Kielipoliisit

[Jeesus]

Jos menen Torniosta rajan yli Ruotsiin, saavunko silloin Haaparantaan vai Haaparannalle? Mielestäni Haaparantaan, mutta hämmentävän paljon on tuota toistakin muotoa käytössä.

 

[Uleåborgir]

Jos menen Torniosta rajan yli Ruotsiin, saavunko silloin Haaparantaan vai Haaparannalle? Mielestäni Haaparantaan, mutta hämmentävän paljon on tuota toistakin muotoa käytössä.

Kinkkinen tapaus. Kielitoimiston asutusnimihakemisto tunnistaa Leppävirralla sijaitsevan kyläkunnan, ja ehdottaa taivutukseksi kumpaakin Haaparannalla ja Haaparannassa. Ruotsalaista kaupunkia ei mainita. Yleensähän nämä taipuvat paikallisen tavan mukaan. Jos paikkakunnalla taivutetaan Haaparannassa, tulisi se sitten taivuttaa muuallakin siten. Oletankin tässä tapauksessa, että sekä Haaparannalla ja Haaparannassa ovat "oikein".

Mutta on myös kiveen hakattuja sääntöjä, kuten saarien tapauksessa. Monen kielikorvaa saattaa särkeä kun kuulee muodot Mallorcassa, Kyproksessa tai Kreetassa. Mutta näin ovat minua viisaammat päättäneet niiden taivutuksen.

EDIT: eli sekä sisä- (-ssa) että ulkopaikallissijat (-lla) ovat Haaparantagatessa oikein.

 

[zucchini]

Yleensähän nämä taipuvat paikallisen tavan mukaan. Jos paikkakunnalla taivutetaan Haaparannassa, tulisi se sitten taivuttaa muuallakin siten. Oletankin tässä tapauksessa, että sekä Haaparannalla ja Haaparannassa ovat "oikein".

Mutta on myös kiveen hakattuja sääntöjä, kuten saarien tapauksessa. Monen kielikorvaa saattaa särkeä kun kuulee muodot Mallorcassa, Kyproksessa tai Kreetassa. Mutta näin ovat minua viisaammat päättäneet niiden taivutuksen.

Jäin miettimään tuota Kreetassa ja muissa oloa, joten tutkin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuja. Löytyi tällainen artikkeli parin vuoden takaa, jossa puhutaan tuosta Haaparannastakin. On siis sallittua sanoa myös Kreetalla (eli Kreetassa ei ole ainoa oikea muoto, mikäli nyt ymmärsin oikein, että tarkoitat, että näin olisi). Artikkelissa mainitaan esimerkiksi Malta, joka taipuu valtiona Maltassa, mutta koska kyseessä on saari, myös Maltalla käy.

Haaparannasta tuolla sanotaan, että Haaparannalla olisi yleisempi paikkakuntalaisten puheessa, ja yleensä tosiaan noudatetaan sitä, mitä paikkakuntalaiset itse käyttävät.

 

[Uleåborgir]

Artikkelissa mainitaan esimerkiksi Malta, joka taipuu valtiona Maltassa, mutta koska kyseessä on saari, myös Maltalla käy.

Kerta kaikkiaan hämmentävä artikkeli. Nimenomaan päinvastoin parahin zucchini! Koska kyseessä on saari, pitäisi sen olla Maltassa. Ja adessiivista. Mitä sanoisit muodosta "Venäjällä"? Koska kyse on valtiosta, pitäisi tuonkin olla inessiivissä viestisi mukaan. Onneksi kielitiede ei ole eksakti tiede kuten matematiikka tahi klassinen fysiikka ja siitä saa keskustella, jopa tapella. Rillit huurussa totta kai.

 

[Palstalegenda]

Pääasia, ettei kukaan sano: "Thaimaaseen". Sitä muotoa käyttäviä tulisi potkia syvälle perseeseen.

 

[zucchini]

Kerta kaikkiaan hämmentävä artikkeli. Nimenomaan päinvastoin parahin zucchini! Koska kyseessä on saari, pitäisi sen olla Maltassa. Ja adessiivista. Mitä sanoisit muodosta "Venäjällä"? Koska kyse on valtiosta, pitäisi tuonkin olla inessiivissä viestisi mukaan. Onneksi kielitiede ei ole eksakti tiede kuten matematiikka tahi klassinen fysiikka ja siitä saa keskustella, jopa tapella. Rillit huurussa totta kai.

Lisätään sitten hämmennystä vielä toisella artikkelilla. Eli vielä 1970-luvun lopussa suositus on ollut, että saarten nimet taivutetaan sisäpaikallissijoissa. Kuitenkin jo silloin on todettu, että on yleistä käyttää ulkopaikallissijoja, vaikka sitä ei ilmeisesti kovin hyvällä olekaan katsottu. Vuonna 2000 taas on päätetty, että koska ulkopaikallissijat ovat niin yleisessä käytössä saarten nimien kohdalla, myös ne hyväksytään. Eli on yhtä oikein sanoa Maltassa kuin Maltalla.

Tuo "Venäjällä" taas on ilmeisesti vain vakiintunut tuoksi. Loogisesti ajateltunahan pitäisi sanoa Venäjässä, koska ollaan myös Ruotsissa ja Ranskassa. Kielikellon 2/01 artikkelissa maiden ja saarten nimistä todetaan, että Venäjän taivutus voi johtua siitä, että maa on koettu vieraaksi ja laajaksi alueeksi, jolloin sille on muotoutunut ihmisten suissa vieraampi muotokin. Enkä muuten tarkoittanut, että kaikkia valtioita pitäisi taivuttaa sisäpaikallissijoissa, vaan sitä että jos saaren käsittää valtiona, se taipuisi todennäköisemmin sisäpaikallissijassa. Jätetään tämä pohdinta kuitenkin nimistönhuoltajille. Näitä asioita vain tulee pohdittua, kun kääntäjänä joutuu useinkin tekemisiin vieraiden paikannimien kanssa ja täytyy pohtia, miten mikäkin Papua-Uusi-Guinea taipuu missäkin sijamuodossa.

On tosiaan toisaalta onni, ettei kielessä ole matematiikan tavoin absoluuttisia totuuksia, koska silloin keskustelua syntyy ja hauskahan näitä asioita on pohtia. Joskus olisi vain helpompaa, jos kaikki menisi matemaattisen tarkasti kielessäkin, eikä olisi aina niitä poikkeuksien poikkeuksia.

 

[halogeeni]

Jos asuinpaikkana on Kempele, niin asuuko ihminen Kempeleellä vai Kempeleessä?

 

[aquanqua]

Jos asuinpaikkana on Kempele, niin asuuko ihminen Kempeleellä vai Kempeleessä?

-ssä.

 

[Jyri C Ukkonen]

Lainaus Kimmo Viitarinteen runkosarjaraportista:

"Pelaajien kartoittamiseen joukkueet käyttivät aivan eri tavalla hyväkseen resurssejaan."

Häh?

 

[Lawless]

Lainaus Kimmo Viitarinteen runkosarjaraportista:

"Pelaajien kartoittamiseen joukkueet käyttivät aivan eri tavalla hyväkseen resurssejaan."

Häh?

Häh mitä? Sanajärjestys tuntuu hiukan kömpelöltä, mutta ei kai tuossa varsinaisesti virhettä ole.

 

[Jyri C Ukkonen]

Eri tavalla kuin...?

KalPa, Lukko, SaiPa ja TPS käyttivät eri tavalla kuin muut? Vai käyttivät keskenään eri tavalla? Eri tavalla kuin ennen? Eri tavalla kuin olisi pitänyt? Eri tavalla kuin olisi luullut?

Virkkeellä on jokseenkin olematon informaatioarvo. Toki asiayhteydestä voi arvata, että Viitarinteen mielestä edellä mainitut seurat käyttivät resurssejaan hyvin.

 

[julle-jr]

Häh mitä? Sanajärjestys tuntuu hiukan kömpelöltä, mutta ei kai tuossa varsinaisesti virhettä ole.

Minusta pitäisi sanoa "eri tavalla kuin" ja sen jälkeen kertoa mistä resurssienkäyttötapa eroaa. Tietysti voisi myös sanoa, että joukkueet käyttivät resursseja eri tavoilla, jolloin lauseesta kävisi ilmi, että siinä tarkoitetaan joukkueiden resurssienkäyttötapojen eronneen toisistaan. No, olen insinööri, en kielitieteilijä, joten voin olla väärässäkin.

 

[sekolust]

Jos vuosikymmeneen viitataan lauseen alussa, tuleeko "luku" isolla vai pienellä? Eli jos lause alkaa 1940-lukuun viittaamalla, onko lause "1940-luvulla blaablaa" vai "1940-Luvulla blaablaa"?

 

[zucchini]

Jos vuosikymmeneen viitataan lauseen alussa, tuleeko "luku" isolla vai pienellä? Eli jos lause alkaa 1940-lukuun viittaamalla, onko lause "1940-luvulla blaablaa" vai "1940-Luvulla blaablaa"?

Lause alkaa silloin "1940-luvulla..." Tuohan on normaali yhdyssana, jossa alkuosa vain sattuu olemaan numeroina.

 

[Sphinx]

Onko lyhenteen s.o. virallinen merkitys todellakin "se on" ja onko joku joskus nähnyt ko lyhennettä käytetyn tässä merkityksessä?

 

[Chambza]

Onko lyhenteen s.o. virallinen merkitys todellakin "se on" ja onko joku joskus nähnyt ko lyhennettä käytetyn tässä merkityksessä?

On se.

Ainakin yliopiston teoreettisen fysiikan kursseilla olen nähnyt käytettävän.

 

[Miguel]

Perjantaina eräässä yliopiston tilaisuudessa teki mieli ruveta meuhkaamaan lainasanoista. Tilaisuuden prujut jaettiin tavallisessa kansiossa, jota kaikkia järjestävän tahon edustajat kutsuivat folderiksi. Lainasanat ovat joissain tilanteissa ihan ok, mutta ihan oikeasti - suomalainen tilaisuus, ihan tavallinen kansio. Mitä vikaa on sanassa kansio?

 

[M@rko77]

Perjantaina eräässä yliopiston tilaisuudessa teki mieli ruveta meuhkaamaan lainasanoista. Tilaisuuden prujut jaettiin tavallisessa kansiossa, jota kaikkia järjestävän tahon edustajat kutsuivat folderiksi. Lainasanat ovat joissain tilanteissa ihan ok, mutta ihan oikeasti - suomalainen tilaisuus, ihan tavallinen kansio. Mitä vikaa on sanassa kansio?

Sama juttu puhuttaessa esimerkiksi briiffeistä (briiffataan joku). Eikö voitaisi "perehdyttää"?

 

[Lawless]

Sama juttu puhuttaessa esimerkiksi briiffeistä (briiffataan joku). Eikö voitaisi "perehdyttää"?

Ehkä paremminkin "perehdyttää lyhyesti ja/tai ytimekkäästi", sillä perehdyttäminen voi kestää aika kauankin, jos se on perinpohjaista. Voi olla, että jokin muu sana sopisi paremmin kuin perehdyttää.

Mielestäni tuo foldereista puhuminen on räikeämpää kielemme raiskaamista.

 

[benicio]

Ehkä paremminkin "perehdyttää lyhyesti ja/tai ytimekkäästi", sillä perehdyttäminen voi kestää aika kauankin, jos se on perinpohjaista. Voi olla, että jokin muu sana sopisi paremmin kuin perehdyttää.

Mielestäni tuo foldereista puhuminen on räikeämpää kielemme raiskaamista.

Tuon briiffauksenhan voisi korvata vaikka ilmaisulla "fillata sut in tästä keissistä". Hah. Ei vaan, perehdyttäminen ei ole kyllä ihan sama kuin briiffaus, mutta monessa tilanteessa toki ihan riittävän lähellä.
Meikäpoikaa ottaa ylettömästi pattiin, kun joku omaa jotain. Varsinkin iltapäivälehdistössä ärsyttävän yleistä, vaikka tieto ilmaisun kapulakielisyydestä tulisi jokaisen toimittajan omata.
Samoin olla-verbin potentiaalin käyttäminen päin persettä lienee olla perseestä.

 

[DAF]

Sama juttu puhuttaessa esimerkiksi briiffeistä (briiffataan joku). Eikö voitaisi "perehdyttää"?

Perehdyttämisellä tarkoitetaan vakiintuneesti pidempikestoisiin asioihin perehdyttämistä kuin johonkin yksittäiseen asiaan, johon briiffataan. Ainakin omassa työympäristössä noita käsitteitä käytetään ihan eri tarkoituksissa.

 

[SGD]

Perehdyttämisellä tarkoitetaan vakiintuneesti pidempikestoisiin asioihin perehdyttämistä kuin johonkin yksittäiseen asiaan, johon briiffataan. Ainakin omassa työympäristössä noita käsitteitä käytetään ihan eri tarkoituksissa.

Käytän yleensä ohjeistusta tai (tilanne)selostusta, eikä kenellekään ole vielä tähän asti jäänyt epäselväksi että nyt briiffataan. Suosittelen.

 

[Miguel]

Meikäpoikaa ottaa ylettömästi pattiin, kun joku omaa jotain. Varsinkin iltapäivälehdistössä ärsyttävän yleistä, vaikka tieto ilmaisun kapulakielisyydestä tulisi jokaisen toimittajan omata.

Omata-verbin käyttö kuulostaa ihan karmealta, mutta kevyenä kielipoliisinakin on tullut joskus käytettyä "omaava"-attribuuttia, koska sen korvaaminen olisi vaatinut lauseen muovaamista ihan uuteen uskoon. Ei se kauniilta kuulosta, mutta se kapulakielinen vaihtoehtolause olisi ollut vielä pahempi. Suomi on toisinaan hankala kieli käyttää moitteettomasti.

 

[DAF]

Käytän yleensä ohjeistusta tai (tilanne)selostusta, eikä kenellekään ole vielä tähän asti jäänyt epäselväksi että nyt briiffataan. Suosittelen.

Jep, nuo ovat paljon parempia termejä kuin se perehdyttäminen, joka tarkoittaa aika lailla eri asiaa.

 

[M@rko77]

Kiitoksia termin täsmennyksestä kaikille ao.:lle. Piti silmään etusivun uutinen Pertun sopimuksesta - joka on kestoltaan, ei mitaltaan kaksi vuotta.