Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

[varjo]

Konservatiiviseen tapaani kannatan olemassaolevia rakenteita ellei ole hyvin painavaa syytä niitä muuttaa, enkä tässä näe mitään erityistä painavaa syytä. Yhteiskunnat eivät ole 100-prosenttisen rationaalisia, eivätkä ne voi sitä olla, eikä niitä kannata yrittää sellaisiksi tehdä.

Ihmisoikeudet?
Nythän käytännössä kirkko pystyy voimakkaasti vaikuttamaan mielipiteisiin epätasa-arvon puolesta toimillaan. Tekemällä näennäisiä lievennyksiä kirkko on nyt tässä homoasiassakin ottanut ehkä pienen erävoiton siitä, ettei sukupuolineutraali avioliitto välttämättä enää tunnukaan niin tärkeältä asialta ja täten homojen eriarvoinen asema yhteiskunnassa säilyy.
Tai jos avioliittolaki joka tapauksessa muutetaan, kirkon on tällöin joko muutettava taas kantaansa (mikä kirkolliskokouksen valossa ei liene mahdollista) tai erottava valtiosta, koska muuten tilanne on kestämätön, lakisääteinen valtiollinen instanssi ei vain voi syrjiä kansalaisia, joten lakisääteisyyden täytyy loppua.

 

[Toejoen Veikko]

Kirkkohan on elämyspalveluiden tuotantolaitos, jolta halutaan näitä tuotteita tiettyyn hintaan. Kirkko on tämän itse myöntänyt häiden, kasteen ja hautajaisten osalta. Pienellä kikkailulla nuo siis voi hankkia jopa ilmaiseksi.

Pienellä kikkailulla voi kyllä kehitellä monia muitakin taloudellisesti kannattavia tapoja. Ehkäpä se on linjassa vallitsevan poliittisen ilmaston kanssa, kun haetaan suurinta tuottoa ja leikataan menoja.

 

[julle-jr]

Jos ensimmäisessä lauseessa tuomitset lupauksen pettämisen ja sitten seuraavassa lauseessa noin ohimennen puhut murhaamisesta, niin on aikalailla looginen ja kielellinen selvyys että nämä asiat voidaan nähdä rinnasteisena.

Niinhän ne ovatkin siinä mielessä, että pidän kumpaakin vääränä, mutta en pysty kummankaan vääryyttä perustelemaan mitenkään tieteellisesti. Ne vain tuntuvat vääriltä. Tekojen vakavuutta en rinnastanut.

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Miksi moinen kirkollinen kaste- ja siihen liittyvä kummijuttu sitten houkuttaa?
Eikö kirkkoon kuulumattomuus ole juuri kannanotto myös kastetta ja kummiutta vastaan?

Tästä tilanteesta on nyt hieman keskustelua syntynyt, niin kerronpa tapauksesta hieman enemmän.

Mikäli asia olisi allekirjoittaneesta kiinni, oltaisiin juurikin vain nimellisesti kummeja, eli ilman kirkon papereita. Vanhemmat ovat tapakristittyjä, jotenka tarkoitus ei ole opettaa lapselle kristittyjä tapoja ja oppeja, vaan juurikin olla lapselle hieman läheisempiä ja ns. roolimalleja. Emäntä kuitenkin haluaa hoitaa hommat virallisesti ja olemme kuitenkin sylikummeja, niin ymmärrän kyllä.

Veikolle vastauksena että vaikka olenkin 100% ateisti ja hieman kirkon vastainen ihminen muutenkin, on kristinuskossa kumminkin monia tapoja jotka ovat mielestäni varsin toimivia, esim. kummivanhemmuus. Omia lapsia ei kuitenkaan tulla kastamaan. Eikä tuosta kummiudesta kieltäytyminen ole kovin ystävällistäkään, vähän sama juttu kun kieltäytyisi arkunkantajan roolista.

 

[Ted Raikas]

Eikä tuosta kummiudesta kieltäytyminen ole kovin ystävällistäkään, vähän sama juttu kun kieltäytyisi arkunkantajan roolista.

Arkunkantaminen ei käsittääkseni vaadi kirkkoon kuulumista? Itse ainakin kirkkoon kuulumattomana olin mukana kantamassa isoäitini arkkua viime vuonna. Siinä nyt oli kyseessä silkka kunnioitus ja viimeinen palvelus lähisukulaista kohtaan, ei mitään muuta.

Kummiudesta kyllä kieltäytyisin ihan suoraan, vedoten siihen, että en kirkkoon kuulu ja valitettavasti en myöskään siihen liity, koska se sotisi omia näkemyksiäni ja periaatteitani vastaan. Nimelliseksi kummiksi voisin ehkä suostua, jos se kelpaisi toiselle osapuolelle. Tiedä sitten olisiko sanan "kummi" käyttö siinä kohtaa enää sovelias, mutta perusajatuksena.

 

[mjr]

Ihmisoikeudet?
Nythän käytännössä kirkko pystyy voimakkaasti vaikuttamaan mielipiteisiin epätasa-arvon puolesta toimillaan. Tekemällä näennäisiä lievennyksiä kirkko on nyt tässä homoasiassakin ottanut ehkä pienen erävoiton siitä, ettei sukupuolineutraali avioliitto välttämättä enää tunnukaan niin tärkeältä asialta ja täten homojen eriarvoinen asema yhteiskunnassa säilyy.

No, lienenkö vähän pers-suomalainen tässä asiassa, kun näen että juuri tällä maailmankolkalla tällä kristinuskon muodolla on perinteisesti ollut olennainen asema. Se että se on heikennyt, eikä kirkko enää ole merkittävä valtakeskus, lähinnä korostaa tilanteen harmittomuutta. Emme saa mistään inhimillisestä yhteiskunnasta 100-prosenttisen loogista ja rationaalista, enkä usko että edes olisi hyvä asia, jos sellaisen ihmeen onnistuisimme muodostamaan. Antaa muutoksen tapahtua vähittäin, omalla painollaan, luontaisesti.

 

[Erkka]

Tässä ketjussa voisin varmaan tiedustella hieman tuosta kirkollisverosta. Emme muijan kanssa kuulu kumpikaan kirkkoon, mutta pitää ensi vuonna pariksi päiväksi liittyä kummijuttujen takia. Joudutaanko perkele koko vuoden maksamaan tuon takia tuolle paskasäätiölle veroja, kuten eräs ystäväni väitti?

Ette joudu. Kirkollisvero määräytyy verovuoden alun (eli vuodenvaihteen) tilanteen mukaan.

 

[-OO-]

Oli kyllä ketjun avaajalta niin tyhjentävästi ja perusteellisesti kirjoitettu että ei voi muuta kuin nyökytellä ja sanoa että täysin samaa mieltä. Kirkko ja valtio erilleen - mitä nopeammin, sen parempi.

 

[Stonewall]

Ihmisoikeudet?
Nythän käytännössä kirkko pystyy voimakkaasti vaikuttamaan mielipiteisiin epätasa-arvon puolesta toimillaan.

Itse kyllä ihmettelen sitä miksi juuri ev.lut kirkko pitää niin erityisesti ottaa hampaisiin, kun se kuitenkin suhtautuu esim. tasa-arvoon täysin eritavalla kuin vaikka molemmat katoliset kirkot islamista puhumattakaan. Parhaillaanhan ainoastaan ev.lut- kirkkoa vaaditaan noudattamaan tasa-arvoa, mikä on periaatteessa vain yhtä uskontokuntaa kohtaan kohdistuvana syrjivää. Yhtään muuta uskontokuntaa ei ole pakotettu luopumaan patriarkkaalisesta perinteestä, enkä usko että sellaista tulee tapahtumaankaan.

Itse olen sitä mieltä, että mikäli yhteisöverotusoikeus poistettaisiin pitäisi kaikki yhteiskunnalliset velvollisuudetkin poistaa. Tätä periaatteessa kannatan. Olen kuitenkin erittäin epäileväinen, että ihan lähitulevaisuudessa kansan enemmistö tälle kannelle kääntyisi. Pelkästään Luterilaisia on kuitenkin vieläkin melkein 80%, ja pikkuisen epäilen esim hautaamiskäytäntöihin tai paljon muunkaan perinteen muuttamiseen löytyy lähiaikoina enemistön tukea. Vähemmistön äänekkäät äänet toki saattavat hyvinkin jatkossa koventua ja saada medianäkyvyyttä.

 

[jussi_j]

... Parhaillaanhan ainoastaan ev.lut- kirkkoa vaaditaan noudattamaan tasa-arvoa, mikä on periaatteessa vain yhtä uskontokuntaa kohtaan kohdistuvana syrjivää. Yhtään muuta uskontokuntaa ei ole pakotettu luopumaan patriarkkaalisesta perinteestä, enkä usko että sellaista tulee tapahtumaankaan.
...

Ettei vain johtuisi siitä, että ev.lut kirkolla on verotusoikeuden kautta myös erityisasema muutenkin.

Kannatan täysillä kirkon ja valtion täydellistä eroa.

 

[vilpertti]

Kahdesti on tuo kristinuskon väkisintuputus harmittanut oikein voimalla.

Armeijassa piti pitää huolta siitä, että uskonvapaus toteutui. Ehkä se harmitti enemmän niiden tyhmempien puolesta, joita näytti silloin Kymen jääkäripataljoonan puolella olleen kaikki paitsi viisi juhlallisen vakuutuksen erikoiskuljetuksen osanottajamäärästä päätellen. Ne tyhmemmät jotka kuuluivat kirkkoon missasivat hyviä lepohetkiä. Armeijalla puolestaan olisi tässä hyvä mahdollisuus optimoida toimintaansa.

Toisen kerran tuo kismitti, kun tajusin, että yritykseni maksamasta yhteisöverosta menee osuus kirkolle. Vaikka kukaan yrityksen omistajaportaasta ei kuulu kirkkoon, joudumme tuon osuuden maksamaan.

Niin ja itse asiassa kolmannen kerran vitutti, kun lukiossa ei omassa lukiossani tarjottukaan enää yhtäkkiä elämänkatsomustiedon opetusta vaan sen takia olisi pitänyt pyöräillä kesken koulupäivän toiseen lukioon noin viiden kilometrin päähän. Ja palata ET-tunnin jälkeen takaisin omaan lukiooni. Jouduin mennä uskonnontunneille, missä en aivan sopeutunut vallitsevaan ilmapiiriin. Emme nähneet asioista aivan silmästä silmään hurahtaneen vanhoillisen uskonnonopettajan kanssa.

Eli. Vähemmän vitutusta, kirkko erikseen valtiosta.

 

[polvipetteri]

Kahdesti on tuo kristinuskon väkisintuputus harmittanut oikein voimalla.

Armeijassa piti pitää huolta siitä, että uskonvapaus toteutui. Ehkä se harmitti enemmän niiden tyhmempien puolesta, joita näytti silloin Kymen jääkäripataljoonan puolella olleen kaikki paitsi viisi juhlallisen vakuutuksen erikoiskuljetuksen osanottajamäärästä päätellen. Ne tyhmemmät jotka kuuluivat kirkkoon missasivat hyviä lepohetkiä. Armeijalla puolestaan olisi tässä hyvä mahdollisuus optimoida toimintaansa.

Ei itse aiheesta tässä kohtaa sen enempää, mutta olet sinä ilmeisesti aika pätevä kaveri kertomaan, että joku muu on tyhmempi kuin sinä vain siksi, että kuuluu kirkkoon ja/tai osallistuu kirkollisiin tilaisuuksiin. Ja toisekseen, mistäs kukaan lopulta tietää, mikä lopulta on se totuus. Sinulla on se oma näkemyksesi asiasta, mutta niin taitaa olla niillä toisillakin.

 

[Tarinankertoja]

Kummius ei ole mikään kristillinen tapa. Vaikka pappi kysyykin kristitystä kasvatuksesta, sillä ei ole merkitystä. Kummius on lapsen vanhempien valinta varavanhemmiksi. Eli henkilöiksi, joiden he katsovat olevan sopivimmat kasvattamaan lapsi jos heille itselleen tapahtuu jotakin odottamatonta (kuten kuolema). Tämä on Kummiuden perinne. Jos lapsen vanhemmat ovat sinut valinneet, olet kummi, sanoo kirkko asiaan mitä tahansa.

Kirkon veronkanto-oikeuden epäoikeudenmukaisin muoto on osuus yhteisöveroista. Sitä on pienennetty viimeaikoina voimakkaasti, mikä oikein on. Sillä se on erittäin epäarvostava. Ei vain uskonnottomine kannalta (jotka joutuvat tuotteiden hinnassa maksamaan kirkollisveroa), vaan myös eri uskontokuntiin kuuluvien yrittäjien kannalta. Islamilainen Kebab yrittäjä maksaa EvLut kirjon ylläpidosta yhteisöverossaan. Se on epäoikeudenmukaista.

Uskonnonopetuksen tulisi kuulua kirkoille ja uskontokunnille. Sitä ei pidä opeteta edes tunnuksettomana kouluissa, saati että sillä on oma tiedekunta yliopistoissa (sehän on osa historiaa, joten kuulukoon historialliseen tiedekuntaan omana oppiaineenaan). Näin yleensä länsimaissa USA:ta myöden

Valtiolliset jumalanpalvelukset ym. tulisi myös lopettaa.

Kristilliset perinteet ovat osa suomalaista perinnekenttä, eikä niihin osallistumisessa ole mitään vikaa. Mutta koko yhteiskunnan yleisesti kustantamana ne ovat epäoikeudenemukasia.


Kirkon erottaminen tyystin valtiosta johtanee kirkon radikalisoitumiseen (kuten herätysliikkeistä nähdään). Näin on käynyt muuallakin. Mutta niin kauan kun noudatetaan suomen lakia, tässä ei ole ongelmaa.

Luonnollisesti olen ketjunaloittajan kannalla ”heti”

EDIT: Itse olen kummi kahdelle lapselle kuulumatta kirkkoon. JA ihan kirkon silmissä, sillä tämä on kiinni papista. Fiksu pappi tokasi kirkoon kuulumattomuudesta vanhemmille, että "lapsen asiallahan tässä ollaan, sitä ei pidä pyrokratian estämän". Oli fiksu äijä.

 

[ms.qvist]

Evankelis-luterilainen valtiokirkko-status pitää ehdottomasti purkaa viimeistä tiiltä myöten. Ei verotusoikeutta, ei yhteistövero-oikeutta, ei hautausmonopolia, ei vihkioikeutta, ei valtionapuja, ei tunnustuksellista uskonnonopetusta peruskoulussa, ei kirkollisia menoja valtiollisissa tapahtumissa eikä missään tapauksessa nykyisen kaltaisia perustuslain vastaisia erityisoikeuksia. Kirkko olkoot jäsentensä hallinnoima ja ylläpitämä yhdistys, joka voi vapaasti Suomen lakia kunnioittaen kirjoittaa sääntönsä ja toimia niiden mukaisesti. Kirkko voi rukoilla, siunata, kirota ihmisiä, koiria, asuntoja, autoja, parisuhteita, avioliittoja ja muita haluamiaan kohteita mielensä mukaan mutta joutuu vastaamaan oikeudessa syyllistyessään lainvastaisiin toimiin (syrjintä, kiihottaminen kansanryhmää vastaan jne). Uskonrauha- ja jumalanpilkkalait joutavat romukoppaan. Teologisten tiedekuntien asema yliopistoissa on asetettava harkintaan ja varsinaisen uskontotieteen sijoittuminen tehtävä uudelta pohjalta. Valtion ei missään nimessä pidä kustantaa pappien koulutusta. Valtiollisten vankilapappien tehtävät on muutettava mielenterveyden, sosiaalitoimen ja opetushallinnon asiantuntijoiden tehtäviksi.

Näistä voitaisiin vaikka aloittaa ja katsoa sitten mistä voidaan jatkaa.

Näistä voidaan jatkaa ja näin ensi-istumalta mieleeni ei tule juuri mitään muuta mitä ensialkuun tulisi muuttaa siinä vaiheessa kun kirkko erotetaan valtiosta ja minusta se tulisi tehdä mahdollisimman pikaisesti - mielellään jo seuraavan eduskunnan istuntokauden kuluessa koska tämän istuntokauden aikana se on mahdotonta.

Ehdottomasti allekirjoitan sen, että valtion ei tule kustantaa pappien koulutusta, kirkko kouluttakoon itse omat pappinsa. Menisin jopa niin pitkälle, että lopettaisin teologiset tiedekunnat yliopistoissa ja sijoittaisin ainekokonaisuutena uskontojen historian ja uskontojen nykyisyyden kursseina joidenkin muiden kokonaisuuksien alle, esim. historia, filosofia tms.

Peruskoulusta poistaisin kokonaan aineen nimeltä "uskonto", tilalle ottaisin aineen nimeltä "elämänkatsomustieto" - sellainen lienee jo nyt olemassa mutta tulevaisuudessa se olisi aine, jota kaikkien tulee lukea ja jonka alla käsitellään myös uskontoja tasapuolisesti muiden elämänkatsomuksellisten asioiden oheen, yläluokilla ainekokonaisuuteen tulee sisällyttää muun tiedon lisäksi perusopinnot filosofiasta.

vlad.

 

[Päällystakki]

Konservatiiviseen tapaani kannatan olemassaolevia rakenteita ellei ole hyvin painavaa syytä niitä muuttaa, enkä tässä näe mitään erityistä painavaa syytä. Yhteiskunnat eivät ole 100-prosenttisen rationaalisia, eivätkä ne voi sitä olla, eikä niitä kannata yrittää sellaisiksi tehdä.

Juuri näin. Hyvä ja erilainen näkemys, kun vertaa tähän turhaan vouhotukseen jossa koko yhteiskunta joka rakennetta myöten pitäisi jyrätä uusiksi. Kirkko on muutakin, kun Raamattu ja sen opetukset. Tekee myös tärkeää hyväntekeväisyystyötä, järjestää lapsille kerhoja jne. Nopealla syklillä toimiva yhteiskunta tarvitsee vastakohdaksi vähän hitaammin ja perinteisemmin kulkevan instanssin= kirkon. On edes joku paikka missä voi pysähtyä tai pyytää avun hetkellä apua.

Onneksi oikeassa vallankahvassa olevat ajattelevat kanssani aika samalla tavalla.

 

[ms.qvist]

Toisaalta ainahan voi vain valehdella? Everybody wins.

Miksi pitäisi valehdella? Miksei voi sanoa suoraan, että ei voi ryhtyä kummiksi koska koko kristillinen hömppä ei kiinnosta laisinkaan? Periaatteen ihmisenä ihmettelen sitä, että joku olisi valmis ryhtymään edes nimellisesti kummiksi jollekin lapselle, koska joku sellaista pyytää. Kummin perimmäinen idea on juuri osallistua lapsen kristilliseen kasvatukseen ja jos vanhemmat sattuvat kuolemaan, vastata siitä, että lapsi saa kristillisen kasvatuksen, joten miksi kirkkoon kuulumaton ja uskonnosta piittaamaton ihminen liittyisi kirkkoon vain sen tähden koska joku sellaista sattuu pyytämään? Rehellinen vastaus, ettei voi ryhtyä tehtävään ja jos ystävä, tuttava tms. ei tätä ymmärrä ja vetää herneet nenäänsä, niin minusta juuri hän osoittaa tilanteessa sen ettei ymmärrä ja haluakaan ymmärtää toisen ihmisen arvomaailmaa ja vakaumusta. Minusta on jopa hämmästyttävää tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta pyytää ateisit tai uskonnoton lapsensa kummiksi.

vlad.

 

[ms.qvist]

Ymmärtääkseni juuri näistä syistä johtuen kirkkokaan ei enää taida vaatia kuin toisen kummin kuulumisen kirkkoon.

Ja ennen kun oli joko kaksi kummia tai sylikummi ja joku toinen kummi, niin nyt riittää usein se, että lapsella on edes yksi kummi juuri sen tähden koska kummeja on niin vaikea löytää - mutta sehän on vain kirkon vika. Mitäs ovat möhlineet markkinoinnissa niin paljon!

vlad.

 

[Ted Raikas]

Periaatteen ihmisenä ihmettelen sitä, että joku olisi valmis ryhtymään edes nimellisesti kummiksi jollekin lapselle, koska joku sellaista pyytää. Kummin perimmäinen idea on juuri osallistua lapsen kristilliseen kasvatukseen ja jos vanhemmat sattuvat kuolemaan, vastata siitä, että lapsi saa kristillisen kasvatuksen, joten miksi kirkkoon kuulumaton ja uskonnosta piittaamaton ihminen liittyisi kirkkoon vain sen tähden koska joku sellaista sattuu pyytämään?

Ihan hyvä pointti ja tuossa on tosiaan sitä miettimisen aihetta.

Totuus taitaa kuitenkin olla se, että aika harva kummi tätänykyä kenellekään lapselle mitään kristillistä kasvatusta ja opastusta tuo. Poikkeuksia voi tietysti olla tietyissä piireissä, mutta pääasiassa se on vain jonkinlainen "kunniavirka" läheiselle ystävälle tai lähisukulaiselle. Ilman mitään sen kummempia velvoitteita, mitä nyt ehkä varsinkin lapsen varhaisiällä joku kiva lahja silloin tällöin ja muistamista esim. syntymäpäivän ja jouluna. Ei sen ihmeempää. Itse en nyt mitään kristillistä opastusta saanut yhdeltäkään kummilta lapsena. Enkä kyllä ole jäänyt kaipaamaankaan.

Eli sellainen tapahan tuo vaan on enimmäkseen, kun niin on tehty ties mitkä ajat, eikä nyt viitsitä olla erilaisia kuin muut ja rikkomaan perinnettä. Selkeä esimerkki juuri siitä tapauskovaisuudesta, jossa tehdään asioita liiemmin miettimättä niiden perimmäisiä merkityksiä. Asia jolla halutaan olla tavallisia ja samanlaisia kuin muutkin, että sukulaiset ja naapurit ei kummastele.

Hiukan paikoin kärjistäen sanottuna noin se vaan menee.

Itse mielellään pysyn poissa moisista tavoista, jos mahdollista.

 

[ms.qvist]

Kummius ei ole mikään kristillinen tapa. Vaikka pappi kysyykin kristitystä kasvatuksesta, sillä ei ole merkitystä. Kummius on lapsen vanhempien valinta varavanhemmiksi. Eli henkilöiksi, joiden he katsovat olevan sopivimmat kasvattamaan lapsi jos heille itselleen tapahtuu jotakin odottamatonta (kuten kuolema). Tämä on Kummiuden perinne. Jos lapsen vanhemmat ovat sinut valinneet, olet kummi, sanoo kirkko asiaan mitä tahansa.

En ole aivan samaa mieltä kanssasi asiasta koska taannoin (viime vuoden puolella) paikallisessa lehdessä oli artikkeli juuri kummiudesta, ja siitä koska nykyään on niin vaikea saada kummeja koska nuoria se ei kiinnosta, kaikkie nuoret eivät kuulu kirkkoon, jolloin eivät sovellu kummeiksi tai (kolmantena) kummiuteen kuuluu vastata lapsen kristillisestä kasvatuksesta, ja etenkin, kuten osin viittasit viesitssäsi, kummeilla on kasvatusvastuu jos lapsen vanhemmille tapahtuu jotain - mutta tässä artikkelissa painotettiin sitä, että kyseessä on kristillinen kasvatusvastuu. Nykyään monissa seurakunnissa käytäntö on jopa se, että kummiksi riittää yksi henkilö/pariskunta vaikka ennen on sylikummin oheen saattanut olla muitakin kummeja, ja tämäkin siksi koska kummeja on em. syistä johtuen vaikea saada. Tältä pohjalta, pappismiehen sanoihin vedoten, olen sitä mieltä, että kummiuteen kuuluu kristillinen kasvatusvastuu kaikissa mahdollisissa tilanteissa - joten en ryhtyisi kummiksi vaikka paras kaverini sellaista sattuisi pyytämään. No tiedän ettei pyydä koska hän tietää vakaumukseni lujuuden.

vlad.

 

[julle-jr]

Miksi pitäisi valehdella? Miksei voi sanoa suoraan, että ei voi ryhtyä kummiksi koska koko kristillinen hömppä ei kiinnosta laisinkaan? Periaatteen ihmisenä ihmettelen sitä, että joku olisi valmis ryhtymään edes nimellisesti kummiksi jollekin lapselle, koska joku sellaista pyytää. Kummin perimmäinen idea on juuri osallistua lapsen kristilliseen kasvatukseen ja jos vanhemmat sattuvat kuolemaan, vastata siitä, että lapsi saa kristillisen kasvatuksen, joten miksi kirkkoon kuulumaton ja uskonnosta piittaamaton ihminen liittyisi kirkkoon vain sen tähden koska joku sellaista sattuu pyytämään? Rehellinen vastaus, ettei voi ryhtyä tehtävään ja jos ystävä, tuttava tms. ei tätä ymmärrä ja vetää herneet nenäänsä, niin minusta juuri hän osoittaa tilanteessa sen ettei ymmärrä ja haluakaan ymmärtää toisen ihmisen arvomaailmaa ja vakaumusta. Minusta on jopa hämmästyttävää tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta pyytää ateisit tai uskonnoton lapsensa kummiksi.

Tätä juuri itsekin kummastelin. Jos jonkun velvollisuuden lupaan ottaa, pyrin sen myös hoitamaan, riippumatta siitä mitä esimerkiksi suomalaiset yleensä aiheesta ajattelevat tai mitä lupauksen pyytäjä on aiheesta ajatellut. Lupaus on lupaus juuri minulle ja se pyritään pitämään vaikka sitten henki menisi. Tämän takia yleensä lupaankin hyvin harvoin yhtään mitään.

Mitä tulee kummien löytämisen ongelmaan, niin itse ainakin miettisin ennen lapsen hankkimista, että onko minulla tiedossa sopivia kummeja, siis jos haluaisin lapselle kristillisen kasteen. Jos kummeja ei olisi, en myöskään hankkisi lasta.

 

[Daespoo]

Olen tässä(kin?) suhteessa aika konservatiivinen, mielestäni ev.lut kirkko on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa noin laajemminkin ja en näe syytä nykytilanteen muuttamiseen. Kenenkänä ei tarvitse kuulua kirkkoon tai tehdä sen ohjeiden/tapojen mukaisesti asioita jos ei halua.

 

[Wiltord]

Olen tässä(kin?) suhteessa aika konservatiivinen, mielestäni ev.lut kirkko on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja historiaa noin laajemminkin ja en näe syytä nykytilanteen muuttamiseen. Kenenkänä ei tarvitse kuulua kirkkoon tai tehdä sen ohjeiden/tapojen mukaisesti asioita jos ei halua.

Täysin samaa mieltä. Kirkko saa minun puolestani olla pystyssä ja sille löytyy varmasti aina kannattajansa. Jos ei kirkon tavoista tykkää tai ei halua kuulua siihen, niin siitähän saa erota kenenkään estämättä.

 

[Tarinankertoja]

kristillinen kasvatusvastuu.

Tuo on vain kirkon lisäämä vaade.
Kummius on traditiona vanhempi kuin kristillinen kummius. Näinhän kirkko on tehnyt kaikille pakanaperinteille, joita se ei ole onnistunut kitkemään. Ottanut "omakseen"

Kummius on vanhempien valinta. Jos suomalaisessa traditiossa sen legitimoi kirkko, ei se muuta sitä että vanhemmat päättävä t kummista.

Kenenkänä ei tarvitse kuulua kirkkoon tai tehdä sen ohjeiden/tapojen mukaisesti asioita jos ei halua.

Ongelma onkin, että siitä ei pääse eroon, vaikka tahtoisi. Yrittäjien maksaman yhteisöveron ja hautaustoimen kautta on pakko olla kirkkoa tukemassa, vaikka ei haluaisi. tämä on epäoikeudenmukaista.

 

[SilsaUuhi]

Kenenkänä ei tarvitse kuulua kirkkoon tai tehdä sen ohjeiden/tapojen mukaisesti asioita jos ei halua.

Aivan, mutta jokaisen osakeyhtiön ja osuuskunnan on 'tuettava' kirkon toimintaa yhteisöveron muodossa, riippumatta siitä sotiiko kirkon noudattamat opit yrityksen omaa maailmankatsomusta vastaan.

Kirkko ja valtio eroon toisistaan, kiitos. Mielestäni ellei kirkko suostu eroamaan valtiosta, niin valtion tulee erota kirkosta.

Mielestäni tuo peruskoulujen "pakkouskonto" tulisi poistaa ja tilalle asettaa se jo peräänkuulutettu kaikille pakollinen elämänkatsomustieto. Itse tosin olen sen verran nuori, että peruskoulussa opiskelin elämänkatsomustietoa, enkä näin ollen osaa ottaa kantaa siihen, onko se uskonnonopetus peruskoulussa sellaista "aivopesua", miksi monet ovat sitä kutsuneet, en tiedä sitten olivatko ne pakolliset kristilliset aamunavaukset kaikille sitä. Joka tapauksessa elämänkatsomustieto on mielestäni parempi vaihtoehto.

 

[Yläpesä]

Jos ei kirkon tavoista tykkää tai ei halua kuulua siihen, niin siitähän saa erota kenenkään estämättä.

Jaha, oliko sulla lisää aidanseipäitä?