Kielipoliisit

[TosiFani]

...Kyllä. Tuo on vielä jämäkämpi.

Kuten täällä ollaan monesti huomautettu, äidinkieli ei ole vahvuuteni, mutta onneksi on opettajanopas...

Tänään pohdimme predikaatin ihmeellistä asiaa ja yhdessä tehtävässä jämäköitimme lauseita. Opettajanoppaassa oli mielenkiintoinen viittaus Jari Tervon kolumniin ja turhiin sanoihin.

Oppilaille voi kertoa, että oppikirjan esimerkki on peräisin kirjailija Jari Tervolta, joka eräässä
lehtikolumnissaan pohtii, miten monta turhaa sanaa on lauseessa Ulkona oli sankka lumipyry.
Pyry voi olla vain ulkona, joten ulkona-sana on turha. Pyry jo itsessään tarkoittaa sankkaa
lumisadetta, joten sankka-sana on turha. Pyryksi ei sanota muuta kuin lumisadetta, joten lumi
sana on turha. Niinpä koko lauseen voi korvata yhdellä verbillä pyrytti.

 

[Ioota Rhoo]

Oppilaille voi kertoa, että oppikirjan esimerkki on peräisin kirjailija Jari Tervolta, joka eräässä
lehtikolumnissaan pohtii, miten monta turhaa sanaa on lauseessa Ulkona oli sankka lumipyry.
Pyry voi olla vain ulkona, joten ulkona-sana on turha. Pyry jo itsessään tarkoittaa sankkaa
lumisadetta, joten sankka-sana on turha. Pyryksi ei sanota muuta kuin lumisadetta, joten lumi
sana on turha. Niinpä koko lauseen voi korvata yhdellä verbillä pyrytti.

Kaunista.

 

[pedro]

Eikö voisi sanoa näppärämmin

"Dog on koira englanniksi"

Varsin näppärää. Pieni metapolku toivottavasti sallitaan: on tavallista korostaa sitä, että puhutaan sanoista kielenaineksina, eikä niiden tarkoitteista. Korpela ohjeistaa jälleen, vaikkapa näin: Dog tarkoittaa "koiraa" englanniksi.

Muistan hyvin hämärästi joskus lukeneeni jostain (hieno lähde!), että tapana olisi käyttää lähde- ja kohdekielisille sanoille eri lainausmerkkejä, niin kuin vaikka: "dog" on 'koira' englanniksi, mutta en millään nyt löydä lähdettä, enkä muista, kummin päin noiden merkkien pitäisi mennä. Sanottua "ohjetta" ei siis pidä ottaa vakavasti.

 

[pernaveikko]

Googlen perusteella ilmeisesti voi todella sanoa "läpi ikänsä", mutta sanooko joku noin? Kuulostaa melkoisen maalaiselta ja muutenkin typerältä.

 

[Nurmos_888]

A' la carte... A là carte... A` là carte... Ala carte? Vai sittenkin ala kartte?

Vai kannattaisiko sittenkin laittaa vain "ruokalistan mukaan", jos sen kirjoittaminen on 90% suomalaisista ravintoloista aivan ylivoimaisen mahdotonta. Joo, ja tämä on erittäin iso juttu!

 

[Kaukosäädin]

A' la carte... A là carte... A` là carte... Ala carte? Vai sittenkin ala kartte?

Vai kannattaisiko sittenkin laittaa vain "ruokalistan mukaan", jos sen kirjoittaminen on 90% suomalaisista ravintoloista aivan ylivoimaisen mahdotonta. Joo, ja tämä on erittäin iso juttu!

À la carte - À la carte – Wikipedia - Suomi

À la carte - À la carte - Wikipedia, the free encyclopedia - Englanti

 

[odwaz]

À la carte - À la carte – Wikipedia - Suomi

À la carte - À la carte - Wikipedia, the free encyclopedia - Englanti

Taisit missata pointin?

Olen kyllä miettinyt samaa. Myös kaikki muut mahdolliset versiot tuosta on nähty, heittomerkillä ja aksentilla, välin kanssa ja yhteenkirjoitettuina. Näkeehän noita kaikissa yhteyksissä, ulkomaan kieli vaan on aina niin paljon hienompaa, että sitä kannattaa käyttää, vaikkei osaisikaan. Yhtä noloa se on aina.

 

[Nurmos_888]

Taisit missata pointin?

Olen kyllä miettinyt samaa. Myös kaikki muut mahdolliset versiot tuosta on nähty, heittomerkillä ja aksentilla, välin kanssa ja yhteenkirjoitettuina. Näkeehän noita kaikissa yhteyksissä, ulkomaan kieli vaan on aina niin paljon hienompaa, että sitä kannattaa käyttää, vaikkei osaisikaan. Yhtä noloa se on aina.

Juu, Kaukosäätimen ajatuksenjuoksua en kyllä ymmärtänyt minäkään, hymiö.

Viime viikolla käytiin syömässä kanadanranskalaisen kaverin kanssa, ja törmättiin tähän a' la carttteeen. Pitkän tovin sai selittää hänelle, että se on "ranskaa". Saatiin ainakin hyvä safkan lisäksi hyvät naurut. Seuraava askel kohti kansainvälisyyttä on kenties naudan sisäfiileen nimen vaihtaminen "chatööpriändiksi"?

Täälläkin on vissiin yksi viiniketju a'la Jatkoaika?

 

[ms.qvist]

Täälläkin on vissiin yksi viiniketju a'la Jatkoaika?

En tiedä onko kyseisen nimistä ketjua olemassa, mutta löytyy kyllä ketju nimeltä: Jatkoajan viininystävät.

vlad.

 

[Nurmos_888]

Vlad kerkesikin korjaamaan virheen. Tätä ketjua tarkoitin: Konserttiopas a´la Jatkoaika

 

[seeyou@jäähalli]

Lainaus vitsiketjusta:

Kämmenkuppien ja pöydän välissä hän pyöritteli pikkuisia mykyjä ja pullasia kokonaan itse tekemästään taikinasta.

***

Tarinan vitsi on siinä, että pikkuisia pullasia on pleonasmi, eräs hyvän kielen virhe. Pikkuinen pulla on riittävä ilmaus ilman -nen-päätettä.

Tuossa attribuutti pikkuinen ei välttämättä viittaa sanaan pullanen, vaan voi viitata ainoastaan sanaan myky. Tosin siinä tapauksessa järjestystä vaihtamalla (pullasia ja pikkuisia mykyjä) ilmaisusta saisi yksiselitteisen.

Sanassa pikkuinen sen sijaan diminutiivi on pleonasmi, sillä yhdyssanojen määriteosana käytettävä pikku- tarkoittaa jo sinällään pientä (esim. pikkutyttö ~ pieni tyttö ~ tyttönen).

 

[Uleåborgir]

Lainaus vitsiketjusta:



Tuossa attribuutti pikkuinen ei välttämättä viittaa sanaan pullanen, vaan voi viitata ainoastaan sanaan myky. Tosin siinä tapauksessa järjestystä vaihtamalla (pullasia ja pikkuisia mykyjä) ilmaisusta saisi yksiselitteisen.

Vitsissä pikkuisia-attribuutti viittaa ja-rinnastuskonjunktion välityksellä myös pullasiin. Varma tieto.

Sanassa pikkuinen sen sijaan diminutiivi on pleonasmi, sillä yhdyssanojen määriteosana käytettävä pikku- tarkoittaa jo sinällään pientä (esim. pikkutyttö ~ pieni tyttö ~ tyttönen).

Sana pikku on taipumaton adjektiivi ja voi olla myös sanaliiton osa, kuten sanaliitossa pikku juttu. Pikkuinen on kieltämättä adjektiivista johdettu adjektiivi, ja sikäli siinä on liikasanaisuutta, mutta sana on hyvin kiteytynyt. Myös pitkällinen-sana on tällainen adjektiivista johdettu adjektiivi.

 

[SGD]

Myös pitkällinen-sana on tällainen adjektiivista johdettu adjektiivi.

Minusta tulee ilmeisesti pian pitkällinen, kunhan tästä ehdin terassille.

 

[seeyou@jäähalli]

Vitsissä pikkuisia-attribuutti viittaa ja-rinnastuskonjunktion välityksellä myös pullasiin. Varma tieto.

Sinä voit tietää tuon varmasti, mutta lukija ei voi.

Kaupungilla kävellessäni näin kauniita naisia ja äijänköriläitä. Arvaa, viittaako attribuutti konjunktion välityksellä äijänköriläisiin.

 

[Uleåborgir]

Sinä voit tietää tuon varmasti, mutta lukija ei voi.

Voipas. Sitä varten vitsin jälkeen on selitys, josta pitäisi avautua, että myvyt ja pullaset on rinnastettu saman määritteen viittaamiksi.

Kaupungilla kävellessäni näin kauniita naisia ja äijänköriläitä. Arvaa, viittaako attribuutti konjunktion välityksellä äijänköriläisiin.

Vain sinä voit tietää varmasti. Tämä on nyt 50 - 50 -tilanne. No viittaa?

 

[Everton]

Testaa kielitaitosi HS:n äidinkielen ylioppilaskokeessa - Ylioppilaskirjoitukset - Kulttuuri - HS.fi

Aika kinkkisiä, tai sitten olen vaan täysi dorka. Sain tuosta tulokseksi vain 30 - eli olin jopa hieman keskiarvon alapuolella, vaikka olen luullut osaavani kieliopin ainakin kohtalaisesti. Puolustukseksi sen verran, että tein testin nopeasti enkä nössöillyt jättämällä tyhjiä, vaan veikkasin kaikkiin niihinkin, mitä en uskonut tietäväni varmasti. Seli seli.

 

[Matick]

Testaa kielitaitosi HS:n äidinkielen ylioppilaskokeessa - Ylioppilaskirjoitukset - Kulttuuri - HS.fi.

Sait kokeessa pisteitä 40.
Kaikista vastaajista 87  prosenttia sai huonommat pisteet kuin sinä.
Arvosanasi on eximia cum laude approbatur.

Hauska testi. Sain saman tuloksen kuin kirjoituksista nyt keväällä. Muutama kohta oli todella hankala.

 

[Footless]

Seuraava askel kohti kansainvälisyyttä on kenties naudan sisäfiileen nimen vaihtaminen "chatööpriändiksi"?

En usko, chateaubriand on kuitenkin ihan oma asiansa.

Aina kun mä teen ruokalistoja, niin käytän kyllä kaikki vähänkin epäselvät sanat googlen kautta. Luulisi tuon olevan nykypäivänä ihan perusjuttu, mutta kaikkea paskaa sitä kyllä listoilla näkee.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Testaa kielitaitosi HS:n äidinkielen ylioppilaskokeessa - Ylioppilaskirjoitukset - Kulttuuri - HS.fi

Aika kinkkisiä, tai sitten olen vaan täysi dorka. Sain tuosta tulokseksi vain 30 - eli olin jopa hieman keskiarvon alapuolella, vaikka olen luullut osaavani kieliopin ainakin kohtalaisesti. Puolustukseksi sen verran, että tein testin nopeasti enkä nössöillyt jättämällä tyhjiä, vaan veikkasin kaikkiin niihinkin, mitä en uskonut tietäväni varmasti. Seli seli.

Sait kokeessa pisteitä 49.

Kaikista vastaajista 96  prosenttia sai huonommat pisteet kuin sinä. 
Arvosanasi on laudatur.

Menipä todella putkeen. Hämmästyttää jopa. Kirjoitin yli kaksi vuosikymmentä sitten äidinkielestä ällän täysillä pisteillä, mutta olen ollut siinä uskossa että kieliopin detaljien hallinta on ollut hieman ruostumaan päin. Monta suht haastavaa kohtaa oli, ne menivät ihan selkäydintuntumalla tai puhtaasti arvaamalla. Muutama meni kyllä lahjakkaasti väärin.

 

[julle-jr]

Ihmetystä herättää vallalla oleva tapa rakentaa lauseita, joissa ei ole yhtään verbiä. Ilmeisesti joidenkin mielestä verbittömät lauseet toimivat oivina tehokeinoina ja joku saattaa pitää niitä myös hyvänä tyylikeinona. Eikö suomessa kuitenkin lauseessa kuulu olla verbi, joten lause ilman verbiä lienee yksiselitteisesti väärin? Vähän kuin käyttäisi teho keinona yhdyssanoja erikseen kirjoitettuna.

 

[DAF]

Ihmetystä herättää vallalla oleva tapa rakentaa lauseita, joissa ei ole yhtään verbiä. Ilmeisesti joidenkin mielestä verbittömät lauseet toimivat oivina tehokeinoina ja joku saattaa pitää niitä myös hyvänä tyylikeinona. Eikö suomessa kuitenkin lauseessa kuulu olla verbi, joten lause ilman verbiä lienee yksiselitteisesti väärin? Vähän kuin käyttäisi teho keinona yhdyssanoja erikseen kirjoitettuna.

Tarkoitat varmaan, ettei ole predikaattia? Sitä kai yleensä lause kaipaa, verbejähän voi olla, muttei silti ole täydellistä lausetta. Tuolloin puhutaan vajaasta lauseesta.

 

[julle-jr]

Tarkoitat varmaan, ettei ole predikaattia?

Toimikoon kömpelönä esimerkkinä vaikka seuraava:

Sanna ei tullut tänään. Eikä Jarikaan.

Ensimmäinen lause on minusta hyvä. Mutta usein näkee tuollaisia toisen lauseen perään heitettyjä mukalauseita ilman verbiä. Vai siis ilman predikaattia?

 

[mikse]

Toimikoon kömpelönä esimerkkinä vaikka seuraava:

Sanna ei tullut tänään. Eikä Jarikaan.

Ensimmäinen lause on minusta hyvä. Mutta usein näkee tuollaisia toisen lauseen perään heitettyjä mukalauseita ilman verbiä. Vai siis ilman predikaattia?

Mun mielestä toi jälkimmäinen lause on sivulause eikä missään tapauksessa oma virkkeensä. Sanassa eikä oleva -kä pääte on nimenomaan se rinnastuskonjunktio tuossa. Väärin kirjoitettu joka tapauksessa mutta tässä tapauksessa jälkimmäisestä virkkeestä ei puutu predikaattia vaan sen kuuluisi olla sivulause.

 

[sampio]

Väärin kirjoitettu joka tapauksessa mutta tässä tapauksessa jälkimmäisestä virkkeestä ei puutu predikaattia vaan sen kuuluisi olla sivulause.

Puuttuuhan siitä, jos se on lause. Lauseet erotetaan pääsääntöisesti pilkulla toisistaan, ja lauseen tunnusmerkki on predikaatti eli persoonamuotoinen verbsundaali. Tosin parempi tuo olisi kai kirjoittaa "Sanna ja Jari eivät tulleet tänään."

Tai mistä minä sen tiedän.

 

[ms.qvist]

Puuttuuhan siitä, jos se on lause. Lauseet erotetaan pääsääntöisesti pilkulla toisistaan, ja lauseen tunnusmerkki on predikaatti eli persoonamuotoinen verbsundaali. Tosin parempi tuo olisi kai kirjoittaa "Sanna ja Jari eivät tulleet tänään."

Tai mistä minä sen tiedän.

Kiepioppijutuissa minun olisi parasta pitää sormeni kurissa, mutta tulipa vaan mieleeni. Jos alunperin tarkoituksena oli painottaa, että Jarikaan ei tullut, niin sinun ehdotuksesti ei välttämättä ole paras mahdollinen, koska siinä todetaan "lakonisesti", että eivätpä Sanna ja Jari tulleet tänään. Mutta jos haluttaisi painottaa, että Jarikaan ei tullut niin mikä sitten olisi paras lauserakenne. En tiedä!

Sanna ei tullut tänään, eikä Jarikaan. Piste vaihdettu pilkuksi, muuttuuko merkitys kuinka paljon?

Fiksumpi vastatkoon.

vlad.