Mainos

Kokoomus

  • 1 600 918
  • 13 080

Tuamas

Jäsen
Paitsi että tappiollistakin tulosta tekevillä firmoilla tuo vähentää verotettavaa tuloa, koska tappiot ovat vähennettävissä tulevien tilikausien voitoista. Eli erku on poikkeuksellisesti tässä jopa lähempänä oikeaa, paitsi kiinteistönvälittäjä-esimerkissään joka on tuubaa.

Avainkysymyshän tässä on, liittyvätkö yrittäjäjärjestöjen jäsenmaksut niin elimellisesti liiketoimintaan, että ne pitäisi saada vähentää verotuksessa. Sama juttu ay-jäsenmaksujen kanssa.

Mielestäni nykyaikana valtio tukee noin turhia instansseja poikkeuksellisen paljon verovähennyskelpoisuuden kautta. Nähdäkseni tässä olisi ensimmäisiä järkeviä karsintakohteita molemmat. Valtiolle merkittävä määrä lisätuloja ilman mitään vahinkoa mihinkään suuntaan.

Edit.
Ajatusvirhe.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli yhteiskunnan heikomman aineksen kyykytys vahvempien toimesta on ok, ja mahdollisuus maksimaaliseen vaurastumiseen on tärkeämpi tavoite kuin inhimilliset mittarit kuten yhteiskunnan sivistys ja terveys, niin sitten markkinatalouden kannattaa olla mahdollisimman vapaata sellaista.
Paitsi, notta kyykyttäjät ja kyykytettävät asettuvat eri tavoin kuin tuossa hahmottelet.
Toinen yksilö poimii puusta omenat, kantaa ne torille, kasaa katoksen ja myy ompot, kun toinen yksilö makoilee puun alla, kääntää kylkeään, sukii viiksiään ja piereskelee. Yhteiskunta tulee tässä kohtaa kuvioon mukaan ja siirtää osan omenamiehen toimeliaisuuden tuloksista pieru-ukolle. Mielestäni kyykyttäjä-kyykytettävä-kuvio muodostuu eri tavoin kuin hahmottelet tuossa.
Sitten yhteiskunnan taholta keksitään, että kasvatetaan pieru-ukon tuloja ja keksitään hänelle fantsua puuhasteltavaa, kuten omenapuiden lehtien järjestämistä kivoihin kuvioihin. Omenamiehen saama osuus ahkeroinnistaan pienenee ja samanaikaisesti torille ilmestyy toinen omenamies, jolla ei ole vastaavia rasitteita yritystoiminnalleen. Hän voi pitää omppojen hinnat edullisempina ja näin ollen ompot käyvät kaupaksi. Tarinamme alkuperäisen omenamiehen yritys käy kannattamattomaksi yhteiskunnan luomien rasitteiden vuoksi.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kaikki kunnia yleville päämäärille, mutta en usko laajojen kansankerrosten motivoituvan yhteishyvän rakentamisen ilosta tekemään pitkää päivää ja innovoimaan.

Kyllä ruotsalaiset ovat rakentaneet "kansankodin" yhteistuumin, samoin Suomi hyvinvointivaltionsa. Eli kyllä oikeudenmukasiuus yhteiskunnassa motivoi ihan siinä missä se rahakin. Rahalla kun ei voi mitata kaikkea:

HS;n juttu Professori Juho Saaren näkemyksestä sosiaalipolitiikan merkityksestä:



Pekka Kuusi perusteli hyvinvointivaltion tarpeen varsin taloustieteellisesti. Vaurastuakseen valtion täytyy jakaa resursseja kaikkein köyhimmille, jotta saataisiin lisää kuluttajia ja veronmaksajia. Anna työttömälle kengät, niin hän menee töihin ja valtio saa verotuloja, oli idea yksinkertaistettuna.

Kyllä Saarikin tällaisen puheen osaa. Hän siteeraa tutkimuksia, joiden mukaan eriarvoistuminen tulee kaikille kalliiksi.

Mutta talouden kielelle käännettyyn puheeseen sisältyy vaara: se, että poliitikot kuvittelevat talouskasvun ratkaisevan kaikkien ihmisten ongelmat.

"Hallitukset ovat vuodesta 1995 lähtien jokaisessa välikysymyskeskustelussa todenneet, että työ on parasta sosiaaliturvaa. On riski, ettemme pidä huolta niistä, jotka eivät pärjää työmarkkinoilla."
 
Rahalla kun ei voi mitata kaikkea:
Rahalla ei voi kaikkea mitata, mutta kovasti sen puutetta porataan.

Anna työttömälle kengät, niin hän menee töihin ja valtio saa verotuloja, oli idea yksinkertaistettuna.
Suomessa ongelma tuskin on kenkien, koulutustarjonnan tai mahdollisuuksien puutteessa.

Ja leipäjonot ilmentävät kansakunnan köyhyyttä siinä kuin ämpärijonotkin. Jos jotain saa ilmaiseksi ja on aikaa jonottaa, niin silloin osa porukasta jonottaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tässähän pitäisi ilmeisesti käydä keskustelua siitä, onko nämä jäsenmaksut tulonhankkimiskuluja vai ei. Eli onko työantaja- tai yrittäjäjärjestöjen jäsenyys välttämättöntä yritykselle ja vastaavasti onko ammattiyhdistyksen jäsenyys välttämätöntä työntekijälle. Mielestäni molempiin vastaus on ei eli molemmat voitaisiin poistaa.
Tämä välttämättömyys ei ole kriteeri vähennysoikeudelle (tai edes se, että onko jostain menosta tosiasiallista hyötyä liiketoiminnalle). Jos kaikki jäsenmaksut määritellään kategoriseksi sellaisiksi kuluiksi, että niitä ei voi vähentää, niin EK voi muuttaa tulonhankintamallinsa sellaiseksi, että heidän palvelut ovat maksullisia palveluilta joita yritykset ostavat ja tämän jälkeen ne voidaan taas vähentää. Toki tästä voisi seurata se, että ne muuttuisivat alvillisiksi.

Isoin juridinen ero työntekijöiden ja yritysten jäsenmaksujen kanssa on, että työntekijöiden kohdalla jäsenmaksut ovat työmatkavähennysten lisäksi niitä harvoja poikkeuksia, jotka työntekijä voi verotuksestaan vähentää. Yritykset taas lähtökohtaisesti voivat vähentää menonsa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
 
Paitsi, notta kyykyttäjät ja kyykytettävät asettuvat eri tavoin kuin tuossa hahmottelet.
Toinen yksilö poimii puusta omenat, kantaa ne torille, kasaa katoksen ja myy ompot, kun toinen yksilö makoilee puun alla, kääntää kylkeään, sukii viiksiään ja piereskelee. Yhteiskunta tulee tässä kohtaa kuvioon mukaan ja siirtää osan omenamiehen toimeliaisuuden tuloksista pieru-ukolle. Mielestäni kyykyttäjä-kyykytettävä-kuvio muodostuu eri tavoin kuin hahmottelet tuossa.
Sitten yhteiskunnan taholta keksitään, että kasvatetaan pieru-ukon tuloja ja keksitään hänelle fantsua puuhasteltavaa, kuten omenapuiden lehtien järjestämistä kivoihin kuvioihin. Omenamiehen saama osuus ahkeroinnistaan pienenee ja samanaikaisesti torille ilmestyy toinen omenamies, jolla ei ole vastaavia rasitteita yritystoiminnalleen. Hän voi pitää omppojen hinnat edullisempina ja näin ollen ompot käyvät kaupaksi. Tarinamme alkuperäisen omenamiehen yritys käy kannattamattomaksi yhteiskunnan luomien rasitteiden vuoksi.
Ymmärrän että joidenkin ihmisten laiskottelu on sinulle ideologinen punainen vaate, mutta jos taas laskeudutaan sieltä ideologian pilvilinnoista tarkastelemaan tätä ihka oikeaa reaalimaailmaa, niin voidaan huomata että sosiaaliturvan hyväksikäyttö ei ole sen kokoluokan ongelma että sitä voisi käyttää järkiperusteena sosiaaliturvan heikentämiseen.

Kyllä on kateellista porukkaa siellä oikealla, jos siellä oikeasti 10v vallanpidon jälkeen tuntuu siltä että luuserit kyykyttää.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kyllä ruotsalaiset ovat rakentaneet "kansankodin" yhteistuumin, samoin Suomi hyvinvointivaltionsa. Eli kyllä oikeudenmukasiuus yhteiskunnassa motivoi ihan siinä missä se rahakin.
Kyllä vain, mutta aivan tästä ei ollut edellä kyse.

Minusta absoluuttinen köyhyys on pahempi asia kuin se, että jollakulla sattuu olemaan isot tulot, josta jo ammennetaan hyvinvointia myös vähäosaisille ja kustannetaan pitkälle yhteiskunnan toimintaa muutenkin. Oikeudenmukaisuus on tietenkin myös subjektiivinen asia. Joku varmaan on ihan oikeasti sitä mieltä, että köyhillä saa mennä jopa huonommin kuin nyt, kunhan vain varmistetaan se, ettei kenelläkään mene liian hyvin. Tuo on sairasta. Yhdet käkkivät leipäjonoissa ja toiset räkälöissä kuluttamassa harkinnanvaraisiaan, ja joidenkin mielestä ratkaisu ongelmaan se, että hävitetään tuloerot ja lyödään maksumiehinä toimivaa jengiä kuin vierasta sikaa. Ei tuo kuulosta minun mielestäni sen enempää järkevältä kuin oikeudenmukaiseltakaan.

Pitäisi paremminkin kannustaa kyvykästä kansanosaa tekemään enemmän fyffeä, josta sitten syntyisi verotettavaa. Räkälän tyyppejä on vaikea motivoida tuottamaan yhteiskunnalle veroeuroja, kun monella ei ole paljoakaan annettavaa työmarkkinoille. Sen sijaan valmiiksi kyvykästä porukkaa ei ole vaikea motivoida kasvattamaan produktiivisuuttaan ja tuomaan lisää veroeuroja yhteiseen pottiin, jos tähän kannustetaan.

On ihan selvää, että yhteiskunta hyötyy monella tavalla huonosti omillaan pärjäävien auttamisesta. Ei vähiten sitä kautta, että vähäosaisuutta torjumalla tuetaan yhteiskuntarauhan säilymistä, mutta ehdottomasti myös siksi, että näin annetaan mahdollisimman monelle eväät päästä elämässään eteenpäin. Jokaiselle ei voi järjestää yhdenveroisia edellytyksiä ponnistaa vahvemmalle oksalle, mutta edellytykset kuitenkin. On ainakin mahdollisuuksia. Sille ei voi mitään jos nämä mahdollisuudet käytetään kerta toisensa jälkeen huonosti, mutta kyllä niitä osataan hyödyntääkin.

Oikeudenmukaisuuden käsite on joiltakin osin subjektiivinen. En koe minkäänlaisena ongelmana sitä, että jotkut poikkeuksellisen ahkerat, taitavat ja jopa onnekkaat ihmiset onnistuvat keräämään suuria varallisuuksia. Tässä on tietenkin oletuksena, että heidän varakoitumisensa tuottaa välittömien ja välillisten verojen muodossa yhteistä hyvää myös muualle yhteiskuntaan, vähentäen omalta osaltaan absoluuttista köyhyyttä yhteiskunnassa. Varakoituminen ja menestys draivaavat monia kyvykkäitä ihmisiä. On yhteiskunnan ja myös sen vähäosaisten etu, että yhteiskunta kannustaa yksilöitä tekemään tulosta ja tätä kautta myös vaurastumaan. Kyllä tällainen malli on minun mielestäni paljon oikeudenmukaisempi ja kannatettavampi, kuin se että kaikilla on kurjuutta ja näköalattomuutta tasan yhtä paljon.
 
En eritellyt tuossa sosiaaliturvan hyväksikäyttöä. Tarinan pieru-ukko elää sosiaaliturvan varassa maatessaan siellä omenapuun juurella. Tarinan edetessä hänet voidaan nähdä vaikkapa tukitaiteilijana, sukupuolen tutkijana tai apulaiskaupunginjohtajana. Omenayrittäjän elinkeinolle olisi parempi, että pieru-ukko pysyisi siellä omenapuun juurella kuin se, että hänelle keksitään fantsua "hyvinvointitekemistä", joka on kustannuksiltaan kallimpaa ja tuhoaa omenayrittäjän elinkeinon.

Sen sijaan, että omenyrittäjän kontolle lankeaa ahkerointi ja hyvinvoinnin rakentaminen muille tilanne voisi olla myös toisin. Hänet voisi vapauttaa - ainakin osittain - rakentamasta hyvinvointia muille ja noin kertyneillä säästöillä hänellekin voisi aueta mahdollisuus saada nauttia rakentamastaan hyvinvoinnista. Istuskella laiturin nokassa merta katsellen ja lokkien laulua kuunnellen, merituulen vilvoittaessa raskaan työn raiskaamia uurteisia kasvoja.
 
Sen sijaan, että omenyrittäjän kontolle lankeaa ahkerointi ja hyvinvoinnin rakentaminen muille tilanne voisi olla myös toisin. Hänet voisi vapauttaa - ainakin osittain - rakentamasta hyvinvointia muille ja noin kertyneillä säästöillä hänellekin voisi aueta mahdollisuus saada nauttia rakentamastaan hyvinvoinnista. Istuskella laiturin nokassa merta katsellen ja lokkien laulua kuunnellen, merituulen vilvoittaessa raskaan työn raiskaamia uurteisia kasvoja.
Maissa, joissa omenayrittäjät eivät rakenna hyvinvointia muille, myös omenayrittäjät itse voivat huonommin, eli esim. ovat sairaampia (Disease and disadvantage in the United States and in En... [JAMA. 2006] - PubMed - NCBI). Se johtuu siitä, etteivät omenayrittäjät elä arkeaan tyhjiössä, vaan YHTEISkunnassa, jossa ollaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Samalla tavalla kuin hyvinvointi leviää ja jakautuu yhteiskunnassa, jakautuu myös pahoinvointi.
 
Maissa, joissa omenayrittäjät eivät rakenna hyvinvointia muille, myös omenayrittäjät itse voivat huonommin, eli esim. ovat sairaampia (Disease and disadvantage in the United States and in En... [JAMA. 2006] - PubMed - NCBI). Se johtuu siitä, etteivät omenayrittäjät elä arkeaan tyhjiössä, vaan YHTEISkunnassa, jossa ollaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Samalla tavalla kuin hyvinvointi leviää ja jakautuu yhteiskunnassa, jakautuu myös pahoinvointi.
Kysymys onkin siitä, missä määrin omenayrittäjän vastuulle pitää langettaa pahan mielen karkottaminen pieru-ukon mielestä. Mielestäni Suomessa hänen taakkansa on liian suuri ja siksi hänenlaisiaan toimeliaita ei ole niin paljon kuin olisi suotavaa. Pitäisi luoda olosuhteet, jossa toiminta olisi kannattavampaa.

Virossa työttömyys on 5%, Suomessa +8%. Ja vielä olennaisempaa olisi lisätä työttömyyslukuihin myös julkisen sektorin palkolliset ja verrata lukuja sitten.
 
Kysymys onkin siitä, missä määrin omenayrittäjän vastuulle pitää langettaa pahan mielen karkottaminen pieru-ukon mielestä. Mielestäni Suomessa hänen taakkansa on liian suuri ja siksi hänenlaisiaan toimeliaita ei ole niin paljon kuin olisi suotavaa. Pitäisi luoda olosuhteet, jossa toiminta olisi kannattavampaa.
Kyllähän sinun mielipiteesi on tullut jo varsin selväksi. Jotta päästäisiin keskustelussa tältä perusarvoja jankkaavalta tasolta, johon me eri perusarvot omaavina helposti juutumme, tulisi sinun mielipiteesi lisäksi esittää niille jokin konkreettinen peruste eli käytännössä jokin todiste siitä että omenakauppiaita ei ole niin paljon kuin suotavaa.

Itse olen esittänyt tässä ketjussa (IMF:n tutkimus, kiitos Daespoo), että omaisuuden verottamisen rikkailta köyhille ei ole osoitettu hidastavan talouskasvua. Toki se mikä pätee useiden maiden laajemmassa tarkastelujoukossa kun Suomi on mukana ei välttämättä tarkoita että sama pätisi Suomessa yksinään. Kuitenkin siitä voisi hätäisesti päätellä että ideologisesti looginen mielipiteesi omenakauppiaan taakasta ei ihan pidä paikkaansa tosielämässä, ainakin ellet tuo pöytään jotain muitakin perusteita kuin että satut vaan olemaan tätä mieltä.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
En eritellyt tuossa sosiaaliturvan hyväksikäyttöä. Tarinan pieru-ukko elää sosiaaliturvan varassa maatessaan siellä omenapuun juurella. Tarinan edetessä hänet voidaan nähdä vaikkapa tukitaiteilijana, sukupuolen tutkijana tai apulaiskaupunginjohtajana. Omenayrittäjän elinkeinolle olisi parempi, että pieru-ukko pysyisi siellä omenapuun juurella kuin se, että hänelle keksitään fantsua "hyvinvointitekemistä", joka on kustannuksiltaan kallimpaa ja tuhoaa omenayrittäjän elinkeinon.
.........
Ja vielä olennaisempaa olisi lisätä työttömyyslukuihin myös julkisen sektorin palkolliset ja verrata lukuja sitten.

Meinaatko, että tämä omenayrittäjä olisi vaikkapa Björn Wahlroos ja nämä pieru-ukot taas poliiseja, opettajia ja lääkäreitä? Kuka istuu laiturin nokassa merta katsellen? Heh, näiden juttujen täytyy olla kieli poskessa kirjoitettu.

Mitä tulee vaikkapa pitkäaikaistyöttömien kadehtimiseen, niin monikos kadehtijoista haluaisi sellaiseen tilanteeseen oikeasti itsensä? Noin niin kuin että elintaso putoaisi dramaattisesti puhumattakaan muista työttömyyden haittavaikutuksista.

En minä ainakaan, siksi en todellakaan kadehdi. Ja kun työttömyys nykyisessä yhteiskunnassa ei vain yksinkertaisesti johdu työntekijän työhaluttomuudesta vaan siitä että niitä työpaikkoja on yksinkertaisesti rajattu määrä. Täydellistä pilkkaa tämänkin taantuman takia irtisanottuja kohtaan.

P.S. Virossakin ollaan havahduttu siihen, että hyvinvointivaltio on lopulta parempi vaihtoehto kuin amerikkalainen (tai venäläinen!) unelma. Sosiaalidemokraatit ovat gallupeissa suurin puolue ja progressiiviseen verotukseen siirtymisestä keskustellaan - sen lisäksi että lapsilisiä korotettiin nykyhallituksen toimesta roimasti (lähtötason ollessa tietysti hirvittävän alhainen).
 
eli käytännössä jokin todiste siitä että omenakauppiaita ei ole niin paljon kuin suotavaa.
Tässä yhteydessä nimikkeen omenakauppias alle sijoitetaan nettomaksajat eli ne jotka yhteiskunnan laskut kuittaavat.

Itse olen esittänyt tässä ketjussa (IMF:n tutkimus, kiitos Daespoo), että omaisuuden verottamisen rikkailta köyhille ei ole osoitettu hidastavan talouskasvua.
Vastaavasti voisi esittää esimerkiksi, että tuloerojen kasvun myötä elinajanodote on kasvanut kaikissa viidessä tuloluokassa.
http://www.laakarilehti.fi/files/lehdisto/SLL482011-tarkiainen.pdf
 

rosnäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Toki ero tulee siinä että palkansaaja saa vähentää 100 % jäsenmaksustaan maksettavista veroista, kun taasen yritys saa vähentää jäsenmaksun verran verotettavaa tuloaan.

Eli tosiasiallinen suhteellinen hyöty on esim. yhteisöillä viideosa palkansaajaan verrattuna.

Tuloverolaki 95 §:
"Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan:
---
2) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut;"
 
Tässä yhteydessä nimikkeen omenakauppias alle sijoitetaan nettomaksajat eli ne jotka yhteiskunnan laskut kuittaavat.


Vastaavasti voisi esittää esimerkiksi, että tuloerojen kasvun myötä elinajanodote on kasvanut kaikissa viidessä tuloluokassa.
http://www.laakarilehti.fi/files/lehdisto/SLL482011-tarkiainen.pdf
Voithan sinä esittää vaikka mitä, mutta nyt olisin kiinnostunut jostain mikä osoittaisi että se, ettei Suomessa nettomaksajia ole niin paljon kuin on suotavaa (mikä muuten on tämä suotava taso?), johtuu siitä että heidän verotaakkansa on liian raskas, niin kuin väitit.
 
Meinaatko, että tämä omenayrittäjä olisi vaikkapa Björn Wahlroos ja nämä pieru-ukot taas poliiseja, opettajia ja lääkäreitä? Kuka istuu laiturin nokassa merta katsellen?
Pieru-ukot ovat esimerkiksi sukupuolen- ja muitahömppätutkijoita, Ylen toimittajia, kirjastotyöntekijöitä jne. jne.

Mitä tulee vaikkapa pitkäaikaistyöttömien kadehtimiseen, niin monikos kadehtijoista haluaisi sellaiseen tilanteeseen oikeasti itsensä?
Ei kysymys ole mistään kadehtimisesta. Kysymys on siitä, että Helsingissä saa 1 100-1 200€uron bruttotulot kuukaudessa. Kelpo elintaso verrattuna verrokkimaihin, kuten Viro tai Puola. Jotta EU toimisi nykyistä paremmin, pitäisi tällaiset epäkohdat saada korjattua.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Meinaatko, että tämä omenayrittäjä olisi vaikkapa Björn Wahlroos ja nämä pieru-ukot taas poliiseja, opettajia ja lääkäreitä? Kuka istuu laiturin nokassa merta katsellen? Heh, näiden juttujen täytyy olla kieli poskessa kirjoitettu.

Omenayrittäjä voi olla vaikka sellainen yhteiskunnan tukipilari ja pyörien pyörittäjä, joka kilpailee muita alansa kotimaisia työntekijöitä käyttäviä yrittäjiä vastaan ulkomaisella halpatyövoimalla. Siis keikkamiehillä, jotka maksavat veronsa ulkomaille, jonne he kärräävät vielä suomalaisten veronmaksajien kustantamat lapsilisätkin ja luistelee käytännössä kokonaan pieru-ukkojen elättämisestä. Samainen omenayrittäjä muistaa kuitenkin joka käänteessä ruikuttaa yrittämisen vaikeudesta, verotuksen ankaruudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, sekä kilpailun kireydestä.
 
Voithan sinä esittää vaikka mitä, mutta nyt olisin kiinnostunut jostain mikä osoittaisi että se, ettei Suomessa nettomaksajia ole niin paljon kuin on suotavaa (mikä muuten on tämä suotava taso?), johtuu siitä että heidän verotaakkansa on liian raskas, niin kuin väitit.
Suotavaa olisi, että mahdollisimman moni olisi nettomaksaja.
Yhteiskunnan velkaantuminen lie yksi oire siitä, että tuottajia - jyvän kantajia ei ole tarpeeksi nisun kulutukseen nähden.
Myös se, että suomalaisyritykset menettävät Suomen markkinoilla osuuksiaan virolaisille on seurausta siitä, että suomalaisyritysten kulupuoli on liian raskas.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Yksi iso ongelma tähän edelliseen liittyen, isot yritykset tuovat "ulkopuolista" rahaa Suomeen. Sitten pienyrittäjät taistelevat tästä uudesta rahasta keskenään. Pienten yritysten pitäisi myös saada tuotua lisää rahaa kansantalouteen (lisää rahaa kansantalouteen ei kauheasti tule toimimalla pelkästään Suomen sisällä). Isolla osalla pienyrittäjiä homma on nollasumma-peliä. Sata tonnia toisella tarkoittaa sataa tonnia pois muilta.

Tai vaihtoehtoisesti tuo "ulkopuolelta" tuleva raha pitäisi saada isommissa määrin takaisin kansantalouden kiertoon, nykyisillä valtion toimilla pieni osa päätyy kunnolla takaisin ja osa tuntuu katoavan matkalla (ei pitäisi olla mahdollista, mutta tältä vaikuttaa).

Pidemmän päälle tämä pienten yritysten välillä oleva kannibalismi saadaan loppumaan ainoastaan lisäämällä vientiä ja vapauttamalla viennistä saatuja varoja tehokkaammin käyttöön.

Tästä seuraa loppujen lopuksi lisää työtä Suomessa, joka lisää taas nettomaksajien osuutta, joka taas lisää pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia (ainakin syyllistäminen vähentyy kun kansalla menee paremmin).

Jos lähdetään vielä lisää tasaamaan tuloeroja, niin kuka haluaa ottaa mahdollisella marginaalisella rahallisella hyödyllä massiivisen riskin yrittäjyydestä? En itse usko että työn teolla (palkansaajana) saadaan uusi nousukausi päälle, uskon että se vaatii (pien)yrittäjyyttä. Jota taas ei synny sillä tavalla kuin olisi mahdollista, eikä se kasva sillä tavalla millä se pystyisi. Lähdetäänkö tekemään taas kikkaratkaisuja vai puututaanko oikeaan ongelmaan? Tässä taloustilanteessa en näe huonona vaikka tuloerot kasvaisi enemmänkin, sitten nousukaudella voidaan sitä taas kuroa umpeen.
 
Suotavaa olisi, että mahdollisimman moni olisi nettomaksaja.
Yhteiskunnan velkaantuminen lie yksi oire siitä, että tuottajia - jyvän kantajia ei ole tarpeeksi nisun kulutukseen nähden.
Myös se, että suomalaisyritykset menettävät Suomen markkinoilla osuuksiaan virolaisille on seurausta siitä, että suomalaisyritysten kulupuoli on liian raskas.
Minä luulin, että velkaantuminen lie yksi oire siitä, kun tulopuoli hyytyi yhtäkkiä kun suomalaiset kännyköiden, paperin ja investointitavaroiden valmistajat menettivät samaan aikaan asiakkaansa erinäisistä syistä*, eikä menopuolta saman tien sopeutettu tähän muutokseen. Velkaantuminen tuskin on oire näille em. vientivetureille aiheutuneesta liiallisesta yhteiskunnallisesta elätysvastuusta, sillä kaikissa kovien tulonsiirtojen maissa (pohjoismaat, hollanti) julkinen velka on EU:n keskiarvon alapuolella.

Mitä tulee Viroon, niin vastahan nimim. PTS kertoi etteivät virolaiset itse pidä yritystensä edullista kulurakennetta ensisijaisena juttuna, vaan haluavat vasemmistopuolueiden johdolla kasvattaa hyvinvointia tuottavaa julkista sektoriaan ja kiristää rikkaimpien verotusta. Suomalaisilla ei siis ilmeisesti ole liian raskas kulurakenne, vaan virolaisilla liian kevyt.

* Kännykät siksi ettei suomalainen osaaminen riittänyt (tai Noksun johto osannut valjastaa sitä käyttöön) globaalissa kilpailussa jonka osaamisvaatimusten painopiste muuttui elektroniikkasuunnittelusta ja tuotantoketjujen optimoinnista käytettävyyden, ohjelmistojen ja uusien ansaintamallien suuntaan. Paperin siksi, että tuotteen kysyntä laski samalla kun alan teknologinen kehitys, raaka-aineiden hintakehitys ja ehkä jossain määrin myös vajakkien paperimiesten palkkakehitys johtivat siihen että sitä kannattaa tehdä muualla. Investointitavarat siksi, että viimeisin v. 2007 alkanut ja vieläkin vaikuttava pankkikriisi sulki rahahanat meidän investointitavaroiden valmistajien asiakkailta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös