Entä oliko niiden vasemmistopoliitikkojen työ, jonka tuloksena Suomeen saatiin Kokoomuksen
vastustuksesta huolimatta peruskoulu, jota Kokoomuskin tänä päivänä
pitää suomalaisen hyvinvoinnin (jolla oikeistossa on tyypillisesti viitattu kansantalouden kokonaistuotantoon) kivijalkana, tuottavaa työtä? Voisi ainakin olettaa että tuotannon kivijalan luomista pidettäisiin tuottavana toimintana.
Pitäisi ensin laskea yhteen vasemmistopoliitikkojen ajankäytön ja aikaansaannosten vaikutukset. On siellä vasemmistossa käytetty aikaa mm. EEC-sopimuksen vastustamiseen jnnp. Vähänkö olisi tuottavaa työtä laskea tällainen rätinki.
Peruskoulun idea on oikein hyvä, mutta toteutuksessa on vielä parannettavaa. Nythän siellä juostaan suunnilleen samanmuotoinen sivistyssetti yhdeksässä vuodessa läpi, fiksummat paremmin ja dorkemmat huonommin tuloksin. Koneiston aikaa käytetään erityisen paljon perässävedettävien hinaamiseen, mikä ei ole tietenkään hukkaanheitettyä joka suhteessa, jos tällä saadaan potentiaalisesta velliperseestäkin jonkinmoinen veronmaksaja. Sen sijaan penaalin terävimpiä kyniä ei hiota vieläkin terävämmiksi. Heikoimpien kohdalla yhteyttämisen opiskelu, saksan datiivit ja epäyhtälöt menevät hukkaan. Niin meni Nykäsen Matillakin kertotaulun tankkaaminen, mutta onneksi mies älysi pysyä talvet mäessä. Ei olisi Matista tullut olympiavoittajaa eikä suoraan sanoen paljon mitään muutakaan, jos hän olisi jättänyt mäkipyrinnöt vähemmälle ja keskittynyt opiskelemaan jakokulman käyttöä talvet läpeensä.
Lisäksi on valittaen todettava, ettei peruskoulu valmista perustyynejä ja -taunoja kuliammatteihin, kuten kengänplankkaajiksi ja palvelijoiksi. Tuohon riittäisi vähempikin kuin 9-vuotinen puurtaminen. Joistakin tyypeistä näkee jo ekalla luokalla matkan päähän, että niillä riittää humeeti vain kuliksi.
Osapuilleen ala-asteen verran peruskoulua riittäisi varmistamaan, että kuli osaa lukea, kirjoittaa ja laskea sen verran, että hankituilla taidoilla pärjää palvelushommissa. Päälle 1-2 vuotta työssäoppimista, ja avot, näin on työmarkkinoiden käyttöön syntynyt kohtuuhinnalla ja ripeästi ehta kuli.
Suomessa kulien ammattikunnan syntymisen estää tietenkin jo minimipalkkoja määräävä pykälikkö, jonka takia kulihommiin ei oikein voi palkata ketään. Voisin heti työllistää sisäkön, puutarhurin ja apukokin, jos hinta olisi oikea ja lakien mukaisen palkkaamisen edellytyksenä oleva byrokratia olisi oikeissa mittasuhteissa.
Jos jatkan kulipohdintaa yhteiskunnallisen infran tasolla, niin kulit voisivat asua mainiosti kulikaupunginosissa. Siellä olisi kulien omia edullisia kauppoja ja riittävän standardin mukaan rakennettuja betonikerrostaloja, joissa on tilaa noin 7-8 neliömetriä per kuli. Tuo on rutkasti enemmän kuin pula-ajan Helsingin hellahuoneissa, mutta riittävästi, niin kantasuomalaisille kuin ulkomailta kuleiksi tuleville. Kulikaupunginosasta lähtisi sitten reittibusseja viemään kuleja askareisiinsa ympäri kaupunkia, jossa on viljalti töitä palvelushommissa viihtyville. Ja illalla samat bussit kuskaisivat kulit takaisin kodin lämpöön.
