Kielipoliisit

[benicio]

Kyllä taas heräsi halu tehdä itsemurha ampulla jousipyssyllä aataminomenaan, kun luin otsikon "RoPS taisteli tuulimyllyjä vastaan HJK:n vieraana"

- Taistelua tuulimyllyä vastaan. Helppoja virheitä. Saatiin hyvää opetusmateriaalia siitä, miten ei pidä puolustaa, RoPSin päävalmentaja Matti Hiukka sanaili.

Voi saatana sentään, minä luulin, että HJK on ihan oikeasti hyvä joukkue, eikä kyse ollut vain rovaniemeläisten joukkoharhasta.

 

[Datsun]

Eikös tästä otsikosta puutu yksi väliviiva?

SM-liiga aiheisia videoita

Mä olisin vallan ehdottanut että se olisi muotoa: "SM-liiga-aiheisia videoita."
Onko? Ainakin mun sisintäni repii aina kun näen tuon otsakkeen.

 

[odwaz]

Mä olisin vallan ehdottanut että se olisi muotoa: "SM-liiga-aiheisia videoita."

Sm-Liiga_-aiheisia videoita?

 

[Hippi Hiiri]

Mä olisin vallan ehdottanut että se olisi muotoa: "SM-liiga-aiheisia videoita."
Onko?

Ei. Se olisi muotoa "SM-liiga -aiheisia videoita". Vai olisiko? Eipä tämä olekaan niin itsestään selvää. Suomen mestaruus -liiga -aiheisia. Voiko noin kirjoittaa?

 

[Radiopää]

Se on SM-liiga-aiheisia. Väliviivan kanssa siinä on yksi sana, eikä tyhjää väliä tarvita.

Otsikko "HIFK kasvatit maailmalla" taas tarkoittaa ihan eri asiaa kuin ketjussa käsiteltävä aihe.

 

[vilpertti]

Eikös tästä otsikosta puutu yksi väliviiva?

SM-liiga aiheisia videoita

Mä olisin vallan ehdottanut että se olisi muotoa: "SM-liiga-aiheisia videoita."
Onko? Ainakin mun sisintäni repii aina kun näen tuon otsakkeen.

Helpointa olisi vain välttää tuota kyseenalaista rakennetta, kun se nyt ei ole kovin mahdotonta ja vaihtoehtokin on erinomaista suomea: "Videoita SM-liigasta".

 

[Delter]

Otsikko "HIFK kasvatit maailmalla" taas tarkoittaa ihan eri asiaa kuin ketjussa käsiteltävä aihe.

Ja sekin on kirjoitettu väärin, kun pitäisi olla 'HIFK, kasvatit maailmalla'.

Siinä olet oikeassa, että ketjussa mitä ilmeisimmin on karattu heti avausviestiä myöten kauas itse aiheesta.

 

[Radiopää]

Ja sekin on kirjoitettu väärin, kun pitäisi olla 'HIFK, kasvatit maailmalla'.

Yllättävän kauan meni ennen kuin joku tarttui tähän. Pilkun puuttuminen ei kuitenkaan muuta merkitystä. Onko kielipoliisille jokainen virhe yhtä rangaistava, vai onko pilkun puuttuminen pienempi virhe kuin yhdysviivan?

 

[Delter]

Yllättävän kauan meni ennen kuin joku tarttui tähän. Pilkun puuttuminen ei kuitenkaan muuta merkitystä. Onko kielipoliisille jokainen virhe yhtä rangaistava, vai onko pilkun puuttuminen pienempi virhe kuin yhdysviivan?

Mielestäni - sikäli kun ymmärsin alkuperäisen pointtisi oikein - oli paikallaan pieni näpäytys, sillä kieliopillisesti se pilkku siihen kuuluu. Vai olenko ymmärtänyt oikein, että alleviivaamasi ristiriita aukikirjoitettaisiin muodossa...

"HIFK (henkilö/taho), kasvatit (esim. puita) maailmalla."

Sen sijaan, kuten todettua, HIFK-kasvatit maailmalla viittaa mielestäni enemmänkin ao. ketjussa käsiteltävään aiheeseen. Ilman väliviivaa sekaannuksen riski on vähintäänkin huomattava.

Kielipoliisiakatemiasta reputin jo aikoja sitten, joten puheitani ei välttämättä kannata ottaa kovin vakavasti.

 

[Radiopää]

Mielestäni - sikäli kun ymmärsin alkuperäisen pointtisi oikein - oli paikallaan pieni näpäytys, sillä kieliopillisesti se pilkku siihen kuuluu. Vai olenko ymmärtänyt oikein...

Tarkoitukseni oli aluksi vain kiinnittää huomiota otsikon virheeseen, ei siihen kuinka se kuuluu kirjoittaa. Tiedän kyseisen pilkkusäännön, mutta jätin sen pois tarkoituksella, sillä halusin kokeilla tarttuuko siihen joku. Näpäytyksesi oli odotettu ja ansaittu.

Kielipoliisiakatemiasta reputin jo aikoja sitten, joten puheitani ei välttämättä kannata ottaa kovin vakavasti.

En minäkään täydellistä suomea kirjoita, vaikka tähän ketjuun välillä kirjoitankin. Eniten olen huolissani kirjoitustavasta, jossa asian merkitys muuttuu täysin, kun kirjoittaja ei osaa yhdyssanoja tai ymmärrä sanojen merkitystä (vaan - vain, kun - kuin...). Joillekin kirjoittajille tuntuu myös yksinkertaiset päätteet olevan hankalia, esimerkkinä päätteet ":n" ja ":hon". Varsinkin HIFK-ketjuissa tulee nähtyä aika usein iiäfkoohon kirjoitettuna IFK:n.

 

[Tadu]

Genetiivi
Tuomo on Jarkko Ruudun pikkuveli.
Alexander on Christian Ruutun poika.

Saatana. Lukekaa ja oppikaa. Jaken kohdalla se on Ruudun, ei Ruutun. Joka toinen tälläkin palstalla kirjoittaa tuon väärin.

 

[Bast]

Se on "SM-liiga-aiheisia". Ei mitään välilyöntejä, koska edelliset sanat on sidottu yhteen tavuviivalla. Välilyönti tulee, jos kyseessä on irrallisten sanojen muodostama käsitekokonaisuus esim. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalit.

 

[Lohipoika]

Kuvakooste: Joonas Kuusela pysäytti Hesan nuoret ja oli tehdä maalin - kolumnit - Mestis - www.jatkoaika.com

Lukuisista lainapelaajista seuratuin lieni Markus Granlund.

Suomen kielessä potentiaali ei taivu imperfektissä.

 

[seeyou@jäähalli]

Suomen kielessä potentiaali ei taivu imperfektissä.

Olet oikeassa Lohipoika! Potentiaalin tempukset ovat preesens ja perfekti.

Potentiaali lienee suomen eniten väärinkäytetty modus. Etenkin verbistä olla käytetään hyvin usein vääriä potentiaalimuotoja. Lisäksi näkee usein sekamodusta potentiaali/konditionaali.

Kielioppisäännöt kannattaneisi ehkä oppia, jotta niitä voi rikkoa hallitusti.

 

[Uleåborgir]

Olen käynyt jo läpi varsinaisen kielipoliisivaiheen, jonka aikana piti lopettaa lukeminen ensimmäiseen kielivirheeseen. Kaikki meistä eivät vain kirjoita virheettömästi. En minäkään tuota musiikkia täydellisesti vaikka olenkin jonkinlainen muusikko. Mutta kun on kysymys journalismista, niin minua rupeaa monesti vituttamaan raskaimman jälkeen. Etenkin iltapäivälehtien nettisivut ovat näinä päivinä täynnä käsittämätöntä paskaa. Niin sisällöllisesti kuin kieliopillisesti. Tämän väen tulisi onnistua kirjoittamaan yhdyssanat yhteen ja erissanat erikseen. Vitutus maksimoituu, kun tietää, että noihinkin työpaikkoihin on päässyt minua kykenemättömämpiä tunareita.

 

[siffa]

Olen käynyt jo läpi varsinaisen kielipoliisivaiheen, jonka aikana piti lopettaa lukeminen ensimmäiseen kielivirheeseen. Kaikki meistä eivät vain kirjoita virheettömästi. En minäkään tuota musiikkia täydellisesti vaikka olenkin jonkinlainen muusikko. Mutta kun on kysymys journalismista, niin minua rupeaa monesti vituttamaan raskaimman jälkeen. Etenkin iltapäivälehtien nettisivut ovat näinä päivinä täynnä käsittämätöntä paskaa. Niin sisällöllisesti kuin kieliopillisesti. Tämän väen tulisi onnistua kirjoittamaan yhdyssanat yhteen ja erissanat erikseen. Vitutus maksimoituu, kun tietää, että noihinkin työpaikkoihin on päässyt minua kykenemättömämpiä tunareita.

Tiedän, että osaat kirjoittaa kieliopillisesti virheetöntä tekstiä. Vanhan ajan suomenkielen opin saaneena ihmettelen tuota lausettasi, josta puuttuu predikaatti:"Niin sisällöllisesti kuin kieliopillisesti". Ennen opetettiin, että lauseeseen kuuluvat aina subjekti ja predikaatti. Nykyään kirjoitetaan paljon tekstiä, josta puuttuu predikaatti. Onko se kieliopillisesti oikein kirjoitettu?

 

[Kaukosäädin]

Vanhan ajan suomenkielen opin saaneena ihmettelen tuota lausettasi, josta puuttuu predikaatti

Eikös se ole suomen kielen? Kerrankin oli "asiaa" tähän ketjuun.

Nimim. Tiedän että teen itsekin kielioppivirheitä.

 

[siffa]

Eikös se ole suomen kielen? Kerrankin oli "asiaa" tähän ketjuun.

Kyllä olet oikeassa. Oikein on kirjoittaa suomen kielen virheettömyydestä.

 

[Jättikukko]

Nimim. Uleåborgir kirjoitti:

"Sanavalintani viitekehyksenä on monet urotyöt ja sairauden takana piilevä mieletön viisaus."

Pitäisikö olla "viitekehyksenä ovat"? Jos ei, niin miksi? Menen usein sekaisin tämän kanssa, enkä ole ainoa.

 

[Sennin Wakizashi]

Nimim. Uleåborgir kirjoitti:

"Sanavalintani viitekehyksenä on monet urotyöt ja sairauden takana piilevä mieletön viisaus."

Pitäisikö olla "viitekehyksenä ovat"? Jos ei, niin miksi? Menen usein sekaisin tämän kanssa, enkä ole ainoa.

Pitäisi olla "ovat", koska sana "urotyöt" on lauseen subjekti (ja-sanaa seuraavan lauseenosan ohella), ja verbi taipuu tässä tapauksessa subjektin mukaan luvussa. Varmuuden asiaan saa, kun kirjoittaa sanajärjestyksen toisin päin (eli subjekti ensin): "monet urotyöt ovat sanavalintani viitekehyksenä".

 

[mikse]

Pitäisi olla "ovat", koska sana "urotyöt" on lauseen subjekti (ja-sanaa seuraavan lauseenosan ohella), ja verbi taipuu tässä tapauksessa subjektin mukaan luvussa. Varmuuden asiaan saa, kun kirjoittaa sanajärjestyksen toisin päin (eli subjekti ensin): "monet urotyöt ovat sanavalintani viitekehyksenä".

"Sanavalintani viitekehyksenä on monet urotyöt ja sairauden takana piilevä mieletön viisaus."

Ehdotan myös seuraavaa korjausta: olettaen, että lauseen subjektina on "monet urotyöt ja sairauden takana piilevä mieletön viisaus". Jos käytetään muotoa "ovat", pitäisi tällöin myös "viitekehyksenä" kirjoittaa muotoon "viitekehyksinä"?

"Sanavalintani viitekehyksinä ovat monet urotyöt ja sairauden takana piilevä mieletön viisaus."

 

[Uleåborgir]

Tarkistin asian, ja tottahan se on, että viitekehyksenä-muodon kanssa olisi pitänyt käyttää normaalia verbin kongruenssia. Tämä johtuu siitä, että essiivimuotoisen predikaattiadverbiaalin (viitekehyksenä) kanssa menetellään näin. Mutta esimerkiksi lauseessa "Jatkoajan viitekehys on ~ ovat miehet" predikaatti voi olla yksikössä tai monikossa.

 

[Uleåborgir]

Tiedän, että osaat kirjoittaa kieliopillisesti virheetöntä tekstiä. Vanhan ajan suomenkielen opin saaneena ihmettelen tuota lausettasi, josta puuttuu predikaatti:"Niin sisällöllisesti kuin kieliopillisesti". Ennen opetettiin, että lauseeseen kuuluvat aina subjekti ja predikaatti. Nykyään kirjoitetaan paljon tekstiä, josta puuttuu predikaatti. Onko se kieliopillisesti oikein kirjoitettu?

Täydellistä lausetta ei toki ole ilman predikaattia. Mutta epämuodollisessa tyylissä voi tehdä poikkeuksia, ilman että se olisi sinänsä rangaistavaa. Yliopisto-opetuksessa tuodaan esille tapauksia, joissa johdonmukainen tyylin rikkominen on sallittua. Yleinen herja on sekin, että säännöt täytyy ensin osata ennen kuin niitä voi rikkoa. Esimerkiksi ylioppilaslautakunnalle toimitetaan aineita, jotka ovat lähteneet kotikoulustaan improbaturina, mutta palanneet takaisin laudaturina. Näissä voi tyylinä olla esimerkiksi ajatusvirta, jossa ei juuri ole välimerkkejä.

Omassa predikaatittomassa lauseessani on kyllä ns. ajatusverbi, joka implikoituu edellisestä lauseesta. Lauseeni on ajatuksen lisäajatus, johon on ladattu tehoa isolla välimerkillä. Verbi ei ole fyysisesti näkyvä, mutta ajatuksena se kuitenkin ilmenee. Mutta kuten sanoin, täydellinen kieliopillinen lause se ei missään tapauksessa ole.

 

[siffa]

Omassa predikaatittomassa lauseessani on kyllä ns. ajatusverbi, joka implikoituu edellisestä lauseesta. Lauseeni on ajatuksen lisäajatus, johon on ladattu tehoa isolla välimerkillä. Verbi ei ole fyysisesti näkyvä, mutta ajatuksena se kuitenkin ilmenee. Mutta kuten sanoin, täydellinen kieliopillinen lause se ei missään tapauksessa ole.

Kiitos hyvästä vastauksestasi. Tuota tehokeinoa, jota käytit, näkee paljon nykyään ihan yliopistotason kirjoittajien teksteissä. Olen sitä miettinut aiemminkin ja nyt se tuli sinun kirjoituksestasi hyvin esille. Tuli hyvä tilaisuus kysyä suomen kielen ammattilaisen mielipide asiaan. Käydään joskus Oulussa palaverissa ja otetaan kampivartin aikana nämä asiat tarkemmin esille:)?

 

[Karpat46]

Keskeen

Joskus 3-5 vuotta sitten kuulin tämän sanan ensimmäistä kertaa jonkun jalkapalloa selostavan hemmon suusta: "Ja pallo pelataan keskeen". Ajattelin tämän olevan ohimenevää, mutta termi yleistyi parin muunkin selostajan suuhun. Viime- tai toissa MM-kisoissa sitten suuresti arvostamani Tapio Suominenkin käytti sanaa. Kiekko pelataan keskeen. Mielestäni kuuluisi sanoa keskelle tai keskustaan. Mikä se keske oikein on kun sinne sitä palloa/kiekkoa halutaan laittaa?

Mitä äidinkielemme asiantuntijat sanovat? Minulla on tosin suuria vaikeuksia ymmärtää psyyke -sanan taivutukset, jotka kuullostavat yhtä tyhmältä korvaani. Onko tässä kyse samasta asiasta?