Kielipoliisit

[AnaMasa]

Saatan yksinkertaistaa hitusen liikaa, mutta

lienee = taitaa olla

Käytetään tismalleen samoissa paikoissa samaan tarkoitukseen. Itse en huomaa edes vivahde-eroa.

edit: not siinähän se jo tuli yllä

 

[Bast]

Virallisesti sanottuna lienee on olla-verbin potentiaali samaan tapaan kuin saapunee, juopunee, tullee jne. eli viittaa tekemisen tai olemisen mahdollisuuteen. Kuten AnaMasa totesi, yleisemmin käytetään apuna sanoja taitaa + infinitiivi tai saattaa + infinitiivi. Lie taas on lieneen hieman "runollisempi" versio.

 

[Koke72]

Ei tuollainen "saadaan lie" -sanapari voi olla kieliopin mukaisesti oikein. Mitäköhän sillä edes haetaan takaa? Ehkä olisi syytä itsekin taas tutustua suomen kielioppiin. Voisiko joku suositella sopivaa teosta?

 

[Bast]

Ei tuollainen "saadaan lie" -sanapari voi olla kieliopin mukaisesti oikein. Mitäköhän sillä edes haetaan takaa? Ehkä olisi syytä itsekin taas tutustua suomen kielioppiin. Voisiko joku suositella sopivaa teosta?

Sitähän tässä ollaan koetettu sanoa, että väärinhän tuo on.
Täältä löytyy apua moneen pulmaan: http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/

 

[Lawless]

Potentiaalin imperfekti on myös aika veikeä joidenkin harrastama muoto. Esim. "Hän lieni siellä."

On se vain hauskaa kun jotkut keksivät omia kielioppisääntöjään. ;)

 

[Hemingway]

Potentiaalin imperfekti on myös aika veikeä joidenkin harrastama muoto. Esim. "Hän lieni siellä."

En ihmettelisi, vaikka tuo yleistyisi merkityksessä "oli ehkä siellä" menettäen potentiaalisen merkityksensä. Kieli muuttuu.

Mutta olla-verbin potentiaalista eli sanasta lienee sen verran, että jotkut eivät kenties tajua sen olevan verbi, vaan rinnastavat sen sellaisiin sanoihin kuin ehkä, kenties, luultavasti, mahdollisesti ja niin edespäin. Muuten en ymmärrä kahden verbin pistämistä peräkkäin. Toinen mahdollisuus on, että sitä käytetään englannin mallin mukaan jonkinlaisena apuverbinä.

 

[Jippo]

En ihmettelisi, vaikka tuo yleistyisi merkityksessä "oli ehkä siellä" menettäen potentiaalisen merkityksensä. Kieli muuttuu.

Luulenpa, että tuon alkuperäisen esimerkin "saadaan lie helpompi vastustaja" saattaa myös olla joskus tulevaisuudessa olla ihan hyväksyttävä muotoilu. Ajattelen tässä nyt "lie"-sanaa synonyyminä vaikkapa "tiemmä"-sanalle.

Tuota lie-sanaa taidetaan käyttää myös jonkinlaisena huudahduksena. Mikä lie ja kyllä lie löytyvät ainakin Googlella. Ainakin ensin mainittu lienee aivan hyväksyttävää kieltä. Miksei se muuten ole muodossa "Mikä lienee (tuokin tuossa)"?

 

[Hemingway]

Tuota lie-sanaa taidetaan käyttää myös jonkinlaisena huudahduksena. Mikä lie ja kyllä lie löytyvät ainakin Googlella. Ainakin ensin mainittu lienee aivan hyväksyttävää kieltä. Miksei se muuten ole muodossa "Mikä lienee (tuokin tuossa)"?

Ymmärtääkseni lie on murteellinen muoto. Oman kokemukseni perusteella tekisi mieli liittää se itämurteisiin, mutta tämä on silkka arvaus. Lie-osahan on verbin vartalo, johon lisätään persoonapääte.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1220

 

[Väsyneet Kädet]

Itselleni eniten puistatuksia aiheuttavat nämä perinteiset "kirjoitetaan niinku sanotaan": puollustaa, kuullostaa, tiedäkkään jne.. Kepillä sormille moisista.

 

[Shardik]

Kysytäänpä semmoista, että ovatko seuraavat muodot molemmat hyväksyttäviä:

lyhyin >< lyhin

Yleisessä käytössä ainakin ovat.

 

[Evil]

Itselleni eniten puistatuksia aiheuttavat nämä perinteiset "kirjoitetaan niinku sanotaan": puollustaa, kuullostaa, tiedäkkään jne.. Kepillä sormille moisista.

Samoin itse-sanan yletön käyttäminen silloin, kun voisi sanoa suoraan että minä. Ei minä ole kirosana; ei sitä tarvitse vältellä. Lähes yhtä raivostuttavaa kuin allekirjoittanut-sanan viljely, eritoten puheessa.

"Allekirjoittaneen mielestä blaa blaa..." Tekisi mieli huutaa MITÄ HELVETTIÄ SINÄ SIINÄ PUHUESSASI ALLEKIRJOITIT???

 

[seeyou@jäähalli]

Mielestäni konditionaalin perfekti olisi pitänyt kieltää lailla jo aikaa sitten. Sitä ei kuitenkaan kiellettäne tulevaisuudessakaan.

 

[Mr.Fox]

Aaaargh!!!

Joko se taas alkoi?

14.09.2007 Ässät-Lukko ennakko
"Isossamäessä on varmasti täysi tupa..."

Miten yhdyssanan keskelle voidaan laittaa sijapäätteitä? Pelataanko saman logiikan mukaan esim. Tampereella Hakassametsässä/Haassametsässä, Turussa Turkussahallissa/Turussahallissa jne.?

Enkä oikein jaksa uskoa mihinkään paikalliseen erikoisuuteenkaan paikannimien taivutuksissa. Opiskeltuani Porissa muutin takaisin Turkuun Vähäraumalta enkä Vähältäraumalta.

Isomäki tai iso mäki tarkoittavat hieman eri asioita, joten eikö ne silloin pitäisi myös taivuttaa eritavalla. Voidaan mennä Isomäkeen katsomaan lätkää, mutta isoon mäkeen laskemaan pulkalla. Got my point?

Toinenkin esimerkki tuli mieleeni (Turusta):
Mennessäni keskustaan kävelen Läntisen Pitkäkadun poikki. Kävelen samalla pitkän kadun poikki, joka sijaitsee keskustan länsipuolella. Siinä tapauksessa kävelen läntisen, pitkän kadun poikki. Edelleenkin jopa valtakunnan ykköslehdessä näkee uutisia, joiden mukaan Läntisellä Pitkälläkadulla on tapahtunut jotain.

Olen jostain joskus lukenut viisaan lauseen: "Suomen kielessä määreenä oleva adjektiivi taipuu pääsanansa mukaan." Mielestäni missään näissä tapauksista adjektiivi (Iso-, Vähä-, Pitkä-) ei missään nimessä ole pääsanansa (-mäki, -rauma, -katu) määreenä, vaan selkeästi sanan osana. Sekään ei mun päähäni mahdu, että kahdessa tapauksessa näistä kolmesta olisi oikein taivuttaa molemmat sanat (Isomäki ja Läntinen Pitkäkatu) ja yhdessä vain toinen (Vähärauma).

 

[Uleåborgir]

Joko se taas alkoi?

14.09.2007 Ässät-Lukko ennakko
"Isossamäessä on varmasti täysi tupa..."

Miten yhdyssanan keskelle voidaan laittaa sijapäätteitä? Pelataanko saman logiikan mukaan esim. Tampereella Hakassametsässä/Haassametsässä, Turussa Turkussahallissa/Turussahallissa jne.?

Mikäli Ässien kotihalli olisi nimeltään Iso Mäki, sen taivutus olisi tuo Isossamäessä, kirjoitusasultaan Isossa Mäessä.

Jos paikannimessä on määrite yhdyssanan edessä, niin sekä määrite että yhdyssana aloitetaan versaalilla, ja taipumaton määrite kirjoitetaan yhdysmerkillä yhdyssanaan yhdistetyksi; taipumattomia määritteitä ovat mm. Ala-, Ali-, Etu-, Keski-, Taka-, Yli- ja Ylä- sekä ilmansuuntaa osoittavat kuten Länsi- ja Pohjois-.

Taipuva määrite kirjoitetaan erilliseksi sanaksi.

taipumattomia määritteitä ovat mm. Iso, Pieni, Uusi ja Vanha.

Keski-Vuosaari : Keski-Vuosaaressa

Itä-Götanmaa : Itä-Götanmaalla

Vanha Hämeentie : Vanhalla Hämeentiellä

Isot Sundasaaret : Isoilla Sundasaarilla

Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html

 

[Kaivanto]

Sitten taas toisaalta:

Väärin: Iso-Britannian
Oikein: Ison-Britannian

 

[Mr.Fox]

Mikäli Ässien kotihalli olisi nimeltään Iso Mäki, sen taivutus olisi tuo Isossamäessä, kirjoitusasultaan Isossa Mäessä.

Sepä se, mutta kun hallin nimi on Porin Jäähalli ja kaupunginosan nimi on Isomäki (yhteenkirjoitettuna). Ei se "Iso-" siinä sanassa minään määreenä ole vaan se on kokonaisuudessaan yhdyssana.

Toisaalta paljonhan näissä Suomen kielen paikannimien taivutuksissa mennään päin vittua. Uusikaupunki on loistava esimerkki. Silloinhan mennään Uuteenkaupunkiin (tai Ukihin) eikä missään nimessä Uusikaupunkiin, joka olisi mun käsittääkseni peruskieliopillisesti oikein. Vastaavasti voidaan kuitenkin mennä Uusikaarlepyyhyn. Harvemmin näkee kenenkään menevän Uuteenkaarlepyyhyn, joskin sellainenkin ilmeisesti olisi mahdollista (jos noihin kumpaankaan paikkaan kenenkään on pakko matkustaa). Inessiivissä asian huomaa ehkä kaikkein parhaiten: silloin ollaan Uudessakaupungissa, mutta Uusikaarlepyyssä. Toisaalta välillä voidaan olla Raumalla tai Porissa, joka wanhan sanonnan mukaisesti vastaa sitä, että ollaanko kusella vai kusessa...

 

[Uleåborgir]

taipumattomia määritteitä ovat mm. Iso, Pieni, Uusi ja Vanha.

Sepä se, mutta kun hallin nimi on Porin Jäähalli ja kaupunginosan nimi on Isomäki (yhteenkirjoitettuna). Ei se "Iso-" siinä sanassa minään määreenä ole vaan se on kokonaisuudessaan yhdyssana.

Oikeinkirjoitus on tuossa tapauksessa Isomäessä.

Toisaalta paljonhan näissä Suomen kielen paikannimien taivutuksissa mennään päin vittua. Uusikaupunki on loistava esimerkki. Silloinhan mennään Uuteenkaupunkiin (tai Ukihin) eikä missään nimessä Uusikaupunkiin, joka olisi mun käsittääkseni peruskieliopillisesti oikein. Vastaavasti voidaan kuitenkin mennä Uusikaarlepyyhyn. Harvemmin näkee kenenkään menevän Uuteenkaarlepyyhyn, joskin sellainenkin ilmeisesti olisi mahdollista (jos noihin kumpaankaan paikkaan kenenkään on pakko matkustaa). Inessiivissä asian huomaa ehkä kaikkein parhaiten: silloin ollaan Uudessakaupungissa, mutta Uusikaarlepyyssä. Toisaalta välillä voidaan olla Raumalla tai Porissa, joka wanhan sanonnan mukaisesti vastaa sitä, että ollaanko kusella vai kusessa...

Kun puhutaan paikkakuntakohtaisista ääntämyksistä, on "sääntönä" vakiintunut tapa ilmaista sijamuodot - esimerkiksi Lapualla/Lapuassa, Porissa/Porilla, Kempeleessä/Kempeleellä - ensimmäinen oikein kirjoitettuna.

 

[Eino_Mies]

Kun puhutaan paikkakuntakohtaisista ääntämyksistä, on "sääntönä" vakiintunut tapa ilmaista sijamuodot - esimerkiksi Lapualla/Lapuassa, Porissa/Porilla, Kempeleessä/Kempeleellä - ensimmäinen oikein kirjoitettuna.

Lavialaiset asuvat Laviassa, mutta luvialaiset Luvialla. Näinhän ne sijamuodot näiden paikkakuntien kohdalla yleensä sanotaan. Mikä lie tässäkin sen vakiintuneen käytännön määrännyt?

Kielipoliisit-ketjussa kun ollaan, niin tänään pisti silmään taas jossain ketjussa sana JOUKKOE. Siis voi helvetti! Jos ihmisen äidinkieli on suomi, niin mistä kummasta tuollaisen sanahirviön on voinut keksiä, jos tarkoittaa joukkuetta?

 

[Uleåborgir]

Lavialaiset asuvat Laviassa, mutta luvialaiset Luvialla. Näinhän ne sijamuodot näiden paikkakuntien kohdalla yleensä sanotaan. Mikä lie tässäkin sen vakiintuneen käytännön määrännyt?

Vakiintuneen käytännön määrää yksinkertaisesti tapa. Joskus on vakiintunut inessiivi (sisässä) tai adessiivi (sisällä) useammin hoetuksi ja siten jäänyt kieleen.

 

[Puscutractori]

Anteeksi kuinka? Futuuri on verbin aikamuoto ja sitä suomessa ei kylläkään ole..

Onpa hyvinkin. Koulussa opetettava "futuurittomuus" koskee lähinnä tulla-verbin käyttöä (esim. ilmaus. "TPS tulee olemaan ensi kaudella heikko.").

Lauseopillinen futuuri sen sijaan on olemassa. Lisäksi myös muoto-opillinen futuuri on aivan oikeakielinen esim. sellaisissa ilmauksissa kuin "...ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita".

Tätä futuuriasiaa käsiteltiin muistaakseni hiljattain myös Kielikello-lehdessä.

 

[Knightrider]

Iski pieni epäilys, joten olisi kiva saada varmistus tähän. Eli onko se nyt elokuvissa käynti vai elokuvissakäynti?

 

[Hemingway]

Iski pieni epäilys, joten olisi kiva saada varmistus tähän. Eli onko se nyt elokuvissa käynti vai elokuvissakäynti?

Eiköhän tuo erikseen kannata laittaa, mutta väittävät, että kannattaisi suosia aktiivisia verbimuotoja. Siis "kävin elokuvissa."

 

[Bast]

Iski pieni epäilys, joten olisi kiva saada varmistus tähän. Eli onko se nyt elokuvissa käynti vai elokuvissakäynti?

Molemmat ovat oikein, mutta käyttötarkoitus ratkaisee kumpaa kannattaa käyttää. Esim. suomalaisten elokuvissakäynti on vähentynyt / elokuvissa käynti on hauskaa ajanvietettä.

Näppärä tarkistussivu:
http://www2.lingsoft.fi/cgi-bin/finspell?word=file

 

[Hemingway]

Molemmat ovat oikein, mutta käyttötarkoitus ratkaisee kumpaa kannattaa käyttää. Esim. suomalaisten elokuvissakäynti on vähentynyt / elokuvissa käynti on hauskaa ajanvietettä.

Näppärä tarkistussivu:
http://www2.lingsoft.fi/cgi-bin/finspell?word=file

Mikäs sääntö tuohon pätee? Ei tuo logiikka avaudu.

 

[Bast]

Mikäs sääntö tuohon pätee? Ei tuo logiikka avaudu.

Olin ehkä hiukan epämääräinen. Käsittääkseni ei ole mitään sääntöä. Molemmat ovat oikein.