SM-huumaa yli äyräiden - koskenlasku kuohujuoman kanssa saattaa aiheuttaa ihottumaa
Kiekkoliigan tasaisuus on todella myönteinen asia, se todettakoon heti alkuun. Periaatteessa tämän pitäisi nostaa yleisömääriä kautta linjan, kun merkityksettömien otteluiden määrä karsiutuu minimiin. Samaa tasaisuutta toivoisi myös tuomareiden otteisiin, alkukaudella tuomarityöskentely varsinkin HIFK:n otteluissa on ollut mitä sattuu ja yleensä sattunut nimenomaan silmiin. Vauhtisokeutta vai piittaamattomuutta tasa-arvosta kiekkokaukalossa? Taso ei häikäise, Lindroosit sekä Rönnit voisi aivan hyvin lähettää Kiinaan vaihto-oppilaiksi ilman vaihtoakin. Onhan sillä vaikutusta, että liigasta löytyy tällä hetkellä valmentajapuolelta useita kitisijöitä, jotka pyrkivät vaikuttamaan niin vastustajien kuin tuomareidenkin työskentelyyn. Se on tietysti sallittua, mediapeli on taito sinänsä joka vaikuttaa otteluiden lopputulokseen, ei siinä mitään. Toisaalta jokin omituinen linjanvaihto rikkomistilanteissa on näkyvissä, aivan kuin oltaisiin palattu takaisin monta kautta takaisin ja jälleen sallitaan estämiset sekä pienet koukut siinä sivussa, oli kiekko mukana tai sitten ei. Tämä suuntaus on huolestuttavaa ja se pitäisi katkaista heti kättelyssä, muuten on paluu tylsään ja ärsyttävään nysväykseen edessä kauden-parin päästä.
Tuomarityöskentely on vaikuttanut myös IFK:n otteisiin, tämä on kiistämätön tosiasia ja valitettavasti suunta on säilynyt alusta lähtien samana. Linjanmuutokset kesken pelin vievät joukkueilta peli-ilon ja luovat sekavuutta ottelutapahtumiin, mutta tähän ilmeisesti pyritäänkin? Draamaa sillä ainakin saadaan aikaiseksi. Yleisesti on ollut havaittavissa, että kärsittyään erän tuomasekoilujen kourissa tuomarit vetävät seuraavan erän toiseen suuntaan. Tälläinen kummallinen heittely on saanut nuoren joukkueemme epätietoisuuden varaan, kun ei tiedä mitä saa tehdä ja mitä ei milloinkin. Uskon tämän olevan yksi merkittävä seikka IFK:n pelitasonvaihteluissa otteluiden sisällä.
Kip Brennan otettiin lämpimästi vastaan tuomareiden toimesta ja selkeä päämäärä on ollut näyttää, että Brennan ei ole tervetullut ja kaikki pullistelu jää tuomareiden harteille. Ilmeisesti Brennanin saapuminen liigaan oli se kipinä lopettaa muiden rikkeiden havainnointi ja siksi estämiset jätetään huomioitta isolla siivilällä, mutta Brennanille jäähyboksin ovet heilahtavat pienimmistäkin kontakteista. Vaikuttaa aivan tuomareiden munanmittausoperaatiolta. Mielenkiintoinen seikka on, että Brennanin ollessa HIFK:n pelaavassa kokoonpanossa joukkueen saldona on 10 voittoa ja 7 tappiota. Brennanin puuttuessa tulos on ollut murheellinen, 1 voitto - 6 tappiota. Ainoa voitto tuli vasta edellisestä Ässät-pelistä, joku voi halutessaan tämän tilaston tarkistaa... Tämän lisäksi Brennanin ollessa mukana IFK on tehnyt keskimäärin kaksi maalia enemmän ottelua kohden. Mielenkiintoisia lukuja, joita voi kukin pyöritellä miten haluaa, siihen tilastot ovat omiaan.
HIFK:n alkukauden iloisia välähdyksiä ovat olleet Kimmo Kuhdan, Arttu Luttisen, Kim Hirschovitsin ja Ilkka Pikkaraisen paluut varjojen mailta, muutaman pelaajan mainitakseni. Negatiivisia onkin sitten huomattavasti enemmän, lukuisat nukahtelut ja tästä seuranneet helpot virheet sekä vastustajan rokottelu niiden seurauksena. Hereillä pysyminen on ollut hyvin vaikeaa koko ottelun ajan ja tämä on usein nuoren (tai ylimielisen) joukkueen tunnusmerkki. Moneen peliin etukäteen heikompaa vastustajaa vastaan ollaan lähdetty takki auki kuvitellen ottelun ratkeavan itsestään, mutta nykyisen kaltaisessa tasaisessa liigassa tämä on ollut anteeksiantamatonta ja tuloksena on yleisesti tappio. Asennepuolen kuntoon hoitaminen on kapteeniston, sekä valmennuksen tehtävä. Eli sinne risuja tästä. Ei kautta ilman merkittävää loukkaantumissumaa ja kieltämättä sieltä löytyy viimeinen selitys surkeuteen, ehkäpä se kaikkein suurin pelillisesti vaikuttava tekijä. Maalivahtipelin huonoutta en lähde erikseen analysoimaan, siihen on osatekijänä vaikuttanut myös huono keskittyminen kuten joukkueella yleensäkin. Jokaisella maalivahdilla on heikkoutensa, se pitää aina muistaa ja niihin pitää valmentajilta löytyä lääkkeitä tilanteen parantamiseksi. Toivottavasti suunta on ylöspäin laman jäljiltä. Kotiyleisön vaisuuteen vaikuttaa merkittävästi joukkueen tekemiset kentällä, joten se puoli on kohtuullisen helppoa saada kuntoon. Todennäköisesti myös siellä puolella odotellaan katsomomuutoksia tapahtuvaksi... Yksi HIFK-ikoni tuonne kyllä mahtuisi, joka toisi satoja nukkuvia katsojia takaisin hallille.
Jos unohdetaan syyt ja ajatellaan mitä oltaisiin voitu tehdä paremmin, niin onhan joukkueen puolustuksen esitys tällä kaudella ollut suhteellisen tasapaksu ja sieltä puuttuu paljon kokemusta sekä johtajuutta, mutta osa miehistä kykenee hoitamaan vähintään oman leiviskänsä ihan mukiinmenevästi. Osa pakiston sekoiluista menee valitettavasti maalivahdinkin piikkiin, joskaan eivät lukuisat kiekonmenetykset ja löysä pelaaminen. HIFK:n pakistoon vastustajien on ilta toisen jälkeen nähty lyövän painetta ja valitettavan usein hyvällä menestyksellä. Jos ei nuorehkot pakit tässä paineessa kasva paremmiksi kiekkoilijoiksi, niin kehitystä tuskin on luvassa kovin paljoa myöhemminkään. Ei ainakaan kenenkään tarvitse valittaa, etteikö peliaikaa irtoaisi. Toisaalta parempi viisikkopelaaminen edesauttaa myös pakkien ongelmiin eli mm. heikohkoon avauspeliin, kurittomuus on saatava kitkettyä ja pelaajien alettava pelaamaan joukkueelle joka vaihdossa.
Vaikka Kari Jalonen on varmasti huomattavasti mieluisampi valmentaja lähes kaikille IFK:n kannattajille kuin Paul Baxter (nimeä ei ole muutettu edes yleisön pyynnöstä), niin eräs mielenkiintoinen seikka hänen joukkueistaan löytyy nimittäin erittäin vahvat kauden toiset puoliskot. Tulos oli huono kokonaisuutena, mutta Baxterin viime kausikin toi jälkimmäisellä jaksolla niin paljon pisteitä, että olisi koko kauden jatkuessaan nostanut IFK:n runkosarjassa vähintään kakkoseksi, ellei jopa ohi Kärppien. Mitä haluan tällä sanoa? Vaikea uskoa, että kovinkaan moni valmentaja olisi kyennyt nostamaan pistekeskiarvoa yhtä paljoa. Valmentajanvaihto on usein aika kosmeettista lopputuloksen kannalta. Valitettavasti. Baxteria haukkuessa tulee lisäksi muistaa, että joukkueeseen hankittiin Harri Rindell tuomaan taktista voimaa penkin taakse ja tämä duo kuulosti varsin hyvältä etukäteen, toisiaan tukevalta, mutta kaikkihan ei mene kuten haluaisi/toivoisi. Se viime kaudesta. Jäähalli on hankala paikka saada hyvää tulosta aikaan, tämä ei ole muuttunut mihinkään. Aika näyttää, muuttuuko suunta ja pakko uskoa, että muuttuu.
edit. U
