Kielipoliisit

[Bast]

Tuo on varmasti oikein, mutta enpä lähtisi suoralta kädeltä tuomitsemaan versiota Veirton vääräksi. Sekin voi olla oikein.

Nähdäkseni viime kädessä asianomaisen nimen haltija voi itse päättää, kuinka haluaa nimensä taivutettavan. Muistaakseni asia on yleisellä tasolla niin, että jos nimi tarkoittaa jotain eli on sana, jolla on yleisesti käytetty merkitys kuten juuri Ruutu tai Rinne, nimi taipuu kuten sanakin eli Ruudun, Rinteen. Tämäkään ei ole ihan yksiselitteinen, sillä esimerkiksi Sibelius ei ole yleisesti mitään tarkoittava sana ja silti se taipuu Sibeliuksen eikä Sibeliusin:) Ota näistä nyt sitten selvää!

 

[Mr.Fox]

Nähdäkseni viime kädessä asianomaisen nimen haltija voi itse päättää, kuinka haluaa nimensä taivutettavan.

Mikko - Mikolle/Mikkolle?
Miko - Mikolle

Niinpä niin... Hankalia ovat!

Mutta enemmänkin minua on alkanut ihmetyttää nämä skandien tunkeminen ulkomaisten nimien taivuttamiseen. En tiedä, onko tämän syksyn/talven aikana tullut jotain uusia suosituksia, mutta häiritsevästi niiden käyttö on kasvanut. Eritoten TV-sarjojen käännöksissä (ainakin CSI kaikkine sisarsarjoineen, X-files yms.).

Tony - Tonyä
Catherine - Catherineä

Paras oli muutama päivä sitten Turun Sanomien urheiluosastolla. Jalkapallosta oli kyse ja ranskalaishyökkääjä Thierry Henrysta.

Henry - Henryä

Ei vain mene jakeluun, että ammattitoimittaja (?) taivuttaa ranskalaisen sukunimen kuin perussuomalaisen etunimen...

 

[Solomon]

Tony - Tonyä
Catherine - Catherineä

Paras oli muutama päivä sitten Turun Sanomien urheiluosastolla. Jalkapallosta oli kyse ja ranskalaishyökkääjä Thierry Henrysta.

Henry - Henryä

Ei vain mene jakeluun, että ammattitoimittaja (?) taivuttaa ranskalaisen sukunimen kuin perussuomalaisen etunimen...

Häh!? Meinaatko, ettei Tony ole perussuomalaisen etunimi?

Pyydän anteeksi tätä.

 

[Uleåborgir]

Mikko - Mikolle/Mikkolle?
Miko - Mikolle

Niinpä niin... Hankalia ovat!

Mutta enemmänkin minua on alkanut ihmetyttää nämä skandien tunkeminen ulkomaisten nimien taivuttamiseen. En tiedä, onko tämän syksyn/talven aikana tullut jotain uusia suosituksia, mutta häiritsevästi niiden käyttö on kasvanut. Eritoten TV-sarjojen käännöksissä (ainakin CSI kaikkine sisarsarjoineen, X-files yms.).

Tony - Tonyä
Catherine - Catherineä

Paras oli muutama päivä sitten Turun Sanomien urheiluosastolla. Jalkapallosta oli kyse ja ranskalaishyökkääjä Thierry Henrysta.

Henry - Henryä

Ei vain mene jakeluun, että ammattitoimittaja (?) taivuttaa ranskalaisen sukunimen kuin perussuomalaisen etunimen...

¨
Kyseessä on suomen kielelle tyypillinen vokaalisointu ja sen ilmeinen väärinkäyttö. Mikäli yksiosaisessa sanassa on yhtäaikaisesti takavokaali a, o tai u, ei sanan taivutuksessa pidä käyttää etuvokaaleja ä, ö tai y.
Mikäli sanassa on etuvokaaleista ä, ö tai y, ei sanassa pidä esiintymän takavokaaleja a, o tai u.

e ja i sopivat kumpaankin ryhmään.

Ulkomaisissa sanoissa taivutusmuoto johdetaan ääntämismuodon mukaan. Siinä tapauksessa Henrya on todellakin oikea taivutus, sillä Henryhän äännetään "aanri".

Tony-nimessä tulisi käyttää muotoa Tonya (tounia), Catherine-nimessä Catherinea (kätherineä). Se, että on käytetty muotoa Tonyä, kertoo siitä, että nimen käyttäjä ilmeisesti ei ole käyttänyt ajatuksissaan taivutusmuotoa ja nimen lopussa oleva y-äänne on houkutellut laittamaan perään ä:n helpomman ääntämisen vuoksi.

 

[Rumble]

Käytetään nyt hyväksi kun täällä tunnutaan tietävän. Kirjallisuudessa on tullut vastaan seuraavat häiritsevät sanat:

uusintaa
asemesta

Miten uusintaa eroaa sanasta uudistaa? Mitä tarkoittaa asemesta? Ei voi olla kirjoitusvirhe, kun samassa kirjassa on monta kertaa. Ja tuskin tarkoittaa asepaikkaa.. Kiitos taas.

 

[DAF]

Käytetään nyt hyväksi kun täällä tunnutaan tietävän. Kirjallisuudessa on tullut vastaan seuraavat häiritsevät sanat:

uusintaa
asemesta

Miten uusintaa eroaa sanasta uudistaa? Mitä tarkoittaa asemesta? Ei voi olla kirjoitusvirhe, kun samassa kirjassa on monta kertaa. Ja tuskin tarkoittaa asepaikkaa.. Kiitos taas.

Jonkin asemesta käytettävä sana on esim. asemosana, eli paremmin tunnetulta nimeltään pronomini. Tuota sanan perusmuotoa vaan ei oikeastaan käytetä; oikein tämä "asemesta" silti on, "asemasta" ei ole oikea muoto, koska sanaa ei käytetä jonkun toisen asemasta vaan sijaan. Uusintaminen on eri asia kuin uudistaminen - se on paitsi uudistamista, myös eräänlaista toistamista, erittäin vaikea toki selittää. Hyvin paljon tieteellisessä käytössä oleva sana.

 

[1936]

Mitä tarkoittaa asemesta?

Asemesta = asemasta. Kävin joskus väittelyn tuosta sanasta ja ilmeisesti kieliopillisesti on oikein asemesta ja eikä asemasta.

 

[DAF]

Ruutu - Ruudun/Ruutun (molemmat oikein)

Tuosta Ruutu-tapauksesta on ennenkin väännetty Jatkoajassa.

On väännetty, ja vain "Ruudun" on oikea muoto. Referenssejä asiaan löytyy mm. viestistä http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=1240095

 

[Pee]

Enpä tiedä, onko tämäkin ollut jo aiemmin esillä tässä ketjussa, mutta mm. näitä Jatkoaika.comin viestejä muokatessa pistää silmään teksti "Viestin lähettänyt alunperin käyttäjä Pee". Alun perinhän kun ei ole yhdyssana. En tiedä, vaikka alun perin olisikin ollut (hehee - hauskaa), mutta nykyään ainakaan ei.

 

[Mr.Fox]

Mutta enemmänkin minua on alkanut ihmetyttää nämä skandien tunkeminen ulkomaisten nimien taivuttamiseen. En tiedä, onko tämän syksyn/talven aikana tullut jotain uusia suosituksia, mutta häiritsevästi niiden käyttö on kasvanut. Eritoten TV-sarjojen käännöksissä (ainakin CSI kaikkine sisarsarjoineen, X-files yms.).

Itse itseäni lainaten; nyt löytyi paras...

Katselin 01.04. lähetettyä World Poker Tour -jaksoa "Battle of Champions". Mestareiden mestariksihan selvisi Ron Rose. Jossain jakson puolivälissä Ronin nimi oli mahtavasti taivutettu (saattoi olla useamminkin):

Roniä

Siinä voi sitten itse kukin harjoitella peilin edessä tuon nimen lausumista... Piti katsoa lopputeksteihin saakka, että näkisin suomentajan nimen.

Jani Kyllönen

Sitähän voisi muistaa Janiä vaikka pienellä kannustavalla sähköpostilla...

 

[Ruutuässä]

Otteluseurantaketjussa keskusteltiin sukunimen Ruutu taivutuksesta. Kielitoimiston ohjeen mukaan jos nimenä oleva sana esiintyy kielessä yleissanana, nimi taipuu samoin kuin yleissana. Tämän perusteella Ruutu taivutetaan Ruudun, eikä Ruutun. Kielitoimiston sivuilta löytyy jopa esimerkki Ratas, joka taipuu Rattaan eikä Rataksen.

Asiasta on ollut tässäkin ketjussa keskustelua, mutta silti epäselvyyttä asiassa tuntuu olevan. Ja kaikki ovat luonnollisesti oikeassa ja muut väärässä. Kaipaan kuitenkin perusteluja päinvastaiselle kannalle, jotta saan varmuuden asiasta.

 

[teemu73]

Niin jos itse keskustelen Christian Ruutusta ja Jarkko Ruudusta, niin kiekko on Ruutulla ja Ruudulla. Genetiivi on (Christian) Ruutun ja (Jarkko) Ruudun.

Pakkohan ne on jotenkin erottaa jos puhutaan pelkillä sukunimillä.

 

[ms.qvist]

Kaipaan kuitenkin perusteluja päinvastaiselle kannalle, jotta saan varmuuden asiasta.

En ole päinvastaisella kannalla (kannatan itse siis Ruutu -> Ruudun) mutta muistelen, että meillä yläasteella opettajamme muistutti, että lopullisen taivuksen näissä tämänkaltaisissa tapauksissa määrittelee sukunimen haltija eli jos Ruutu taivuttaisi Ruutun niin tuolloin sitä pitäisi yleisesti käyttää.

Tosin siitä kun minä olen ya:lla ollut on kulunut jo parikymmentä vuotta joten säännöt ovat voineet muuttua ties kuinka moneen kertaan - eikä muutenkaan muistiini ole luottaminen, kielioppi kun oli inhokkina seitsemän.

vlad.

 

[Pelimise]

Jani Kyllönen

Sitähän voisi muistaa Janiä vaikka pienellä kannustavalla sähköpostilla...

Kysy samalla, joko se on toipunut Big Brotherin aiheuttamasta julkisuudesta.

 

[Lawless]

Mertaranta-ketjusta:

EDIT: Kun tälläkin palstalla näitä kielipoliiseja valvoo, niin joku voisi kertoa miten Sean Bergenheimin nimi lausutaan oikeaoppisesti. Eri versioita kuulee päivittäin.

Minuakin kiinnostaisi tämä. Kiinnostaisi myös tietää, ovatko Seanin vanhemmat tai jompikumpi vanhemmista ulkomaalaisia, kun ovat noinkin suomalaisittain erikoisen etunimen antaneet.

Etunimi kaiketi lausutaan "s(h)oon", ei siis "siin". Lausutaankohan Seanin sukunimi, kuten Mertsi sen tekee, eli ruotsalaiseen? tapaan "bärjenheim", vai jenkkityyliin "böögenhaim", vai saksalaisittain "bergenhaim"? Vaiko kenties ihan jotenkin muulla tavalla?

 

[Bast]

Mertaranta-ketjusta:
Minuakin kiinnostaisi tämä. Kiinnostaisi myös tietää, ovatko Seanin vanhemmat tai jompikumpi vanhemmista ulkomaalaisia, kun ovat noinkin suomalaisittain erikoisen etunimen antaneet.

Etunimi kaiketi lausutaan "s(h)oon", ei siis "siin". Lausutaankohan Seanin sukunimi, kuten Mertsi sen tekee, eli ruotsalaiseen? tapaan "bärjenheim", vai jenkkityyliin "böögenhaim", vai saksalaisittain "bergenhaim"? Vaiko kenties ihan jotenkin muulla tavalla?

Jostain muistaisin kuulleeni tai lukeneeni, että se menisi bärjenheimin mukaan.

 

[mice]

Yleinen virhe on alkaa tekemään jotain. Tosiasiassa suomen kieliopin mukaan alkaa-verbin kanssa käytetään aina perusmuotoa eli alkaa tehdä jotain. Esim. alkaa vituttaa, alkaa syödä jne.

Lainataan kaukaa. Ei näitä kaikkia jaksa kuitenkaan lukea läpi.

Useissa suomenkielisissä kappaleissa on tuo sama virhe, ja se jos joku pistää vihaksi. "Alkaa laulamaan", kun pitäisikin sanoa "alkaa laulaa". Jos on pakko sanoa, että "laulamaan", niin sitten voi vaikkapa "ryhtyä laulamaan" tai "ruveta laulamaan".
En muista, mistä tämä on alunperin jäänyt mieleen, mutta kyllä tuon virheen aina huomaa. Ja muusta en tiedä mitään.

 

[finnjewel]

Sen verran täytyy vielä palata tähän Ruudun veljesten (ja miksei myös Jani Ridan) nimiasiaan, että miksiköhän sitä taivutusmuotoa "Ruutun", "Ritan" niin kerkeästi tyrkytetään juuri heidän tapauksessaan?

Miksi ei kaivata Antero Mertarantan selostuksia, Hannu Virtan naamanilmeitä, Teemu Selännen maaleja, Hannu Jortikkan valmennusta, Jere Karalahtin taklauksia jne.?

Mikä siina sanassa "ruutu" on niin erikoista ettei sitä voi taivuttaa?

 

[siffa]

Vapaan keskustelun eräässä toisessa viestiketjussa on arvosteltu erään kiekkoanalyytikon sijamuotojen käyttöä.

Analyytikko on kirjoittanut nyt parisen vuotta esim. seuraavaan tapaan: "Suomen pelikirja alkaa näyttää jo aika hyvälle".

Eli hän käyttää allatiivia "hyvälle", kun minun korvaani oikea sijamuoto olisi ablatiivi "hyvältä".

Ablatiivi on varmasti oikea sijamuoto yo. esimerkissä. Voidaanko käyttää myös allatiivia?

 

[Silitysrauta-Mike]

Ablatiivi on varmasti oikea sijamuoto yo. esimerkissä. Voidaanko käyttää myös allatiivia?

Tuntuuko se sinusta hyvältä vai hyvälle?

 

[Miguel]

Kaksi sepitettyä esimerkkiä pienistä pilkkuvirheistä, jotka alkavat soluttautua myös toimittajien teksteihin ja sitä myötä tosissaan ärsyttää.

"Kirwa on harjoitellut tänä keväänä kovempaa, kuin koskaan aiemmin."

Minä opin ylioppilaskirjoituksiin taannoin valmistautuessani, että vertailumuodossa kuin-sanan edessä ei normaalisti käytetä pilkkua. Ellei sitten kyseessä ole tapaus, jossa eteen voidaan liittää ikään-sana. Esimerkiksi: "Hän valahti kauhusta kalpeaksi, (ikään) kuin olisi aaveen nähnyt."

"Ammuttuaan kaikki savikiekot ilman yhtään ohilaukausta, Marko Kemppainen saattoi olla varma mitalistaan."

Ei piru vie sitä pilkkua lauseenvastikkeen kanssa. Jos tuntuu raskaalta, virkkeen rakenne uusiksi. Silti vastaavan bongaaminen sanomalehdestä ei valitettavasti ole mikään ihme.


Lopuksi vielä syvä ihmetys, mistä välilyönti kysymys- ja huutomerkin eteen on ilmestynyt.

 

[DAF]

Sen verran täytyy vielä palata tähän Ruudun veljesten (ja miksei myös Jani Ridan) nimiasiaan, että miksiköhän sitä taivutusmuotoa "Ruutun", "Ritan" niin kerkeästi tyrkytetään juuri heidän tapauksessaan?

Veikkaan tietynlaista erikoisuushakuisuutta - muoto "Ruutun" tai "Ritan" on kuitenkin yksiselitteisen väärin. Sukunimet taipuvat kuten yleisnimet. Kielikello 1/1991 on hyvä referenssi, löytynee netistäkin.

 

[Kaivanto]

"Kirwa on harjoitellut tänä keväänä kovempaa, kuin koskaan aiemmin."

Minä opin ylioppilaskirjoituksiin taannoin valmistautuessani, että vertailumuodossa kuin-sanan edessä ei normaalisti käytetä pilkkua. Ellei sitten kyseessä ole tapaus, jossa eteen voidaan liittää ikään-sana. Esimerkiksi: "Hän valahti kauhusta kalpeaksi, (ikään) kuin olisi aaveen nähnyt."

Sääntö menee muistaakseni niin, että jos "kuin"-sana aloittaa lauseen, tulee pilkku, muuten ei. Äkkiä ajateltuna "ikään kuin"-muistisääntö taitaa viitata samaan asiaan.

 

[redruM]

Veikkaan tietynlaista erikoisuushakuisuutta - muoto "Ruutun" tai "Ritan" on kuitenkin yksiselitteisen väärin. Sukunimet taipuvat kuten yleisnimet. Kielikello 1/1991 on hyvä referenssi, löytynee netistäkin.

Eikös noissa tapauksissa nimen haltija päätä itse siitä, miten se taivutetaan?

 

[Boris]

Eikös noissa tapauksissa nimen haltija päätä itse siitä, miten se taivutetaan?

Muistan ainakin Ringa Ropon neuvoneen taivuttamaan nimensä kuten juuri äsken kirjoitin. Hänen elämäkerrassaankin nimi on taivutettu Ropon.