Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[Tuamas]

Muutamia vuosia sitten tilanne esimerkiksi Norjan rakennusbisneksessä oli jo se, että rakennusfirmoilla ei yleensä ollut palkollisia lainkaan. Oli vain työvoimaa värvääviä hämärämiehiä ja näiden alihankkijoita ja alihankkijoiden alihankkijoita. Yksittäisten raksaduunarien oli perustettava yhden miehen firma. "Firmoille" maksettiin ehkä hyvin, mutta kaikki sivukulut kuten eläkemaksut ja sairasvakuutukset jne. jäivätkin "firman" vastuulle. Ja paikallinen verokarhu oli pitkävihaisena kimpussa ellei saanut osuuttaan.
Ilmeisesti meikäläisessä lainsäädännössä sentään jokin estää moisen kikkailun, kun ei ole yleistynyt täällä.

Onhan tuo ihan business as usual Suomessakin. Katso vaikka SRV:n työntekijämäärää.

Alihankintaa teettävät nykyään paljon jo pk-sektorinkin firmat, koska siinä palkkaamisen työntekijäriskit on ulkoistettu alihankkijalle.

Tämä on kaikki ihan jees, niin kauan kuin tuntiveloitus on järkevä.
Sitten kun palkataan puolalaisia "alihankkijoiksi" ja maksetaan heille 10€/h veloitushintaa (sis. päivärahat), aletaan olla siellä pelleilyn puolella (OL3).

Toki olen nähnyt tapauksia, joissa työntekijä on omasta halustaan tyytyväisenä ulkoistettu ja 12€ palkka on muuttunut 18€ tuntiveloitukseksi (nämä kaksi toki niitä valitettavia poikkeuksia, yli lähes kaikki saavat/maksavat ihan säällistä tuntiveloitusta)

 

[Juzsi]

Te ette ole näköjään joutunut asioimaan sossunluukulla, kun kuvittelette että yksinäiselle juopolle kaikki tulee kuin Manulle illallinen. Lapsiperheet saavat enemmän, mutta yksinäiset aikuiset menevät toimeentulotuella ja välttämättömillä harkinnanvaraisilla. Ja joka kuukausi saat selittää tarpeesi.

Itsellä on ainakin hyvä kuva miten homma tällä paikkakunnalla pelittää. Noi omat maininnat pitävät ainakin paikkansa. Puhelimet, kalusteet jne onkin varmasti isomman työn takana ja niitä ei helpolla kustanneta.

Saatat jonkun 4h/viikossa työkokeilun saada, jossa käyt sillon kun jaksat. Kerrot vaan yrittäväsi parhaasi. Suoraa ei toki näille tädeille kannata sanoo, ettei mikään kiinnosta.

Koska olet itse viimeksi sossun luukulla käynyt, kun ilmeisesti tiedät paremmin?

 

[TosiFani]

Itsellä on ainakin hyvä kuva miten homma tällä paikkakunnalla pelittää. Noi omat maininnat pitävät ainakin paikkansa. Puhelimet, kalusteet jne onkin varmasti isomman työn takana ja niitä ei helpolla kustanneta.

Saatat jonkun 4h/viikossa työkokeilun saada, jossa käyt sillon kun jaksat. Kerrot vaan yrittäväsi parhaasi. Suoraa ei toki näille tädeille kannata sanoo, ettei mikään kiinnosta.

Koska olet itse viimeksi sossun luukulla käynyt, kun ilmeisesti tiedät paremmin?

Olen tutustunut sossun käytäntöihin työni kautta.

 

[Juzsi]

Jokseenkin huvittavaa, että aina jaksetaan jauhaa huonosti tienaavista lähihoitajista/kassatyöntekiköistä ja unohdetaa samalla, että todellisuudessa monissa tehtaissa painetaan samalla tai jopa huonommalla palkalla töitä (Kun huomioidaan lisät)

Ilmeisen hyvin on nämä jutut uponneet, kun täälläkin tunnutaan luulevan, että kaikkialla tehtaissa vedetään jollain 3000€ kuukausituloilla.

Ei siinä paljoa Suomen keskiansiot lämmitä, kun omasta 10€/h palkasta vedetään vähän juustohöylällä.

 

[Cobol]

Tämä on minusta oikeinkin oiva kysymys. Tosiasiahan jo nykyisellään on se, että Suomessa on selvästi heikommat palkat kuin Ruotsissa. Eli se kilpailukykyvaje ei johdu palkoista, vaan tuotteiden jalostusarvosta.

Tästä olemme samaa mieltä. Kyllä me voidaan valita kaikille 5 000 minimipalkka ja aikanaan 4 000 eläke, mutta mistä ne rahat tehdään siinä vaiheessa kun ei enää velkaa saada? Niinpä. Muistutan, että nykyinen systeemi pyörii ottamalla lisävelkaa joka vuosi.

Yksinkertaistettuna: palkka voi olla vaikka 50 euroa tunnissa, mutta se on oltava aina suhteessa tuotteen hintaan ja siitä saatavaan voittoon, joka taas on välttämätön. Lisäämällä palvelukonseptin arvoa tai jalostusarvoa, palkkoja voidaan nostaa. Mutta se taas edellyttää sitä ennen merkittäviä investointeja.

Se mitä on jo tapahtunut, on noin 250 000 - 350 000 työpaikan katoaminen ns. suurteollisuudesta ja uusien työpaikkojen syntyminen PK-yrityksiin. Nämä kadonneet työt eivät tule nykyisellä ay-politiikalla koskaan takaisin, mutta case Uusikaupunki kertoo kuitenkin sen, että toisinkin voi menetellä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että case Uusikaupunki on kirosana ay-liikkelle. Se on elävä muistutus siitä, kuinka oikealla palkkatasolla saadaan 0 työpaikan sijaan 3 700 työpaikkaa + kokonaisvaikutus koko lähialueen talouteen. Eikä valtiokaan ja kuntakaan pahaksi laita verojen saamista 3 700 työntekijältä, jos verrokkina olisi 2 000 työttömyyskorvauksen maksu ja 500 avustuksen nostaminen Kelasta.

 

[erku]

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että case Uusikaupunki on kirosana ay-liikkelle.

Voisitko antaa jotain linkkejä sellaisiin uutisiin, jonka perusteella tämän tulkinnan olet tehnyt? Vai mutun varassako vahvasti mennään?

 

[Cobol]

Voisitko antaa jotain linkkejä sellaisiin uutisiin, jonka perusteella tämän tulkinnan olet tehnyt? Vai mutun varassako vahvasti mennään?

Mielelläni. Kas tässä:

-

Yhtään en löytänyt, jossa ay-liikkeen toimesta suositeltaisiin vastaavia toimia työpaikkojen pelastamiseksi kuin Uudessakaupungissa on tehty.

Mutta ei tuo vielä mitään. Tähänkin ketjuun moneen kertaan linkitetyn Suomen Pankki/Lauri Kajanojan tutkimuksessa todetaan, että vastaavien vientituotteiden hinnan olleen Suomen ja kauppakumppaneidemme maissa kymmenkunta vuotta sitten 100 yksikköä, on niiden kehitys eriytynyt. Muutama vuosi sitten Suomi sai keskimäärin 80, kun kauppakumppanimme saivat keskimäärin vajaa 110 tuotteelta. Syitä on paljon Nokiasta alkaen. Niinpä luulisi ay-liikkeen suorastaan ajavan vastaavia toimia kuin Uudessakaupungissa, mutta katin kontit. Nolla osumaa tähänkin.

Ay-liike on juuri nyt työssä olevien etujärjestö, jota ei työttömät liikuta tippaakaan eikä tulevat sukupolvet. Jos liikuttaisi, yhteiskunnan syömävelkaa ei ratkaisuilla koko ajan lisättäisi.

 

[Juzsi]

Yritykset investoivat ja laajentavat toimintaansa. Ei noita tuhansia työllistäviä yrityksiä perustettu rekrytoimalla heti tuhansia, vaan nekin ovat aloittaneet pienenä ja laajentuneet. Toki seuraavaksi sä väität ettei tällä ole mitään tekemistä työvoiman kustannusten kanssa.

Mihin kuvittelet niiden investointien ilmestyvän, kun yritys kasvaa tarpeeksi? Suomalaiset duunarit ovat pelkkiä koekaniineita ja sitten, kun automaatio on tarpeeksi kehittynyt nämä työt tehdään halvempien palkkojen maissa. Ei suomalainen vaan pysty kilpailemaan palkkansa kanssa esimerkiksi puolalaisen kanssa. Tiedän useita esimerkkejä joissa uudet koneet ajetaan Suomessa sisään ja kehityksen oltua valmis se koko työ siirretään halvempaan maahan voittojen maksimoimiseksi.

Te ette ole näköjään joutunut asioimaan sossunluukulla, kun kuvittelette että yksinäiselle juopolle kaikki tulee kuin Manulle illallinen. Lapsiperheet saavat enemmän, mutta yksinäiset aikuiset menevät toimeentulotuella ja välttämättömillä harkinnanvaraisilla. Ja joka kuukausi saat selittää tarpeesi.

Lapsiperheiden lisäksi mainitsen tähän toisen ryhmän pakolaiset. Ei ihme, että sitä köyhää duunaria alkaa vituttamaan nämä jatkuvat leikkaukset, kun samalla näille toisille se toimeentulo tosiaan tulee, kuin Manulle illallinen ja taikaseinästä kyllä löytyy rahaa. Kaiken kukkuraksi eliitti vielä kerää tästä voitot omiiin taskuihinsa.

 

[arvee]

Ja 10e/h on sen 1600-verot. Johan siinä iso ero tulee työntekijän hyväksi. Vähän voi vielä kiristää. Samalla juopolle kustannetaan huonekalut, kodin kalusteet, puhelimet, lääkärikulut yms. Se työläinen maksaa ne kaikki itse. Kyllä siihen on aika hyvä motivaatiotekijä leivottu sisään palkanmuodossa. Onhan?

Näinhän se menee. Toki minun liksani on jopa yli 11,08 euroa, mutta oma vikanihan se on. Tosinuija myöntää sen vielä julkisesti, vittu mä olen tyhmä. Ja olen vielä ollut kiky-diilin kannattaja, kansantalouden edistämiseksi. Kuusi tuntia miinusta lähtökohdaksi tälle kvartaalille, neljä tuntia olen vieläkin miikalla ja kohta räpsähtää seuraava -6-tuntia tilille. Ei mitään helvetin kivaa työyhteisöpuuhastalua jolla niitä kuitattaisiin. Suomi nousuun, arvee tekee osansa kyllä!
Yhä pitemmin hampain pikkuhiljaa toki, kyrsimyksen siemen on alkanut itämään: haluan verovapauden alle 12 euroa tunnissa rikastuville!

 

[Juzsi]

Huvittaa myös tämä ajojahti ay-liikettä kohtaan vaikka varmasti sielläkin on peiliin katsomisen paikka. Nykypäivänä touhu vaan on sellaista ettei mikään riitä. Voittoa on vaan taottava enemmän ja enemmän. Jossain vaiheessa sitten astuu kuviin siirtäminen johonkin halpatyövoima maahan mikäli se vaan on mahdollista. Muistuu yhdestä paikkaa mieleen jopa itse toimitusjohtajan sanat "Nämä koneet ovat täällä vain pulteilla kiinni", kun harrastettiin tätä monen huutamaa paikallista sopimista. Vaikka voittoa kertyisi vuodessa useita satoja miljoonia voi tulos olla huono ja firman tila kriisissä, koska tavoitteeksi asetettiin 20miljoonaa enemmän.

 

[Cobol]

Huvittaa myös tämä ajojahti ay-liikettä kohtaan vaikka varmasti sielläkin on peiliin katsomisen paikka.

Tuo on aika tyypillinen asenne sillä suunnalla. Kun vaikkapa Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat saaneet talouttaan, kilpailukykyään ja työllisyysastettaan jopa erinomaiseen kuntoon ns. kokonaisuudistuksella, joka koskee erityisesti työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa, Suomessa vastaavat toimet eivät ay-liikkeelle kelpaa. Kun asia nostetaan pöydälle ja verrataan Suomen talous- ja työllisyysastekehitystä em. maihin, kyseessä on ay-liikkeen ajojahti.

Ei ay-liikkeellä ole peiliin katsomisen paikka. Se mahdollisuus riittävänä toimena meni jo vuosia sitten. Nyt on edessä kovat päätökset, koska enää muut eivät taida riittää. Nyt on vaaleja niin paljon, että tarpeesta vaietaan, mutta kunhan ne ovat vähäksi aikaa ohi, laskun suuruus alkaa paljastua.

 

[bebeto]

Tästä olemme samaa mieltä. Kyllä me voidaan valita kaikille 5 000 minimipalkka ja aikanaan 4 000 eläke, mutta mistä ne rahat tehdään siinä vaiheessa kun ei enää velkaa saada? Niinpä. Muistutan, että nykyinen systeemi pyörii ottamalla lisävelkaa joka vuosi.

Yksinkertaistettuna: palkka voi olla vaikka 50 euroa tunnissa, mutta se on oltava aina suhteessa tuotteen hintaan ja siitä saatavaan voittoon, joka taas on välttämätön. Lisäämällä palvelukonseptin arvoa tai jalostusarvoa, palkkoja voidaan nostaa. Mutta se taas edellyttää sitä ennen merkittäviä investointeja.

Se mitä on jo tapahtunut, on noin 250 000 - 350 000 työpaikan katoaminen ns. suurteollisuudesta ja uusien työpaikkojen syntyminen PK-yrityksiin. Nämä kadonneet työt eivät tule nykyisellä ay-politiikalla koskaan takaisin, mutta case Uusikaupunki kertoo kuitenkin sen, että toisinkin voi menetellä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että case Uusikaupunki on kirosana ay-liikkelle. Se on elävä muistutus siitä, kuinka oikealla palkkatasolla saadaan 0 työpaikan sijaan 3 700 työpaikkaa + kokonaisvaikutus koko lähialueen talouteen. Eikä valtiokaan ja kuntakaan pahaksi laita verojen saamista 3 700 työntekijältä, jos verrokkina olisi 2 000 työttömyyskorvauksen maksu ja 500 avustuksen nostaminen Kelasta.

Lisävelkaa otetaan jotta saadaan maksettua julkisen sektorin aiheuttamat kulut. Yksityisellä puolella voidaan maksaa niin paljon kuin perse kestää. Vaikuttaa siltä että Valmet Automotiven menestys on kivi kengässä niille jotka eivät halua myöntää että Suomen heikko kustannuskilpailukyky johtuu aivan muusta kuin kilpailijamaita korkeammasta työn hinnasta. Suomen kaltaisen maan ainoa keino menestyä on nostaa automaatiotasoa ja näin parantaa työn tuottavuttta.

 

[erku]

Tuo on aika tyypillinen asenne sillä suunnalla. Kun vaikkapa Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat saaneet talouttaan, kilpailukykyään ja työllisyysastettaan jopa erinomaiseen kuntoon ns. kokonaisuudistuksella, joka koskee erityisesti työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa, Suomessa vastaavat toimet eivät ay-liikkeelle kelpaa. Kun asia nostetaan pöydälle ja verrataan Suomen talous- ja työllisyysastekehitystä em. maihin, kyseessä on ay-liikkeen ajojahti.

Mitkä toimet ay-liikkeelle eivät kelpaa? Ay-liike kannattaa paikallisen sopimisen edistämistä, SAK on vahvasti ajanut Ruotsin mallia perhevapaiden suhteen naisten työllistymisen edistämiseksi, STTK on tehnyt avauksen negatiivisesta tuloverosta kaikkein pienituloisimmille jne. Kaiken olemassa olevan todistusaineiston perusteella ammattiyhdistysliike on huomattavasti uudistushaluisempi kuin te palstan oikeistopropagandistit sinun johdolla yritätte väittää.

 

[dana77]

Ay-liike kannattaa paikallisen sopimisen edistämistä,

Aika erikoista että jos AY-liike kannattaa paikallisen sopimisen edistämistä, niin miksi se julkisesti antaa 100% päinvastaisia lausuntoja:
"Suokas huomauttaa, että työnantajien tavoitteleman paikallisen sopimisen esteenä on työehtosopimusten yleissitovuus, josta ei sovinnolla luovuta"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/a...taan-saappaat-jalassa--jos-kaadutaan/fLYTe9Qh

Tai onhan tässä sellainenkin mahdollisuus, että erku ei puhu nyt ihan niin totta kuin vain osaa.

 

[Petri1981]

Ay-liike kannattaa paikallisen sopimisen edistämistä.

Tämähän olisi kaikkien Ay-liikkeen perusperiaatteiden vastaista toimintaa. Onko mukamas näin?

 

[godofthunder]

Tämähän olisi kaikkien Ay-liikkeen perusperiaatteiden vastaista toimintaa. Onko mukamas näin?

Ei tuota mitenkään kampitetalaan. Tosin paikallista sopimista helpottaisi se, että varsinkin pienissä työpaikoissa, päästettäisiin aluetoimitsijat käymään työpaikoille perustamaan toimivaa luottari järjestelmää.

 

[TosiFani]

...Lapsiperheiden lisäksi mainitsen tähän toisen ryhmän pakolaiset. Ei ihme, että sitä köyhää duunaria alkaa vituttamaan nämä jatkuvat leikkaukset, kun samalla näille toisille se toimeentulo tosiaan tulee, kuin Manulle illallinen ja taikaseinästä kyllä löytyy rahaa. Kaiken kukkuraksi eliitti vielä kerää tästä voitot omiiin taskuihinsa.

Tämä on samanlainen ennakkoluulo, kuin se että juoppo naapuri saa saman sossusta kuin itse duunista.

 

[Tadu]

Mihin kuvittelet niiden investointien ilmestyvän, kun yritys kasvaa tarpeeksi? Suomalaiset duunarit ovat pelkkiä koekaniineita ja sitten, kun automaatio on tarpeeksi kehittynyt nämä työt tehdään halvempien palkkojen maissa. Ei suomalainen vaan pysty kilpailemaan palkkansa kanssa esimerkiksi puolalaisen kanssa. Tiedän useita esimerkkejä joissa uudet koneet ajetaan Suomessa sisään ja kehityksen oltua valmis se koko työ siirretään halvempaan maahan voittojen maksimoimiseksi.

Tottakai se työntekijän palkka ei ole ainoa tekijä, vaan asiaan vaikuttavat monet muut tekijätkin. Jos investoiminen Suomeen on kannattavaa, ne investoinnit ilmestyvät Suomeen. Tällä hetkellä suomalainen työntekijä ei ole niin pätevä, että kannattaisi investoida tähän maahan, jossa työntekijät ovat melko kalliita ja valtio kaikin eri tavoin kampittaa yritysten elämää. Näistä jälkimmäinen on toki yhtä merkittävä tekijä.

 

[Cobol]

Mitkä toimet ay-liikkeelle eivät kelpaa?

Toki ay-liikkelle kelpaa kaikki se, minkä veronmaksajat tai työnantajat kustantaisivat. Mutta kun puhutaan ydinasioista, @dana77 linkittämä haastattelu kertoo kelpaamisen:

Suurimpana esteenä paikalliselle sopimiselle on Suokkaan mukaan työehtosopimusten yleissitovuus. Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa.

Sillä lailla.

 

[Cobol]

Lisävelkaa otetaan jotta saadaan maksettua julkisen sektorin aiheuttamat kulut. Yksityisellä puolella voidaan maksaa niin paljon kuin perse kestää. Vaikuttaa siltä että Valmet Automotiven menestys on kivi kengässä niille jotka eivät halua myöntää että Suomen heikko kustannuskilpailukyky johtuu aivan muusta kuin kilpailijamaita korkeammasta työn hinnasta. Suomen kaltaisen maan ainoa keino menestyä on nostaa automaatiotasoa ja näin parantaa työn tuottavuttta.

Tästä olemme samaa mieltä. Edellisen kerran eilen kirjoitin, että palkkojen osuus monissa teollisuustuotteissa kaikkine sivukuluineen on jotain 8-12 prosenttia valmiin tuotteen hinnasta. Mutta on myös tuotteita (ja palveluita), joissa palkkojen osuus on 50-80 prosenttia hinnasta.

Oleellista olisi vähitellen ay-liikkeen ja sinunkin ymmärtää se, että globaali raha omistaa monet tuotantolaitokset. Kun aiemmin palkankorotukset voitiin kompensoida nostamalla tuotteen hintaa Suomessa, se aika on ohi. Tuotteet eivät jää Suomeen, vaan menevät kansainvälisille markkinoille, joilla on kilpailusta johtuen mahdoton nostaa hintaa eurollakaan, jos Suomessa on tuotantokustannukset nousseet a) 0.5 prosenttia suorien palkankorotuksen takia tai b) 0.5 prosenttia välillisten palkankorotusten (mm. kuljetus jne) takia.

Valmet Automotiven menestys on esimerkki siitä, että kun tuote menee kansainvälisille markkinoille ja sillä on valmis hinta, se voidaan tuottaa myös Suomessa, jos palkoista voidaan sopia paikallisisesti Valmet Automotiven esittämällä tavalla. Ero keskimääräisessä vuosipalkassa Automativen ja paperiteollilsuuden välillä kolmivuorotyö huomioiden on Tilastokeskuksen mukaan noin 50 prosenttia.

 

[Juzsi]

Tämä on samanlainen ennakkoluulo, kuin se että juoppo naapuri saa saman sossusta kuin itse duunista.

Ei kukaan ole moista väitettä täällä kait edes heittänyt? Muutama satanen sille työntekijälle jää enemmän käteen kuukaudessa, mutta sillä erotuksella en olisi itse nykypäivänä valmis töitä tekemään.

 

[Sonny Burnett]

Valmet Automotiven menestys on esimerkki siitä, että kun tuote menee kansainvälisille markkinoille ja sillä on valmis hinta, se voidaan tuottaa myös Suomessa, jos palkoista voidaan sopia paikallisisesti Valmet Automotiven esittämällä tavalla.

Mutta eikö Valmet ole sopinut palkat nimenomaan ylöspäin verrattuna tes:ssiin? Olisi tuonne Ugiin ollut hakijoita metallinliiton(?) alimmalla tuntipalkallakin veikkaisin. Mitä lie 8e-9e/h.

 

[Cobol]

Mutta eikö Valmet ole sopinut palkat nimenomaan ylöspäin verrattuna tes:ssiin? Olisi tuonne Ugiin ollut hakijoita metallinliiton(?) alimmalla tuntipalkallakin veikkaisin. Mitä lie 8e-9e/h.

Hassuttelet. Puhutaan kokonaisansiotasosta. Ei tuntipalkasta, jonka päälle ainakin meillä tuli likaisen työn lisät, iltalisät, lauantailisät, yölisät, sunnuntalisät ja vielä yksikön tuotantopalkkio ja yhtiön tuontantopalkkio jne. Valmetissa kokonaispalkka on 30 000 euroa vuodessa vuorotyössä toimitujohtajan ilmoituksen mukaan, paperissa noin 44 000 euroa tilastokeskuksen tehdyn todellisen työtuntipalkan (22 euroa) mukaan. Mulla oli aikanaan metallissa kaikkien lisien osuus palkasta 20-50 prosenttia, ja jos ei hirveästi ole takavuosista muuttunut, kokonaispalkkojen tarkastelu kaikkineen antaa oikean kuvan.

Kyllä sä tämän tiedät.

 

[Cobol]

Nyt taisi ay-puolelta loppua eväät keskustelussa kilpailukyvystä. En tarkoita tätä palstaa, vaikka kyllä se haluttomuus ja väärien tietojen tuominen keskusteluun täälläkin näkyy. Isossa kuvassa

1. ay-liike ei halua sopia paikallisesti - vaikka siis muuta väittää - koska ay-liike ei halua luopua sopimusten yleissitovuudesta.
2. ay-liike ei halua uudistuksia työelämän erilaisiin lukuisiin säännöksiin hallituksen toimesta, vaan kaikki on neuvoteltava ay-liikkeen kanssa

Nämä kaksi tärkeintä asiaa tarkoittavat sitä, että hallitus ei voi päättää itsenäisesti mm. talouspolitiikasta, vaan ay-liike on varannut päätösvallan itselleen, vaikka se ei ole hallituksessa eikä kanna vastuuta mistään ellei sellaiseksi lasketa verovaroin kustannettuja VVO:n voittojen jakamisia omistajilleen.

 

[erku]

Aika erikoista että jos AY-liike kannattaa paikallisen sopimisen edistämistä, niin miksi se julkisesti antaa 100% päinvastaisia lausuntoja:
"Suokas huomauttaa, että työnantajien tavoitteleman paikallisen sopimisen esteenä on työehtosopimusten yleissitovuus, josta ei sovinnolla luovuta"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/a...taan-saappaat-jalassa--jos-kaadutaan/fLYTe9Qh

Tai onhan tässä sellainenkin mahdollisuus, että erku ei puhu nyt ihan niin totta kuin vain osaa.

Paikallisen sopimisen edistäminen ei ole synonyymi paikallisen sopimisen vapauttamiselle. Kyllä esimerkiksi Ruotsissakin on monia rajoitteita paikallisille sopimiselle, mitä tulee työehtoihin. Malli on vain siinä mielessä eri, että siellä työehtojen rajauksista säädetään vahvemmin työlainsäädännössä, kun meillä taas sitovissa työehtosopimuksissa.