Minusta nyt on tiistaiyö, joka vaihtuu keskiviikkoaamuksi. Se tapahtuu täsmälleen 4:30.Pee kirjoitti:Toinen asia ei ehkä aivan suoranaisesti kielenkäyttöön kuulu, mutta mainitsenpa kuitenkin tämän: minua suunnattomasti ärsyttää, että esim. nyt meneillään olevaa, tiistain ja keskiviikon välistä yötä, kutsutaan virallisissakin tahoissa usein tiistaiyöksi, vaikka oikeastihan kyseessä on keskiviikkoyö.
Pee kirjoitti:Olenko väärässä, jos väitän, että lauseen pitäisi kuulua näin: "Pelicans oli tänään JYPiä selvästi parempi, ja erityisesti sen kova liike pisti silmään."?
Pee kirjoitti:Toinen asia ei ehkä aivan suoranaisesti kielenkäyttöön kuulu, mutta mainitsenpa kuitenkin tämän: minua suunnattomasti ärsyttää, että esim. nyt meneillään olevaa, tiistain ja keskiviikon välistä yötä, kutsutaan virallisissakin tahoissa usein tiistaiyöksi, vaikka oikeastihan kyseessä on keskiviikkoyö.
Mielestäni tiistaiyö on oikein, niin kuin tässä jo sanottiin. Kuitenkin selkeämpi muoto olisi keskiviikon vastainen yö, mikä ei jätä mitään epäselvää.Pee kirjoitti:Toinen asia ei ehkä aivan suoranaisesti kielenkäyttöön kuulu, mutta mainitsenpa kuitenkin tämän: minua suunnattomasti ärsyttää, että esim. nyt meneillään olevaa, tiistain ja keskiviikon välistä yötä, kutsutaan virallisissakin tahoissa usein tiistaiyöksi, vaikka oikeastihan kyseessä on keskiviikkoyö.
Pee kirjoitti:Toinen asia ei ehkä aivan suoranaisesti kielenkäyttöön kuulu, mutta mainitsenpa kuitenkin tämän: minua suunnattomasti ärsyttää, että esim. nyt meneillään olevaa, tiistain ja keskiviikon välistä yötä, kutsutaan virallisissakin tahoissa usein tiistaiyöksi, vaikka oikeastihan kyseessä on keskiviikkoyö.
Tpip kirjoitti:Kiintiöspede, kiintiöblondi, kiintiötissit ja köyhän miehen Deivid Beckham -look a like joka on tullut taloon vaan vonkaamaan. Kakon Marikin meikattu variksen pelättimen näköisesti.
Voi vittu mikä startti.
Tulee katsottua ihan varmasti silti.
devil29 kirjoitti:joka ikisestä
kännykkä mallista
suomen markkinoilla.
mitään niin huonoa kun nokia.
En ikinä ota enään nokiaa...
mutta käytössä ollut kyllä kaikki uutuus mallit.
Sony ericsson on kyllä tällä hetkellä paras.
Jos jaksaa nähä vähän vaivaa opetella käyttää.
vakiona radio, pulssi ja syke mittarit
hih. Melkoista kirjoitusta.. Oikoluku kunniaan : DTulppu kirjoitti:Uusi Kännykkä - ketjusta poimittua. Löydätkö virheen joka riviltä?
Uleåborgir kirjoitti:Ostin männä viikolla Veijo Meren Sanojen synty- opuksen ja sitä lueskellessani minua on hieman alkanut hämmentää se seikka, että suomeen näkyy lainautuneen hirveä määrä sanoja, eikä liikennettä toiseen suuntaan liiemmin ole.
Onko tämä muista kielistä, etenkin germaani- ja balttilaiskielistä peräisin olevien lainasanojen määrä kielitieteilijöille se ainoa lähtökohta. Eikö muihin kieliin ole lainautunut suomesta/suomalais-ugrilaista kielistä juuri mitään?
Erikoisesti minua mietityttävät sellaiset sanat kuin "harjus", joka on kuulemma germaanilaina, vaikka suomalaiset ovat olleet kalastajia jo ammoisina aikoina, joten kotoperäisenkin sanan voisi ymmärtää. Harjus on ruotsiksi "harr" ja totta kai siitä vedetään johtopäätös: lainasana ruotsista/germaanikielistä. Miksei esimerkiksi tuo voisi olla toisin päin?
Parahimmat kielitieteitä opiskelleet, asettakaa painava sananne. Mikä on kielitieteen tila? Onko itseisarvo se, että suomen sanat ovat aina lainasanoja, jos niille löytyy muista kielistä samankaltaisuuksia? Sauna-sanakin on laina muinaisvenäjästä. Höh.
Puscutractori kirjoitti:Monissa kielissä lainasanoja on vielä huomattavasti enemmän kuin suomessa. Hyvä esimerkki tästä on eestin kieli, jossa on todella paljon lainasanoja venäjästä, saksasta ja muista germaanisista kielistä, koska maa on poliittisten, maantieteellisten ja historiallisten syiden vuoksi ollut läheisessä yhteydessä noihin kieliin ja kansoihin.
seeyou@jäähalli kirjoitti:Toinen hyvä esimerkki on saksan kieli. Kuten kaikki tiedämme, DDR:ssä ja BRD:ssä vaikutukset tulivat eri suunnista. Se näkyi myös kielessä.
Ossideutsch haki lainasanansa venäjästä, ja Wessideutsch englannista. Tietääkö kukaan teistä, mitä Hubschrauber tarkoittaa? Kyseessä on saksalainen sana, jonka Ossit korvasivat venäläisellä ja Wessit englantilaisella sanalla.
Mutta eikö laboraatio ole ihan kelpo sana, jos sillä tarkoitetaan esim. laboratoriossa suoritettavaa toimintaa (siis käytännön tutkimusta)? Vai olenko nyt ihan metsässä? Vai onko jossain määritelty, että labra on nimenomaan lyhennys laboratoriosta eikä laboraatiosta?Knightrider kirjoitti:Aaaargh, se on laboratorio eikä laboraatio. Lyhenteen "labra" takia kukaan ei enää osaa kirjoittaa tuotakaan sanaa oikein.
Lawless kirjoitti:Esim. lauseessa "Meillä on fyssan labra huomenna" sana labra tuskin tarkoittaa laboratoriota. Pikemminkin laboraatiota.
Lawless kirjoitti:Mutta eikö laboraatio ole ihan kelpo sana, jos sillä tarkoitetaan esim. laboratoriossa suoritettavaa toimintaa (siis käytännön tutkimusta)? Vai olenko nyt ihan metsässä? Vai onko jossain määritelty, että labra on nimenomaan lyhennys laboratoriosta eikä laboraatiosta?
fastasashark kirjoitti:Radio Rock mainostaa: Rockin koti. Onko tämä kieliopillisesti oikein? Eikö se pitäisi olla Rokin koti?
Hattu -> hatun, kukka -> kukan. Vai onko suomenkielessä joku poikkeava sääntö kun sana on lainattu ja sisältää kk:n tilalla ck?
fastasashark kirjoitti:Radio Rock mainostaa: Rockin koti. Onko tämä kieliopillisesti oikein? Eikö se pitäisi olla Rokin koti?
fastasashark kirjoitti:Radio Rock mainostaa: Rockin koti. Onko tämä kieliopillisesti oikein? Eikö se pitäisi olla Rokin koti?
Hattu -> hatun, kukka -> kukan. Vai onko suomenkielessä joku poikkeava sääntö kun sana on lainattu ja sisältää kk:n tilalla ck?
fiftyeight kirjoitti:Peruslähtökohtahan kai on, että kymmeneen asti numerot pääsääntöisesti kirjoitetaan. Numerosta 11 ylöspäin käytetään järjestysnumeroissa lyhennyksenä 12:s, 26:s jne eikä 12:toista jne. Tai ainakin oli silloin muinoin kun minä kiertokoulua väärinpäin kävin.
No miten sitten esim. tällainen kuvitteellinen keskustelu:seeyou@jäähalli kirjoitti:Järjestysnumerot merkitään perusmuodossa pisteellä (.), ei lyhenteellä (:s).