Kielipoliisit

[Solomon]

Onko muuten lauseen "Minä syön jäätelön." sana jäätelö suomen kielessä genetiivi? -n-päätehän on omistussanoissa tyyliin "Pekan" genetiivi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Akkusatiivi

 

[East]

Koulukieliopissa tuohon ei yleensä akkusatiivia sekoiteta, vaan puhutaan genetiivistä. Onhan se täysin genetiivin muotoinen.

Genetiivin määritelmään voidaan sitten lisätä, että se voi ilmaista myös loppuunsaatetun toiminnan kohdetta.

 

[Snakster]

Koulukieliopissa tuohon ei yleensä akkusatiivia sekoiteta, vaan puhutaan genetiivistä. Onhan se täysin genetiivin muotoinen.

Genetiivin määritelmään voidaan sitten lisätä, että se voi ilmaista myös loppuunsaatetun toiminnan kohdetta.

Kyllä minulle ainakin koulussa nimenomaan opetettiin, että akkusatiivi voi olla joka genetiivin näköinen (syön jäätelön) tai nominatiivin näköinen (syö jäätelö).

Tämän tietysti vahvistaa sekä hyllystäni löytyvä Nykysuomen käsikirja että edelle laitettu linkki Wikipediaan.

 

[Puscutractori]

Onko muuten lauseen "Minä syön jäätelön." sana jäätelö suomen kielessä genetiivi? -n-päätehän on omistussanoissa tyyliin "Pekan" genetiivi.

Akkusatiivi tuossa on kyseessä, kuten muutama muukin on jo ehtinyt huomata. Koulukieliopissa akkusatiivia ei aina oikein noteerata omaksi sijamuodokseen, koska se esiintyy vain objektin sijana eikä sillä ole omaa sijapäätettä. Ainakin oman ala-asteen opettajani tapauksessa tosin epäilen, ettei hän itsekään oikein ymmärtänyt koko akkusatiivin ideaa...

Sinänsä on erikoista, että ainakin omana kouluaikanani sijamuotoja käsiteltiin lähinnä ala-asteella (muistaakseni viidennellä luokalla), minkä jälkeen niihin ei juuri paneuduttu. Luokanopettajien kyvyt sijamuotojen ja muutenkin kieliopin opettamiseen ovat nimittäin turhan heppoiset.

 

[East]

Kyllä minulle ainakin koulussa nimenomaan opetettiin, että akkusatiivi voi olla joka genetiivin näköinen (syön jäätelön) tai nominatiivin näköinen (syö jäätelö).

Juu, en epäile, etteikö opetettu. Tuo riippuu nykyisinkin ihan tasan opettajasta, mitä haluaa oppilailleen opettaa. Mutta aika monesti tuossa kohdassa vähän oikaistaan mutkia ja puhutaan vain genetiivistä. Sekoittaa vähemmän lapsukaisten pääkoppaa.

 

[JLei]

Mitäs mieltä kielipoliisit on siitä, kirjoitetaanko superpesis pienellä vai isolla alkukirjaimella?

Omaan kielikorvaan pienellä kirjoittaminen tuntuu lähes itsestään selvältä, mutta sen sijaan useimmat sanomalehdet näyttävät käyttävän järjestään isoa alkukirjainta sarjan peleistä kirjoittaessaan.

 

[Lawless]

Mitäs mieltä kielipoliisit on siitä, kirjoitetaanko superpesis pienellä vai isolla alkukirjaimella?

Isolla tietenkin, sehän on erisnimi. Kirjoitetaanhan Mestiskin isolla alkukirjaimella.

 

[JLei]

Kirjoitetaanhan Mestiskin isolla alkukirjaimella.

Noh, tuosta on kylläkin kahta erilaista näkemystä.

Jatkoajassa Mestis kirjoitetaan säännöllisesti isolla alkukirjaimella, mutta se sijaan ainakin minun seuraamissa sanomalehdissä on päädytty päinvastaiseen ratkaisuun ja puhutaan aina mestiksestä pienellä m:llä.

 

[East]

sanomalehdissä on päädytty päinvastaiseen ratkaisuun ja puhutaan aina mestiksestä pienellä m:llä.

Taitaapi toimittaja laiskuuttaan kirjoittaa pienellä. Jää monta shift+m -operaatiota pois per juttu...

Kyllähän nuo erisnimiä ovat, kuten Lawless jo totesi.

Edit:
Jaa-a, vilkaisin Etelä-Saimaan nettisivuja, ja siellä komeilee "superpesis" näköjään pienellä.
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=6&news_id=200713640052

Kirjoittavat kuitenkin "Ykköspesiksen" isolla toisessa jutussa.
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=6&news_id=200713632668

Ei tuossa kyllä mitään logiikkaa ole, mutta eipä ole mitään uutta...

 

[Kaivanto]

Opin juuri, että missien päähän lyötävä tötsä ei ole suomeksi "tiara" vaan "tiaara". Täysin kielikorvan vastaista, mutta kelpaahan se muistisäännöksi sekin.

 

[NemI]

Nyt kun osui silmiin, että tällainenkin ketju on olemassa, koen aiheelliseksi pahoitella omia typojani. Niitä tulee paljon, sillä kädet ei vaan millään pysy,ah, niin nopean ajatukseni perässä. Lisäksi välilyönnillä (jolla lienee joku hieno tekninen nimi) on joku ongelma.Se on nimittäin tosi jäykkä ja senpä takia kaikki teksti tuleekin pötköön kirjoitettuna. Joka tapauksessa, pahoitteluni niille ihmisille, joita nämä asiat häiritsevät. Mulla oli äikkä koulussa seiskaa ja kasia. Ei pidä siis odottaa liikoja.

 

[Eino_Mies]

Opin juuri, että missien päähän lyötävä tötsä ei ole suomeksi "tiara" vaan "tiaara". Täysin kielikorvan vastaista, mutta kelpaahan se muistisäännöksi sekin.

Naivi on naiivi sanonta, koska siitä puuttuu yksi i-kirjain. Eli vastaavasti kuin tuo tiara/tiaara. Tosin, olen itsekin luullut että se missikruunu on nimeltään tiara, mutta jos Kaivannolla on asiasta parempaa tietoa, niin uskottava se on.

 

[Ruutuässä]

Ärsyttää töissä, kun työkaveri käyttää sanaa edukas tarkoittaessaan edullista. Voiko tälle olla jotain kielellistä perustetta vai puhuuko täysin väärin? Täytyy vittuilla kaverille jatkossa, koska on itsekin näsäviisas. Ei tosin yhtä paljon kuin minä.

 

[ISH]

Opin juuri, että missien päähän lyötävä tötsä ei ole suomeksi "tiara" vaan "tiaara". Täysin kielikorvan vastaista, mutta kelpaahan se muistisäännöksi sekin.

Hurjaa ettei juuri kukaan netissä tiennyt sitä. Google suomeksi:

Tiara: 12 400 vastausta.

Tiaara: 83 vastausta joista nekin melkein kaikki käsittelivät paavin päähinettä.

 

[Uleåborgir]

Opin juuri, että missien päähän lyötävä tötsä ei ole suomeksi "tiara" vaan "tiaara". Täysin kielikorvan vastaista, mutta kelpaahan se muistisäännöksi sekin.

Kovasti rupesi ihmetyttämään tuo juttu. Piti oikein ottaa Suomalaisen sivistyssanakirja käteen ja tarkistaa asia. Eipä tunne sivistyssanakirja tiaraa vaan pelkästään tiaaran, jonka merkitys on kirjan mukaan

1. paavin kruunu
2. koristeellinen naisten otsaripa

Täytyy kuitenkin muistaa, että kieli muuttuu. Siksipä väitän tässä ihan pokerisormin, että tiara on yhtä paljon suomea kuin tiaara. Sana internetkin on muuttumassa jokaisessa viestimessä pienellä kirjoitetuksi sanaksi. Jossakin tapaa vielä vanhaa erisnimimuotoa Internet, mutta muun muassa Helsingin Sanomat on ottanut linjaksi kirjoittaa sanan pienellä alkukirjaimella. Muutenhan puhuisimme kai myös Radiosta ja Televisiosta.

 

[Murmeli]

Täytyy kuitenkin muistaa, että kieli muuttuu. Siksipä väitän tässä ihan pokerisormin, että tiara on yhtä paljon suomea kuin tiaara.

On paljon esimerkkejä varsinkin puhekielessä käyttöön tulleista sanoista, jotka on ajan kuluessa lisätty sanakirjaan juuri tämän yleisen käytön vuoksi. Sellaisista tapauksista en ole kuitenkaan kuullut, että virheellisesti käytetty sana olisi muutettu virallisesti uuteen (virheellisenä käytössä olevaan) muotoon. Ei tämä toki tarkoita, etteikö tällaista olisi tapahtunut.

Olisi hauska kuulla jonkun ammattilaisen mielipide asiaan.

 

[Kaivanto]

Naivi on naiivi sanonta, koska siitä puuttuu yksi i-kirjain. Eli vastaavasti kuin tuo tiara/tiaara. Tosin, olen itsekin luullut että se missikruunu on nimeltään tiara, mutta jos Kaivannolla on asiasta parempaa tietoa, niin uskottava se on.

Naiivissa kuitenkin pitäisi kuulua keskellä pitkä i, vaikka moni nielaisee sen lyhyeksi puheessa. Sen sijaan ainakin itse sanon "tiara" juuri niin lyhyellä a:lla, kuin kirjoitusasu antaa ymmärtää ja näin mielestäni tekevät muutkin. Ehkä yhtä harva, kuin osaa kirjoittaa sanan oikein, osaa sanoa sen oikein.

 

[Kaivanto]

Täytyy kuitenkin muistaa, että kieli muuttuu. Siksipä väitän tässä ihan pokerisormin, että tiara on yhtä paljon suomea kuin tiaara. Sana internetkin on muuttumassa jokaisessa viestimessä pienellä kirjoitetuksi sanaksi. Jossakin tapaa vielä vanhaa erisnimimuotoa Internet, mutta muun muassa Helsingin Sanomat on ottanut linjaksi kirjoittaa sanan pienellä alkukirjaimella. Muutenhan puhuisimme kai myös Radiosta ja Televisiosta.

Jep ja ylpeänä voin ilmoittaa kirjoittaneeni jääräpäisesti internetin pienellä jo 90-luvulta lähtien juuri esittämästäsi syystä, mutta tämä tiaara ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole ihan uusi laina. Että ei tässä Kotuksen reagoinnin nopeudesta niinkään tuntuisi olevan kysymys, vaan siitä, että pitkällä ajalla kielen todellinen käyttö ja virallinen käsitys eivät kohtaa lainkaan. Useinhan kielen ollessa muutoksessa tai kahden muodon ollessa muusta syystä päällekkäisiä molemmat hyväksytään (esim. toisessa ketjussa juuri manaamasi "viipeellä" ja "viiveellä"), mutta tiaaraa ei näe eikä kuule kertakaikkiaan missään ja silti tiara ei ole edes rinnasteinen muoto.

Ihmettelen. Pitää varmaan tuosta jaksaessaan soittaa Kielitoimistoon.

 

[Puscutractori]

Sana internetkin on muuttumassa jokaisessa viestimessä pienellä kirjoitetuksi sanaksi. Jossakin tapaa vielä vanhaa erisnimimuotoa Internet, mutta muun muassa Helsingin Sanomat on ottanut linjaksi kirjoittaa sanan pienellä alkukirjaimella. Muutenhan puhuisimme kai myös Radiosta ja Televisiosta.

Internet-sanan vertaaminen radio- tai televisio-sanaan ontuu, sillä Internet on alun perin erisnimi (kyseiselle tietoverkolle annettu nimi) mutta radio ja televisio eivät. Hesari todella aloitti tuon pienellä kirjoittamisen vastoin suomen kielen lautakunnan silloista suositusta, mikä ei sinänsä ole kovin yllättävää, sillä kyseisessä lehdessä ei koskaan ole pahemmin piitattu kielenhuoltoasioista. Nykyisin pienellä kirjoittaminen on toki aiheellista sallia, sillä se on laajasti yleistynyt tapa. Pienellä kirjoittamisessa on tosin se ongelma, että kirjoittaja joutuu erikseen miettimään tapauksittain, käyttääkö hän yhdyssanoissa yhdysmerkkiä vai ei (esim. "internetasiakirja" vai selvyyden vuoksi "internet-asiakirja". Isoa alkukirjainta käytettäessä tätä ongelmaa ei koskaan ole, sillä yhdyssanoihin tulee aina yhdysmerkki.

 

[Vesti]

Nykyisin pienellä kirjoittaminen on toki aiheellista sallia, sillä se on laajasti yleistynyt tapa.

Se myös ON sallittu, suomen kielen lautakunta otti kantaa asiaan tänä keväänä:

"Suomen kielen lautakunta suosittaa, että suomen kielessä kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella internet tai isolla alkukirjaimella Internet. Tähän asti on suositettu isoa alkukirjainta, mutta lautakunta ei ole aiemmin ottanut asiaan kantaa. Kirjoitusasu internet on jo kauan ollut laajalti käytössä, eikä se ole aiheuttanut hankaluuksia viestinnässä. Koska kumpaakin kirjoitustapaa voi perustella monin tavoin, lautakunta päätyi kokouksessaan 12.3.2007 siihen, että molemmat vaihtoehdot ovat suomen kielessä hyväksyttäviä."

 

[Puscutractori]

Se myös ON sallittu, suomen kielen lautakunta otti kantaa asiaan tänä keväänä.

Tuota itse asiassa tarkoitinkin, mutta kirjoitin puoliunessa epätarkasti. Hyvä, että tarkkoja kielipoliiseja riittää. ;)

 

[Kaivanto]

Tosiaan Kielitoimiston mukaan "tiaara" on oikea muoto ja "tiara" väärä. Puhelimeen vastannut rouva kertoi oppineensa asian, kun oli saanut närkästynyttä lukijapalautetta kirjoitettuaan artikkelin, jossa oli käyttänyt tiaraa.

Jutun juju on se, että sana on peräisin persiasta ja alkukielessä a sanan keskellä on pitkä, mitä on suomessakin pidetty mallina. Jostain syystä virheellinen muoto on juurtunut yleiseen käyttöön ja näin ollen oikea särähtää tottumuksen vastaisena.

 

[East]

Pienellä kirjoittamisessa on tosin se ongelma, että kirjoittaja joutuu erikseen miettimään tapauksittain, käyttääkö hän yhdyssanoissa yhdysmerkkiä vai ei (esim. "internetasiakirja" vai selvyyden vuoksi "internet-asiakirja". Isoa alkukirjainta käytettäessä tätä ongelmaa ei koskaan ole, sillä yhdyssanoihin tulee aina yhdysmerkki.

Enpä näe ongelmaa, koska vieraskieliset sanat erotetaan muutoinkin yhdysmerkillä erisnimien tavoin. "internet-asiakirja" (tai sama isolla alkukirjaimella) on siis ainoa vaihtoehto, koska "internet" minun kielitajuni mukaan on vielä tällä hetkellä selvästi englantia. Voi olla, että tulevaisuudessa tuostakin tulee yksi suomalaistunut lainasana lisää...

 

[East]

Jutun juju on se, että sana on peräisin persiasta ja alkukielessä a sanan keskellä on pitkä, mitä on suomessakin pidetty mallina. Jostain syystä virheellinen muoto on juurtunut yleiseen käyttöön ja näin ollen oikea särähtää tottumuksen vastaisena.

Tuli kyllä täytenä yllätyksenä minullekin tämä tiaara-asia. Suomessahan pitkät vokaalit merkitään aina kahdella kirjainmerkillä, joten siitä tuo "tiaara" varmaan loppupeleissä juontaa juurensa. En vaan ymmärrä, miksi "tiara"-muotoa ei voitaisi virallistaa, koska lainasanoissa näitä ääntämisen ja kirjoitusasun poikkeamia muutenkin esiintyy...

 

[Uleåborgir]

Tuli kyllä täytenä yllätyksenä minullekin tämä tiaara-asia. Suomessahan pitkät vokaalit merkitään aina kahdella kirjainmerkillä, joten siitä tuo "tiaara" varmaan loppupeleissä juontaa juurensa. En vaan ymmärrä, miksi "tiara"-muotoa ei voitaisi virallistaa, koska lainasanoissa näitä ääntämisen ja kirjoitusasun poikkeamia muutenkin esiintyy...

Kyllä tiara tulee joskus olemaan suomea, vaikka suomen kielessä ei futuuria olekaan, eikä taivas ei ole sininen, vaan auringonvalo vain siroaa siten, että taivas näyttää siniseltä...

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, kuinka ylioppilaskirjoitusten äidinkielen aineissa tiara/tiaara-asiasta rangaistaisiin?

Ei muuta kuin aloitetta kielitoimistoon ja pian on tiara suomen kieltä.