Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[HekeK]

Hallituksella ja työnantajilla on kova usko tämän kilpailukykyloikan vaikutuksiin, joten tehdään siitä vastikkeellista. Palkansaajat joustavat tarvittavan kilpailukyvyn edistämisen nimissä. Mikäli tietyn tarkastelujakson jälkeen määritellyt tavoitteet jäävät saavuttamatta, hyvitetään nämä tehdyt joustot täysimääräisenä työntekijöille esimerkiksi verohelpotuksin ja verovähennyksin. Vastaavasti valtio nappaa tämän verovähennystappion yritysverotuksen kautta yrityksiltä.

Ei pitäisi olla mikään ongelma. Onhan tämä kuitenkin ns. varma nakki.

 

[PTS]

Koska Ruotsilla on siihen varaa. Ruotsin työllisyys, investoinnit ja vienti kasvat. Suomessa ne osin jopa supistuvat. Sen takia korjaus onnistuu vain menoja karsimalla ja palkkakustannuksia pudottamalla.

Julkisen sektorin koko ei siis ole syy Suomen talousongelmiin. Ongelma on kasvun puute. Julkisen sektorin supistaminen taas ei vaikuta kasvuun positiivisesti vaan tässä tilanteessa enemmänkin negatiivisesti.

Totta, mutta jos velalla rakennettu julkisen sektorin kasvu yksin sellaisenaan toimisi, Kataisen lupaamat jättipalkankorotukset olisivat nostaneet Suomen Euroopan talousykköseksi. Ja näinhän vähän aikaa jopa luultiin... Nyt kävi kuitenkin niin, että velka lisääntyi, mutta yritysten investoinnit ja tuotanto eivät. Kun vienti sakkasi ja työllisyysaste laski ja työttömyys nousi, luulisi viimeisenkin objektiivisen tarkkailijan huomaavan, että velkaantuminen ja julkisen sektorin paisuttaminen velaksi ei ole taloudellisesti toimiva ratkaisu.

Suomen taloushan ei "kaatunut" mihinkään Kataisen lupaamiin palkankorotuksiin vaan nimenomaan finanssikriisiin, joka ajoittuu ihan samaan aikaan. Siihen liittyy yritysten investointien vähentyminen. Itse asiassa Vanhanen II teki vähän aikaa oikeansuuntaista talouspolitiikkaa (eli elvytti), jolloin pahimmasta kuopasta päästiin. Se kuitenkin lopetettiin kuin seinään. Velkapelko ja ideologinen julkisen sektorin syyttäminen voittivat empirian.

 

[Jymäkkä]

Julkisen sektorin koko ei siis ole syy Suomen talousongelmiin. Ongelma on kasvun puute. Julkisen sektorin supistaminen taas ei vaikuta kasvuun positiivisesti vaan tässä tilanteessa enemmänkin negatiivisesti.

On tuo ehkä muutenkin hieman ylipaisunut, mutta julkinen sektori oli ihan kestävällä pohjalla aina finanssikriisistä alkaneeseen Suomessa pitkittyneeseen lamaan asti. Edellisen laman jälkimainingeissa räjähtänyt julkinen velka oli laskussa(verrattuna BKT:seen ) ja asettunut suurin piirtein edeltävien vuosikymmenien keskitasolle, ja esimerkiksi Vanhasen hallituksethan lyhensivät velkaa ihan reilusti.

Mutta ei tuo tietenkään tarkoita, että säästötoimia ei tarvittaisi. Totta kai julkisen sektorin tulorakenteen pitää pystyä menot pidemmällä tähtäimellä kattamaan. Väliaikaisia velkaantumisjaksoja voi olla, eikä talouden äkkijarrutukset ole kai kenenkään mielestä kovin viisaita muutenkaan. Kuntien tehtävien holtiton lisäys lihavina vuosina on tullut maksamaan paljon, nyt on palveluiden priorisoimisen paikka. Juustohöylä on perseestä, koska turhat palvelut säilyvät ja tarpeellisista joudutaan siksi leikkaamaan liikaa.

EDIT: Ja julkisen velan hyppäys 2008 ei muuten johtunut pelkästään varsinaisten julkisten menojen kasvusta, vaan osa tuosta meni ihan elvytykseen(=firmojen taloudelliseen tukemiseen), jota vielä kriisin alkuvaiheessa aktiivisesti harjoitettiin.

 

[LuKi]

Oma arvaus: Jos ja kun ei näytä tulevan kattavaa kilpailukykyratkaisua tulee porkkanan sijaan keppiä. Hallitus tulee korottamaan alv-prosenttia, polttoaineiden verotusta tullaan kiristämään, työmatkatkojen ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta tullaan leikkaamaan. Näistä hallitus laskee saavansa 1,5 miljardia kasaan vuositasolla. Tämän päälle tulee leikkauslistaa juustohöylä-menetelmällä kautta sosiaali- ja koulutussektorin. Kova on koulu suomalaisilla edessä.

 

[Cobol]

Julkisen sektorin koko ei siis ole syy Suomen talousongelmiin. Ongelma on kasvun puute. Julkisen sektorin supistaminen taas ei vaikuta kasvuun positiivisesti vaan tässä tilanteessa enemmänkin negatiivisesti.

Julkisen sektorin koko kuluina mitattuna on yksi syy Suomen talousongelmiin. Ongelmana on Suomen talouskasvun puute, johon julkisen sektorin velkaantuminen ja osittain kokokin vaikuttaa negatiiviisesti. Sen sijaan että lisävelka sijoitettaisiin tuottavasti, se menee nyt byrokratiaan sitä edelleen kasvattaen.

Suomen taloushan ei "kaatunut" mihinkään Kataisen lupaamiin palkankorotuksiin vaan nimenomaan finanssikriisiin, joka ajoittuu ihan samaan aikaan. Siihen liittyy yritysten investointien vähentyminen. Itse asiassa Vanhanen II teki vähän aikaa oikeansuuntaista talouspolitiikkaa (eli elvytti), jolloin pahimmasta kuopasta päästiin. Se kuitenkin lopetettiin kuin seinään. Velkapelko ja ideologinen julkisen sektorin syyttäminen voittivat empirian.

Finanssikriisin jälkeen euroalueen maista Suomi toipuu heikoiten. Naapurimaa Ruotsi taas hyvin. Syyt on moneen kertaan todettu: Suomelle euro on liian vahva eikä mahdollisuutta valuutan kelluttamiseen Ruotsin tapaan ole. Kataisen palkankorotukset levisivät yksityiselle sektorille, joka vaikutti suoraan yritysten kannattavuuteen heikentävästi ja ajoi osan yrityksistä Suomesta. Suomi on liian riippuvainen muutamasta alasta ja jos velka on OK, se pitäisi käyttää Suomen tuotannon ja palveluiden monipuolistamiseen - ei julkisen sektorin byrokratiaan ja sen edelleen kasvattamiseen sotehimmeleillä.

Palkkakehityksestä alla:

Findikaattori.fi - Palkkojen kehitys

Olemme täysin eri mieltä asiasta. Minusta näkemyksesti on puhtaasti ideologinen, johon ei faktoja taakse lukuina löydy.

 

[Mr. Smith]

Oma arvaus: Jos ja kun ei näytä tulevan kattavaa kilpailukykyratkaisua tulee porkkanan sijaan keppiä. Hallitus tulee korottamaan alv-prosenttia, polttoaineiden verotusta tullaan kiristämään, työmatkatkojen ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta tullaan leikkaamaan.

Tummensin tuohon tuon helpon tavan säästää. En tajua miksei tuota verovähennysoikeutta ole poistettu jo aikoja sitten. Ennemmin näitä turhia verovähennysoikeuksia pois kuin veronkorotuksia. Tosin tässä tilanteessa varmaan pitää sitten poistaa paljon ja sen lisäksi korottaa veroja, kun SAK on normaaliin tyyliinsä joustava kuin rautakanki.

 

[heavy]

Suomelle euro on liian vahva eikä mahdollisuutta valuutan kelluttamiseen Ruotsin tapaan ole.

Kruunuhan on taas vaihteeksi erittäin vahva euroon verrattuna.

 

[PTS]

Julkisen sektorin koko kuluina mitattuna on yksi syy Suomen talousongelmiin. Ongelmana on Suomen talouskasvun puute, johon julkisen sektorin velkaantuminen ja osittain kokokin vaikuttaa negatiiviisesti. Sen sijaan että lisävelka sijoitettaisiin tuottavasti, se menee nyt byrokratiaan sitä edelleen kasvattaen.

Miksi se ei sitten vaikuta negatiivisesti Ruotsin talouteen? Kyllä pohjoismaat ovat perinteisesti menestyneet suurella julkisella sektorilla ja menestyvät jatkossakin. Miksi esim. kaukana hyvinvointivaltiosta ollut Irlanti ajautui vaikeuksiin? Ei julkisen sektorin koolla ole ainakaan tuohon väittämääsi suuntaan vaikutusta. Itse asiassa korkean tuottavuuden maissa juurikin korkea koulutustaso, laadukkaat palvelut jne. korreloivat positiivisesti talouskehityksen kanssa. Tuossa nyt vielä vaikkapa talousnobelisti Krugmanin teksti aiheesta: http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/11/10/its-not-about-welfare-states/?_r=0

Finanssikriisin jälkeen euroalueen maista Suomi toipuu heikoiten. Naapurimaa Ruotsi taas hyvin. Syyt on moneen kertaan todettu: Suomelle euro on liian vahva eikä mahdollisuutta valuutan kelluttamiseen Ruotsin tapaan ole. Kataisen palkankorotukset levisivät yksityiselle sektorille, joka vaikutti suoraan yritysten kannattavuuteen heikentävästi ja ajoi osan yrityksistä Suomesta. Suomi on liian riippuvainen muutamasta alasta ja jos velka on OK, se pitäisi käyttää Suomen tuotannon ja palveluiden monipuolistamiseen - ei julkisen sektorin byrokratiaan ja sen edelleen kasvattamiseen sotehimmeleillä.

Emme ole kaikesta eri mieltä. Euro on varsin laajasti nähty yhtenä ongelmana. Kun Suomella ei ole omaa rahapolitiikkaa (=mahdollisuutta devalvaatioon), mahdollisuus vaikuttaa tämänkaltaisissa tilanteissa on pienempi suhteessa omaan valuuttaan. Suomen teollisuuden tuotantorakenne oli myöskin liian riippuvainen IT- ja paperiteollisuudesta verrattuna Ruotsiin. Julkinen sektori ja velka eivät taas ole minun ja monien taloustietelijöiden mielestä oleellisia asioita puhuttaessa "kriisin" syistä.

On tuo ehkä muutenkin hieman ylipaisunut, mutta julkinen sektori oli ihan kestävällä pohjalla aina finanssikriisistä alkaneeseen Suomessa pitkittyneeseen lamaan asti. Edellisen laman jälkimainingeissa räjähtänyt julkinen velka oli laskussa(verrattuna BKT:seen ) ja asettunut suurin piirtein edeltävien vuosikymmenien keskitasolle, ja esimerkiksi Vanhasen hallituksethan lyhensivät velkaa ihan reilusti.

Mutta ei tuo tietenkään tarkoita, että säästötoimia ei tarvittaisi. Totta kai julkisen sektorin tulorakenteen pitää pystyä menot pidemmällä tähtäimellä kattamaan. Väliaikaisia velkaantumisjaksoja voi olla, eikä talouden äkkijarrutukset ole kai kenenkään mielestä kovin viisaita muutenkaan. Kuntien tehtävien holtiton lisäys lihavina vuosina on tullut maksamaan paljon, nyt on palveluiden priorisoimisen paikka. Juustohöylä on perseestä, koska turhat palvelut säilyvät ja tarpeellisista joudutaan siksi leikkaamaan liikaa.

EDIT: Ja julkisen velan hyppäys 2008 ei muuten johtunut pelkästään varsinaisten julkisten menojen kasvusta, vaan osa tuosta meni ihan elvytykseen(=firmojen taloudelliseen tukemiseen), jota vielä kriisin alkuvaiheessa aktiivisesti harjoitettiin.

Joo, monesta asiasta olemme ihan samaa mieltä. Itse en vain näe kiristävälle finanssipolitiikalle tarvetta, koska juuri se supistaa kotimaista kysyntää, jolla on negatiiviset vaikutukset talouskasvuun. Totta kai turhia rakenteita tms. voidaan karsia ja tehdä järkeviä uudistuksia, mutta ylipäänsä nyt ei minun näkemykseni (jonka pohjaan Haaparannan/Tuomalan/vaikkapa uusimpana Coppolan näkemykseen: Ekonom: Åtstramningar katastrofala för Finland | Inrikes | svenska.yle.fi mukaan pitäisi kiristää vaan elvyttää.

Tosiaan niin kuin toteat, elvytystä harjoitettiin vähän aikaa, kunnes siirryttiin tähän säästöpolitiikan aikaan. Jo viime hallitus kiristi jonkin verran, mutta tämä hallitus tekee kaikki kiristykset nimenomaan säästöinä, jolloin vaikutus kysyntään on entistä negatiivisempi (Talouspoliittinen arviointineuvosto verotuksen/leikkausten vaikutuksesta).

 

[Cobol]

Miksi se ei sitten vaikuta negatiivisesti Ruotsin talouteen? Kyllä pohjoismaat ovat perinteisesti menestyneet suurella julkisella sektorilla ja menestyvät jatkossakin.

Olen tähän vastannut jo monta kertaa. Näkemyksinä, lukuina, linkkeinä, taloustieteiijän (se ruotsalainen proffa) arvioina. Tiiviisti:

1) Ruotsin talouden perusta on Suomeen verrattuna terve. Investoinnit, työllisyys, pääomat, vienti, valuutta, valtion tase, pienemmät kokonais- ja palkkaverot, palkakorotukset riippuvaisia viennin tuloksista, työmarkkinoiden joustavuus...Jos taloutta mitataan taseilla, Ruotsin valtion tase on lähes kolme kertaa Suomen vastaavaa suurempi.

2) Suomen talous on oikeastaan kaikessa käänteinen vrt Ruotsiin yllä mainituissa kysymyksissä. Niinpä ratkaisu on kulukuuri. Sen ulkopuolelle ei voi jättää julkista sektoria.

Toki on muitakin ratkaisuja kulukuuri. Monta kertaa on noussut esille, että mm. parasta olisi jakaa rahaa suoraan ihmisille. Tätä Suomessakin esitti viime vuonna joku taloustietelijä. Jatkoajassa moni näkee julkisen sektorin kasvattamisen olevan jopa ainoa keino nostaa Suomen talous. Vielä suurempi osa - jopa aivan valtava - katsoo, että säästäminen ja leikkaukset ovat ihan ok kunhan ne eivät kosketa itseä ja mahdollista avio-/avopuolisoa.

 

[heavy]

Olen tähän vastannut jo monta kertaa.

Tuo lainaus ei ole minun tekstiä...

 

[Cobol]

Tuo lainaus ei ole minun tekstiä...

Totta. Kiitos ja korjasin. Piti vastata myös sinulle, mutta noin siinä kävi...

Ruotsin kruunu heikkeni heti kun Ruotsin talous sakkasi. Se tapahtui vähän ennen Suomen vastaavaa. Meillä oli tytäryhtiö Ruotsissa, joten tuli seurattua tilannetta tarkkaan kun olin Pohjoismaiden varatoimari. Kruunuja sai laittaa lähes 12 pinoon yhdestä eurosta, mutta siitä lähti sitten alas kun Ruotsin taloustilanne parani ja euroalueen heikkeni. Nyt ollaan noin 9.3 (aiemmin alempana), joten suhteellisen isot ovat olleet kruunun liikkeet.

 

[PTS]

Toki on muitakin ratkaisuja kulukuuri. Monta kertaa on noussut esille, että mm. parasta olisi jakaa rahaa suoraan ihmisille. Tätä Suomessakin esitti viime vuonna joku taloustietelijä. Jatkoajassa moni näkee julkisen sektorin kasvattamisen olevan keino parantaa Suomen taloutta.

No todellinen ero Ruotsiin on se, että siellä teollisuuden rakenne oli monipuolisempi, jolloin se ei kokenut IT:n ja paperin romahdusta. Lisäksi euron ulkopuolelle jääminen oli oikea ratkaisu. Ruotsin finanssipolitiikka on myös ollut löysempää. Mutta Suomen ja Ruotsin ero ei ole niin valtava kuin annat ymmärtää. Kukahan taloustietelijä mahtaa esittää Suomelle kulukuuria? Olen nähnyt lukuisia kansainvälisiä arvioita, joissa nimenomaan tyrmätään Sipilän hallituksen austerity-talouspolitiikka.

Kulukuuria voi esittää Nordean Kangasharju ja joku Matti Viren, mutta se ei ole millään tavalla akateemisen taloustieteen enemmistön kanta. Tai suoraan sanottuna kyse on taloustieteessäkin uusklassismin ja keynesiläisyyden välisestä erosta, enkä olisi itse 30-luvun opetuksienkaan perusteella kovin vakuuttunut uusklassismin oikeassa olemisesta...

Millä tavalla kulukuuri auttoi Kreikan taloutta, mitä on käynyt Espanjassa, jossa työttömyys on edelleen huippulukemissa? Kun velkakammoiset puhuvat siitä, kuinka "velka jää tuleville sukupolville" ymmärtämättä ollenkaan talouden toimintalogiikkaa, minusta paljon parempi olisi kysyä, mitä austerity-politiikka on aiheuttanut esimerkiksi kreikkalaisille ja espanjalaisille (ja vaikutukset ulottuvat tuleviinkin sukupolviin, niin kuin Suomen 90-luvun laman kohdalla...). Mieluummin otan Suomen tilanteen kuin Espanjan, jossa yli 20 prosenttia väestöstä on työttömänä. Siinä eivät lohduta kasvuluvut pätkääkään.

 

[ipaz]

Mun on vaikea tajuta miksi Suomessa ei pystytä samanlaiseen sopimiseen ja töiden järjestelyyn kuin Ruotsissa tai Tanskassa. Ollaanko täällä idässä niin paljon enemmän demareita että vain ja ainoastaan oma perse kiinnostaa, eikä osata nähdä sitä yhtään eteenpäin. Paperimiesten nyt ainakin luulisi olevan tietoisia miten saattaa käydä kun ei tulla yhtään vastaan, vaan pidetään ehdottomasti kiinni kaikesta mitä on saavutettu.

Ymmärrän sen että vituttaa jos tulot pienenee, mutta eikö se pelota että työt loppuu kokonaan? Suomalainen työsopimuskäytäntö on maailman kankeinta ja se alkaa vaikuttamaan jossakin määrin siihen haluaako joku ulkomainen yritys tulla tänne. Toki kohtuullisen edullinen yhteisöverotus ja hyvä tietotaito on houkutellut tänne ihan viime aikoinakin ulkomaalaisia, mutta kun se ei riitä nostamaan tätä saapasta suosta.

 

[PTS]

Mun on vaikea tajuta miksi Suomessa ei pystytä samanlaiseen sopimiseen ja töiden järjestelyyn kuin Ruotsissa tai Tanskassa. Ollaanko täällä idässä niin paljon enemmän demareita että vain ja ainoastaan oma perse kiinnostaa, eikä osata nähdä sitä yhtään eteenpäin. Paperimiesten nyt ainakin luulisi olevan tietoisia miten saattaa käydä kun ei tulla yhtään vastaan, vaan pidetään ehdottomasti kiinni kaikesta mitä on saavutettu.
.

Niin, demareilla on perinteisesti ollut korkeampi kannatus juurikin Ruotsissa ja Tanskassa kuin meillä. Sopiminen on pohjoismaisen hyvinvointivaltion selkäranka mutta nimenomaan kaksisuuntainen prosessi. Hallitus lähti hyvin yksipuolisesti viemään tätä pakettia läpi asettumalla suoraan työnantajien puolelle eikä ole vieläkään selväsanaisesti pitämässä lupauksiaan. Heikennykset ilman verokevennyksiä olisivat aikamoinen isku kotimaiselle kysynnälle. Puhumattakaan lisäleikkauksista, joilla hallitus on jo nyt tehnyt vahinkoa Suomen taloudelle ja koko yhteiskunnalle.

Paperin kysynnän vähentyminen ei taas liittynyt näiden palkkatasoon millään tavalla. Nämä paperimiesten palkat ovat yleinen myytti, joka ei ota huomioon paperiteollisuuden pääomavaltaisuutta tai markkinamuutoksia (kysynnän vähentyminen). Aina se kuitenkin jossain esiintyy.

 

[Cobol]

Olen nähnyt lukuisia kansainvälisiä arvioita, joissa nimenomaan tyrmätään Sipilän hallituksen austerity-talouspolitiikka.

Tätä en epäile. Hyvin vähän niistä ole itse löytänyt mitään käyttökelpoista Suomen nykytilanteeseen. Sääli sillä en ole Sipilän talous- tai muunkaan politiikan kannattaja.

Kulukuuria voi esittää Nordean Kangasharju ja joku Matti Viren, mutta se ei ole millään tavalla akateemisen taloustieteen enemmistön kanta. Tai suoraan sanottuna kyse on taloustieteessäkin uusklassismin ja keynesiläisyyden välisestä erosta, enkä olisi itse 30-luvun opetuksienkaan perusteella kovin vakuuttunut uusklassismin oikeassa olemisesta...

Maailman huipputaloustutkijat ovat lähes aina väärässä ennustaessaan mitä tahansa tai antaessaan neuvoja jonkin laman, talouskriisin tai vastaavan voittamiseen. Akateeminen enemmistö sitten? Harvoin ymmärtää edes mistä puhuu.

Millä tavalla kulukuuri auttoi Kreikan taloutta, mitä on käynyt Espanjassa, jossa työttömyys on edelleen huippulukemissa? Kun velkakammoiset puhuvat siitä, kuinka "velka jää tuleville sukupolville" ymmärtämättä ollenkaan talouden toimintalogiikkaa, minusta paljon parempi olisi kysyä, mitä austerity-politiikka on aiheuttanut esimerkiksi kreikkalaisille ja espanjalaisille (ja vaikutukset ulottuvat tuleviinkin sukupolviin, niin kuin Suomen 90-luvun laman kohdalla...). Mieluummin otan Suomen tilanteen kuin Espanjan, jossa yli 20 prosenttia väestöstä on työttömänä. Siinä eivät lohduta kasvuluvut pätkääkään.

Suomi on vahvasti matkalla ei suinkaan Kreikan tai Espanjan tilanteeseen vaan sen alle. Mitä pitempään odotetaan, sitä vaikeammaksi tie käy.

Nyt NHL:n pariin ja ehkä maanantaina itasella tai tiistaina ehdin lukea seuraavan kerran.

 

[ipaz]

Niin, demareilla on perinteisesti ollut korkeampi kannatus juurikin Ruotsissa ja Tanskassa kuin meillä. Sopiminen on pohjoismaisen hyvinvointivaltion selkäranka mutta nimenomaan kaksisuuntainen prosessi.

Tätä minä juuri ihmettelenkin, että molemmissa leireissä tehdään aina melkoista vastakkainasettelua, eikä edes yritetä ottaa sellaista katsontakantaa että ollaankin samassa veneessä soutamassa samaan suuntaan. Ruotsissa on sovittu paikallisesti jo 80-luvulta saakka kun täällä on jauhettu kolmikannassa sopimuksia, jotka eivät yksinkertaisesti voi toimia joka alalla ja joilla voisi irtiottaa parhaan mahdollisimman hyödyn.

 

[PTS]

Tätä minä juuri ihmettelenkin, että molemmissa leireissä tehdään aina melkoista vastakkainasettelua, eikä edes yritetä ottaa sellaista katsontakantaa että ollaankin samassa veneessä soutamassa samaan suuntaan.

Joo, tämä huomio saattaa oikeastikin pitää paikkansa. Ilman muuta itsekin kannatan pohjoismaista sopimisen kulttuuria, jossa lakkoja esim. on perinteisesti suhteellisen vähän jne. Samalla työntekijöiden asema on poikkeuksellisen vahva.

Tässä nykyisessä paketissa vaan lähtökohtaisena ongelmana oli mielestäni hallituksen väärä talouspoliittinen ajattelu, jossa ongelma nähtiin yksipuolisesti yksikkötyökustannuksista ja johon liitettiin mittavat ehdolliset leikkausohjelmat (ja välillä yritettiin pikaistuksissa "pakkolakeja", joiden perustuslainmukaisuuskin oli kyseenalainen).

Minusta olisi auttanut, jos hallitus ei olisi lyönyt lukkoon kantojaan vaan antanut työmarkkinaosapuolten neuvotella puhtaammalta pöydältä parasta mahdollista kompromissia. Sipilän yritysjohtajamainen ja suoraviivainen tyyli ei vain sovellu valtion johtoon. Jossain Ruotsissahan nimenomaan ei kukaan runno asioita näin ja sitten peräänny vaan asioista keskustellaan rauhassa. Ratkaisujakin saadaan lopulta tehokkaammin.

 

[Cobol]

Tosiaan niin kuin toteat, elvytystä harjoitettiin vähän aikaa, kunnes siirryttiin tähän säästöpolitiikan aikaan. Jo viime hallitus kiristi jonkin verran, mutta tämä hallitus tekee kaikki kiristykset nimenomaan säästöinä, jolloin vaikutus kysyntään on entistä negatiivisempi (Talouspoliittinen arviointineuvosto verotuksen/leikkausten vaikutuksesta).

Pikaisesti matkalla asiakkaan luokse:

Kuten totesin, en ole Sipilän hallituksen talous- tai muunkaan politiikan kannattaja. Silti ymmärrän sen, että hallitus pyrkii nyt ns. sisäisen devalvaation avulla parantamaan Suomen kilpailukykyä pudottamalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työnantajien sivukuluja ja todennäköisesti työntekijöiden nettotuloja. Tätä hallitus kompensoisi mahdollisesti miljardiluokan verohelpotuksin. Kun tähän yhdistetään hallituksen tavoite työllisyysasteen parantamisesta ja ymmärtääkseni myös työnteon kannattamisesta suhteessa lukuisten tukien nostamiseen, uskottavaa vaihtoehtoa on vaikea esittää kun kyseessä on keskusta-oikeistolainen hallitus ja kapitalistinen järjestelmä.

Odotan sitä edelleen ja kuten aiemmin toivoin, lukuina. Katsellaan osaltani iltasella.

 

[Huerzo]

Millä tavalla kulukuuri auttoi Kreikan taloutta, mitä on käynyt Espanjassa, jossa työttömyys on edelleen huippulukemissa?

Kuinka ollakaan, unohdit listastasi Irlannin. Sekin olisi ollut reilua listata, eikä vain poimia caseja, jotka tukevat omia päätelmiä. Irlanti näet porskuttaa talouden osalta kulukuurin jälkeen vahvassa nousussa. Toki näinhän nämä keskustelut tuppaavat etenemään.

 

[opelix]

Mites nämä mahdolliset veronalennukset joita seuraisi. Voidaanko ne kohdentaa mukana sopimuksessa oleville. Ei kai ne niitä saisi jotka sopimuksen hylkäsivät ??

 

[Fordél]

Millä tavalla kulukuuri auttoi Kreikan taloutta, mitä on käynyt Espanjassa, jossa työttömyys on edelleen huippulukemissa? Kun velkakammoiset puhuvat siitä, kuinka "velka jää tuleville sukupolville" ymmärtämättä ollenkaan talouden toimintalogiikkaa, minusta paljon parempi olisi kysyä, mitä austerity-politiikka on aiheuttanut esimerkiksi kreikkalaisille ja espanjalaisille (ja vaikutukset ulottuvat tuleviinkin sukupolviin, niin kuin Suomen 90-luvun laman kohdalla...). Mieluummin otan Suomen tilanteen kuin Espanjan, jossa yli 20 prosenttia väestöstä on työttömänä. Siinä eivät lohduta kasvuluvut pätkääkään.

Espanjassa työttömyys on lähtenyt talouskasvun myötä laskuun. Työttömyys oli esim. viime syksynä alimillaan neljään vuoteen. Vaikka työttömyys on edelleen iso ongelma, on siihen päästy jo puuttumaan. Kyllä kasvuluvat varmasti jonkin verran lohduttavat. Suunta on oikea.

Ja sitten on vielä em. tapaus Irlanti.

 

[Leopold Isopanda]

Ja niinhän siinä kävi, että EK torppasi yhteiskuntasopimuksen, koska SAK ei saanut kaikkia liittoja mukaan.

EK:n tiedotteen mukaan ”sopimus on niin tärkeä Suomelle ja suomalaisille työpaikoille, että siihen tarvitaan mukaan kaikki”. Häkämiehen mukaan suunnitelmissa ollut TES-vaihe ei nyt pääse käynnistymään.

– [Nyt] ei pystytä aloittamaan liittokohtaisia neuvotteluja, koska sopimusta ei voida hyväksyä näillä parametreillä, Häkämies sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Pallo on vahvasti SAK:lla ja siellä pitää edelleen tehdä töitä, että tämä kattavuus täyttyy.

Ahneet ay-liikkeet -kortti on jälleen EK:n puolelta pelattu. Oliko se siinä sitten, kun SAK ei taatusti saa kaikkia liittoja mukaan tuohon?

(Linkki vie Uuden Suomen sivuille)

 

[Pavlovin Koira]

Miksi noin puolet tämän maan toimittajista oli päivystämässä SAK:n hallituksen oven takana kun tapahtuman anti oli tiedossa jo perjantaina? Eli neljä liittoa + viikoloppuna ei-rintamaan ilmoittanut SLSY eivät ole mukana ja EK:lle sellainen kattavuus ei tietenkään riitä.

 

[Leopold Isopanda]

Voidaanko nyt muuten ihan surutta sanoa, että EK kaatoi yhteiskuntasopimuksen? Elinkeinoelämä pitää Suomea panttivankina ja jarruttaa tarvittavia sopeutustoimia. Roistojärjestö, jolla on liikaa valtaa.

 

[Gentleman]

Voidaanko nyt muuten ihan surutta sanoa, että EK kaatoi yhteiskuntasopimuksen? Elinkeinoelämä pitää Suomea panttivankina ja jarruttaa tarvittavia sopeutustoimia. Roistojärjestö, jolla on liikaa valtaa.

No surutta ei voida sanoa, mutta syyllisiä siihen että osapuolet eivät luota toisiinsa löytyy varmasti joka porukasta. Toivon, vaikken odota että hallitus kohdistaa toimenpiteitä molempien työmarkkinaosapuolten veroetuihin. Ja antaa itselleenkin kunnolla sukkasaippuaa.