Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[Cobol]

Ok, onko näistä käskytyksistä heittää jotain esimerkkiä?

En tiedä onko muuttunut, mutta ainakin ennen kommariryhmä istui omassa ja demarit omassa palaverissa isojen ratkaisujen osalta. Läsnä oli puoluejohto ja ay-johto ja ainakin kommareissa Aitamurto (skp & rak.liitto) ja Aalto (skp) jyräsivät. Kun tunsin Vuorenmaan (metalli, sdp), samanlaista kuulemma heillä. Luulisin, että Rinne ei niin lapanen ole, että olisi pelkkänä ay-väen potkupallona, mutta tiedä sitten nykyään.

@Cobol eipä nämä nollakorotukset ainakaan ole mitenkään hillinneet asuinkustannusten nousua, joten itse ainakin suhtaudun tuohon aika varauksella.

Ei niitä mikään hillitse. Kokoomukselle kiva kun jäsenet saavat lisää tuloja veronmaksajilta ja demareille kiva kun firma saa hyviä osinkoja veronmaksajien piikistä ja vassareille & vihreille kiva kun veronmaksajat hoitavat vuokria.

 

[godofthunder]

Ei niitä mikään hillitse. Kokoomukselle kiva kun jäsenet saavat lisää tuloja veronmaksajilta ja demareille kiva kun firma saa hyviä osinkoja veronmaksajien piikistä ja vassareille & vihreille kiva kun veronmaksajat hoitavat vuokria.

No mihin helvettiin tässä sitten mitään palkkamalttia tarvitaan ? Korotukset palkassa nostavat asumiskuluja, mutta maltti ei taas hillitse niitä. Jo on aukotonta logiikkaa, ei voi muuta sanoa. Tietysti jos halutaan tappaa orastava kasvu sisämarkkinoille, nii siitä vaan.

Muutenkin sijoittavat elävät jossain ihmeellisessä epärealistisessa kuplassa, missä tavoitellaan jatkuvaa kasvua sijoituksille. Samaan aikaan kun huudellaan palkkamaltin ja nollakorotusten perään, toisella kädellä maksetaan satoja miljoonia (parhaimmillaan) optioita toiseen suuntaan. Vaikka asia ei näin mustavalkoinen olekaan, niin tavallisesta työntekijästä tuo tuntuu vaan täysin absurdilta tilanteelta. Ja samaan aikaan ainoa kiitos mitä työtekijät saavat, on joku kämänen blogikirjoitus, mikä spämmätään koko firman sisäiseen postiin. Samaan aikaan koitetaan paikallisen sopimisen nimissä ajaa maltillista tulospalkkausta sisään, mikä tosin torpataan välittömästi. Vittu. Ja sit kitistään kun sopiminen ei kelpaa.

Olis muuten kiva, jos jätettäisiin noi puoluesidonnaiset mielikuvat pois asiasta, joka koskee ihan koko kansakuntaa.

 

[Cobol]

No mihin helvettiin tässä sitten mitään palkkamalttia tarvitaan ? Korotukset palkassa nostavat asumiskuluja, mutta maltti ei taas hillitse niitä. Jo on aukotonta logiikkaa, ei voi muuta sanoa. Tietysti jos halutaan tappaa orastava kasvu sisämarkkinoille, nii siitä vaan.

Katsele ne käyrät niin huomaat, että noin se menee siltä osin, että asumisen hintakehtiys seuraa palkkaindeksiä ja vähän sen ylikin, kun lainaa saa.

Muutenkin sijoittavat elävät jossain ihmeellisessä epärealistisessa kuplassa, missä tavoitellaan jatkuvaa kasvua sijoituksille. Samaan aikaan kun huudellaan palkkamaltin ja nollakorotusten perään, toisella kädellä maksetaan satoja miljoonia (parhaimmillaan) optioita toiseen suuntaan. Vaikka asia ei näin mustavalkoinen olekaan, niin tavallisesta työntekijästä tuo tuntuu vaan täysin absurdilta tilanteelta. Ja samaan aikaan ainoa kiitos mitä työtekijät saavat, on joku kämänen blogikirjoitus, mikä spämmätään koko firman sisäiseen postiin. Samaan aikaan koitetaan paikallisen sopimisen nimissä ajaa maltillista tulospalkkausta sisään, mikä tosin torpataan välittömästi. Vittu. Ja sit kitistään kun sopiminen ei kelpaa.

Ei sijoittajat niitä satoja miljoonia päätä. Suomessa on ns. hallitusammattilaisten ryhmä, joka jakaa eri yhtiöissä vuoroin toisilleen rahaa ja tämä raha on pois sijoittajilta. Nämä siis mainitsemiasi optioita ja muita jättisuuria palkitsemisia. Monta kertaa tilanne on se, että nämä jaetut rahat ovat pois sijoittajilta eli sijoittajat saavat vähemmän osinkoa.

Olis muuten kiva, jos jätettäisiin noi puoluesidonnaiset mielikuvat pois asiasta, joka koskee ihan koko kansakuntaa.

Kerropa miten ne voi jättää pois, kun SDP, Vas, Vihr, RKP ja Kok ainakin ovat kannattaneet jokainen nykyistä asumis- ja toimeentulotuki (asumisen osalta) politiikkaa ja Kepu on sitten kepuloinut valtion rahaa siinä sivussa säätiöilleen. Jokaisella on oma lehmä ojassa, jokainen syö kuormasta, ja tästä syystä asuminen kallistuu. Mutta ei mikään suomalainen ilmiö, yksin.

 

[Jymäkkä]

Kyllä mä palkansaajana vähän karsastan näitä uhoavia palkankorotuspuheita. Nyt on vasta päästy kasvuun kiinni, eikä nyt ole mitenkään päin aika ostovoimaa kasvattaville korotuksille. Ei ehkä ihan nollalinjakaan, mutta joku 0,5 - 1,5 % prosentin yleislinja tai keskimääräinen korotus olusi semmoinen sopiva kompromissi. Samalla voidaan pidättäytyä uusista leikkauksista ydinaloilla, rönsyjä voidaan edelleen karsia.

 

[godofthunder]

Kyllä mä palkansaajana vähän karsastan näitä uhoavia palkankorotuspuheita. Nyt on vasta päästy kasvuun kiinni, eikä nyt ole mitenkään päin aika ostovoimaa kasvattaville korotuksille. Ei ehkä ihan nollalinjakaan, mutta joku 0,5 - 1,5 % prosentin yleislinja tai keskimääräinen korotus olusi semmoinen sopiva kompromissi. Samalla voidaan pidättäytyä uusista leikkauksista ydinaloilla, rönsyjä voidaan edelleen karsia.

Komppaan tässä sua, itsekään en ajatellut mitään ruotsin mallia, mutta edes jotain. Uskoisin linjaan 0,5-1,5%, siihen oltaisiin jollain tasolla tyytyväisiä. Tärkeää on saada edes hieman valoa tunnelin päähän, sen sijaan että ajetaan kuivana kakkoseen, as usual. Kiristyksiä ei ihan mahdottomia voida enää tehdä tehokkuuden nimissä, muuten alkaa olla jaksaminen vähissä, kun mennään jo valmiiksi alimiehityksellä..

 

[Huerzo]

Varmaankin taas syksyllä alkaa "koska osingot"-mantra. Muistetaan laskea montako miljardia osinkoja onkaan maksettu. Nämä Helsingin pörssin isoimmat osinkokoneet toimivat tyypillisesti useassa maassa ja siten yhtiön tulos ei ole vain "suomalaisen duunarin selkänahasta", kuten on ollut tapana sanoa. Jos palkankorotukset vedetään yli, niistä suurimpia kärsijöitä eivät ole globaalit työn kustannustasoa eri maissa vertailevat firmat. Suomessa toimintoja pitävät pk-firmat ottavat siipeensä eniten.

Palkankorotuksia varmasti tulee, kunhan pysyisivät vain tolkullisissa luvuissa. Kunhan Suomessa maltettaisiin ensin kaataa se hirvi, ennen kuin lautasia kaivetaan esiin. Olisi parempi, jos palkankorotusluvuista osa olisi ehdollisia ja sidottu talouden tunnuslukuihin, esim. viennin arvon kehitykseen. Jos talouskasvu tyssää (esim. Kiinan talouden tiltatessa velkoihinsa), olisi palkoissa jo valmiiksi pieni sopeutumisvara. Toivottavasti Suomen velkaantuminen saadaan ennen seuraavaa taantumaa kuriin ja mieluusti painettua velkataso laskuun ennen seuraavaa globaalia taantumaa. Jotta olisi sitä elvytysvaraa.

 

[Jymäkkä]

Ja ainakin itsellä sellainen mielipide, että viimeisen kymmenen vuoden aikana palkkoja on jo nostettu paljon enemmän kuin olisi ollut varaa, joten siksikään minusta ei ole vielä suurien vaatimusten aika. Kiky toki sovittiin ja sitäkin edellinen korotus oli lähes nolla, mutta sitä ennen lähtien kuuluisasta vuodesta 2007 maksettiin liikaa. Vaikea tietysti sanoa, oliko lopulta kyseessä Pyrrhoksen voitto, kun noista palkkaratkaisuista on seurannut kaikenlaista harmia valtion ja kuntien taloudelle. Mutta henkilökohtaisesti tämä mennyt "lamavuosikymmen" on ollut taloudellisesti todella runsasta aikaa noiden korotusten ja lainojen korkojen takia. Olen täysin tyytyväinen ostovoiman säilyttämiseenkin ja jopa uusi nollatupo kelpaisi minulle, vaikka tietysti vähän kirpaisisi.

Ja onhan munkin palkassa lopulta tilanne näkynyt. Viisi vuotta on menty oikeiden eurojen suhteen ihan samalla palkalla. Palkka ei ole laskenut, mutta säästöjen takia töitä on kunnalla ollut tarjota vähemmän. Sekin on sopinut tosin minulle, että vähemmällä työllä on saanut saman. Vapaa- ajallakin on arvonsa.

 

[godofthunder]

Ja onhan munkin palkassa lopulta tilanne näkynyt. Viisi vuotta on menty oikeiden eurojen suhteen ihan samalla palkalla. Palkka ei ole laskenut, mutta säästöjen takia töitä on kunnalla ollut tarjota vähemmän. Sekin on sopinut tosin minulle, että vähemmällä työllä on saanut saman. Vapaa- ajallakin on arvonsa.

No sullahan on kiva tilanne. Täällä vähennetään kylmästi tunteja nollasopparilaisilta. Paskaa palkkaa on korreloitava tekemällä yöitöitä, mikä taas rassaa pitemmässä juoksussa. Silti saa kaupassa miettiä mitä sitä ostaa loppukuusta.

 

[Jymäkkä]

No sullahan on kiva tilanne. Täällä vähennetään kylmästi tunteja nollasopparilaisilta. Paskaa palkkaa on korreloitava tekemällä yöitöitä, mikä taas rassaa pitemmässä juoksussa. Silti saa kaupassa miettiä mitä sitä ostaa loppukuusta.

Joo, kieltämättä on, enkä halua sillä retostella. Halusin vaan tuoda sen seikan esiin, että laman aikana kokopäivätyönsä säilyttäneillä on mennyt ihan hyvin ja häviäjät ovat muualla. Itse en oikein pidä noista nollatuntisopimuksista. Ymmärrän pointin, että parempi jos on edes jotain työtä kuin ei työtä ollenkaan, mutta silti. Kyllä nuokin osaltaan myös jarruttaa talouskasvua, kun iso osa työvoimasta joutuu vähän himmailemaan kulutustaan, kun edes seuraavan kuun palkasta ei ole takeita tai tunteja on niin vähän, että ei tarvitse miettiä kulutusta muuten kuin mihin vähään on rahaa. Työntekijälle nuo ovat useimmiten todella tukalia, kun jätetään opiskelijat tai puolison rahoilla elävät yms. pois laskuista.

Kannatan paikallista sopimista, mutta en tietenkään yksipuolista sanelua. Pitäisi löytää keinoja, joilla yritykset voisivat työllistää enemmän, mutta toisaalta joitain tilapäisiä ajanjaksoja lukuun ottamatta palkalla pitäisi myös pystyä elättämään itsensä ja parantamaan elintasoa. Turha ihmetellä työmotivaation puutetta, jos palkka vaikuttaa vain siihen, kuinka paljon saa tukia yhteiskunnalta elintason pysyessä paikallaan ja alhaisena.

 

[TosiFani]

Korkein oikeus antoi tällä viikolla työoikeudellisen ennakkoratkaisun, jolla on suuri vaikutus myös paikallisen sopimisen edistämisessä. Korkeimman oikeuden mukaan ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

Olen usein ihmetellyt, miten joku taho on voinut saada oikeuden neuvotella työntekijöiden asioista ohi demokraattisen prosessin. Korkeimman oikeuden mukaan näin ei voi ollakaan.

KKO:lta kova tuki Yrittäjille: luottamusmiespakko rikkoo perustuslakia | Yrittajat.fi

 

[Jymäkkä]

Korkein oikeus antoi tällä viikolla työoikeudellisen ennakkoratkaisun, jolla on suuri vaikutus myös paikallisen sopimisen edistämisessä. Korkeimman oikeuden mukaan ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

Olen usein ihmetellyt, miten joku taho on voinut saada oikeuden neuvotella työntekijöiden asioista ohi demokraattisen prosessin. Korkeimman oikeuden mukaan näin ei voi ollakaan.

KKO:lta kova tuki Yrittäjille: luottamusmiespakko rikkoo perustuslakia | Yrittajat.fi

No joo, luottamusmies tarvitaan edelleen, mutta ei tarvitse olla liiton edustaja. Hyvä ratkaisu, joskin hyvin monilla työpaikoilla se liiton mies valitaan tuohonkin pestiin.

 

[TosiFani]

No joo, luottamusmies tarvitaan edelleen, mutta ei tarvitse olla liiton edustaja. Hyvä ratkaisu, joskin hyvin monilla työpaikoilla se liiton mies valitaan tuohonkin pestiin.

Mielestäni KKO:n ratkaisu on hyvin merkittävä paikallisen sopimisen kannalta, enää ammattiyhdistykset eivät määrää miten neuvotteluissa edetään vaan työntekijät.

 

[godofthunder]

Hieno ratkaisu myös siinä mielessä, että enää pienillä työpaikoilla ta ei voi syrjiä liittoon kuuluvia työntekijöitä.

 

[godofthunder]

Mielestäni KKO:n ratkaisu on hyvin merkittävä paikallisen sopimisen kannalta, enää ammattiyhdistykset eivät määrää miten neuvotteluissa edetään vaan työntekijät.

No eipä siihen nytkään liitto juurikaan laita kapuloita rattaisiin. Kyllä siinä suurin ongelma taitaa olla molemminpuolisen halun puute. Mun mielestä työntekijöitä saa edustaa kuka tahansa, kunhan siinä tehtävässään on hyvä.

Se suuri etu liittoon kuuluvassa edustajassa on, että takana on helposti saatavilla juridista osaamista päätösten lailillisuuden takaamiseksi. Odotan myös tt:n edustajalta sitä, että kouluttaa itseään ko. tehtävää varten (paikallisesta sopimisesta, työ-oikeus, neuvottelutekniikat ym). Onko muita tahoja mitkä näitä tarjoavat jäsenilleen ilmaiseksi, kuin liitot? Tuleeko ta vastaan liittoihin kuulumattomien edustajien koulutuksien kustannuksissa ?

 

[TosiFani]

No eipä siihen nytkään liitto juurikaan laita kapuloita rattaisiin. Kyllä siinä suurin ongelma taitaa olla molemminpuolisen halun puute. Mun mielestä työntekijöitä saa edustaa kuka tahansa, kunhan siinä tehtävässään on hyvä.

Se suuri etu liittoon kuuluvassa edustajassa on, että takana on helposti saatavilla juridista osaamista päätösten lailillisuuden takaamiseksi. Odotan myös tt:n edustajalta sitä, että kouluttaa itseään ko. tehtävää varten (paikallisesta sopimisesta, työ-oikeus, neuvottelutekniikat ym). Onko muita tahoja mitkä näitä tarjoavat jäsenilleen ilmaiseksi, kuin liitot? Tuleeko ta vastaan liittoihin kuulumattomien edustajien koulutuksien kustannuksissa ?

Olennaista tässä päätöksessä on se, että kaikki työpaikan työntekijät saavat osallistua edustajansa valintaan, eivät vain liiton jäsenet. Toivottavasti työntekijät ovat tarpeeksi valveutuneita edustajansa valinnassa. Sinun argumenttisi ovat kuin suoraan ay-jyrän vaalimainoksista, eivät liity mitenkään KKO:n päätökseen.

 

[godofthunder]

Olennaista tässä päätöksessä on se, että kaikki työpaikan työntekijät saavat osallistua edustajansa valintaan, eivät vain liiton jäsenet. Toivottavasti työntekijät ovat tarpeeksi valveutuneita edustajansa valinnassa. Sinun argumenttisi ovat kuin suoraan ay-jyrän vaalimainoksista, eivät liity mitenkään KKO:n päätökseen.

No enhän minä sitä vastustanut mitenkään ? Lähinnä nyt vain pohdin sitä, minkälaisia työkaluja henkilöstön edustaja saa käyttöönsä työtään varten. Ilmeisesti pidät noita noiden pohtimista jotenkin jyrämäisenä käytöksenä, enkä minä sille mitään voi. Itse en tuota asiaa ole vastaan millään tavalla.

 

[TosiFani]

No enhän minä sitä vastustanut mitenkään ? Lähinnä nyt vain pohdin sitä, minkälaisia työkaluja henkilöstön edustaja saa käyttöönsä työtään varten. Ilmeisesti pidät noita noiden pohtimista jotenkin jyrämäisenä käytöksenä, enkä minä sille mitään voi. Itse en tuota asiaa ole vastaan millään tavalla.

Liiton roolin korostaminen luo vaikutelman ay-jyrän taustasta. Kuten sanoin, eiköhän työntekijät ole tarpeeksi valveutuneita edustajaansa valitessaan, myös osaamisen osalta.

 

[Jymäkkä]

Mielestäni KKO:n ratkaisu on hyvin merkittävä paikallisen sopimisen kannalta, enää ammattiyhdistykset eivät määrää miten neuvotteluissa edetään vaan työntekijät.

No ei tässä vielä paljon muutu, kuten tuossa jutussakin todettiin, eli ei tarkoita, että nyt voi ruveta paikallisesti sopimaan. Ja muistetaan nyt kuitenkin, että aiemminkin sopimukset ovat estäneet vain heikompaan päin sopimisen.

 

[steepler]

No joo, luottamusmies tarvitaan edelleen, mutta ei tarvitse olla liiton edustaja. Hyvä ratkaisu, joskin hyvin monilla työpaikoilla se liiton mies valitaan tuohonkin pestiin.

Jos minä nyt ymmärrän oikein mitä tuossa tarkoitetaan niin ei kai tuosta mitään automaattista pestiä tule koska ei tuollaista henkilöä ole mitenkään pakko olla kun ei kaikilla työpaikoilla ole edes luottamusmiestä, eikä minusta jos on luottamusmies ole mitään hyötyä häntä kutsua myös luottamusvaltuutetuksi.

En sitten tiedä miten ratkaistaan tilanne jossa luottamusmies ja luottamusvaltuutettu ovat eri mieltä asiasta. Jos kuitenkin TES määrää että esim. luottamusmies neuvottelee ja henkilöstöyhdistys hyväksyy paikallisen sopimuksen niin voiko luottamusvaltuutettu jotenkin torpata tämän tai sopia muutoksia TES:in ohi luottamusmiehen ja henkilöstöyhdistyksen.

edit. En ehkä välttämättä ymmärrä miten tämä sen kummemmin edistää paikallista sopimista, voisi kuvitella että joissain tilanteissa voi merkittävästi haitata jos työntekijöiden puolella on ikään kuin kaksi leiriä neuvottelemassa.

 

[Jymäkkä]

Jos minä nyt ymmärrän oikein mitä tuossa tarkoitetaan niin ei kai tuosta mitään automaattista pestiä tule koska ei tuollaista henkilöä ole mitenkään pakko olla kun ei kaikilla työpaikoilla ole edes luottamusmiestä

Joo ei, mutta siis käytännössä neuvotteluissa pitää kuitenkin olla työntekijöiden edustaja/edustajia, millä nimellä näitä sitten kutsutaankin. Käytännössä niillä aloilla, joilla liittoon laajasti kuulutaan, tämä liiton luottamusmies on vahvoilla näihin edustustehtäviin. Kyllähän noihin työelämän laki- ja pykäläkiemuroihin perehtynyt heppu on kullan arvoinen, jos paikalliseen sopimiseen mennään. Monella työpaikalla tällaista tuskin on, ja se voi olla riskikin. Mikään ay-henkilö tämän osaajan ei siis tarvitse olla, mutta amatööriä viedään kyllä kuin litran mittaa neuvotteluissa.

 

[steepler]

Käytännössä niillä aloilla, joilla liittoon laajasti kuulutaan, tämä liiton luottamusmies on vahvoilla näihin edustustehtäviin.

Niin tai luottamusmies siellä on joka tapauksessa, jos siis sellainen on valittu ja TES:issä luottamusmies on neuvottelija. Tässähän on kyse siitä että onko työnantajan pakko hyväksyä luottamusvaltuutettu neuvotteluihin luottamusmiehen lisäksi (tai että onko luottamusvaltuutetulla oikeus neuvotella).

Vähän jännää siinä mielessä että juttu oli lähtenyt siitä että työantaja ei ollut hyväksynyt luottamusvaltuutettua neuvotteluihin mutta yrittäjät iloitsevat että on pakko jatkossa hyväksyä, tavallaan vähän ristiriitainen tilanne.

 

[Tuamas]

Vähän jännää siinä mielessä että juttu oli lähtenyt siitä että työantaja ei ollut hyväksynyt luottamusvaltuutettua neuvotteluihin mutta yrittäjät iloitsevat että on pakko jatkossa hyväksyä, tavallaan vähän ristiriitainen tilanne.

Työnantajat eivät ole ryhmänä miltään osin homogeeninen ja intressit eroavat merkittävästi.

PK-sektori (ts. Suomen Yrittäjät) ajaa täysin eri asioita kuin suuryritykset (EK). Esimerkiksi yritystukien leikkaamista ajaa melkeinpä voimakkaimmin Yrittäjät.

Paikallinen sopiminen nykymuodossaan on melko rampa, koska sitä ei voida soveltaa siellä missä siitä eniten voitaisiin hyötyä (PK-sektori).

 

[steepler]

Työnantajat eivät ole ryhmänä miltään osin homogeeninen ja intressit eroavat merkittävästi.

Toki näin, en vain oikein ymmärrä että onko tuo ollut todella ongelma että sopijana on ollut luottamusmies eikä luottamusvaltuutettu ainakaan merkittävissä määrin. Että siis paikallisia sopimuksia on jäänyt tekemättä kun esimerkiksi luottamusmiestä ei ole saatu valittua mutta nyt luottamusvaltuutettu sitten valittaisiin.

 

[DAF]

Olennaista tässä päätöksessä on se, että kaikki työpaikan työntekijät saavat osallistua edustajansa valintaan, eivät vain liiton jäsenet. Toivottavasti työntekijät ovat tarpeeksi valveutuneita edustajansa valinnassa. Sinun argumenttisi ovat kuin suoraan ay-jyrän vaalimainoksista, eivät liity mitenkään KKO:n päätökseen.

Ei ole näin.

Ratkaisussa haettiin päätöstä siihen, onko erillisellä _henkilöstöryhmällä_, joka on yleissitovan TES:n alainen oikeus valita itselleen luottamusvaltuutettu. Luottamusmiehen, siis TES:n mukaisen, valinta tapahtuu edelleen kuten TES:ssa on säädetty. Sen sijaan sen alla voi olla erillinen henkilöstöryhmä - tyypillisesti ylemmät toimihenkilöt - jota TES:n mukainen luottamusmies ei tosiasiallisesti edusta.

Tätä valintaa ovat tekemässä halutessaan sitten kaikki muuhun kuin työehtosopimukseen solmineeseen työntekijäjärjestöön kuuluvat työntekijät, mutta vain tällöin, kun tälle henkilöstöryhmälle ei ole jo valittu luottamusmiestä. Mikäli luottamusmies on valittu ja hän tosiasiallisesti edustaa tätä ryhmää, hän edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä huolimatta valintatavasta.

 

[TosiFani]

Ei ole näin.

Ratkaisussa haettiin päätöstä siihen, onko erillisellä _henkilöstöryhmällä_, joka on yleissitovan TES:n alainen oikeus valita itselleen luottamusvaltuutettu. Luottamusmiehen, siis TES:n mukaisen, valinta tapahtuu edelleen kuten TES:ssa on säädetty. Sen sijaan sen alla voi olla erillinen henkilöstöryhmä - tyypillisesti ylemmät toimihenkilöt - jota TES:n mukainen luottamusmies ei tosiasiallisesti edusta.

Tätä valintaa ovat tekemässä halutessaan sitten kaikki muuhun kuin työehtosopimukseen solmineeseen työntekijäjärjestöön kuuluvat työntekijät, mutta vain tällöin, kun tälle henkilöstöryhmälle ei ole jo valittu luottamusmiestä. Mikäli luottamusmies on valittu ja hän tosiasiallisesti edustaa tätä ryhmää, hän edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä huolimatta valintatavasta.

Eli järjestäytymättömät voivat valita aina oman edustajan, luottamusvaltuutetun, neuvotteluihin?