden änkyröidessä vastaan huteralta pohjalta. Näin se ihminen oppii eikä tarvitse keskusteluissa tyytyä suosikkipoliitikoilta opittujen latteuksien toisteluun.

Se mitä netistä nopeasti luin, liittyi tutkimuksen metadologiaan, joku väitti kyseistä tutkimusta kahden proffan mielipidekirjoitukseksi, eikä tieteelliseksi tutkimukseksi. Lisäksi tuloksia oli kuulemma tulkittu tarkoitushakuisesti, joidenkin maiden kohdalla tuloerot eivät olleetkaan vaikuttaneet talouteen, mutta tämä sivuutettiin. Minä en ole kyseistä artikkelia lukenut, kerroin vain somessa esiintyneestä kritiikistä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

En minäkään ihmettele että on saanut kritiikkiä, on se varmasti vaikea niellä, jos on tottunut ajattelemaan että tuloerot ovat hyvästä sillä ne motivoivat kilpailemaan paikasta auringossa ja tämän seurauksena syntyy toimeliaisuutta ja kasvua (ping @Pisin Kääpiö 186cm).

Johonkin pisteeseen saakka tuloerojen ilmeneminen on ihan normaali ja ehdottomasti toivottava asia, syistä jotka olen rautakangesta vääntänyt jo riittävän monta kertaa. Eikä tämän tarvitse olla jonkin OECD-paperin kanssa mitenkään ristiriidassa. Nämä eivät ole yksinomaan vastakkaisia asioita.

Jos tuloerot häipyvät lähelle minimiä, niin sehän tarkoittaa sitä ettei ahkerointi palkitse. Ei kannata ponnistella, kun siitä ei saa juuri enempää kuin lusmuilusta. Voi se tietysti tarkoittaa myös sitä, että sosialismi on lopulta voittanut. Silloin kukaan ei tienaa paljon paskaakaan, ja kaikilla menee suunnilleen yhtä huonosti.

 

[Tarinankertoja]

. Minä en usko, että Suomessa työvoimavaltainen perusteollisuus menestyisi tulevaisuudenkaan Suomessa. Suomalainen työ ei ole enää niin laadukasta, että se olisi kilpailuetu. Toisaalta suomalainen työ on maailmalla kallista ja markkinat ovat merten takana. Tästä syystä Suomen tulee panostaa mm. erikoisosaamiseen, nopeuteen ja luotettavuuteen.

No shit scherlok. Mutta vanhaa teollisuusrakennetta oikeisto on pönkittämässä ja tukemassa yhteisrintamassa demarien kanssa. Viimesin älyvapaa ydinmyllypäätös anto kovimmin kasvavan teollisuusmarkkinan vapaaehtosesti saksalaisille ja hurreille.

Teollinen toiminta kokee murroksen 3D tulostuksen vallatessa tuotannon ja yksilöllisen tuotteen tullessa tätäkautta länsimaisen kuluttajan ostoslistalle.

Mitä kokkarit ja demarit tän havainnon edessä tekee? Siis asian josta jo Ollila etc ennustelevat tulevaisuuden mahdollisuuksia? Nipistämällä koulutuksesta ja kurjistamalla kotimarkkinoita, eli niitä paikallisen innovastiopoolin tärkeimpiä tekijöitä.

Niissä menestyvissä EU maissa oikeisto tuntuu olevan koulutetumpaa ja tulevaisuuteen kattovampaa porukkaaa, kuin tää suomalainen kouluttamattomista pienyrittäjistä koostuva kokoomusydin, joka viittaa kintaalla kun Kone ym. koittaa puhua hiilivapaan Helsingin tuomasta teknologiaedusta mutta hurraa vanhakantaselle paperitehdasta pyörittään tarkotetulle fennovoimalalle.

Sivistynyt oikeisto ois kiva ylläri saada Suomeenkin.

 

[kahden suunnan sentteri]

Johonkin pisteeseen saakka tuloerojen ilmeneminen on ihan normaali ja ehdottomasti toivottava asia, syistä jotka olen rautakangesta vääntänyt jo riittävän monta kertaa. Eikä tämän tarvitse olla jonkin OECD-paperin kanssa mitenkään ristiriidassa. Nämä eivät ole yksinomaan vastakkaisia asioita.

Jos tuloerot häipyvät lähelle minimiä, niin sehän tarkoittaa sitä ettei ahkerointi palkitse. Ei kannata ponnistella, kun siitä ei saa juuri enempää kuin lusmuilusta.

Olet aivan oikeassa, tämähän on itsestään selvää eikä suinkaan rautakangesta tarvitse vääntää, on mennyt perille alusta asti. Ei silti kuitenkaan kovin kiinnostavaa, sillä tällaisia raja-arvoja joiden jälkeen teoriasi muuttuu totuudeksi emme ole hätyytelleet, emmekä taatusti ole hätyyttelemässäkään mikäli tuloeroja kasvattavan politiikan (esim. Ahon hallituksen [kesk, kok, rkp, kd] pääomaverouudistus) annetaan jatkua, ja senhän tietysti annetaan mikäli porvareilta kysytään. Viimeksi tänään päällepäsmäri EK hoki lehdessä samaa mantraansa, ja kukas muukaan siellä julkistamistilaisuudessa oli viisastelemassa näistä "vaikeista, vastuullisista, välttämättömistä, jne" päätöksistä kuin Aho itse. Kiinnostavampaa on minusta tarkastella näitä reaalimaailmaan pohjautuvia selvityksiä kuin talousteoreettisia itsestäänselvyyksiä jotka pätevät joidenkin raja-arvojen jälkeen joihin emme reaalimaailmassa vielä koskaan ole törmänneet.

 

[dana77]

Minusta mielenkiintoinen kysymys on, siinä että mikä tai mitkä ovat mekanismit joiden perusteella tämän väitteen väitetään olevan totta. Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?

 

[Tarinankertoja]

Virosta tarkemmin, tuosta yrittäjäin onnelasta


Työnantajien manaamat palkan sivukulut eli eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut ovat Virossa 33 % palkasta, Suomessa 24 %. Mutta palkat ovat pienet. Virossa tilastollinen keskipalkka 2013 oli 930 euroa kuukaudessa, mutta monissa ammateissa jäädään alle 600 euroon. Vähimmäispalkka on 390 euroa. Veroja kaikki maksavat 21 % – oli tuloja sitten minimi tai miljoona kuussa.

sireeni.kailottaa.fi/mallia-viron-talousihmeesta/

 

[Edustaja]

Minusta mielenkiintoinen kysymys on, siinä että mikä tai mitkä ovat mekanismit joiden perusteella tämän väitteen väitetään olevan totta. Yhteiskunnassa on kiistatta kohtuullinen joukko ihmisiä, joita ei työnteko kiinnosta mikäli verot vievät siitä oikeutettua suuremmaksi koetun osuuden. He siis mieluummin vähentävät työntekoa eli vaihtavat lomat vapaiksi, jättävät ylityöt tekemättä jne jne. Onko siis niin, että tällainen vähempi työnteko ja sitämyötä verokertymän lasku ei kansantaloutta rasita vai onko niin, että lisääntynyt lepoaika lisääkin itseasiassa tehokkuutta/innovaatiota vai onko koko väite perusteeton?

Tällainen kehityshän olisi itseasiassa kannatettavaa ja järkevääkin. Mikäli samaan aikaan suuri joukko hyvä- ja keskituloisia, miksei pienempituloisiakin, alkaisi vähentämään työntekoa vapaaehtoisesti, pitäisi joidenkin muiden tehdä nuo rästiin jääneet työt. Se taas pienentäisi työttömyyttä, mikä taas vähentäisi tarvetta maksaa erilaisia sosiaalitukia ja valtiontalouskin sitä kautta kohenisi.

 

[erku]

Virosta tarkemmin, tuosta yrittäjäin onnelasta

Ylen viikon takaisessa yrittäjäillassahan tuota Viroa hehkutettiin oikein olan takaa. Kun sitten yksi peliyrittäjä koetti tuoda esiin näitä Viron mallin huonoja puolia ja puolustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia, niin johan yksi iäkkäämpi yrittäjä ehti hyökkäämään henkilökohtaisuuksilla takaisin. Tuon illan perusteella suomalaisten yrittäjien näkemys kansantaloudesta ja sen hoitamisesta tuntuu olevan paitsi hyvin erilainen suhteessa valtaväestöön, myös sen ymmärrys tuntuu olevan keskinkertaista tasoa..