Kielipoliisit

[Tulppu]

Tämän on pakko olla pelkkää välinpitämättömyyttä:

Kiintiöspede, kiintiöblondi, kiintiötissit ja köyhän miehen Deivid Beckham -look a like joka on tullut taloon vaan vonkaamaan. Kakon Marikin meikattu variksen pelättimen näköisesti.

Voi vittu mikä startti.

Tulee katsottua ihan varmasti silti.

tämä siis Bb-ketjusta eilisillalta.

 

[Tulppu]

Uusi Kännykkä - ketjusta poimittua. Löydätkö virheen joka riviltä?

joka ikisestä
kännykkä mallista
suomen markkinoilla.
mitään niin huonoa kun nokia.
En ikinä ota enään nokiaa...
mutta käytössä ollut kyllä kaikki uutuus mallit.
Sony ericsson on kyllä tällä hetkellä paras.
Jos jaksaa nähä vähän vaivaa opetella käyttää.
vakiona radio, pulssi ja syke mittarit

 

[Rinoa]

Uusi Kännykkä - ketjusta poimittua. Löydätkö virheen joka riviltä?

hih. Melkoista kirjoitusta.. Oikoluku kunniaan : D

 

[Puscutractori]

Ostin männä viikolla Veijo Meren Sanojen synty- opuksen ja sitä lueskellessani minua on hieman alkanut hämmentää se seikka, että suomeen näkyy lainautuneen hirveä määrä sanoja, eikä liikennettä toiseen suuntaan liiemmin ole.

Onko tämä muista kielistä, etenkin germaani- ja balttilaiskielistä peräisin olevien lainasanojen määrä kielitieteilijöille se ainoa lähtökohta. Eikö muihin kieliin ole lainautunut suomesta/suomalais-ugrilaista kielistä juuri mitään?

Erikoisesti minua mietityttävät sellaiset sanat kuin "harjus", joka on kuulemma germaanilaina, vaikka suomalaiset ovat olleet kalastajia jo ammoisina aikoina, joten kotoperäisenkin sanan voisi ymmärtää. Harjus on ruotsiksi "harr" ja totta kai siitä vedetään johtopäätös: lainasana ruotsista/germaanikielistä. Miksei esimerkiksi tuo voisi olla toisin päin?

Parahimmat kielitieteitä opiskelleet, asettakaa painava sananne. Mikä on kielitieteen tila? Onko itseisarvo se, että suomen sanat ovat aina lainasanoja, jos niille löytyy muista kielistä samankaltaisuuksia? Sauna-sanakin on laina muinaisvenäjästä. Höh.

Lainasanat katsotaan lainasanoiksi vain, jos on saatu selvää näyttöä siitä, että ne ovat lainautuneet jostain muusta kielestä suomeen. Pelkkä samankaltaisuus ei riitä perusteeksi. Toki useimmiten sanat ovat lainautuneet meille päin, mutta poikkeuksiakin on olemassa. Tunnetuin esimerkiksi ruotsin kieleen lainautunut suomen kielen sana lienee "poika" --> "pojke".

Monissa kielissä lainasanoja on vielä huomattavasti enemmän kuin suomessa. Hyvä esimerkki tästä on eestin kieli, jossa on todella paljon lainasanoja venäjästä, saksasta ja muista germaanisista kielistä, koska maa on poliittisten, maantieteellisten ja historiallisten syiden vuoksi ollut läheisessä yhteydessä noihin kieliin ja kansoihin.

 

[seeyou@jäähalli]

Monissa kielissä lainasanoja on vielä huomattavasti enemmän kuin suomessa. Hyvä esimerkki tästä on eestin kieli, jossa on todella paljon lainasanoja venäjästä, saksasta ja muista germaanisista kielistä, koska maa on poliittisten, maantieteellisten ja historiallisten syiden vuoksi ollut läheisessä yhteydessä noihin kieliin ja kansoihin.

Toinen hyvä esimerkki on saksan kieli. Kuten kaikki tiedämme, DDR:ssä ja BRD:ssä vaikutukset tulivat eri suunnista. Se näkyi myös kielessä.

Ossideutsch haki lainasanansa venäjästä, ja Wessideutsch englannista. Tietääkö kukaan teistä, mitä Hubschrauber tarkoittaa? Kyseessä on saksalainen sana, jonka Ossit korvasivat venäläisellä ja Wessit englantilaisella sanalla.

 

[mikse]

Toinen hyvä esimerkki on saksan kieli. Kuten kaikki tiedämme, DDR:ssä ja BRD:ssä vaikutukset tulivat eri suunnista. Se näkyi myös kielessä.

Ossideutsch haki lainasanansa venäjästä, ja Wessideutsch englannista. Tietääkö kukaan teistä, mitä Hubschrauber tarkoittaa? Kyseessä on saksalainen sana, jonka Ossit korvasivat venäläisellä ja Wessit englantilaisella sanalla.

Eikös tuo helikopteri ole. Helikopter luulisi olevan tuo lännen versio, mutta mikä on idän?

 

[seeyou@jäähalli]

Ja, der Helikopter. Valitettavasti en muista itäsaksalaista versiota. Ehkä joku muu muistaa.

EDIT: Sekalaisten kysymysten ketjusta löytyi vastaus: Der Wertaljot (en ole varma kirjoitusasusta).

 

[Major Julli]

diskussonit suomexi, mitäjh!

Come out blue mun headiin et now-and-then täällä jatkoajan boardseilla tahtoo toi pöllimine toisit kielist rulettaa ihan selko suomeen nähden. et vähän niinku funtsii okkasionaalisesti et mitä niinku languee skooleissa nykyään studetaan. eihän tääkä vuodatus oo mitää stadi slankii vaa iha clearly leisinessii skriivat suome kielel. In the other hand voi ihan honestly heittää et ex kieli niinku evolvaa hela tid ja ottaa vaikuiteit muist kantreist ja kultureist. et onko ihan ok et kirjoitus ja puhekieli formaa ittesää continuella uusii directioneihin. sillee niinku öögää öpnäs toi poker diskussiooni, mis statesi termei intepretaa ziröu eik edes eazyi suomepraattauksen counterparttei usata lainkaa. ei mul really annar saker, mut mink sorti opinjonei muilt foorumisteilt on posessoonissa?

 

[Knightrider]

Aaaargh, se on laboratorio eikä laboraatio. Lyhenteen "labra" takia kukaan ei enää osaa kirjoittaa tuotakaan sanaa oikein.

Terveisiä vaan Opiskelijaelämää-ketjuun..

 

[Lawless]

Aaaargh, se on laboratorio eikä laboraatio. Lyhenteen "labra" takia kukaan ei enää osaa kirjoittaa tuotakaan sanaa oikein.

Mutta eikö laboraatio ole ihan kelpo sana, jos sillä tarkoitetaan esim. laboratoriossa suoritettavaa toimintaa (siis käytännön tutkimusta)? Vai olenko nyt ihan metsässä? Vai onko jossain määritelty, että labra on nimenomaan lyhennys laboratoriosta eikä laboraatiosta?

Esim. lauseessa "Meillä on fyssan labra huomenna" sana labra tuskin tarkoittaa laboratoriota. Pikemminkin laboraatiota.

 

[Bobcat]

Esim. lauseessa "Meillä on fyssan labra huomenna" sana labra tuskin tarkoittaa laboratoriota. Pikemminkin laboraatiota.

Miksi suomalainen sanoisi "fyssan labra"?

 

[Kuvernööri]

Heittäisin tähän ketjuun sen kuolemattoman lausahduksen:

"Suomen kielessä ei ole futuuria, eikä tule olemaan"

 

[Luke]

Pari viikkoa sitten teksti-tv:ssä oli uutinen, jossa kerrottiin West Hamin argentiinalaisen hyökkäjän Carlos Tevez´n saamasta rangaistuksesta. Joukkuetoverit määräsivät hänet käyttämään mullittelun seurauksena viikon ajan treeneissä Brasilian maajoukkuepaitaa. Otsikossa käytettiin sanaa "rankaistaan". Itse kirjoittaisin "rangaistaan". Molempia tunnutaan käyttävän jopa mediassa. Miten on kielipoliisit? Ihan vaan muuten kiinnostaa...

 

[Knightrider]

Mutta eikö laboraatio ole ihan kelpo sana, jos sillä tarkoitetaan esim. laboratoriossa suoritettavaa toimintaa (siis käytännön tutkimusta)? Vai olenko nyt ihan metsässä? Vai onko jossain määritelty, että labra on nimenomaan lyhennys laboratoriosta eikä laboraatiosta?

No ei se nyt kai mihinkään kiveen hakattu ole, mutta mielestäni laboratorio on oikeampi versio tuolle lyhenteelle. Googletin, ja näin sanoo pienehkö sivistyssanakirja:

laboraatio = kokeiden yms. suorittaminen laboratoriossa

laboratorio = kokeellisiin (tieteellisiin t. teknisiin) tutkimuksiin käytetty tila; sellaisia tutkimuksia tekevä laitos tai yksikkö; eräiden korkeakoulujen toimintayksikkö ¶ Arkikielessä käytetään laboratorio-sanan tilalla usein sanaa "labra".

 

[stairox]

Radio Rock mainostaa: Rockin koti. Onko tämä kieliopillisesti oikein? Eikö se pitäisi olla Rokin koti?

Hattu -> hatun, kukka -> kukan. Vai onko suomenkielessä joku poikkeava sääntö kun sana on lainattu ja sisältää kk:n tilalla ck?

 

[Rocco]

Radio Rock mainostaa: Rockin koti. Onko tämä kieliopillisesti oikein? Eikö se pitäisi olla Rokin koti?

Hattu -> hatun, kukka -> kukan. Vai onko suomenkielessä joku poikkeava sääntö kun sana on lainattu ja sisältää kk:n tilalla ck?

Rock on ulkomaalainen sana ja sitä ei taivuteta Suomen kieliopin mukaan.

Näin oletan asian olevan.

Tuo kaksoiskonsonanttipari tt, kk ja pp on muutenkin poikkeus verrattuna muihin kaksoiskonsonantteihin. Ja senkin perusteella ck on eri kuin kk.

 

[Hemingway]

Radio Rock mainostaa: Rockin koti. Onko tämä kieliopillisesti oikein? Eikö se pitäisi olla Rokin koti?

Riippunee siitä, onko sana sitaattilaina vai onko se jo mukautunut kieleen, jolloin siitä tulee varsinainen laina. Arvaan, että molemmat menettelevät. Näitä mukautuneita lainojahan on kaikissa kielissä valtava määrä.

 

[fiftyeight]

Järjestysnumeroiden laittaminen luettavaan muotoon näkyy olevan nykyisin varsin ylivoimaista jopa suurissa valtalehdissä, mm. Hesarissa. Joskus olen ajatellut nostaa niitä näytille, mutta onpahan jäänyt.

Oma lukunsa on sitten nämä palstakirjoittajien kehittelemät variaatiot. Tänään törmäsin mielestäni aika huippuviritelmään:

"Eipä ole illan pelissä muuta vaihtoehtoa, kuin 3:olmen pisteen voitto X:lle.

Peruslähtökohtahan kai on, että kymmeneen asti numerot pääsääntöisesti kirjoitetaan. Numerosta 11 ylöspäin käytetään järjestysnumeroissa lyhennyksenä 12:s, 26:s jne eikä 12:toista jne. Tai ainakin oli silloin muinoin kun minä kiertokoulua väärinpäin kävin.

 

[Puscutractori]

Radio Rock mainostaa: Rockin koti. Onko tämä kieliopillisesti oikein? Eikö se pitäisi olla Rokin koti?

Hattu -> hatun, kukka -> kukan. Vai onko suomenkielessä joku poikkeava sääntö kun sana on lainattu ja sisältää kk:n tilalla ck?

Suomen kielen astevaihtelu koskee vain konsonantteja k, t ja p. Rock-sana ei siis käyttäydy samaan tapaan kuin kotoinen rokki-sana.

 

[seeyou@jäähalli]

Peruslähtökohtahan kai on, että kymmeneen asti numerot pääsääntöisesti kirjoitetaan. Numerosta 11 ylöspäin käytetään järjestysnumeroissa lyhennyksenä 12:s, 26:s jne eikä 12:toista jne. Tai ainakin oli silloin muinoin kun minä kiertokoulua väärinpäin kävin.

Nykyisin saa alle kymmenenkin olevat luvut (numeroitahan ei ole kuin 0-9) merkitä numeroin. Järjestysnumerot merkitään perusmuodossa pisteellä (.), ei lyhenteellä (:s).

Numeroin merkittyä lukua ei taivuteta, jos seuraava sana on samassa sijamuodossa.

Esimerkki: Vaikka KalPa johtaakin tänään 1. erän jälkeen, uskon HIFK:n kääntävän pelin edukseen 2. erässä.

 

[Lawless]

Järjestysnumerot merkitään perusmuodossa pisteellä (.), ei lyhenteellä (:s).

No miten sitten esim. tällainen kuvitteellinen keskustelu:

Monesko hän oli?
Hän oli 6:s.

Onko tämä väärin?

 

[Ghost]

No miten sitten esim. tällainen kuvitteellinen keskustelu:

Monesko hän oli?
Hän oli 6:s.

Onko tämä väärin?

Lauseen lopussa käytetään selvyyden vuoksi tuota s-tunnusta, koska tuplapistettä ei tietenkään käytetä.

Eli tuo on oikein.

 

[Grainger]

Lauseen lopussa käytetään selvyyden vuoksi tuota s-tunnusta, koska tuplapistettä ei tietenkään käytetä.

Entinen äidinkielenopettajani sanoo, että tuplapiste on mahdollinen, jos järjestysluku on lauseen lopussa. Tietenkin näyttää idiootilta ja parasta olisi kirjoittaa kirjaimin se kuudes.

 

[muzakian]

Kertokaas viisaammat, jotka olette perehtyneet rakkaaseen suomenkieleen, kuinka erisnimi Tuomas taipuu? Kai nyt ainakin kaikki Tuomaat sen tietää. :D
Pitäisikö sanoa Tuomaan auto, onhan Tuomaan päivä, jossa kai on Apostoli Tuomas, johon viitataan. Vai voiko sanoa, että Tuomaksen auto? Ainakin itse olen törmännyt lähinnä jälkimmäiseen..

 

[Jippo]

Tuomaan auto... Tuomaksen auto?

Väittäisin, että kumpikin muoto on oikein.