Kielipoliisit

[peruspata]

Viestin lähetti Nahkaparturi
Sitä kun joskus luuli, että ne säännöt olivat lähes kiveen kirjoitettuja.

Ohessa linkki: http://www.kotus.fi/tutkimus/kielioppi/kielioppi.html

Niinpä, tuskin olivat meidänkään äidinkielen opettajat ainoita tässä maassa, jotka kertoilivat, kuinka vastaavista virheistä rokotetaan, eikä edes ihan vähän.

Mutta minun puolesta ne saisivat olla suhteellisen kiveen kirjoitettuja. Vaikka itse en ole mikään nörtti, joka puhuu eksaktia kirjakieltä (vaan Porin murretta), pyrin sellaista kirjoittamaan, jopa mahdollisimman paljon tällaisille palstoille. Ei puhekieltä tai edes kovin paljon sen suuntaista tarvitse sekoittaa kirjakieleen.

 

[stiflat]

Minun suosikki sana ala-asteen kirjoitelmissa oli yht'äkkiä.
Noin siis sen opettaja lopuksi käski kirjoittamaan. Silti siitä olen
vieläkin monenlaista versiota nähnyt ja kysyisinkin nyt tietääkö
joku mikä on oikea versio tällä hetkellä.

 

[Kaivanto]

Viestin lähetti stiflat
Minun suosikki sana ala-asteen kirjoitelmissa oli yht'äkkiä.
Noin siis sen opettaja lopuksi käski kirjoittamaan. Silti siitä olen
vieläkin monenlaista versiota nähnyt ja kysyisinkin nyt tietääkö
joku mikä on oikea versio tällä hetkellä.

"Yhtäkkiä" on nykyään varmasti oikein. Vanhahtava "yht'äkkiä" lienee edelleen hyväksytty rinnakkaisena muotona, mutta vaipuu hiljalleen unholaan.

 

[Kolmas Johannes]

Viestin lähetti Kaivanto
"Yhtäkkiä" on nykyään varmasti oikein. Vanhahtava "yht'äkkiä" lienee edelleen hyväksytty rinnakkaisena muotona, mutta vaipuu hiljalleen unholaan.

Kyllä, yhtäkkiä käy nykyään mainiosti. Erikseen (yht äkkiä) en toki kirjoittaisi.

Ja mitä tulee näihin aiemmin mainittuihin uusittuihin kielioppisääntöihin, olen likipitäen sanaton. Infinitiivin käyttäminen alkaa-verbin kanssa kun tulee jo niin automatisoidusti, että vaihtoehtoinen tapa kalskahtaa korvaan tai kirvelee silmää - tietysti siitä riippuen, esiintyykö mainittu termikombinaatio puheessa vai tekstissä. Lisäksi tuntuu ihmeelliseltä, että sanoista "moni" ja "paljon" alunperin käsittääkseni keinotekoisesti muodostetut objektiivimuodot ovatkin yhtäkkiä sallittuja. Mihin maailma menee?

 

[Axel K.]

Oli pakko kaivaa tämä ketju taas ylös, kun kävi ärsyttämään pari seikkaa.

Missä helvetissä opetetaan, että välimerkkiä ENNEN pitää olla välilyönti? Toinen versio on, että kysymysmerkkiä ennen kirjoitetaan välilyönti, mutta ei muiden merkkien? Voi helvetti.

Toinen, mikä ihmetyttää, on välilviivan käyttö yhdyssanoissa. Nyt on alkanut näkyä väliviivaa mitä ihmeellisimmissä paikoissa, esim. "Tupla-jää varaus" ja aivan tavallisissa yhydyssanoissa. Myös se ärsyttää, että sanaa "avojäänpommi" ei osata kirjottaa oikein. Väillä tulee avojään pommi, välillä avo jään pommi jne. Kysymyksessä on YHDYSSANA.

Mihin meidän koulujärjestelmämme on menossa. Ei muuten, mutta ainakin meikäläistä ärsyttää lukea tuollaista tekstiä, jossa yhydssanat ja välimerkit ovat miten sattuu. Tekstin rytmi hajoaa aivan totaalisesti.

Toivottavasti en loukannut ketään. Ihmetyttää vaan.

 

[smasa]

Ihan oma lukunsa ovat sitten lainasanat. Monasti kuulee esimerkiksi sellaista, että 12-vuotias esipissis toteaa toiselle: "Vähäx me ollaa gängstoja." No voi herran pieksut, eiväthän ne (anteeksi, HE) edes tiedä, mikä gangsta on!

Hatarien tietojeni mukaan "gangsta"-käsite juontaa juurensa 80-luvun Yhdysvalloista. Tuolloinhan mustassa rapissa olivat muotia väkivaltaiset sanoitukset, tätä tyyliä kutsuttiin gangsta rapiksi. Tästä johtuen, gangsta rapin kannattajia alettiin kutsua gangstoiksi.

Korjatkaa, jos olen väärässä.

 

[rapster]

Viestin lähetti HN
Minun mielestäni avojään pommi ei ole yhdyssana.

Näin on. Avojään pommi ja toisaalta avojääpommi ovat oikeakielistä suomea, ehdotetut eivät.

Meikäläistä harmittaa aina aina vaan ja uudestaan väliviivan änkeminen lauseisiin kuten "täytin tänään 25-vuotta". Kunnon pilkunnussijana raivostun tietenkin sitä enemmän, mitä näkyvämmissä yhteyksissä (esim. Jatkoajan jutuissa ja otteluraporteissa) em. kirjoitusasuun törmään. Oikean käytön hahmottamista helpottanee, jos kirjoittaa lauseen numeroineen päivineen ja vertaa muihin, hieman vastaavanlaisiin muotoihin:

5 vuotta = viisi vuotta = oikein

5-vuotta = viisi-vuotta = väärin

25 vuotta = kaksikymmentäviisi vuotta = oikein

25-vuotta = kaksikymmentäviisi-vuotta = väärin

mutta:

25-vuotias = kaksikymmentäviisivuotias = oikein

25 vuotias = kaksikymmentäviisi vuotias = väärin

 

[Pressiboxi]

Viestin lähetti smasa
Hatarien tietojeni mukaan "gangsta"-käsite juontaa juurensa 80-luvun Yhdysvalloista. Tuolloinhan mustassa rapissa olivat muotia väkivaltaiset sanoitukset, tätä tyyliä kutsuttiin gangsta rapiksi. Tästä johtuen, gangsta rapin kannattajia alettiin kutsua gangstoiksi.

Korjatkaa, jos olen väärässä.

Oikeassa olet. NWA:n "Straight Outta Compton" on yksi ensimmäisiä (ja parhaita) alkuvaiheen gangsta-levyjä, julkaisuvuosi pauttiarallaa 1989. Joku "F**k Tha Police" levyltä esimerkiksi toimii kybällä edelleen.

 

[Snakster]

Viestin lähetti Pressiboxi
Oikeassa olet. NWA:n "Straight Outta Compton" on yksi ensimmäisiä (ja parhaita) alkuvaiheen gangsta-levyjä, julkaisuvuosi pauttiarallaa 1989. Joku "F**k Tha Police" levyltä esimerkiksi toimii kybällä edelleen.

Mutta ei kai tuo gangsta-termikään tyhjästä tullut, vai kuinka? Eikä se varmaan tullut NWA:n jäsenten mielikuvituksestakaan, uskoisin.

 

[Axel K.]

Viestin lähetti HN
Miksi laitoit tuohon kysymysmerkin?

Virkkeesi on kyllä muutoinkin kieliopillisesti ala-arvoinen.


Minun mielestäni avojään pommi ei ole yhdyssana.


Tähän se kysymysmerkki kuuluisi.

Tekstissäsi on, muuten, aika paljon kirjoitusvirheitä.

Ei välttämättä kuulu kyssärimerkit noihin kohtiin, mihin niitä pyysit. Jätän harjoitustehtäväksi päätellä, menivätkö ne väärään paikkaan tahallaan vai "tahallaan". Toisaalta, en missään väittänytkään olevani muita parempi kieliopissa, puhuin vain kahdesta itseäni ärsyttävästä asiasta.

Avojäänpommista sen verran, että ainakin sana taipuu yhtenä: avojäänpommit puhuttavat, avojäänpommeista puhuttaessa, avojäänpommeihin suhtaudutaan jne. Eli vain viimeinen sana yhdyssanassa taipuu.

Et muuten vastannut alkuperäiseen kysymykseen, ennen kun aloitit vittuilun. Eli mistä johtuvat nämä yhdyssanavirheet, jotka ovat hyvin yleisiä jopa sanomalehdissä toimittajien kirjoittamina? Sekä tuo omituinen tapa noiden välimerkkien ja välilyöntien kanssa.

Vai vittuilitko vain huvin vuoksi?

edit: Sorry rapster, huomasin kommenttisi vasta nyt. Eli miksi ei avojäänpommi vaa avojääpommi?

 

[rapster]

Viestin lähetti Axel K.
edit: Sorry rapster, huomasin kommenttisi vasta nyt. Eli miksi ei avojäänpommi vaa avojääpommi?

Olen täysin kädetön kielioppiasioissa - siis ihan oikeasti - joten en valitettavasti osaa perustella näkemystäni järin tieteellisesti tonkimatta kielioppikirjoja. Niinsanottu vahva perstuntuma asiaan (kuin asiaan) minulla toki on, ja tuolle tuntumalle tuntuisi tulevan tukea myös Kielitoimiston sivuilta:

Yhteen ja erilleen kirjoittamisen vaikein ongelma on, milloin genetiivimuotoinen substantiivi muodostaa sitä seuraavan sanan kanssa yhdyssanan. Luku- ja hahmotustavan mukaan voidaan kirjoittaa joko kielten opetus tai kieltenopetus. Genetiivialkuisilla yhdyssanoilla on kuitenkin yhteisiä piirteitä: ne ovat usein terminluonteisia, ja niiden merkitys on yleisluonteisempi kuin sanaliiton. Yhdyssanan alkuosa viittaa lisäksi pikemminkin lajiin kuin määräyksilöön. Joitakin esimerkkejä: kananmuna, talonpoika, häränsilmä, kirjansidonta, lampunvarjostin.

Näkisin, että avojään pommi on selvästi ilmaus eikä niinkään vakiintunut termi (jollaisia ovat mm. taklaus ja paitsio). Se ei myöskään ole mielestäni yleisluonteinen vaan spesifi ilmaus - tosin en ole itsekään aivan varma ymmärsinkö, mihin tuolla ylimalkaisen yleisluontoisella määritelmällä viitataan.

 

[Axel K.]

Joo, kiitti.

Sotkeennuin kyllä aivan väärään ketjuun. Toisaalta, opinpahan jotain uutta. Ihmetystä kyllä edelleen aiheuttaa tuo yhdyssanavirheiden huikea määrä, niin täällä kuin lehdistössäkin. Varmaan teen niitä kyllä itsekin.

Onkohan äidinkielen opetus jotenkin muuttunut aikojen saatossa?

 

[Corkscrew]

Kyllä äidinkielen opetus on muuttunut siinä kuin koulumaailma muutenkin. Kielioppi ei vie enää leijonanosaa oppitunneista, ja mutulla veikkaisin että tuntumääriä on äidinkielen osalta supistettu muiden aineiden tieltä.

Yhdyssanavirheitä tulee paljon monesta syystä. Yksi on yllä, mutta toinen on varmasti se että kielessämme löytyy näiden kohdalta paljon myös poikkeuksia joiden oppiminen muuten kuin ulkoa on hankalaa. Itse ainakin tuskailen usein samojen virheiden kanssa, joista en varmasti pääse eroon kuin opettelemalla tietyt poikkeukset ulkoa. Tähän päivään mennessä se ei ole onnistunut, muttei myöskään aiheuttanut ongelmia esim. ylioppilasainetta kirjoittaessa. Aina voi keksiä kiertoilmauksia, joilla välttää viekkaat kieliopilliset karikot.

Kun luin Axel K:n edellisen viestin, voin sanoa nähneeni lähes kaiken.

 

[East]

Viestin lähetti Mazza
Kyllä äidinkielen opetus on muuttunut siinä kuin koulumaailma muutenkin. Kielioppi ei vie enää leijonanosaa oppitunneista, ja mutulla veikkaisin että tuntumääriä on äidinkielen osalta supistettu muiden aineiden tieltä.

Tuntimääriä on tosiaan supistettu, ja etenkin entisellä yläasteella eli nykyisillä peruskoulun yläluokilla äidinkielen opetuksen kokonaistuntimäärä on valitettavan pieni.

Kun tähän lisätään se, että äidinkielen oppisisällöt ovat paisuneet eli opettavaa ja käsiteltävää asiaa on tullut viimeisten vuosikymmenten aikana roimasti lisää, on aivan ymmärrettävää, että esimerkiksi kielenhuollollisiin asioihin (oikeinkirjoitus jne.) ei jää enää kovin paljon aikaa.

Kokonaan toinen juttu onkin sitten se, minkälaisilla kielellisillä valmiuksilla oppilaat siirtyvät peruskoulun alaluokilta yläluokille. Valitettavasti kaikilla alakoulujen luokanopettajista ei ole a) valmiuksia äidinkielen (ja etenkin oikeakielisyyden) opetukseen tai b) halua kiinnittää huomiota tämänkaltaisiin asioihin oppilaiden teksteissä.

Monesti yläluokkien äidinkielen opetuksessa huomattavan iso osa ajasta menee alaluokilta periytyneiden väärien käsitysten tai suoranaisten puutteiden korjaamiseen, jolloin opetussisällöistä ja -tavoitteista jäädään enemmän tai vähemmän jälkeen.

 

[smasa]

Viestin lähetti East
Tuntimääriä on tosiaan supistettu, ja etenkin entisellä yläasteella eli nykyisillä peruskoulun yläluokilla äidinkielen opetuksen kokonaistuntimäärä on valitettavan pieni.

Käsittääkseni tästä ollaan palaamassa takaisin päin, "back to square one". Valinnaisaineiden määriä on supistettu, ja uudessa, vuonna 2006 käyttöön tulevassa opintosuunnitelmassa äidinkielen opetusta on lisätty. Se, mihin opetus keskittyy (kielioppi vai kirjallisuus vai...) ei ole ainakaan vielä minun tietooni ehtinyt.

Kaiken huippu taisi olla 90-luvun puolivälissä. Muistaakseni yläasteen valinnaisaineiden joukosta löytyi ainakin paikallisella koululla kurssi "Mopo kuntoon ja baanalle!" ja muuta hulipumpelia.

 

[palle fontän]

alentava ja alentuva

Tässä on sellainen sanapari, jonka käyttöä ei suositella, kun sanat usein sekoittuvat keskenään. Itse näen asian näin...

alentava = toista alentava, toisen yläpuolelle asettuva

alentuva = nöyristelevä, toisen alapuolelle asettuva

Varsinkin sanalla alentuva on nykyään kaksoismerkitys, eli sitä tunnutaan käyttävän molemmissa merkityksissä. Itselleni tuo mielestäni väärä ilmaisu kuitenkin kuulostaa korvaan aika pahalta. Mitenkäs muilla?

 

[Remppu]

^ Särähtää myös täällä. Syyllistä voi hakea vaikkapa englanninkielisestä sanasta condescending, joka itse asiassa sisältää molemmat mainitut merkitykset. Toki tulkinnanvaraa on tässäkin asiassa. Aikoinaan aloin asiaa ihmetellä, kun eri kääntäjät käänsivät sanan milloin alentavaksi, milloin alentuvaksi. Oikea tulkinta selviää kontekstista.

 

[Axel K.]

Viestin lähetti Mazza

...

Kun luin Axel K:n edellisen viestin, voin sanoa nähneeni lähes kaiken.

Tota, voitkohan hieman selventää. Missään vaiheessahan en edelleenkään ole väittänyt olevani mikään "kielipoliisi". Eli näin teknisenä ihmisenä en väittäkkään olevani mikään mestarikirjoittaja, varsinkaan kun päivittäin kirjoittamani kielet eivät ole ihmisten kieliä.

Kyllä vittuilla saa, mutta vittuillaan sitten aiheesta.

Yritin vain herätellä keskustelua. Kyllä mielestäni esim. toimittajilta voidaan vaatia parempaa kielen käyttöä kuin insinööreiltä, vai?

edit: Tuli mieleen sellainen asia, että voisikohan Englannin kielen yleistymisellä arkielämässä olla jotain yhteyttä tuohon yhdyssanavirheiden suureen määrään? Englannin kielessähän ei yhdyssanoja ole samalla tavoin kuin kuin suomessa ja sanoja ei voi yhdistellä toisiin samalla tavoin. Vai olenko aivan väärässä? Englannin kielioppia luin viimeksi n. vuotta sitten, on päässyt hieman unohtumaan. Mutta eihän se ihmeellistä olisi, jos vieraan kielen "rytmi" ja kielioppi hiljaa hiipisi äidinkieleen. Ja onhan tästä muitakin esimerkkejä kuten muodollisen subjektin käyttö Suomen kielessä.

 

[Twite]

Kyssäri

Tässä nimimerkin Olkku allekirjoitus:

"SM-Liiga viihdettä parhaimmillaan

Puolivälierä ottelut

HIFK-Lukko"

Kielipoliiseilta kysyisin että puuttuuko ensimmäiseltä riviltä pilkku, kaksoispiste vai puolipiste? Tahi muu välimerkki joka ei juuri nyt tule mieleeni?

Itse arvaisin että kuuluisi kirjoittaa muodossa:
"SM-Liiga: viihdettä parhaimmillaan". Jos noin, niin tulisiko silloin "viihdettä" kirjoittaa isolla alkukirjaimella?

 

[Sennin Wakizashi]

Re: Kyssäri

Viestin lähetti Twite
Tässä nimimerkin Olkku allekirjoitus:

"SM-Liiga viihdettä parhaimmillaan

Puolivälierä ottelut

HIFK-Lukko"

Kielipoliiseilta kysyisin että puuttuuko ensimmäiseltä riviltä pilkku, kaksoispiste vai puolipiste? Tahi muu välimerkki joka ei juuri nyt tule mieleeni?

Itse arvaisin että kuuluisi kirjoittaa muodossa:
"SM-liiga: viihdettä parhaimmillaan". Jos noin, niin tulisiko silloin "viihdettä" kirjoittaa isolla alkukirjaimella?

Riippuu siitä, onko ko. ottelupari SM-liigaviihdettä parhaasta päästä; tällöin teksti kirjoitetaan muotoon "...parhaimmillaan: puolivälieräottelu HIFK-Lukko". Jos taas liiga itsessään on viihdettä, suositellaan kirjoitettavan "SM-liiga: viihdettä parhaimmillaan", mutta myös "SM-liiga -viihdettä parhaimmillaan" on sangen käyttökelpoinen ilmaisu.

 

[Olkku]

Re: Kyssäri

Viestin lähetti Twite
Itse arvaisin että kuuluisi kirjoittaa muodossa:
"SM-Liiga: viihdettä parhaimmillaan". Jos noin, niin tulisiko silloin "viihdettä" kirjoittaa isolla alkukirjaimella?

En tarkoita, että "SM-Liiga: viihdettä parhaimmillaan, vaan sm-liiga viihdettä parhaimmillaan.

Ei tässä tapauksessa, koko liiga, vain tämä ottelupari.

 

[Sennin Wakizashi]

Re: Re: Kyssäri

Viestin lähetti Olkku
En tarkoita, että "SM-Liiga: viihdettä parhaimmillaan, vaan sm-liiga viihdettä parhaimmillaan.

Ei tässä tapauksessa, koko liiga, vain tämä ottelupari.

En pakota, mutta suosittelen, että kirjoitat siinä tapauksessa "SM-liigaviihdettä.." ja "Puolivälieräottelut".
Kaikkea hyvää!

 

[siffa]

Aikoinaan tuli hyvinkin tarkasti tankattua suomen kielen kielioppia, koska sen merkitystä korostettiin erityisen paljon.
Enää en jaksa alkaa kerrata kielioppiasioita vaan kysynkin kielipoliiseilta.

Kumpi on oikein:

Taikka tarkemmin ilmaisten: näin on ollut jo ajat sitten.
Taikka tarkemmin ilmaisten: Näin on ollut jo ajat sitten.

Kärpät sai oman pelin kulkemaan ennen playoffeja.
Kärpät sai oman pelinsä kulkemaan ennen playoffeja.

Saipa menetti mahdollisuuden pelata pudotuspeleissä.
Saipa menetti mahdollisuutensa pelata pudotuspeleissä.

 

[finnjewel]

Viestin lähetti siffa
Kumpi on oikein:

Taikka tarkemmin ilmaisten: näin on ollut jo ajat sitten.
Taikka tarkemmin ilmaisten: Näin on ollut jo ajat sitten.

"Ohje: Kaksoispisteen jälkeen virke aloitetaan isolla kirjaimella, mikäli on kyse lainauksesta:

Rapola (1989, 23) kirjoittaa asiasta seuraavasti: ”Praesens succedens ilmoittaa tekemisen suhteessa nykyaikaan.”

Ellei ole kyse lainauksesta, on mahdollista aloittaa pienellä taikka isolla kirjaimella. Seuraavat esimerkit puhukoot puolestaan:

Annan aluksi yhden neuvon: kaksoispisteen jälkeen tulee pieni alkukirjain, mikäli kyseinen jakso ei ole lainausta.

Sitten annan kaksi muuta neuvoa: Kaksoispisteen jälkeen tulee kyseeseen isokin alkukirjain, jos tällainen jakso on useampivirkkeinen. Pientä alkukirjainta käytetään, jos kaksoispistettä seuraa ainoastaan yksi virke, joka ei ole lainausta.

Joskus on vaikea ratkaista, kuinka kauas kaksoispisteen vaikutus ylettyy, jos jakso on monivirkkeinen. Viime kädessä tekstiyhteys ratkaisee."

lähde: http://joyx.joensuu.fi/~suoniemi/virkkeen.html

Kysymykset 2. ja 3 ovat helppoja, sillä possessiivisuffiksiä kuitenkin vielä kirjakielessä käytetään:

Kärpät sai oman pelinsä kulkemaan ennen playoffeja.

Saipa menetti mahdollisuutensa pelata pudotuspeleissä.

 

[siffa]

Viestin lähetti finnjewel
Viestin lähetti siffa
Kumpi on oikein:

Taikka tarkemmin ilmaisten: näin on ollut jo ajat sitten.
Taikka tarkemmin ilmaisten: Näin on ollut jo ajat sitten.

"Ohje: Kaksoispisteen jälkeen virke aloitetaan isolla kirjaimella, mikäli on kyse lainauksesta:

Rapola (1989, 23) kirjoittaa asiasta seuraavasti: ”Praesens succedens ilmoittaa tekemisen suhteessa nykyaikaan.”

Ellei ole kyse lainauksesta, on mahdollista aloittaa pienellä taikka isolla kirjaimella. Seuraavat esimerkit puhukoot puolestaan:

Annan aluksi yhden neuvon: kaksoispisteen jälkeen tulee pieni alkukirjain, mikäli kyseinen jakso ei ole lainausta.

Sitten annan kaksi muuta neuvoa: Kaksoispisteen jälkeen tulee kyseeseen isokin alkukirjain, jos tällainen jakso on useampivirkkeinen. Pientä alkukirjainta käytetään, jos kaksoispistettä seuraa ainoastaan yksi virke, joka ei ole lainausta.

Joskus on vaikea ratkaista, kuinka kauas kaksoispisteen vaikutus ylettyy, jos jakso on monivirkkeinen. Viime kädessä tekstiyhteys ratkaisee."

lähde: http://joyx.joensuu.fi/~suoniemi/virkkeen.html

Kysymykset 2. ja 3 ovat helppoja, sillä possessiivisuffiksiä kuitenkin vielä kirjakielessä käytetään:

Kärpät sai oman pelinsä kulkemaan ennen playoffeja.

Saipa menetti mahdollisuutensa pelata pudotuspeleissä.

Kiitokset, finnjewell, selvistä vastauksistasi.
Kaksoispisteen jälkeinen oikeinkirjoitus tuli selväksi.
Possessiivisuffeksin käytössä ovat mm. urheilutoimittajat hyvin vapaamielisiä. Siksi kysyinkin nuo minullekin selvältä tuntuvat tapaukset.

Vielä yksi possessiivisuffeksiin liittyvä kysymys. Kumpi on oikein:

Kärpät on palauttanut menettämänsä asemansa SM-liigan menestysjoukkueena.
Kärpät on palauttanut menettämänsä aseman SM-liigan menestysjoukkueena.