Kielipoliisit

  • 456 374
  • 2 971

pyhimys

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Flyers
Onko MTV3:n käyttämä tunnetuus oikea sana?

"Saavuttanut nopeasti tunnettuutta"

Eikös se oikeaoppisesti pitäisi olla tunnettavuuta vai vaivaako tässä "laiskan miehen" tauti eli lyhennellään sanoja, kun ei jakseta niitä kokonaisuudessaan sanoa.
 

East

Jäsen
Suosikkijoukkue
Idän jätti ja susirajan punamusta
Viestin lähetti Snakster
Kritisoida on olemassa ja voi edelleen varsin hyvin eikä kritikoida-verbillä ole sen kanssa tekemistä. Kritikoida tarkoittaa käsittääkseni kritiikin harjoittamista kun taas kritisoida tarkoittaa asioiden negatiivista arviointia. Kriitikko harjoittaa ammattikaan eli kritikoi kirjoittaessaan positiivisiakin arvioita.
Ei muuten pidä paikkaansa. 'Kritikoida' ja 'kritisoida' -verbeillä on periaatteessa ihan sama merkitys. Johtuuko tuo k>s-vaihtelu sitten ilmiöstä nimeltä astevaihtelu, siitä en ole aivan satavarma.

Näin voisi kuitenkin olettaa. Kritiikki-sanan -kk- on kritikoida-muodossa heikkoasteisena (-k-), joten 'kritikoida' on käytännössä säännönmukainen muoto. 'Kritisoida' on sitten tältä pohjalta kehittynyt, ja siinä vaihtelua on siis k:n ja s:n välillä (-k- vahva-asteisena: kritikoida, ja -s- sen heikkoasteisena vastineena: kritisoida).

Eli aiempaan kysymykseen...

Viestin lähetti Miguel
Tänään Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa käytetään ilmausta "kritikoida". Ei ollut ensimmäinen kerta, kun ko. verbiin törmäsin.

Mitä ihmettä on tapahtunut kritisoimiselle? Kokenut kielen uudistuessa saman kohtalon kuin sairasloma?
...vastaan, että 'kritikoida' on itse asiassa alkuperäisempi muoto, josta 'kritisoida' on kehittynyt (ilmeisesti analogisena johdannaisena, vrt. politikoida > politisoida).

Molemmat ovat kuitenkin ihan käyttökelpoisia ja hyväksyttäviä, ei siinä mitään.
 

Kaivanto

Jäsen
Viestin lähetti East
'kritikoida' on itse asiassa alkuperäisempi muoto, josta 'kritisoida' on kehittynyt (ilmeisesti analogisena johdannaisena, vrt. politikoida > politisoida).

Molemmat ovat kuitenkin ihan käyttökelpoisia ja hyväksyttäviä, ei siinä mitään.

En tiedä, mistä nämä sanat kielitieteellisesti tulevat, mutta politikoinnilla ja politisoinnilla on kielenkäytössä aivan selvästi toisistaan eroava merkitys:

politikointi = politiikan tekeminen, poliittisluontoinen toiminta

politisointi = poliittisen luonteen antaminen jollekin asialle, sen käsittely poliittisesta näkökulmasta

Mielestäni kritikoinnilla ja kritisoinnillakin on merkitysero Snaksterin selostamalla tavalla, vaikkakaan ei ehkä yhtä selvä ja yleisesti tunnettu kuin politikoinnilla/politisoinnilla.
 

pedro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suur-Helsingin Lähiö-Jormat
Viestin lähetti Kaivanto
En tiedä, mistä nämä sanat kielitieteellisesti tulevat, mutta politikoinnilla ja politisoinnilla on kielenkäytössä aivan selvästi toisistaan eroava merkitys:

politikointi = politiikan tekeminen, poliittisluontoinen toiminta

politisointi = poliittisen luonteen antaminen jollekin asialle, sen käsittely poliittisesta näkökulmasta

Mielestäni kritikoinnilla ja kritisoinnillakin on merkitysero Snaksterin selostamalla tavalla, vaikkakaan ei ehkä yhtä selvä ja yleisesti tunnettu kuin politikoinnilla/politisoinnilla.

Peesaan siinä mielessä, että kielen luonnollisessa käytössä sanoilla on vähintäänkin nyanssiero — ja politikoinnilla vs. politisoinnilla suorastaan esitetyn selvä merkitysero.
 

Hielo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Calgary Flames, Espoo Blues, HIFK
Joku nokkela onkin jo varmaan piipahtanut katsomaan Jukka Korpelan taustatarinat ja ohjeet. "Jugi" myötäilee tarinansa lopussa muutamaa nimimerkkiä tuossa ylhäällä seuraavasti:

Edellä otsikossa mainittu tapaus on varsin erikoinen, koska "kritikoida" ja "kritisoida" ovat molemmat käytössä, ensin mainittu tavallisempana, ja ilmeisesti esiintyy pyrkimystä eriyttää niitä merkitykseltään: "kritikoida" tarkoittaisi taiteellisen (tai tieteellisen) kritiikin esittämistä, "kritisointi" taas arvostelua yleensä ja etenkin kielteistä. Merkitysten eriyttämisen on katsottava jo tapahtuneen sanaparissa "politikoida" 'harjoittaa poliittista toimintaa' ja "politisoida" 'tehdä asiasta poliittinen, poliittistaa'.
 

East

Jäsen
Suosikkijoukkue
Idän jätti ja susirajan punamusta
Viestin lähetti Kaivanto
politikoinnilla ja politisoinnilla on kielenkäytössä aivan selvästi toisistaan eroava merkitys:

politikointi = politiikan tekeminen, poliittisluontoinen toiminta

politisointi = poliittisen luonteen antaminen jollekin asialle, sen käsittely poliittisesta näkökulmasta
Tämä on ihan totta.

Halusin ottaa kantaa lähinnä tähän väitteeseen:

Viestin lähetti Snakster
Kritisoida on olemassa ja voi edelleen varsin hyvin eikä kritikoida-verbillä ole sen kanssa tekemistä. Kritikoida tarkoittaa käsittääkseni kritiikin harjoittamista kun taas kritisoida tarkoittaa asioiden negatiivista arviointia.
Kuten jo aiemmin totesin, tämä ei pidä paikkaansa. Nykysuomen sanakirja nimittäin rinnastaa molemmat muodot (merkityksessä "kohdistaa kritiikki johonkin, harjoittaa kritiikkiä, arvostella"). Niillä ei siis ole erilaista sanakirjamerkitystä. Toki myönnän, että arkikäytössä jonkinlainen nyanssiero voi olla olemassa.

Vähän pilkunnu****sta, mutta nämä kielijutut aika usein ovat...
 

Kaivanto

Jäsen
Viestin lähetti East
Nykysuomen sanakirja nimittäin rinnastaa molemmat muodot (merkityksessä "kohdistaa kritiikki johonkin, harjoittaa kritiikkiä, arvostella"). Niillä ei siis ole erilaista sanakirjamerkitystä. Toki myönnän, että arkikäytössä jonkinlainen nyanssiero voi olla olemassa.

Suomen kielen perussanakirjakin näyttää rinnastavan kritikoinnin ja kritisoinnin, joten sanakirjamerkitysten suhteen olet tosiaan oikeassa (Nykysuomen sanakirjahan on nykyään lähinnä muinaissuomen sanakirja, ei siihen kannata juuri nojautua). Arkikielisessä käytössä tuo "nyanssiero" on varmaan sopiva ilmaisu. Vuosien mittaan alkuun päässyt kehitys jatkunee ja ero arvatenkin syvenee siirtyäkseen arkikielestä lopulta myös kansien väliin.

Suomen kielen perussanakirjaan politisoinnin ja politikoinnin ero onkin jo ehtinyt (muuta et toki väittänytkään):

"politikoida ottaa osaa pol. toimintaan, puhua politiikkaa. Politikoiva nuoriso.

politisoida (rinn. poliittistaa) tehdä (puolue)poliittiseksi, sekoittaa jhk (puolue)politiikkaa."

Laitetaan nyt vielä kritisoinnin/kritikoinnin määritelmä samasta opuksesta:

"kritisoida (rinn. kritikoida) kohdistaa kritiikkiä jhk, arvostella (us. nimenomaan tuomiten, moittien). Kritisoida ankarasti olevia oloja."
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Kaivanto

"kritisoida (rinn. kritikoida) kohdistaa kritiikkiä jhk, arvostella (us. nimenomaan tuomiten, moittien). Kritisoida ankarasti olevia oloja."

Mielenkiintoista olisi myös tietää missä vaiheessa sanaa kritisoida on alettu käyttää synonyyminä arvostella kanssa? Toisaalta nykyäänhän arvostella-verbiä käytetään arkikielessä lähinnä negatiivisessa merkityksessä (älä aina arvostele minua). Joka tapauksessa ilmaus "positiivinen kritiikki" on kaiketi täysin korrekti, vaikka näin tuskin on alunperin ja aina ollut?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
there is / there are

Minulla on menossa "tiukka" väittely erään englannin kielen opettajan kanssa.

Kun halutaan ilmaista, että jossakin on jotakin, englannin kielessä käytetään rakennetta there is / there are.

There are no mobile phones on the shelves. Hyllyillä ei ole yhtään kännyköitä.

Riita on tuosta englannin kielisen lauseen rakenteesta.
Itse sain aikoinaan opin, että "are" on predikaatti ja "mobile phones" on subjekti. Adverbi "there" viittaa subjektina olevaan substantiiviin. "On the shelves" on paikanmääre.

Nykyisin opettavat, että "there" on muodollinen subjekti samoin kuin ruotsin ja saksan kielen muodolliset subjektit (det;es). Minä en ymmärrä, että "there" voisi olla subjekti. Englannissahan on myös muodollinen subjekti (it).

Auttakaa kielipoliisit. Mielellään vastaus tunnin sisällä.
 

East

Jäsen
Suosikkijoukkue
Idän jätti ja susirajan punamusta
Viestin lähetti Kaivanto
En tiedä, mistä nämä sanat kielitieteellisesti tulevat...
Eli tässä oli kyse siitä krisoida/kritikoida -tapauksesta.

Nyt on pakko mainita, että uusimmassa Kielikellossa (1/2005) on tästä aiheesta kokonainen artikkeli, jossa aika tyhjentävästi näitä kysymyksiä selvitellään.

Tänään kolahti postiluukusta tuo lehti, ja välittömästi pomppasi kissa silmille, kun artikkeli on otsikoitu tähän meidän teemaamme sopivasti: Kritisoida vai kritikoida? ;)

En referoi tässä kyseistä juttua, lukekoon ken haluaa.
 

kaksoismetro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Virmasen herrasväki
Viestin lähetti HN
Juu. Gangsta rap kehittyi tosiaan USA:n länsirannikolla 80-luvulla

Gangsta rapin uranuurtaja Schoolly D on Philadelphian oma poika, siis itärannikolta. Hänen levytyksistään sai kimmokkeen länsirannikolla omille gangsta-turinoilleen mm. Ice-T, jonka vuonna 1986 julkaistu levytys 6 In the Morning oli melkeinpä imitaatio Schoolly D:n kappaleesta P.S.K. (Park Side Killers). Schoolly D:n ensimmäinen kiekko taitaa olla vuodelta 1984, äänitteen nimi on Gangster Boogie.

80-luvulla gangsta-sana nivoutui pääasiassa USA:n länsirannikon ja erityisesti Los Angelesin alueen jengiläisten yhteyteen, mutta 90-luvun rap-musiikissa sana lähentyi yhä enenevässä määrin perinteisempiä gangstereita (Al Capone, Gambinot ja John Gotti, italialaiset mafiajärjestöt jne.). Nykyäänhän 'gangsta' voi viitata muuhunkin kuin jengiläisiin tai Camorran kaltaisten organisaatioiden jäseniin. Enää ei tarvitse pyssyä voidakseen olla gangsta, koska koko käsite on populaarikulttuurissa jo vesittynyt ja menettänyt alkuperäisen asemansa. Lausahdus "that's gangsta" voi tarkoittaa vaikkapa jotain äijämäistä suoritusta, johon ei sisälly mitään rikollista toimintaa.
 

smasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Djurgårdens IF, Eintracht Frankfurt
Viestin lähetti kaksoismetro
.
.
.
...koko käsite on populaarikulttuurissa jo vesittynyt ja menettänyt alkuperäisen asemansa.

Tämän takia lähdinkin sanan alkulähteitä metsästämään, hyvä Metro. Kiitos tarkennuksista.
 

Kaivanto

Jäsen
Vapaan keskustelun lukuisia sotaketjuja kahlatessa ei voi olla huomaamatta, että sotien kirjoittaminen isolla kirjaimella on varmasti yksi suomen kielen yleisimmistä oikeinkirjoitusvirheistä.

Väärin: "Talvisota", "Toinen maailmansota".
Oikein: "talvisota", "toinen maailmansota".
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Viestin lähetti Kaivanto
- - - sotien kirjoittaminen isolla kirjaimella on varmasti yksi suomen kielen yleisimmistä oikeinkirjoitusvirheistä.

Väärin: "Talvisota", "Toinen maailmansota".
Oikein: "talvisota", "toinen maailmansota".
Lisätään tähän nyt itsestäänselvyys: englannin vaikutteita (World War II).

Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että suomen kielessä käytetään aivan liian vähän isoja alkukirjaimia. En kuitenkaan haikaile minkään das Komentokieli -tyyppisen ratkaisun perään, mutta jotain muutosta olisi hyvä saada.

Esimerkkejä: itse kirjoitan aina vähänkin "epävirallisempaan" paperiin, että olen valmistunut Turun Lyseon Lukiosta ja opiskellut Satakunnan Ammattikorkeakoulussa. Eduskunta ja sen pieni alkukirjain hipovat mielestäni järjettömyyden huippua. Olkoonkin sitten vaikka vaikutteita englannista (House of Parliament), niin kyllähän nyt maan poliittisen johdon työpaikasta kirjoitettaessa pitäisi käyttää isoa alkukirjainta.

Ettei vain tämäkin isojen alkukirjainten käytön vähyys riippuisi jotenkin suomalaisten nöyrästä luonteesta. "Eihän sitä nyt voi itseään korostaa kirjoittamalla tuollaista isolla alkukirjaimella."...
 

marakatti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Philadelphia Flyers, Suomi
Hmm...

Viestin lähetti Kaivanto
- - - sotien kirjoittaminen isolla kirjaimella on varmasti yksi suomen kielen yleisimmistä oikeinkirjoitusvirheistä.

Väärin: "Talvisota", "Toinen maailmansota".
Oikein: "talvisota", "toinen maailmansota".

Itse kyllä sanoisin niin, että toinen maailmansota tulee kyllä pienellä, mutta Tavisota isolla alkukirjaimella. Tämä siksi, että sillä (siis Talvisodalla) viitataan tiettyyn talvella 1939-40 tapahtuneeseen Neuvostoliiton laittomaan hyökkäykseen ja sen torjumiseen, ei mihin tahansa talvella käytävään sotaan. Eli kyseessä siis on erisnimi.
 

art ho

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Re: Hmm...

Viestin lähetti marakatti
Tämä siksi, että sillä (siis Talvisodalla) viitataan tiettyyn talvella 1939-40 tapahtuneeseen Neuvostoliiton laittomaan hyökkäykseen ja sen torjumiseen, ei mihin tahansa talvella käytävään sotaan. Eli kyseessä siis on erisnimi.

Mihinkäs silloin viitataan, kun puhutaan toisesta maailmansodasta - kaikkiin mahdollisiin toisiin maailmansotiin?

"Verrattuna talvisotiin noin niinku ylipäätään, Talvisota oli aika karu." Ei näin. Vaan huomattavasti kätevämpi tapa on ottaa hyviä käytäntöjä suoraan Englannista: The Talvisota oli perseestä.

Muutoin tämä oli kiva täsmennys, alan ehdottomasti käyttään: Kesä '87.
 
Viimeksi muokattu:

Kaivanto

Jäsen
Re: Hmm...

Viestin lähetti marakatti
Itse kyllä sanoisin niin, että toinen maailmansota tulee kyllä pienellä, mutta Tavisota isolla alkukirjaimella. Tämä siksi, että sillä (siis Talvisodalla) viitataan tiettyyn talvella 1939-40 tapahtuneeseen Neuvostoliiton laittomaan hyökkäykseen ja sen torjumiseen, ei mihin tahansa talvella käytävään sotaan. Eli kyseessä siis on erisnimi.

Mutta kielitoimisto sanoo, että pienellä tulee. Nimenomaan talvisodan kirjoittamisessa isolla taitaa usein olla mukana ideologista latausta, kuten tuossa viestissäsikin.

Ei toinen maailmansotakaan viittaa toiseen maailmassa käytyyn sotaan, vaan spesifeihin historian tapahtumiin.
 

marakatti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Philadelphia Flyers, Suomi
Ei liity ideologista latausta

Mutta kielitoimisto sanoo, että pienellä tulee.

Nimenomaan talvisodan kirjoittamisessa isolla taitaa usein olla mukana ideologista latausta, kuten tuossa viestissäsikin.

Mielestäni tuossa Talvisota-asiassa kielitoimisto on väärässä.

Ei, asiaan ei todellakaan liity omalta kohdalta mitään ideologista latausta, vaikka ymmärrän sen, että niin voi tulkita tuosta tavasta, millä Talvisodan määrittelin. Kyse on vain omasta päättelystä (siis nimikysymyksessä).

Sivummennen sanoen, oliko Neuvostoliiton hyökkäys sinusta oikeutettu? Vaikkakin myönnettäköön, ettei Suomen senaikainen korkein valtiojohto todellakaan toiminut viisaasti, esimerkiksi jatkuvan itsepäinen kieltäytyminen (epävirallisista) neuvotteluista sen Stalinin lähettämän alemman virkamiehen kanssa. Mutta se ei taida olla tämän ketjun asioita...
 

marakatti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Philadelphia Flyers, Suomi
Niin, ja

Ei toinen maailmansotakaan viittaa toiseen maailmassa käytyyn sotaan, vaan spesifeihin historian tapahtumiin.

Ei tieteenkään viittaa toiseen maailmassa käytyyn sotaan, vaan toiseen maailmanlaajuiseen sotaan. Tosin ensimmäinen maailmansota ei ollut todellakaan mikään maapallon laajuinen mittelö, vaan lähinnä Euroopan sinäinen kähinä...
Kyllä, myös tuon kohdalla voisi minun mielestäni käyttää isoja alkukirjaimia.

viestin lähetti art ho: Muutoin tämä oli kiva täsmennys, alan ehdottomasti käyttään: Kesä '87.

Eiköhän tuo vuosiluku ´87 kerro, mistä kesästä on kyse...

Olikos toi teinix-kieli muuten ironiaa?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Re: Ei liity ideologista latausta

Viestin lähetti marakatti
Mielestäni tuossa Talvisota-asiassa kielitoimisto on väärässä.

Minustakin nämä sotien nimet ovat vähän outo juttu - tuntuisi luontevalta käyttää isoa kirjainta, mutta sääntö on toinen. Mikähän tässä on perusteena? (Tuskin ainakaan ideologinen - mutta miten kirjoitetaan SUURI ISÄNMAALLINEN SOTA? Jotenkin mahtipontinen termi, mutta tietysti on totta että maailmasta löytyy paljon pieniä epä-isänmaallisia sotia, joten erottelua on ehkä syytä tehdä.) Anyway, kielitoimistoltahan löytyy näitä harhaiskuja: eräs on perverssi suositus kirjoittaa sakki tai šakki eikä shakki.
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Re: Re: Ei liity ideologista latausta

Viestin lähetti mjr
Minustakin nämä sotien nimet ovat vähän outo juttu - tuntuisi luontevalta käyttää isoa kirjainta, mutta sääntö on toinen. Mikähän tässä on perusteena? (Tuskin ainakaan ideologinen - mutta miten kirjoitetaan SUURI ISÄNMAALLINEN SOTA? Jotenkin mahtipontinen termi, mutta tietysti on totta että maailmasta löytyy paljon pieniä epä-isänmaallisia sotia, joten erottelua on ehkä syytä tehdä.) Anyway, kielitoimistoltahan löytyy näitä harhaiskuja: eräs on perverssi suositus kirjoittaa sakki tai šakki eikä shakki.
Koska kielitoimiston ohjeetkin ovat vain suosituksia jotka useimmiten - siis useimmiten - seuraavat yleisiä käytäntöjä eivätkä mielikuvista poiketen niinkään pyri sanelemaan niitä, eivät ne luonnollisesti voi velvoittaa ketään käyttämään ehdotetun kaltaista kieliasua. Jokaisella on oma kielioppinsa, mutta yleisestä käytännöstä poikkeavan on useissa arkitilanteissakin paras varautua väärinkäsityksiin ja usein juuri mainitunkaltaisiin epäilyihin esim. ideologisista motivaatioista valintojen takana.

Mainittakoon vielä, että kieli välineenähän on jo lähtökohtaisesti poliittinen ja ideologian värittämä; se on ollut sitä koko olemassaolonsa ajan ja tulee olemaan sen kautta määrittyvä niin kauan kuin sitä käytetään. Siksipä kaikki yleiset käytännöt ja arkiset kielenkäytön valinnatkin ovat väistämättä sosiopoliittishistoriallisesti (voikohan noin edes sanoa..?) motivoituneita: kun valitaan jokin tietty ilmaisu, valinta ei kohdistu pelkästään siihen, mitä sanotaan, vaan myös (ja monien mielestä lähinnä) siihen, mitä tuolloin jätetään sanomatta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että näitä käytäntöjä pyrittäisiin aina ohjaamaan jonkin korkeamman tahon toimesta esimerkiksi "poliittisesti korrekteiksi" tai vaikkapa "puolueen kannan mukaiseksi", vaan useimmiten kyse on henkilökohtaisista ja vielä useammin tiedostamattomista valinnoista.

Siihen en valitettavasti osaa antaa vastausta, kuinka poliittisesti motivoitunutta (implisiittisesti tai eksplisiittisesti) sotien kirjoittaminen pienellä Suomessa on, mutta veikkaan että täällä esimerkiksi nimimerkki Special Guestilla on tästä aika tarkka visio.

Epäisänmaallinen kirjoitetaan muuten yhteen.

Ja ymmärtääkseni suomen kielessä suositetaan välttämään siihen kuulumattomien merkkien käyttöä, kuten niin sanottua "suhuässää" sanassa šakki. Nähdäkseni ainakin shakki taas on ihan hyvää ja ymmärrettävää suomea, ja kieltämättä itsekin ihmettelen, miksi kyseisen pelin nimi pitäisi kielen käytännöistä poiketen ääntämysasuaan vastoin (ja vieläpä mahdollisesti sekaannusta aiheuttavalla tavalla kuin porukan synonyymi) kirjoittaa muotoon sakki.

Pahoittelen viestin käsittämättömiä lauserakenteita, mutta kun tuli vähän kiirus.
 

Kaivanto

Jäsen
Re: Ei liity ideologista latausta

Viestin lähetti marakatti
Sivummennen sanoen, oliko Neuvostoliiton hyökkäys sinusta oikeutettu?

Ei tietenkään. Asialla ei ole mitään tekemistä oikeinkirjoituksen kanssa, minkä vuoksi sen ottaminen esiin särähti alun perin.
 

Kaivanto

Jäsen
Re: Re: Ei liity ideologista latausta

Viestin lähetti mjr
Anyway, kielitoimistoltahan löytyy näitä harhaiskuja: eräs on perverssi suositus kirjoittaa sakki tai šakki eikä shakki.

Käsittääkseni ensisijainen suositus tähän on šakki ja toissijainen shakki. Tokkopa sakkia ehdottavat ensinkään. Sama pätee sanoihin Tšekki ja Tshekki. Tarkoituksena on vaalia sitä suomen kielen rakenteellista ominaisuutta, että yhtä äännettä (tässä suhu-s) vastaa yksi merkki (poikkeuksena äng-äänne, muita ei kai ole). Toisaalta ihmetyttää kyllä minuakin, että koska suhu-s:stä on tullut suomen kielen aakkonen. Ilmeisesti joskus lähimenneisyydessä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös