Oikeastaan on aika sama, mitä yhteiskuntasopimukselle käy - se ei olisi ollut mikään ratkaisu ongelmiimme, kuten eivät pakkolaitkaan. Ongelmamme ovat väärä talouspolitiikka ja ylivahva valuutta. Osa esitetyistä asioista on toki hyviä rakenteellisia uudistuksia, mitkä auttaisivat jonkin verran pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä ostovoiman heikentyminen kysyntälamassa ei tietenkään ole kovin järjellinen resepti, ei ainakaan sellainen mikä synnyttäisi kasvua.
Loppujen lopuksi ehkä koko seikkailu on ollut turha: jos oltaisiin ilman Sipilän ilmeistä osaamattomuutta vain tyytyneet pitkään sarjaan 0-tupoja niin oltaisiin saatu jotakuinkin samat hyödyt - ehkä sen verran olisi voitu käyttää painostuskeinoja, että oltaisiin saatu tuo SAK:n lyhyesti vilauttama vientialojen erillinen sitominen tuottavuuteen, mikä olisi ollut erittäin hyvä uudistus. Tietysti koko asia oli varmaan esitetty siinä hartaassa - ja oikeassa - uskossa, ettei hallitus tule esitystä hyväksymään. Eikä hyväksynyt, tietenkään.
Anyways, a plague on both their houses. Eipä tässä juuri mitään menetetä tai mitään saavuteta, osaamattomuus on paljon syvemmällä kuin jossain Sipilässä, joten tämä 30-luvun toistaminen jatkuu. Saapa nähdä jos vaikka saataisiin sota aikaan Eurooppaan - maailmalla on niin valtaisasti toimetonta pääomaa liikkeellä löysän keskuspankkipolitiikan takia, että pian se etsii ihan väkisin jonkin sijoituskohteen, vaikka sitten sodan. Siinähän sitä olisikin kerralla kysyntäelvytystä...