Kokoomus

  • 1 663 735
  • 13 375

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Katainen väsähti oikeasti keväällä 2013 ja silloin lienee kypsynyt idea siirtymisestä pois Suomen politiikasta. Katainen kertoi asiasta itse muutama kuukausi sitten TV-haastattelussa, jonka näin, joten tietolähde on itse Jyrki Katainen.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Kommentoin tähän väliin sen verran, että mielestäni Katainen ei ole mitenkään väsähtänyt. Päinvastoin, hänen otteisiin on tullut paljon jämäkkyyttä. Hallitustaival ei ole missään nimessä ollut helppo, mutta ei se kyllä yksin Kataisesta ole johtunut. Etenkin vaalikeskusteluissa Katainen on erottunut edukseen johdonmukaisella linjalla ja sopivalla innokkuudella.

Vastakkaisiakin näkemyksiä on ollut.

Kataisen väsymys huolestuttaa kokoomuksessa - Helsingin Sanomat

"Puoluetoverit ovat huomanneet pääministerin puhdin vähentyneen raskaan työn vuoksi"

"Kyllä hänessä näkyy väsymyksen jälkiä enkä yhtään ihmettele", pamauttaa Viinanen. "Itse hän tietää, milloin raja tulee vastaan. En ihmettele, vaikka se olisi piankin."

"Kokoomuksen intresseistä en näe syytä, että hänet pitäisi vaihtaa. Hänen väsymyksensä ei ole taakka puolueelle – ainakaan vielä."


Toisaalta voihan tuollaiset olla pelkkää säälipisteiden kerjäämistä tilanteessa, jossa Suomen historian surkeimman hallituksen keulahahmo pakoilee vastuuta ja pyrkii EU-tehtäviin suuremman tilipussin toivossa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kuun vaihteessahan tässä ketjussa jauhettiin päivätolkulla siitä, miksi näin on. Tuloerot ovat yhteydessä hyvinvointiin, mutta eivät talouskasvuun. Tuloerojen tasaaminen siis lisää hyvinvointia, mutta ei hidasta talouskasvua. Raikkain argumentti tuloerojen tasaamista vastaan on rikkaiden oikeus rikastua enemmän.
Väite voi pitää paikkansa joidenkin raja-arvojen sisällä ekonometrisessa tarkastelussa, mutta ei kategorisesti, jos tuloerojen tasaamisen tietä jatketaan riittävän pitkään. Jossakin progression ja tulonsiirtojen ylösruuvauksen pisteessä henkilökohtainen tuloksentekotahto ja halu pyrkiä elämässä eteenpäin heikkenee, koska henkilökohtainen insentiivi häviää. Miksi tehdä kahta duunia, opiskella tutkintoja, ottaa vastaan ylennys, jne., jos tästä ei jää juuri mitään ekstraa käteen?

Kaikki kunnia yleville päämäärille, mutta en usko laajojen kansankerrosten motivoituvan yhteishyvän rakentamisen ilosta tekemään pitkää päivää ja innovoimaan. Näin on käynyt myös kaikissa sosialistisissa yhteiskuntakokeiluissa, jotka ovat kukin vuorollaan osoittaneet käytännön tasolla sosialistiset talousopit kestämättömiksi. Mahdollisuus pyrkiä eteenpäin ja täten vaikuttaa omalla panoksellaan elämänlaatuun, elintasoon ja varakoitumiseen on valtava voima, joka on hyvinvoinnin rakentumisen ja kaikkinaisen kehityksen välttämätön polttoaine. Siihen en ota tässä yhteydessä kantaa, onko tämä aina tarpeen. Olkoon se oma keskustelunsa jossakin toisessa ketjussa.

Aiempi kommenttini kirjoituksiisi samasta aiheesta täällä.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Katainen väsähti oikeasti keväällä 2013 ja silloin lienee kypsynyt idea siirtymisestä pois Suomen politiikasta. Katainen kertoi asiasta itse muutama kuukausi sitten TV-haastattelussa, jonka näin, joten tietolähde on itse Jyrki Katainen.
Juu, varmaan ihan totta. Nyt kun mainitsit, niin muistan itsekin tuon spekulaation Kataisen jaksamisen suhteen.

Ymmärsin asian kuitenkin niin, että "väsähtämisellä" tarkoitettiin Kataisen imagon tai julkisuuskuvan rapautumista. Kyllähän Soinikin on aina välillä ollut burnoutin partaalla, mutta harva puhuu hänen kohdallaan mistään väsähtämisestä.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mites täällä ei ole vielä mainittu, että kokoomus on tänään linjannut, että Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta ja palauttaa jalkaväkimiinat? Vihreät varmaan riemuitsevat tästä oikein urakalla.

Tämän lisäksi kokoomuksen pitkän tähtäimen suunnitelmissa on luopua lahja- ja perintöverosta. Samoin myöskin kokoomus haluaa poistaa tehottomat verotuet, kuten ay-jäsenmaksujen verovähennykset. Näistä kaikista varmaan demarit on hyvin innoissaan.
 
Väite voi pitää paikkansa joidenkin raja-arvojen sisällä ekonometrisessa tarkastelussa, mutta ei kategorisesti, jos tuloerojen tasaamisen tietä jatketaan riittävän pitkään. Jossakin progression ja tulonsiirtojen ylösruuvauksen pisteessä henkilökohtainen tuloksentekotahto ja halu pyrkiä elämässä eteenpäin heikkenee, koska henkilökohtainen insentiivi häviää. Miksi tehdä kahta duunia, opiskella tutkintoja, ottaa vastaan ylennys, jne., jos tästä ei jää juuri mitään ekstraa käteen?
Jep, näinhän se teoriassa menee. Käytännössä tällaista kuvailemaasi pistettä ei kuitenkaan käsittääkseni olla missään saavutettu.

Samasta syystä jätin viittaamasi viestin noteeraamatta viimeksikin. Sillä ei konkreettisen asiakeskustelun keskellä ollut juuri argumentatiivista vipuvartta, vaikka allekirjoitankin teorian paikkaansapitävyyden sekä tietysti ymmärrän miten yksilötasolla koemme esimerkkisi kuvaaman tilanteen.

Näin on käynyt myös kaikissa sosialistisissa yhteiskuntakokeiluissa, jotka ovat kukin vuorollaan osoittaneet käytännön tasolla sosialistiset talousopit kestämättömiksi.
Jep, tämä on suunnitelmatalouden vääjäämätön lopputulos. Modernien ihmisten tarpeiden yhdistelmät ovat niin monimutkaisia ja niiden muutos maailman muutoksen myötä niin nopeaa, ettei niiden täyttäminen ennalta suunnittelemalla oikein onnistu. Tarvitaan markkinataloutta, niitä riskinottajia joilla on tahto tehdä tulosta.

Mikäli yhteiskunnan heikomman aineksen kyykytys vahvempien toimesta on ok, ja mahdollisuus maksimaaliseen vaurastumiseen on tärkeämpi tavoite kuin inhimilliset mittarit kuten yhteiskunnan sivistys ja terveys, niin sitten markkinatalouden kannattaa olla mahdollisimman vapaata sellaista.

Mikäli yksilön omalla ahneudellaan ja viekkaudellaan itselleen keskittämiensä luonnonvarojen jakaminen laiskoille kvyttömille luusereille on ok, ja inhimilliset mittarit kuten sivistys ja terveys nähdään maksimaalisen rikastumisen mahdollisuutta tärkeämpänä, niin sitten markkinataloutta kannattaa säädellä ja verottaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Haluaako Kokoomus poistaa myös taustaorganisaationsa EK:n ja muiden työnantajärjestöjen jäsenmaksujen verovapauden?
Kuka maksaa EK:n jäsenmaksua ansiotuloistaan?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Haluaako Kokoomus poistaa myös taustaorganisaationsa EK:n ja muiden työnantajärjestöjen jäsenmaksujen verovapauden?

Tätä minäkin olen monasti ihmetellyt. Aina mouhotaan näistä ay-maksujen verovähennysoikeudesta, mutta yrittäjien ja maanviljelijöiden vastaavat oikeudet sitten unohdetetaan tai sivuutetaan kokonaan. Minusta olisi erittäin erikoinen teko poistaa pelkästään palkansaajien jäsenmaksujen verovähennysoikeus, mutta säilyttää vastaava oikeus yrittäjillä ja maanviljelijöillä. Tässä mielessä kummastelen kovasti esimerkiksi Alex Stubbin logiikkaa ja arvomaailmaa.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Kuka maksaa EK:n jäsenmaksua ansiotuloistaan?
Ei kukaan. Mutta miksi työnantajien pitäisi saada tehdä vähennykset maksamistaan jäsenmaksuista, jos työntekijöiltä tämä mahdollisuus poistetaan?

Eikö vähennysoikeus silloin pitäisi poistaa kaikilta?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Siis jos puhutaan alv:n vähentämisoikeudesta, niin minun puolestani se voidaan samalla poistaa. Minulla ei asiasta faktaa ole, mutta tuon mukaan tosin "EK:n jäsenmaksu on arvonlisäveroton"
http://www.rakennusteollisuus.fi/Documents/Rakennusteollisuus%20RT/RTT/RTT_J%C3%A4senmaksut_2014.pdf

Minkä vähennysoikeus siis halutaan poistaa? vai halutaanko aluksi näiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista tehdä alvillisia, että voidaan alv-vähennys poistaa? Kysymys on varmasti vaikea, sillä jos maksu alviton, niin silloinhan työnantaja ei saa mitään vähentää. Ain't life a bitch.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
ette vissiin ole vielä keksineet itsekään, että mistä sitten?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mites täällä ei ole vielä mainittu, että kokoomus on tänään linjannut, että Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta ja palauttaa jalkaväkimiinat? Vihreät varmaan riemuitsevat tästä oikein urakalla.
Ei noiden puoluekokouksien linjauksilla ole mitään väliä. Kokoomushan linjasi muutama vuosi sitten lähtevänsä ajamaan pakkoruotsin poistoa, mutta Katainen jyräsi tämän yli. Toki kuitenkin hyvä asia, että näin ovat linjanneet.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yritysten ja yksityisten verotusta verratessa verrataan appelsiinia ja omenaa ja Timo Soinilta voi kysyä, että minkälaiset lippalakit niille sopii.

Suomessa yritykset maksavat yhteisöveroja liiketuloksestaan. Tulos muodostuu karkeasti yrityksen tuloista vähennettynä yrityksen kulut. Periaatteena on, että kuluiksi lasketaan kaikki tulonhankkimisesta aiheutuneet menot. Poikkeuksena on siis lähinnä henkilökohtaiseksi hyötymiseksi tehdyt hankinnat (ettei näin voida maksaa palkkaa ilman sivukuluja). Halutaanko tässä siis tulkita, että jäsenmaksut eivät ole yritykselle menoa vai että ne ovat tuloa jollekin ja jos niin kenelle?

Tämä että verot yhteisöverot maksetaan nimenomaan tuloksesta tarkoittaa myös sitä, että yritykset jotka tekevät nollatulosta tai tappiota eivät jäsenmaksujaan mistään vähennä.

Otetaan vielä loppuun konkreettinen esimerkki. Jos demari saa pitää valita, että tilaako hän rahoillaan hesarin vai maksaako AY-jäsenmaksun, niin samalla bruttoansiolla saa 75e arvosta hesaria, mutta 100e arvosta ay-jäsenmaksua. Yritys sitävastoin maksaa ihan yhtä paljon jäsenmaksustaan kuin hesarista (100e).
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Yritysten ja yksityisten verotusta verratessa verrataan appelsiinia ja omenaa ja Timo Soinilta voi kysyä, että minkälaiset lippalakit niille sopii.

Suomessa yritykset maksavat yhteisöveroja liiketuloksestaan.

Suomessa suinkaan kaikki yritykset eivät maksa yhteisöveroa. Näin tekevät osuuskunnat ja osakeyhtiöt, mutta muissa yhtiömuodoissa näin ei tehdä.

Tulos muodostuu karkeasti yrityksen tuloista vähennettynä yrityksen kulut. Periaatteena on, että kuluiksi lasketaan kaikki tulonhankkimisesta aiheutuneet menot. Poikkeuksena on siis lähinnä henkilökohtaiseksi hyötymiseksi tehdyt hankinnat (ettei näin voida maksaa palkkaa ilman sivukuluja). Halutaanko tässä siis tulkita, että jäsenmaksut eivät ole yritykselle menoa vai että ne ovat tuloa jollekin ja jos niin kenelle?

Yrityksen edustuskulut eivät esimerkiksi ole verovähennyskelpoisia. Väitätkö sinä nyt siis ihan vakavissasi, että yrityksen edustuskulut eivät ole yritykselle menoa?

Tämä että verot yhteisöverot maksetaan nimenomaan tuloksesta tarkoittaa myös sitä, että yritykset jotka tekevät nollatulosta tai tappiota eivät jäsenmaksujaan mistään vähennä.

Sama pätee kiinteistövälittäjään, joka ei saa verovuoden aikana yhtään kiinteistöä kaupaksi. Ei hänkään hyödy ay-jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudesta.

Ylipäätään en nyt tajua mistä tässä vänkäämisessä on lopulta kyse. Oletko sinä muka aidosti sitä mieltä, että palkansaajajärjestöjen alaisten liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus pitäisi poistaa, mutta työnantaja- ja/tai yrittäjäjärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilyttää? Ja jos tuota mieltä olet, niin perustelut olisi kiva kuulla. Lasse Männistöltä, Sampsa Katajalta tai Alex Stubbiltsa noita perusteluja ei ole kuultu, joten joku muu toivotalkoolainen voisi paremmin avata ajatuksen juoksuanne.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Sama pätee kiinteistövälittäjään, joka ei saa verovuoden aikana yhtään kiinteistöä kaupaksi. Ei hänkään hyödy ay-jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudesta...

Esimerkkisi on naurettava, kukaan tavallinen duunari ei tee koko vuotta töitä ilman palkkaa.

Ne yritykset, jotka maksavat tuloksestaan veroa, hyötyvät työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta, nolla tai negatiivista tulosta tekevät eivät.

Tässähän pitäisi ilmeisesti käydä keskustelua siitä, onko nämä jäsenmaksut tulonhankkimiskuluja vai ei. Eli onko työantaja- tai yrittäjäjärjestöjen jäsenyys välttämättöntä yritykselle ja vastaavasti onko ammattiyhdistyksen jäsenyys välttämätöntä työntekijälle. Mielestäni molempiin vastaus on ei eli molemmat voitaisiin poistaa.
 

Tuamas

Jäsen
Paitsi että tappiollistakin tulosta tekevillä firmoilla tuo vähentää verotettavaa tuloa, koska tappiot ovat vähennettävissä tulevien tilikausien voitoista. Eli erku on poikkeuksellisesti tässä jopa lähempänä oikeaa, paitsi kiinteistönvälittäjä-esimerkissään joka on tuubaa.

Avainkysymyshän tässä on, liittyvätkö yrittäjäjärjestöjen jäsenmaksut niin elimellisesti liiketoimintaan, että ne pitäisi saada vähentää verotuksessa. Sama juttu ay-jäsenmaksujen kanssa.

Mielestäni nykyaikana valtio tukee noin turhia instansseja poikkeuksellisen paljon verovähennyskelpoisuuden kautta. Nähdäkseni tässä olisi ensimmäisiä järkeviä karsintakohteita molemmat. Valtiolle merkittävä määrä lisätuloja ilman mitään vahinkoa mihinkään suuntaan.

Edit.
Ajatusvirhe.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli yhteiskunnan heikomman aineksen kyykytys vahvempien toimesta on ok, ja mahdollisuus maksimaaliseen vaurastumiseen on tärkeämpi tavoite kuin inhimilliset mittarit kuten yhteiskunnan sivistys ja terveys, niin sitten markkinatalouden kannattaa olla mahdollisimman vapaata sellaista.
Paitsi, notta kyykyttäjät ja kyykytettävät asettuvat eri tavoin kuin tuossa hahmottelet.
Toinen yksilö poimii puusta omenat, kantaa ne torille, kasaa katoksen ja myy ompot, kun toinen yksilö makoilee puun alla, kääntää kylkeään, sukii viiksiään ja piereskelee. Yhteiskunta tulee tässä kohtaa kuvioon mukaan ja siirtää osan omenamiehen toimeliaisuuden tuloksista pieru-ukolle. Mielestäni kyykyttäjä-kyykytettävä-kuvio muodostuu eri tavoin kuin hahmottelet tuossa.
Sitten yhteiskunnan taholta keksitään, että kasvatetaan pieru-ukon tuloja ja keksitään hänelle fantsua puuhasteltavaa, kuten omenapuiden lehtien järjestämistä kivoihin kuvioihin. Omenamiehen saama osuus ahkeroinnistaan pienenee ja samanaikaisesti torille ilmestyy toinen omenamies, jolla ei ole vastaavia rasitteita yritystoiminnalleen. Hän voi pitää omppojen hinnat edullisempina ja näin ollen ompot käyvät kaupaksi. Tarinamme alkuperäisen omenamiehen yritys käy kannattamattomaksi yhteiskunnan luomien rasitteiden vuoksi.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kaikki kunnia yleville päämäärille, mutta en usko laajojen kansankerrosten motivoituvan yhteishyvän rakentamisen ilosta tekemään pitkää päivää ja innovoimaan.

Kyllä ruotsalaiset ovat rakentaneet "kansankodin" yhteistuumin, samoin Suomi hyvinvointivaltionsa. Eli kyllä oikeudenmukasiuus yhteiskunnassa motivoi ihan siinä missä se rahakin. Rahalla kun ei voi mitata kaikkea:

HS;n juttu Professori Juho Saaren näkemyksestä sosiaalipolitiikan merkityksestä:



Pekka Kuusi perusteli hyvinvointivaltion tarpeen varsin taloustieteellisesti. Vaurastuakseen valtion täytyy jakaa resursseja kaikkein köyhimmille, jotta saataisiin lisää kuluttajia ja veronmaksajia. Anna työttömälle kengät, niin hän menee töihin ja valtio saa verotuloja, oli idea yksinkertaistettuna.

Kyllä Saarikin tällaisen puheen osaa. Hän siteeraa tutkimuksia, joiden mukaan eriarvoistuminen tulee kaikille kalliiksi.

Mutta talouden kielelle käännettyyn puheeseen sisältyy vaara: se, että poliitikot kuvittelevat talouskasvun ratkaisevan kaikkien ihmisten ongelmat.

"Hallitukset ovat vuodesta 1995 lähtien jokaisessa välikysymyskeskustelussa todenneet, että työ on parasta sosiaaliturvaa. On riski, ettemme pidä huolta niistä, jotka eivät pärjää työmarkkinoilla."
 
Rahalla kun ei voi mitata kaikkea:
Rahalla ei voi kaikkea mitata, mutta kovasti sen puutetta porataan.

Anna työttömälle kengät, niin hän menee töihin ja valtio saa verotuloja, oli idea yksinkertaistettuna.
Suomessa ongelma tuskin on kenkien, koulutustarjonnan tai mahdollisuuksien puutteessa.

Ja leipäjonot ilmentävät kansakunnan köyhyyttä siinä kuin ämpärijonotkin. Jos jotain saa ilmaiseksi ja on aikaa jonottaa, niin silloin osa porukasta jonottaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tässähän pitäisi ilmeisesti käydä keskustelua siitä, onko nämä jäsenmaksut tulonhankkimiskuluja vai ei. Eli onko työantaja- tai yrittäjäjärjestöjen jäsenyys välttämättöntä yritykselle ja vastaavasti onko ammattiyhdistyksen jäsenyys välttämätöntä työntekijälle. Mielestäni molempiin vastaus on ei eli molemmat voitaisiin poistaa.
Tämä välttämättömyys ei ole kriteeri vähennysoikeudelle (tai edes se, että onko jostain menosta tosiasiallista hyötyä liiketoiminnalle). Jos kaikki jäsenmaksut määritellään kategoriseksi sellaisiksi kuluiksi, että niitä ei voi vähentää, niin EK voi muuttaa tulonhankintamallinsa sellaiseksi, että heidän palvelut ovat maksullisia palveluilta joita yritykset ostavat ja tämän jälkeen ne voidaan taas vähentää. Toki tästä voisi seurata se, että ne muuttuisivat alvillisiksi.

Isoin juridinen ero työntekijöiden ja yritysten jäsenmaksujen kanssa on, että työntekijöiden kohdalla jäsenmaksut ovat työmatkavähennysten lisäksi niitä harvoja poikkeuksia, jotka työntekijä voi verotuksestaan vähentää. Yritykset taas lähtökohtaisesti voivat vähentää menonsa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
 
Paitsi, notta kyykyttäjät ja kyykytettävät asettuvat eri tavoin kuin tuossa hahmottelet.
Toinen yksilö poimii puusta omenat, kantaa ne torille, kasaa katoksen ja myy ompot, kun toinen yksilö makoilee puun alla, kääntää kylkeään, sukii viiksiään ja piereskelee. Yhteiskunta tulee tässä kohtaa kuvioon mukaan ja siirtää osan omenamiehen toimeliaisuuden tuloksista pieru-ukolle. Mielestäni kyykyttäjä-kyykytettävä-kuvio muodostuu eri tavoin kuin hahmottelet tuossa.
Sitten yhteiskunnan taholta keksitään, että kasvatetaan pieru-ukon tuloja ja keksitään hänelle fantsua puuhasteltavaa, kuten omenapuiden lehtien järjestämistä kivoihin kuvioihin. Omenamiehen saama osuus ahkeroinnistaan pienenee ja samanaikaisesti torille ilmestyy toinen omenamies, jolla ei ole vastaavia rasitteita yritystoiminnalleen. Hän voi pitää omppojen hinnat edullisempina ja näin ollen ompot käyvät kaupaksi. Tarinamme alkuperäisen omenamiehen yritys käy kannattamattomaksi yhteiskunnan luomien rasitteiden vuoksi.
Ymmärrän että joidenkin ihmisten laiskottelu on sinulle ideologinen punainen vaate, mutta jos taas laskeudutaan sieltä ideologian pilvilinnoista tarkastelemaan tätä ihka oikeaa reaalimaailmaa, niin voidaan huomata että sosiaaliturvan hyväksikäyttö ei ole sen kokoluokan ongelma että sitä voisi käyttää järkiperusteena sosiaaliturvan heikentämiseen.

Kyllä on kateellista porukkaa siellä oikealla, jos siellä oikeasti 10v vallanpidon jälkeen tuntuu siltä että luuserit kyykyttää.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kyllä ruotsalaiset ovat rakentaneet "kansankodin" yhteistuumin, samoin Suomi hyvinvointivaltionsa. Eli kyllä oikeudenmukasiuus yhteiskunnassa motivoi ihan siinä missä se rahakin.
Kyllä vain, mutta aivan tästä ei ollut edellä kyse.

Minusta absoluuttinen köyhyys on pahempi asia kuin se, että jollakulla sattuu olemaan isot tulot, josta jo ammennetaan hyvinvointia myös vähäosaisille ja kustannetaan pitkälle yhteiskunnan toimintaa muutenkin. Oikeudenmukaisuus on tietenkin myös subjektiivinen asia. Joku varmaan on ihan oikeasti sitä mieltä, että köyhillä saa mennä jopa huonommin kuin nyt, kunhan vain varmistetaan se, ettei kenelläkään mene liian hyvin. Tuo on sairasta. Yhdet käkkivät leipäjonoissa ja toiset räkälöissä kuluttamassa harkinnanvaraisiaan, ja joidenkin mielestä ratkaisu ongelmaan se, että hävitetään tuloerot ja lyödään maksumiehinä toimivaa jengiä kuin vierasta sikaa. Ei tuo kuulosta minun mielestäni sen enempää järkevältä kuin oikeudenmukaiseltakaan.

Pitäisi paremminkin kannustaa kyvykästä kansanosaa tekemään enemmän fyffeä, josta sitten syntyisi verotettavaa. Räkälän tyyppejä on vaikea motivoida tuottamaan yhteiskunnalle veroeuroja, kun monella ei ole paljoakaan annettavaa työmarkkinoille. Sen sijaan valmiiksi kyvykästä porukkaa ei ole vaikea motivoida kasvattamaan produktiivisuuttaan ja tuomaan lisää veroeuroja yhteiseen pottiin, jos tähän kannustetaan.

On ihan selvää, että yhteiskunta hyötyy monella tavalla huonosti omillaan pärjäävien auttamisesta. Ei vähiten sitä kautta, että vähäosaisuutta torjumalla tuetaan yhteiskuntarauhan säilymistä, mutta ehdottomasti myös siksi, että näin annetaan mahdollisimman monelle eväät päästä elämässään eteenpäin. Jokaiselle ei voi järjestää yhdenveroisia edellytyksiä ponnistaa vahvemmalle oksalle, mutta edellytykset kuitenkin. On ainakin mahdollisuuksia. Sille ei voi mitään jos nämä mahdollisuudet käytetään kerta toisensa jälkeen huonosti, mutta kyllä niitä osataan hyödyntääkin.

Oikeudenmukaisuuden käsite on joiltakin osin subjektiivinen. En koe minkäänlaisena ongelmana sitä, että jotkut poikkeuksellisen ahkerat, taitavat ja jopa onnekkaat ihmiset onnistuvat keräämään suuria varallisuuksia. Tässä on tietenkin oletuksena, että heidän varakoitumisensa tuottaa välittömien ja välillisten verojen muodossa yhteistä hyvää myös muualle yhteiskuntaan, vähentäen omalta osaltaan absoluuttista köyhyyttä yhteiskunnassa. Varakoituminen ja menestys draivaavat monia kyvykkäitä ihmisiä. On yhteiskunnan ja myös sen vähäosaisten etu, että yhteiskunta kannustaa yksilöitä tekemään tulosta ja tätä kautta myös vaurastumaan. Kyllä tällainen malli on minun mielestäni paljon oikeudenmukaisempi ja kannatettavampi, kuin se että kaikilla on kurjuutta ja näköalattomuutta tasan yhtä paljon.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös