Koira – ihmisen paras ystävä

[laredo]

Hau hau

On kyllä ikävä koiraa. Puoltoista vuotta käytiin Schäferin kaa joka päivä pari kolme kertaa ulkona yhdessä ja pelleiltiin. Sitten tuli tämä hyvä ja lämmin parisuhde-ero. Noh, parempi sen on olla emännän kanssa kun tulee tätä työtäkin tehtyä aivan hulluna. Välimatkaa valitettavasti on tollaset 4500 kilometriä joten eipä pääse hurttaa enää tervehtimään. Hyvinhän se siellä kuuluu pärjäävän Suomessa ja kuulemma oli hyppinyt hulluna jo sulaneesta ensilumesta.

On ne vaan uskollisia ystäviä. Nyt sitä maksaisi aimo summan kun pääsisi hurtan kaa vielä leikkimään. Tai kun se kömpii kylminä iltoina lämmittämään sohvalle viereen.

 

[Koskenkorva]

Maajussille morsian -ohjelmasta tutut Harri ja Susanna kertovat omistavansa kolme kissaa ja koiran. Ja tämä koira on puolivuotias bernhardilais-vauveli. Ihan mielenkiinnosta kysynkin nyt että mitenkähän tuo nelikko tulee toimeen keskenään? Koira ja kissa on tietääkseni kuitenkin vihollisia keskenään. Voiko ihmisen toiminta muuttaa tämänkin luonnollisuuden joksikin muuksi?

 

[jesse72]

Maajussille morsian -ohjelmasta tutut Harri ja Susanna kertovat omistavansa kolme kissaa ja koiran. Ja tämä koira on puolivuotias bernhardilais-vauveli. Ihan mielenkiinnosta kysynkin nyt että mitenkähän tuo nelikko tulee toimeen keskenään? Koira ja kissa on tietääkseni kuitenkin vihollisia keskenään. Voiko ihmisen toiminta muuttaa tämänkin luonnollisuuden joksikin muuksi?

Kaverilla on labradorinnoutaja ja kaksi kissaa ja hyvin nuo tulevat juttuun. Sängyllä nukkuvat yhdessä ja välillä ajavat toisiaan takaa leikkimielellä. Aikalailla tuo riipuu eläinten luonteesta, perkele eihän kaikki ihmisetkään tuu juttuun keskenään..

 

[Alamummo]

Kaverilla on labradorinnoutaja ja kaksi kissaa ja hyvin nuo tulevat juttuun. Sängyllä nukkuvat yhdessä ja välillä ajavat toisiaan takaa leikkimielellä. Aikalailla tuo riipuu eläinten luonteesta, perkele eihän kaikki ihmisetkään tuu juttuun keskenään..

Helpommalla sopeuttamisessa vielä pääsee, jos koira on ensin talossa ja sitten tulee kissa. Aikuisen kissan ja koiranpennun kanssa saa olla varovaisempi.

 

[Gellner]

Maajussille morsian -ohjelmasta tutut Harri ja Susanna kertovat omistavansa kolme kissaa ja koiran. Ja tämä koira on puolivuotias bernhardilais-vauveli. Ihan mielenkiinnosta kysynkin nyt että mitenkähän tuo nelikko tulee toimeen keskenään? Koira ja kissa on tietääkseni kuitenkin vihollisia keskenään. Voiko ihmisen toiminta muuttaa tämänkin luonnollisuuden joksikin muuksi?

Itselläni oli mukulana koira ja kissa. Hiukan pystykorvaa isompi koira oli ollut meillä kymmenisen vuotta ja sitten hommattiin kissanpentu. Ihan hyvin tulivat toimeen, koiramme suhtautui kissaan hassun ylimielisesti tyyliin "mikä rääpäle se tuossa pyörii", mutta koskaan ne eivät tapelleet. Välillä kissa kyllä yritti ärsyttää koiraa repimällä hännästä, mutta koiran ei tarvinnut kuin mulkaista niin kissa lopetti. Ruoasta tai mistään eivät riidelleet, itseasiassa söivät välillä jäätelöä samasta kulhostakin.
Ikävä kyllä kissamme kuoli äkillisesti oltuaan vain pari vuotta meillä. Koiramme masentui tästä melko pahoin ja kuoli itse pari viikkoa kissan jälkeen.Oli kyllä suht vanha ja vähän sairaskin kuollessaan, mutta kissan poismeno heikensi koiramme vointia.

 

[pernaveikko]

Aikamoinen koira-uutinen.

Tämän tarkoitus ei muuten ole mitenkään väittää, että koirat olisivat jotenkin esimerkiksi sellaisia, kuin eläinkissa (ei siis naisasiat) -ketjussa lanseeratusta termistä voisi kuvitella.

Kaiken kaikkiaan ikävä tapaus ja tietenkin vain yksittäistapaus.

 

[Cactus]

Aikamoinen koira-uutinen.Kaiken kaikkiaan ikävä tapaus ja tietenkin vain yksittäistapaus.

Onneksi vain yksittäistapauksia nämä ovat, sen verran ikävää kuultavaa tosiaan. Ja ikävä sanoa, mutta yleensä (siis vain näissä yksittäistapauksissa) tämmöiseen otsikkoon pääsee/joutuu Amerikan Pitbullterrieri. Näiden komeiden "taistelukoirien" jalostushan on Suomessa kielletty, mutta paljon niitä tuodaan toisista maista.


Jonkin näköistä ongelmaa on päässä täytynyt koiralla olla. Ei sitä muuten vaan hyökätä ihmisten kimppuun, tosin näissä on aina vaikea tietää taustoja. Setähän oli varoittanut koiran kummallisesta käytöksestä ennenkin.

Suomessa en tosin muista tämmöistä tapahtuneen pitkään aikaan?? Hyökkäyksiähän sattuu aina välillä, mutta muistaisin taustalla olleen yleensä koiran&suden risteytys.

-Cactus-

 

[Mats Bedö]

Naissa jutuissa vastuu on aina kuitenkin omistajalla.

1) Otat aina riskin, kun koira (tai muu lemmikki) on jalostettu muuhun tarkoitukseen kun lemmikiksi. 2) Et osaa kouluttaa koiraa (lemmikkiasi) tarpeeksi ja oletat sen silti tottelevan. 3) Et ota huomioon sita faktaa, etta koira on elain ja elaimilla on vaistot. Opetetullakaan koiralla ei ole ihmisen rationaalisuutta. 4) Sina olet vastuussa lemmikistasi. Jos et osaa pitaa sellaista, anna se pois. 5) Sinun koirasi (lemmikkisi) ei ole erikoistapaus. "Ei se yleensa..." tai "Ei meidan koira..." selitykset on taysin turhia.

 

[wilco]

Sinun koirasi (lemmikkisi) ei ole erikoistapaus. "Ei se yleensa..." tai "Ei meidan koira..." selitykset on taysin turhia.

Nämä ovat kyllä todella huvittavia selityksiä aina. Monet ovat olevinaan niin huippuja koiran omistajia ja kouluttajia. Silti ei tiedetä, tai vain noudateta, yksikertaisimpiakaan sääntöjä koiran pitämisessä.

Monet eivät tunnu tietävän, että Suomessa ei koiraa saa pitää taajama-alueella vapaana. Siltikin käytännössä aina lenkillä ollessa tulee vähintään yksi tällainen vastaan ja selitykset alkavat juurikin noilla sanoilla.

Ja sama jatkuu sitten metsässä, kun ihmiset eivät tunnu tietävän, että mitään yleistä oikeutta pitää koiraa irti ei ole. Aina tarvitaan maanomistajan lupa koiran vapaana pitoon.

Että silleen...

 

[Alamummo]

Ja sama jatkuu sitten metsässä, kun ihmiset eivät tunnu tietävän, että mitään yleistä oikeutta pitää koiraa irti ei ole. Aina tarvitaan maanomistajan lupa koiran vapaana pitoon.

Ihan mielenkiinnosta: missä näin sanotaan?

 

[wilco]

Ihan mielenkiinnosta: missä näin sanotaan?

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615

"53 §
Koiran pitäminen toisen alueella

Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella."

Tossa.

Että silleen...

 

[Alamummo]

Kiitos vastauksestasi.

Monet eivät tunnu tietävän, että Suomessa ei koiraa saa pitää taajama-alueella vapaana. Siltikin käytännössä aina lenkillä ollessa tulee vähintään yksi tällainen vastaan ja selitykset alkavat juurikin noilla sanoilla.

Missä näin sitten sanotaan. 51§ Koirien kiinnipitovelvollisuus sanoo seuraavaa:
Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Puhutaanko jossain toisaalla koirien kiinnipidosta? Tämähän näytti olevan osa metsästyslakia. Kysyn ihan yleisestä mielenkiinnosta, sillä omat koirani kulkevat aina kaupunkialueella remmin päässä - jo ihan niiden omankin turvallisuuden vuoksi.

 

[wilco]

Kiitos vastauksestasi.



Missä näin sitten sanotaan. 51§ Koirien kiinnipitovelvollisuus sanoo seuraavaa:
Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Puhutaanko jossain toisaalla koirien kiinnipidosta? Tämähän näytti olevan osa metsästyslakia. Kysyn ihan yleisestä mielenkiinnosta, sillä omat koirani kulkevat aina kaupunkialueella remmin päässä - jo ihan niiden omankin turvallisuuden vuoksi.

http://www.intermin.fi/intermin/han...me.nsf/pages/D9B46FA3F995D376C2256D9B00252534

"Järjestyslaki

14 §

Koirakuri

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:

1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;"

Ja tuo tuossa.

Tuo metsästyslain kohta välittömästi kytkettävissä on vähän sellainen tulkinnanvarainen kohta. Sehän tarkoittaa sitä, että on oikeus pitää vapaana kyseisellä alueella rauhoitusajan ulkopuolella. Ja "välittömästi kytkettävissä", siinä kohtaa tulee juuri nämä "kyllä meidän koira" ja muut vastaavat selitykset. Yleensä, kun koira näkee jotain kiinnostavaa, se lähtee. Ei auta, vaikka koira tottelisi hetken päästä käskyjä taas, se ei ollut välittömästi kytkettävissä.

Että silleen...

 

[Alamummo]

Tuo metsästyslain kohta välittömästi kytkettävissä on vähän sellainen tulkinnanvarainen kohta. Sehän tarkoittaa sitä, että on oikeus pitää vapaana kyseisellä alueella rauhoitusajan ulkopuolella. Ja "välittömästi kytkettävissä", siinä kohtaa tulee juuri nämä "kyllä meidän koira" ja muut vastaavat selitykset. Yleensä, kun koira näkee jotain kiinnostavaa, se lähtee. Ei auta, vaikka koira tottelisi hetken päästä käskyjä taas, se ei ollut välittömästi kytkettävissä.

Vähän niinkuin ihmiset puhuvat omista kakaroistaankin. "Ei meidän lapset vaan ne muut..."

 

[Sisäliitin]

Maajussille morsian -ohjelmasta tutut Harri ja Susanna kertovat omistavansa kolme kissaa ja koiran. Ja tämä koira on puolivuotias bernhardilais-vauveli. Ihan mielenkiinnosta kysynkin nyt että mitenkähän tuo nelikko tulee toimeen keskenään? Koira ja kissa on tietääkseni kuitenkin vihollisia keskenään. Voiko ihmisen toiminta muuttaa tämänkin luonnollisuuden joksikin muuksi?

Yleisiä harhaluuloja. Tulevat toimeen oikein mainiosti. Nukkuvat ja syövätkin yhdessä. Toki saattaa riippua hiukan koirastakin, pennut ainakin tykkäävät yleensä olla vähän liian rajuja ja kissat ei tykkää, tosin ilmoittavat sen sitten kyllä hyvinkin selkeästi. Koira oppii äkkiä olemaan riehumatta kissoille kun on kerran ollut naama verillä.

 

[Sundis]

Onneksi vain yksittäistapauksia nämä ovat, sen verran ikävää kuultavaa tosiaan. Ja ikävä sanoa, mutta yleensä (siis vain näissä yksittäistapauksissa) tämmöiseen otsikkoon pääsee/joutuu Amerikan Pitbullterrieri. Näiden komeiden "taistelukoirien" jalostushan on Suomessa kielletty, mutta paljon niitä tuodaan toisista maista.

Yleisin syy minkä takia esim. Amerikan Pitbullterrireri on otsikoissa näissä ikävissä merkeissä lie narun toisessa päässä ja siinä että näiden "taistelukoirien" tekemiset ylittää helpommin uutiskynnyksen kuin se naapurin Bichon frise(onkohan oikein kirjoitettu, epäilen). Yleensä "taistelukoiria" haluavat sen tyyliset ihmiset joille koira on egon noste ja mahdolliseen pelottelu käyttöön. Näillä ihmisillä ei ole halua eikä taitoa kasvattaa ja kouluttaa koirista kunnon kansalaisia.

Vastuu koirista on omistajalla ja kasvattajalla jonka pitäisi perehtyä henkilöihin joille meinaa koiransa pennun luovuttaa.

 

[grace]

Vastuu koirista on omistajalla ja kasvattajalla jonka pitäisi perehtyä henkilöihin joille meinaa koiransa pennun luovuttaa.

Nyt on yhteen lauseeseen saatu niin paljon asiaa ettei mitään rotia. Usein jääkin mainitsematta juuri tämä kasvattajan vastuu. Osa kasvattajista katsoo todella tarkkaan millaiseen perheeseen koiranpennun luovuttavat, kun taas pentutehtailijoille se aivan sama, kunhan rahat saa vain pois.

Kissoista ja koirista saman katon alla sen verran, että hyvin tulevat toimeen keskenään, kunhan koira tietää paikkansa. Yleensähän ihminen juoksuttaa koiraa, mutta kissa juoksuttaa aina ihmistä ja koiraa. Hymiö.

 

[Troy]

Yleisiä harhaluuloja. Tulevat toimeen oikein mainiosti. Nukkuvat ja syövätkin yhdessä. Toki saattaa riippua hiukan koirastakin, pennut ainakin tykkäävät yleensä olla vähän liian rajuja ja kissat ei tykkää, tosin ilmoittavat sen sitten kyllä hyvinkin selkeästi. Koira oppii äkkiä olemaan riehumatta kissoille kun on kerran ollut naama verillä.

Samaa mieltä. Oma koira tulee erittäin hyvin juttuun paremman puoliskon kotipaikalla vaikuttavan kissan kanssa. Välillä tietty leikkivät melko rajunkin näköisesti, mutta kyse on tosiaan vain leikistä.

 

[Cactus]

Yleisin syy minkä takia esim. Amerikan Pitbullterrireri on otsikoissa näissä ikävissä merkeissä lie narun toisessa päässä ja siinä että näiden "taistelukoirien" tekemiset ylittää helpommin uutiskynnyksen kuin se naapurin Bichon frise(onkohan oikein kirjoitettu, epäilen). Yleensä "taistelukoiria" haluavat sen tyyliset ihmiset joille koira on egon noste ja mahdolliseen pelottelu käyttöön. Näillä ihmisillä ei ole halua eikä taitoa kasvattaa ja kouluttaa koirista kunnon kansalaisia.

Olet täysin oikeassa tuossa, tuskin tuo edellämainittu Bichon frise (oikein kirjoitettu) ;) otsikoihin pääsee vaan niihin pääsee nimenomaan näitä Pitbulleja, tai sitten Dobbereita ja Rottiksia jotka myös ovat väärissä käsissä ja kouluttamattomina täysin arvaamattomia. Mutta tuskin Pitbullit ihan turhaankaan ovat ns. kiellettyjä jalostaa täällä Suomessa. Bullterrierit sitä vastoin ovat laillisia ja söpöjä "munapäitä" kyllä ovatkin. :)

Ja tosiaan kasvattajat ovat mielestäni vastuussa siitä millaiseen perheeseen mikäkin koira lähtee, tosin saattaa olla vaikea tutkia taustoja, koska kyllä ihmiset osaavat myös esittää mitä parhainta tulevaa koiran omistajaa. Mun koirien kasvattajat ovat olleet todella tarkkoja ostajasta ja mihin perheeseen tulee, sakemannin kasvattaja vielä tarkempi. Molemmat pitävät säännöllisesti yhteyttä.

Mutta taas toisaalta, ne ketkä eivät pysty tarjoamaan koiralle kunnon kotia eivät myöskään yleensä pysty maksamaan rotukoiran kallista hintaa. Mistä johtuen juuri esim. Rottiksia tai Dobbereita näkee yleensä hyvissä käsissä. (Pois lukien tuossa lähelläni asuvan miehen dobberit, jotka käyvät koirapuistoissakin toisten koirien päälle, minkä johdosta hän pitää niitä siellä puolella missä ei ole sillä hetkellä toisia koiria)

Pitbulleista vielä sen verran että mielestäni sen näkö ei nosta egoa, on sen verran pieni koira kuitenkin, mutta se nimi.. hrrrr... Tosin sitten taas tunnen erään joka kyseisen omistaa ja on niin lempeä uros että.

-Cactus-

 

[Mats Bedö]

Nyt on yhteen lauseeseen saatu niin paljon asiaa ettei mitään rotia. Usein jääkin mainitsematta juuri tämä kasvattajan vastuu. Osa kasvattajista katsoo todella tarkkaan millaiseen perheeseen koiranpennun luovuttavat, kun taas pentutehtailijoille se aivan sama, kunhan rahat saa vain pois.

Muistan kun joskus 90-luvun alkupuolella otimme bullterrierin silloisen avovaimoni kanssa. Kasvattajat hoitivat taman puolen kylla erittain hyvin, silla kavimme heidan luonaan kahdesti ennen pennun noutoa ja he kyselivat meista kaikenlaista. He tekivat sen selvaksi, etta naita pentuja ei sellaisiin perheisiin anneta, joilla ei ole mitaan kasitysta bullterrierin vaatimasta huolenpidosta ja vastuusta. Ainoa mista en kovasti tykannyt oli se, etta Rolloa piti kayttaa nayttelyissa. Bulleja oli Suomessa siihen aikaan noin 150, joten kai se oli heille jotenkin tarkeaa. Joka tapauksessa, me olimme tutustuneen bulleihin Australiassa, jossa vierailimme useissa kenneleissa. Siella me rakastuttiin bulliin. Olisin halunnut sellaisen nytkin, mutta vaimo ei ole oikein niiden suurimpia faneja... Noh, ei mulla mitaan valittamista ole ton Kiowa:nkaan kanssa...

 

[Jokru]

Löytyisiköhän jostain netin syövereistä sivua mistä voisi tilata mäyräkoiralle mäyräkoira-asua (mallia Karhu tai Lapinkulta)? Tiedätte mitä tarkoitan. Jossain lehdessä oli juttua likasta joka oli tehnyt omalle mäykylle vastaavan.

 

[Mängimies]

Tietääkseni ensimmäinen koira maailmassa grindgore-bändin vokaaleissa. Legendaarista!

Lue lisää: http://www.pitbullgrindcore.com/caninus/
Ja täältä tunnelmapaloja: http://www.myspace.com/caninus

Älkää väittäkö ettei sovi ketjun aiheeseen.

 

[Footless]

No niin, nyt tulee meillekin koira.

Onhan tätä puhuttu jo puolisen vuotta, ja tutkittu millaisen haluaisi. Tarkoitus oli alunperin ottaa koira Pelastakaa koirat ry:n tai vastaavan kautta, mutta ei sitten onnistunut sieltä (eikä toisestakaan vastaavasta) millään, niin otetaan sitten ihan kennelistä. Tuli sitten vastaan ihan puoli yllättäen parsonrusselinterrieri, ja sellainen mennään hakemaan maanantaina. Vaikuttaa kyllä oikein aktiiviselta ja fiksulta veijarilta (uros siis kyseessä) ja kyllähän tuon kanssa saakin sitten lenkkeillä ja leikkiä, pirun paljon aktiviteettiä vaativa rotu (kuulemma) on kyseessä. Mitä sitä käytiin katsomassa, niin ei se ainakaan meitä vierastanut. Mun päällä se oli kokoajan ja naamaa piti pestä jatkuvasti häntä heiluen. Kasvattaja sanoi ettei se kuulemma yleensä sellainen ole, mutta tiedä sitten...

Mutta vähän jännittää kuitenkin maanantai, ja se miten koira meille sopeutuu, ja miten me elämään sen kanssa. Mutta toivon ja uskon että kaikki tulee menemään hyvin.

 

[Cactus]

Mutta vähän jännittää kuitenkin maanantai, ja se miten koira meille sopeutuu, ja miten me elämään sen kanssa. Mutta toivon ja uskon että kaikki tulee menemään hyvin.

Mullla oli semmoinen tilanne tuossa joulukuun puolivälissä että lähdin hakemaan kennelistä 7viikon vanhaa Saksanpaimenkoira-narttua, joka oli tulossa myös vanhemmalle koiralleni kaveriksi. Eli siinä oli vähän jännitettävää että miten sopeutuvat kahdestaan ja hyväksyykö vanhempi koira uuden pienen naskalihampaan. Kaikki meni hyvin ja ovat tällä hetkellä parhaat kaverit. :) Oman arjen rytmi tietysti vähän muuttuu siitä sitten kun saattaakin joutua lähtemään pennun kanssa ulos keskellä yötä ja muutenkin ulkoilemaan mahdollisimman paljon sisäsiisteyden oppimiseksi.

Jos kotiutuminen tuntuu vaikealta eli pentu vaan itkee eikä pysty nukkumaan ym niin apteekista saa semmoista ihme ainetta mikä laitetaan pistokkeella kiinni seinään ja erittää jotain pennulle rauhoittavaa tuoksua. Itse en tätä tarvinnut, mutta ensimmäisen koiran kohdalla tämä oli enemmän kuin tarpeellinen.

Kaikkea hyvä teille vaan uuden pennun hankinnasta, se maksaa kyllä kaiken takaisin, sitä ei mikään korvaa.

-Cactus-

 

[Olkku]

Laitoin asiasta tuonne vitutusketjuun, mutta muistin että täällä on alan ketjukin olemassa. Postaan kirjoitukseni myös tänne.

Vuonna -96 perheeseemme liittyi täysillä perheenjäsenen oikeuksilla pitkäkarvainen mäyräkoirauros. Kaveri on voittanut lähes kaiken, mitä koira voi voittaa, mm. Suomen, Ruotsin, Eestin ja kansainvälinen muotovalio. Pohjoismaiden voittaja 2000, Suomen paras mäyräköira 2001. Kiitos emännälle, että on jaksanut kulkea koiran kanssa.

Eilen kaverilta petti takajalat, eikä ole ylipainoinen. Erittäin leikkisä ja liikunnallinen ollut aina. Kävelemään näyttää pääsevän, mutta ei halua kävellä, makaa vaan ja nostaa välillä päätään. Kaikki koiraihmiset tietävät, mihin tämä asia johtaa. Meiltä puuttuu pian yksi perheenjäsen. Itkettää ja vituttaa, on se kuitenkin rakas otus meille kaikille. Lapsille ottaa kaikista kovimmalle.