Kielipoliisit

[Vesti]

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, kuinka ylioppilaskirjoitusten äidinkielen aineissa tiara/tiaara-asiasta rangaistaisiin?

Ei näkyisi pisteissä mitenkään, on niin marginaalinen ja mitätön vihre.

 

[Monte-Cristo]

Oho, tiara kahdella A:lla on kyllä uusi ilmiö minullekin. Satavarmasti voin kyllä sanoa törmänneeni siihen yhden A:n versiona juuri paavn päähineen (joka myös nimellä mitra tunnetaan) kohdalla aikoinaan jossain lukion uskonnon oppikirjassa - kirkkohistoriassa kerrottiin ortodoksisen ja katolisen kirkon jakaantumisesta, jolloin ortodoksien iskulauseena oli "mieluummin sulttaanin turbaani kuin paavin mitra/tiara".

Naiivin sen sijaan sanon ääneenkin kahdella I:llä.

 

[Luutnantti]

Kuinka monta virhettä löydät?

"Enhän minä sitä ole väittänytkään että Seppänen olis kovin, mutta pohdinkin sitä että jotain on oppinut muutamana vuonna. Ja eiköhän mies ole lyönyt aika paljon omia rahoja likoon tuohon projektiin mitä on vetäny tämän vuosi tuhanen. Tuskin JYPstä koskaan tulee mitään suurseuraa ja mestaruuden voittajaa. Mutta kovaa työtä tekee joka tapauksessa.

Vai voiko joku väittää vastaan miten mies on kehittynyt. Muuta muosi haali miehiä lähinnä Mikkelistä ja mestiksestä ja nyt neuvottelut muutaman todella kovan miehen takaisin Vai Onko Immonen, Pihlman, D. Helminen Läpihuuto juttuja. ymmärtänyt että näistä miehistä väänsi monikin suomalainenseura kättä. Ja tuskin JYPn rahallinen sopimus oli kenenkään kohdalla kovin.

Tottahan se on että tulevat vuodet näyttävät miten homma etenee, vai tuleeko vuoden kahden päästä lappu luukulle ja rupeeaa autokauppojen pariin."

 

[Eino_Mies]

Kuinka monta virhettä löydät?

Meinasin myös nimimerkki snake70:n viestien kirjoitusasusta huomauttaa, mutta Luutnantti ehti tehdä sen jo.

 

[Puscutractori]

Enpä näe ongelmaa, koska vieraskieliset sanat erotetaan muutoinkin yhdysmerkillä erisnimien tavoin. "internet-asiakirja" (tai sama isolla alkukirjaimella) on siis ainoa vaihtoehto, koska "internet" minun kielitajuni mukaan on vielä tällä hetkellä selvästi englantia. Voi olla, että tulevaisuudessa tuostakin tulee yksi suomalaistunut lainasana lisää...

Yhdyssanan alkuosan vieraskielisyys ei ole peruste yhdysmerkin käytölle. Ainoastaan silloin, jos yhdysmerkin käyttö on selvyyden vuoksi tarpeen, sitä on syytä käyttää (esim. squash-ottelu vrt. squashottelu; sioux-intiaani vrt. siouxintiaani). Muissa tapauksissa ei käytetä yhdysmerkkiä (esim. judokurssi, freelancetoimittaja, cashewpähkinä).

Esimerkkien lähde: Itkonen Terho (2000): Uusi kieliopas. Helsinki, Tammi, 25.

 

[Ghost]

Yhdyssanan alkuosan vieraskielisyys ei ole peruste yhdysmerkin käytölle. Ainoastaan silloin, jos yhdysmerkin käyttö on selvyyden vuoksi tarpeen, sitä on syytä käyttää (esim. squash-ottelu vrt. squashottelu; sioux-intiaani vrt. siouxintiaani). Muissa tapauksissa ei käytetä yhdysmerkkiä (esim. judokurssi, freelancetoimittaja, cashewpähkinä).

Esimerkkien lähde: Itkonen Terho (2000): Uusi kieliopas. Helsinki, Tammi, 25.

Kyllä se vieraskielisyys silloin on peruste, kun kyseessä on selkeästi kieleen vakiintumaton sana. Toki tällöin usein saattaa pystyä perustelemaan selkeydelläkin.

Missä vaiheessa sana muuttuu sitten vakiintumattomasta lainasanaksi onkin tulkinnanvarainen kysymys. Internetiä pidän itse ihan vakiintuneena sanana.

 

[Puscutractori]

Kyllä se vieraskielisyys silloin on peruste, kun kyseessä on selkeästi kieleen vakiintumaton sana. Toki tällöin usein saattaa pystyä perustelemaan selkeydelläkin.

Missä vaiheessa sana muuttuu sitten vakiintumattomasta lainasanaksi onkin tulkinnanvarainen kysymys. Internetiä pidän itse ihan vakiintuneena sanana.

Peruste kyllä, muttei ehdoton sääntö. Tässä onkin juuri se ongelma, jonka alun perin mainitsin. Jos Interet-sana kirjoitetaan erisnimenä, kirjoittajan ei tarvitse pohtia, onko kyseessä suomen kieleen vakiintunut sana ja onko yhdysmerkin käyttö tarpeellista.

 

[Jyty]

"internet-asiakirja" (tai sama isolla alkukirjaimella) on siis ainoa vaihtoehto, koska "internet" minun kielitajuni mukaan on vielä tällä hetkellä selvästi englantia. Voi olla, että tulevaisuudessa tuostakin tulee yksi suomalaistunut lainasana lisää...

Sen verran kommenttia sanasta internet, ettei toivottavasti koskaan tule käyttöön mitään suomalaista versiota, vaan tämä kaikkien suuhun istuva sana jää pysyvään käyttöön niin pitkäksi aikaa, että koko internet kaatuu. Sitten ei sitäkään sanaa enää tarvita.

 

[Jermu]

Peruste kyllä, muttei ehdoton sääntö.

Kuten Ghost sanoi, niin kyllähän se on ehdoton sääntö, jos vieraskielinen sana ei ole vakiintunut suomen kieleen.

 

[Bast]

Sen verran kommenttia sanasta internet, ettei toivottavasti koskaan tule käyttöön mitään suomalaista versiota, vaan tämä kaikkien suuhun istuva sana jää pysyvään käyttöön niin pitkäksi aikaa, että koko internet kaatuu. Sitten ei sitäkään sanaa enää tarvita.

Onhan noita suomenkielisiäkin versioita, joita tulee tekstissä käytettyä tautologian välttämiseksi. Internetin lisäksi välillä ollaan verkossa tai tuttavallisesti netissä. Joskun voidaan käyttää ulkomaista online-alkuliitettä jne.

 

[Puscutractori]

Kuten Ghost sanoi, niin kyllähän se on ehdoton sääntö, jos vieraskielinen sana ei ole vakiintunut suomen kieleen.

Saisiko lähteen? Esitin itse lähteen, jossa sanottiin, ettei sääntö ole ehdoton. Tämä menee muuten juupas-eipäs-väittelyksi.

 

[Sistis]

Sen verran kommenttia sanasta internet, ettei toivottavasti koskaan tule käyttöön mitään suomalaista versiota, vaan tämä kaikkien suuhun istuva sana jää pysyvään käyttöön niin pitkäksi aikaa, että koko internet kaatuu. Sitten ei sitäkään sanaa enää tarvita.

Sen verran kommenttia, että TTY:n (silloin vielä TTKK) jokaiselle opiskelijalle pakollisella Tietotekniikan perusteet -kurssilla käytettiin ainakin kurssimonisteessa nimeä "seitti". Tuo siis silloin kun minä olin aloitteleva opiskelija, eli seitsemän vuotta sitten.

Saattoi olla, että "seitti"-nimitys tarkoitti yleisesti kaikkia tietoverkkoja, mutta nimenomaan internetiä käsittelevässä luvussa puhuttiin verkkoselaimista ja todettiin tekstimuotoisten selainten (kuten Lynx) jäävän pian merkityksettömiksi, sillä seitti on muuttumassa entistä graafisemmaksi.

Onneksi tuohon nimeen en ole törmännyt missään vaiheessa tuon kurssin jälkeen. Oli kaiken hyvän lisäksi sangen vittumainen kurssi.

 

[Jermu]

Saisiko lähteen? Esitin itse lähteen, jossa sanottiin, ettei sääntö ole ehdoton. Tämä menee muuten juupas-eipäs-väittelyksi.

http://www.dtpage.fi/Oikeinkirjoituksesta.pdf
Siinä nyt yksi "Käytetään yhdyssanan osien välissä, kun yhdyssanan osana on kirjainasultaan outo, vaikeasti hahmottuva tai suomen kieleen vakiintumaton vierassana"; tosin esimerkit ovat siinä hieman erikoisia, koska joukossa mielestäni varsin vakiintuneita vierassanoja...

Ja viittaamasi lähteessä puhuttiin eri asiasta: "Yhdyssanan alkuosan vieraskielisyys ei ole peruste yhdysmerkin käytölle." Tämähän pitää sinänsä paikkansa. Siinä ei puhuttu vakiintumattomista vierassanoista mitään, mistä oli nyt kyse. Vai voitko esittää esimerkin, missä vakiintumattoman vierassanan kanssa ei käytetä yhdysmerkkiä?

 

[Kumikaksonen]

Tuosta pisti silmään kuvateksti ja siinä nimenomaan "vaiheessa"-sana. Onko tuo joku vanha ja perinteinen tokaisu vai vasta nyttemmin puhekielestä kirjoitettuun tekstiin siirtynyt, kuten sen itse kuvittelisin? Juttu on toki jonkun paikallisen toimittajan kirjoittama, mutta jotenkin vaikuttaa oudolta noinkin virallisessa mediassa.

 

[Ghost]

Tuosta pisti silmään kuvateksti ja siinä nimenomaan "vaiheessa"-sana. Onko tuo joku vanha ja perinteinen tokaisu vai vasta nyttemmin puhekielestä kirjoitettuun tekstiin siirtynyt, kuten sen itse kuvittelisin? Juttu on toki jonkun paikallisen toimittajan kirjoittama, mutta jotenkin vaikuttaa oudolta noinkin virallisessa mediassa.

Itse pidän tuota ihan täysin puhekielisenä ilmauksena, joka kaipaisi lainausmerkkejä ympärilleen. Veikkaanpa, että on eksynyt tuohon siten, että haastateltava on itse käyttänyt termiä ja toimittaja ottanut sen siihen sinänsä, asiaa enemmän miettimättä.

Kielitoimiston kantaa en osaa kyllä sanoa.

 

[Peeveli]

Sen verran kommenttia, että TTY:n (silloin vielä TTKK) jokaiselle opiskelijalle pakollisella Tietotekniikan perusteet -kurssilla käytettiin ainakin kurssimonisteessa nimeä "seitti". Tuo siis silloin kun minä olin aloitteleva opiskelija, eli seitsemän vuotta sitten.

Saattoi olla, että "seitti"-nimitys tarkoitti yleisesti kaikkia tietoverkkoja, mutta nimenomaan internetiä käsittelevässä luvussa puhuttiin verkkoselaimista ja todettiin tekstimuotoisten selainten (kuten Lynx) jäävän pian merkityksettömiksi, sillä seitti on muuttumassa entistä graafisemmaksi.

Onneksi tuohon nimeen en ole törmännyt missään vaiheessa tuon kurssin jälkeen. Oli kaiken hyvän lisäksi sangen vittumainen kurssi.

Seitti oli muistaakseni ihan virallisesti ehdolla oikeaksi sanaksi vastaamaan englannin kielen sanaa "web". Eli siis web = seitti, net = verkko.

Sinänsä loistavia käännöksiä, jotka eivät ottaneet tulta alleen. Nykyäänhän verkko tarkoittaa internetin suhteen vähän joka kerralla eri asiaa.

 

[Peeveli]

Onhan noita suomenkielisiäkin versioita, joita tulee tekstissä käytettyä tautologian välttämiseksi. Internetin lisäksi välillä ollaan verkossa tai tuttavallisesti netissä. Joskun voidaan käyttää ulkomaista online-alkuliitettä jne.

Internet on hieman vaikea määritellä, kun se on lähes näihin päiviin asti ollut erisnimi eli Internet, ei internet. Verkko antaa mielestäni laajemman käsityksen kuin Internet, jokin voi olla verkossa vaikka se ei olisikaan Internetissä. Esimerkiksi fyysisesti Internetistä erotettu paikallisverkko työpaikalla.

 

[Puscutractori]

http://www.dtpage.fi/Oikeinkirjoituksesta.pdf
Siinä nyt yksi "Käytetään yhdyssanan osien välissä, kun yhdyssanan osana on kirjainasultaan outo, vaikeasti hahmottuva tai suomen kieleen vakiintumaton vierassana"; tosin esimerkit ovat siinä hieman erikoisia, koska joukossa mielestäni varsin vakiintuneita vierassanoja...

Ja viittaamasi lähteessä puhuttiin eri asiasta: "Yhdyssanan alkuosan vieraskielisyys ei ole peruste yhdysmerkin käytölle." Tämähän pitää sinänsä paikkansa. Siinä ei puhuttu vakiintumattomista vierassanoista mitään, mistä oli nyt kyse. Vai voitko esittää esimerkin, missä vakiintumattoman vierassanan kanssa ei käytetä yhdysmerkkiä?

Vilkaisin tuon viitteen, ja siinä käsiteltiin yhdysmerkin käyttöä huomattavasti suppeammin kuin Itkosen Uudessa kielioppaassa. Katselin myös muita kielioppaita, ja joissakin todella annettiin vastaava ohje kuin antamassasi viitteessä.

Kirjoittamani "Yhdyssanan alkuosan vieraskielisyys ei ole peruste yhdysmerkin käytölle" vaan oma ohjeeni, jota käytän, kun annan kielikoulutusta. Ainoastaan esimerkit olin lainannut Itkoselta, kuten viestissäni mainitsinkin.

Tässä suora lainaus Itkosen Uudesta kielioppaasta (s. 25):

"Yhdysmerkkiä käytetään ... joskus myös kun alkuosana on harvinainen tai kirjainasultaan outo vieraskielinen sana ... Useimmiten yhdysmerkki kuitenkin jää vieraskielisen sanan jäljessä pois ..."

Korostan vielä, että yhdysmerkin käyttäminen vieraskielisen sanan jäljessä on mahdollista muttei pakollista. Kyseessä ei siis ole sääntö.

Monissa ohjeissa annetaan varsin yksinkertaistavia ohjeita kieliasioista. Näin on tapahtunut myös tässä asiassa. Toinen vastaava esimerkki on futuuri, jota jotkut väittävät täysin suomen kieleen kuulumattomaksi, vaikkei asia ole näin.

Mainostan nyt tässä tuota Itkosen Kieliopasta, koska se on todella hyvä ja perusteellinen. Toista yhtä hyvää kieliopasta ei ole saatavilla. Professori Terho Itkonen oli aikansa merkittävin kielenhuoltaja (muistaakseni hän kuoli 90-luvun lopulla), jonka näkemyksiin nojataan edelleen hyvin vahvasti. Hyvä osoitus tästä on, että Itkosen alkuperäisen Kielioppaasta laadittiin päivitetty laitos, Uusi kieliopas, vuonna 2000 eli hänen kuolemansa jälkeen.

 

[East]

Yhdyssanan alkuosan vieraskielisyys ei ole peruste yhdysmerkin käytölle. Ainoastaan silloin, jos yhdysmerkin käyttö on selvyyden vuoksi tarpeen, sitä on syytä käyttää (esim. squash-ottelu vrt. squashottelu; sioux-intiaani vrt. siouxintiaani). Muissa tapauksissa ei käytetä yhdysmerkkiä (esim. judokurssi, freelancetoimittaja, cashewpähkinä).

Noinhan se tosiaan taitaa mennä. Piti oikein vilkaista Itkosen opuksesta (löytyy onneksi hyllystä). Vakiintuneissa tapauksissa ei yhdysmerkkiä siis tarvita, mutta kyllä minä sen silti laittaisin, jos vähänkään vieraampi yhdyssanan vieraskielinen alkuosa tulee eteen.

 

[fiftyeight]

Näistä lyhennyksistä ole jo aiemminkin täällä naureskellut, esim. Hesarissa on usein aivan päättömiä, kuten "3:astoista" jne.

Tämän nähdessäni piti ihan oikeasti hetken pähkäillä, mistä on kymysys:

"Kenraaliharjoitus U:gissa onnistui"

Kyseessä on Uuden Rauman peliraportin otsikko Lukon ja Kerhon välisestä ottelusta, joten pakko oli lukea raportti, ennen kuin selvisi asia. Kai sitä näinkin lukijoita saa..

 

[Vintsukka]

Lentopalloketjusta:

Nyt vielä Venäjää lättyyn niin saadaan lie "helpompi" vastustaja välieriin.

Mitä helevettiä tuo "lie" tuolla tekee?

 

[Dougie KillMore]

Monissa ohjeissa annetaan varsin yksinkertaistavia ohjeita kieliasioista. Näin on tapahtunut myös tässä asiassa. Toinen vastaava esimerkki on futuuri, jota jotkut väittävät täysin suomen kieleen kuulumattomaksi, vaikkei asia ole näin.

Anteeksi kuinka? Futuuri on verbin aikamuoto ja sitä suomessa ei kylläkään ole..

 

[Bast]

Lentopalloketjusta:

Mitä helevettiä tuo "lie" tuolla tekee?

Sanopa muuta. Nyt tuntuu olevan vallalla epidemia, johon kuuluu lie-sanan käyttäminen irrallisena ja taipumattomana apusanana haluttaessa ilmaista jonkun asian konditionaalista luonnetta. Joskus näkee myös pidemmässä muodossa eli esimerkkisi mukaisesti "...niin saadaan lienee helpompi vastustaja välieriin".

Mistä tämä typerä villitys on saanut alkunsa on täysi mysteeri, mutta veikkaan jälkien johtavan sylttytehtaalle eli erilaisiin keskustelupalstoihin, joissa oikeinkirjoitus tai kielioppisäännöt eivät ole aina arvossaan.

 

[Osmo Rapeli]

Sanopa muuta. Nyt tuntuu olevan vallalla epidemia, johon kuuluu lie-sanan käyttäminen irrallisena ja taipumattomana apusanana haluttaessa ilmaista jonkun asian konditionaalista luonnetta. Joskus näkee myös pidemmässä muodossa eli esimerkkisi mukaisesti "...niin saadaan lienee helpompi vastustaja välieriin".

Kyllähän yleisin käyttötapa lienee tämä, "Venäjä lienee helpompi vastustaja" eikä "Venäjästä saadaa lienee helpompi vastustaja".

 

[Bast]

Kyllähän yleisin käyttötapa lienee tämä, "Venäjä lienee helpompi vastustaja" eikä "Venäjästä saadaa lienee helpompi vastustaja".

On toki ja se ensimmäinenhän on se oikea tapa, mutta paljon näkee tuota jälkimmäistä, joka on ihan päin persettä. Jotkut eivät vain tajua, että lie ja lienee ovat olla-verbin taivutusmuotoja eivätkä mitään sekaan heitettäviä apusanoja.