Kun ajatellaan, että koira on laumaeläin, voidaan vähän pohtia miten esim. susilaumassa toimitaan. Yksi hyvä tapa, joka ainakin meidän äärimmäisen aktiivisilla isoilla koirilla on toiminut, on se, että koiraan ei kiinnitetä mitään huomiota silloin kun lähdetään tai silloin kun tullaan. Oikeastaan sama pätee sitten normaaliakin tilannetta. Jos koira tulee viereen kiehnäämään pyytämättä, omistajan ei pitäisi sitä juuri huomioida. Esim. siinä susilaumassa johtaja tulee ja johtaja menee miten huvittaa, eikä siinä ala beetajäsenet hyppiä silmille tai mitään muutakaan silloin kun johtaja palaa takaisin. Johtaja myös itse määrittelee sen milloin leikitään tai milloin tullaan sivelemään.
Jos kotoa lähdöstä tekee numeron, koira ajattelee heti siinä olevan jotain suurempaakin jujua. On niin tavallista, että omistaja sanoo sille koiralle olevansa esim. vain tunnin poissa tai tulevansa ihan kohta. Ei se koira mitään tajua, kun olet poissa, olet poissa. Jos siitä numero tehdään, koira vaan hermostuu. Sama pätee takaisintuloa. Se on luonnollisesti ihan kiva, kun se koira on äärimmäisen iloinen sinun tullessasi kotiin, mutta täytyy muistaa että se ei ajattele kuten ihmiset. Johtaja päättää taas sen milloin tervehditään ja kuinka paljon.
Kai näitä tapoja on monia, mutta tosiaan, tuo on auttanut meillä ja monella muullakin. Koira haluaa sen turvallisen ja johdonmukaisen johtajan. Ihminen helposti inhimillistää koiraa ja ajattelee sen tajuavan vaikka mitä puhetta. Se mitään tajua, aika yksinkertainen vempele se on. Ja luonnollisesti, tuhoaminen ei ole yhtä kuin eroahdistus. Jos koiralla on hirvittävästi energiaa, ts. sitä ei ole aamulenkillä tms. purettu, kyllä se tekemistä keksii...