Onko muuten lauseen "Minä syön jäätelön." sana jäätelö suomen kielessä genetiivi? -n-päätehän on omistussanoissa tyyliin "Pekan" genetiivi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Akkusatiivi
Onko muuten lauseen "Minä syön jäätelön." sana jäätelö suomen kielessä genetiivi? -n-päätehän on omistussanoissa tyyliin "Pekan" genetiivi.
Koulukieliopissa tuohon ei yleensä akkusatiivia sekoiteta, vaan puhutaan genetiivistä. Onhan se täysin genetiivin muotoinen.
Genetiivin määritelmään voidaan sitten lisätä, että se voi ilmaista myös loppuunsaatetun toiminnan kohdetta.
Onko muuten lauseen "Minä syön jäätelön." sana jäätelö suomen kielessä genetiivi? -n-päätehän on omistussanoissa tyyliin "Pekan" genetiivi.
Juu, en epäile, etteikö opetettu. Tuo riippuu nykyisinkin ihan tasan opettajasta, mitä haluaa oppilailleen opettaa. Mutta aika monesti tuossa kohdassa vähän oikaistaan mutkia ja puhutaan vain genetiivistä. Sekoittaa vähemmän lapsukaisten pääkoppaa.Kyllä minulle ainakin koulussa nimenomaan opetettiin, että akkusatiivi voi olla joka genetiivin näköinen (syön jäätelön) tai nominatiivin näköinen (syö jäätelö).
Isolla tietenkin, sehän on erisnimi. Kirjoitetaanhan Mestiskin isolla alkukirjaimella.Mitäs mieltä kielipoliisit on siitä, kirjoitetaanko superpesis pienellä vai isolla alkukirjaimella?
Kirjoitetaanhan Mestiskin isolla alkukirjaimella.
Taitaapi toimittaja laiskuuttaan kirjoittaa pienellä. Jää monta shift+m -operaatiota pois per juttu...sanomalehdissä on päädytty päinvastaiseen ratkaisuun ja puhutaan aina mestiksestä pienellä m:llä.
Naivi on naiivi sanonta, koska siitä puuttuu yksi i-kirjain. Eli vastaavasti kuin tuo tiara/tiaara. Tosin, olen itsekin luullut että se missikruunu on nimeltään tiara, mutta jos Kaivannolla on asiasta parempaa tietoa, niin uskottava se on.Opin juuri, että missien päähän lyötävä tötsä ei ole suomeksi "tiara" vaan "tiaara". Täysin kielikorvan vastaista, mutta kelpaahan se muistisäännöksi sekin.
Opin juuri, että missien päähän lyötävä tötsä ei ole suomeksi "tiara" vaan "tiaara". Täysin kielikorvan vastaista, mutta kelpaahan se muistisäännöksi sekin.
Opin juuri, että missien päähän lyötävä tötsä ei ole suomeksi "tiara" vaan "tiaara". Täysin kielikorvan vastaista, mutta kelpaahan se muistisäännöksi sekin.
On paljon esimerkkejä varsinkin puhekielessä käyttöön tulleista sanoista, jotka on ajan kuluessa lisätty sanakirjaan juuri tämän yleisen käytön vuoksi. Sellaisista tapauksista en ole kuitenkaan kuullut, että virheellisesti käytetty sana olisi muutettu virallisesti uuteen (virheellisenä käytössä olevaan) muotoon. Ei tämä toki tarkoita, etteikö tällaista olisi tapahtunut.Täytyy kuitenkin muistaa, että kieli muuttuu. Siksipä väitän tässä ihan pokerisormin, että tiara on yhtä paljon suomea kuin tiaara.
Naivi on naiivi sanonta, koska siitä puuttuu yksi i-kirjain. Eli vastaavasti kuin tuo tiara/tiaara. Tosin, olen itsekin luullut että se missikruunu on nimeltään tiara, mutta jos Kaivannolla on asiasta parempaa tietoa, niin uskottava se on.
Täytyy kuitenkin muistaa, että kieli muuttuu. Siksipä väitän tässä ihan pokerisormin, että tiara on yhtä paljon suomea kuin tiaara. Sana internetkin on muuttumassa jokaisessa viestimessä pienellä kirjoitetuksi sanaksi. Jossakin tapaa vielä vanhaa erisnimimuotoa Internet, mutta muun muassa Helsingin Sanomat on ottanut linjaksi kirjoittaa sanan pienellä alkukirjaimella. Muutenhan puhuisimme kai myös Radiosta ja Televisiosta.
Sana internetkin on muuttumassa jokaisessa viestimessä pienellä kirjoitetuksi sanaksi. Jossakin tapaa vielä vanhaa erisnimimuotoa Internet, mutta muun muassa Helsingin Sanomat on ottanut linjaksi kirjoittaa sanan pienellä alkukirjaimella. Muutenhan puhuisimme kai myös Radiosta ja Televisiosta.
Nykyisin pienellä kirjoittaminen on toki aiheellista sallia, sillä se on laajasti yleistynyt tapa.
Se myös ON sallittu, suomen kielen lautakunta otti kantaa asiaan tänä keväänä.
Enpä näe ongelmaa, koska vieraskieliset sanat erotetaan muutoinkin yhdysmerkillä erisnimien tavoin. "internet-asiakirja" (tai sama isolla alkukirjaimella) on siis ainoa vaihtoehto, koska "internet" minun kielitajuni mukaan on vielä tällä hetkellä selvästi englantia. Voi olla, että tulevaisuudessa tuostakin tulee yksi suomalaistunut lainasana lisää...Pienellä kirjoittamisessa on tosin se ongelma, että kirjoittaja joutuu erikseen miettimään tapauksittain, käyttääkö hän yhdyssanoissa yhdysmerkkiä vai ei (esim. "internetasiakirja" vai selvyyden vuoksi "internet-asiakirja". Isoa alkukirjainta käytettäessä tätä ongelmaa ei koskaan ole, sillä yhdyssanoihin tulee aina yhdysmerkki.
Tuli kyllä täytenä yllätyksenä minullekin tämä tiaara-asia. Suomessahan pitkät vokaalit merkitään aina kahdella kirjainmerkillä, joten siitä tuo "tiaara" varmaan loppupeleissä juontaa juurensa. En vaan ymmärrä, miksi "tiara"-muotoa ei voitaisi virallistaa, koska lainasanoissa näitä ääntämisen ja kirjoitusasun poikkeamia muutenkin esiintyy...Jutun juju on se, että sana on peräisin persiasta ja alkukielessä a sanan keskellä on pitkä, mitä on suomessakin pidetty mallina. Jostain syystä virheellinen muoto on juurtunut yleiseen käyttöön ja näin ollen oikea särähtää tottumuksen vastaisena.
Tuli kyllä täytenä yllätyksenä minullekin tämä tiaara-asia. Suomessahan pitkät vokaalit merkitään aina kahdella kirjainmerkillä, joten siitä tuo "tiaara" varmaan loppupeleissä juontaa juurensa. En vaan ymmärrä, miksi "tiara"-muotoa ei voitaisi virallistaa, koska lainasanoissa näitä ääntämisen ja kirjoitusasun poikkeamia muutenkin esiintyy...