Kielipoliisit

  • 469 997
  • 2 997

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Ja tosi usein oikein kirjoitettua "terve tuloa" muotoa väitetään väärin kirjoitetuksi.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Ja tosi usein oikein kirjoitettua "terve tuloa" muotoa väitetään väärin kirjoitetuksi.
Ei kai tuollaista - sinänsä oikeaa muotoa - ole ollut kuin Aku Ankassa joskus 1970-luvulla? Näin muistelen ainakin äidinkielen oppikirjassa mainitun; kyllähän tervetuloa on ainakin nykyään jo kategorisesti vakiintunut kirjoitusasu, jonka yhteenkirjoitus myös onnistuu järjestään.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Ei kai tuollaista - sinänsä oikeaa muotoa - ole ollut kuin Aku Ankassa joskus 1970-luvulla? Näin muistelen ainakin äidinkielen oppikirjassa mainitun; kyllähän tervetuloa on ainakin nykyään jo kategorisesti vakiintunut kirjoitusasu, jonka yhteenkirjoitus myös onnistuu järjestään.

Aku Ankastapa tuon itsekin olen oppinut. Ja käytän sitä tarkoituksellisesti aina silloin tällöin. Enkä siis yrittänytkään väittää, että kirjoittamani tapa olisi ainoa oikea, sillä molemmat ovat oikein.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
En malta olla kysymättä. Miksi?
Koska haluan toivottaa ihmiset tervetulleiksi johonkin. Se on semmoinen kohteliaisuus. Ja koska mä voin.

Vai miksi olen oppinut tuon Aku Ankasta? Koska olen lukenut Aku Ankkani hyvin, kannesta kanteen.

Miksi en käyttäisi? Oikein kirjoitettu ilmaisu, olisiko joku syy olla käyttämättä?
 

Nick Neim

Jäsen
Miksi en käyttäisi? Oikein kirjoitettu ilmaisu, olisiko joku syy olla käyttämättä?
Lähinnä siksi sitä ihmettelin, että voi toisen muodon sanoa olevan suht vakiintunut ja yleisesti sekä käytössä että tiedossa oleva muoto. Toinen on huomattavasti harvinaisempi, joskin toki hyväksyttävä muoto sekin. Hieman ajattelin rumasti sellaisen henkilön motiiveista kuka tuollaista toista muotoa käyttäisi, mutta en varmaan ihan hakoteillä niistä motiiveista sitten lopulta ollutkaan. Tietty ihmistyyppihän tuollaisesta tulee väistämättä mieleen.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen

"Enään" on ihan vtn kevyttä kauraa verrattuna "tietotaitoon". Googlen antaa "enään"-termille 1 530 000 osumaa ja "enää"-termille 36 700 000.

"Taitotieto" eli oikea termi saa hämmentävän vähän osumia: 6 420, kun virheelliselle "tietotaidolle" niitä tulee 111 000.

Onko olemassa mitään muuta suomenkielistä termiä, jonka virheellistä muotoa kirjoitetaan enemmän kuin oikeaa?
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
"Enään" on ihan vtn kevyttä kauraa verrattuna "tietotaitoon". Googlen antaa "enään"-termille 1 530 000 osumaa ja "enää"-termille 36 700 000.

"Taitotieto" eli oikea termi saa hämmentävän vähän osumia: 6 420, kun virheelliselle "tietotaidolle" niitä tulee 111 000.

Onko olemassa mitään muuta suomenkielistä termiä, jonka virheellistä muotoa kirjoitetaan enemmän kuin oikeaa?

Ei kelpaa. Tietotaito on varsin vakiintunut ja näin olleen hyväksyttävä termi vaikka se rakenteellisesti onkin väärin. Kielnhuoltolaitos toki suosittaa taitotietoa osuvampana ilmaisuna.

"Enään" on saatanan tekele. Perkele,
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Ompa kumpa saampa niimpä. Näitä ei onneksi virallisemmissa teksteissä näe, mutta keskustelupalstan peruskauraa.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Mikä on taitotieto ja siis miksi, kun eihän tuossa ole mitään järkeä. Ainahan se on ollut tietotaito vai onko joku taas keksimässä pyörää uudelleen tai tekemässä vihdasta vastaa.

Varmaan moneen kertaan ollut, mutta laitetaan vielä varmuudeksi 80-luvulla opittu viisaus: "Se, joka sanoo enään saa nenään"
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Hyvä perustelu, mutta sitten taas esimerkiksi osaaminen on parempi sana. Vai kysyisikö joku osaatko vai taitotiedätkö tämän asian.
"Sanaa tietotaito on käytetty englanninkielisen know-how-käsitteen suomenkielisenä vastineena. Kielenhuolto kuitenkin suosittaa käyttämään mieluummin muotoa taitotieto, koska kyse on taitoa koskevasta tiedosta (the know how to do) eikä toisinpäin (Kielikello 2/1984, Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa)."

Kysehän on myös "tietoon perustuvasta taidosta", minkä vuoksi tietotaito on nähdäkseni terminä vähintään yhtä hyvä - ja suvereenisti vakiintuneempi.

Mielestäni käännöstermeissä on sen sijaan kaksi selvää kummallisuutta ja epäloogisuutta: tietoyhteiskunta (engl. information society) ja sosiaalinen media (engl. social media). Nämä olisi mielestäni ollut syytä kääntää informaatioyhteiskunnaksi ja yhteisömediaksi, jotta ne vastaisivat asiasisältöjä.
 
Viimeksi muokattu:

Webb

Jäsen
Mistä on lähtöisin tapa käyttää asteriskia/tähtimerkkiä edellä väärin kirjoitetun sanan tai muun korjaamiseen? Tätä näkee koko ajan varsinkin chat-tyyppisissä keskusteluissa. Esimerkiksi joku kirjoittaa vaikka "täysiluu", jonka perään hän korjaa kirjoittamalla "täysikuu*" tai "*täysikuu".

Onko tämä jokin yleinen ohjeistus ja käytäntö vai pelkkää väärää soveltamista ja chattaajien ynnä muiden päästä keksitty tapa?
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Mistä on lähtöisin tapa käyttää asteriskia/tähtimerkkiä edellä väärin kirjoitetun sanan tai muun korjaamiseen? Tätä näkee koko ajan varsinkin chat-tyyppisissä keskusteluissa. Esimerkiksi joku kirjoittaa vaikka "täysiluu", jonka perään hän korjaa kirjoittamalla "täysikuu*" tai "*täysikuu".

Onko tämä jokin yleinen ohjeistus ja käytäntö vai pelkkää väärää soveltamista ja chattaajien ynnä muiden päästä keksitty tapa?
Ei ainakaan ohjeistus, luultavasti keksitty tapa, joka syystä tai toisesta on yleistynyt.
 

Webb

Jäsen
Osaako kukaan kertoa mitään syytä tai kriteeriä sille, mistä syystä toisinaan ääkköset, kuten ä- ja ö-kirjaimet, väännetään muotoon "ae" ja "oe", kun taas useammin käytetään muotoja "a" ja "o"?

Onko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Osaako kukaan kertoa mitään syytä tai kriteeriä sille, mistä syystä toisinaan ääkköset, kuten ä- ja ö-kirjaimet, väännetään muotoon "ae" ja "oe", kun taas useammin käytetään muotoja "a" ja "o"?

Onko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?

Jos tarkoitat esimerkiksi, että urheilukilpailuissa Hämäläinen on joskus Haemaelainen ja joskus Hamalainen, niin eiköhän se riipu siitä, mille kielelle nimet on käännetty (ml. translitterointi). Esimerkiksi englannissa ä=a ja saksassa taas ä=ae. Kysymys on siis tapauksista, joissa ääkkösiä ei ole mahdollista tai tapana käyttää. Muistaakseni minulle on opetettu, että saksalaisissa ristikoissa ei ole lainkaan ääkkösiä, vaan ne on korvattu yhden kirjaimen lisäävillä "aekkoesillae".

En tiedä, miksi tätä virallisesti kutsutaan, mutta olkoon nyt vaikka disumlauttaminen.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tähän syyllistyn itsekin paljon, mutta keskustelupalstoilla pistää silmään se miten paljon ihmiset käyttää pilkkuja ihan turhaan ja aivan kummallisissa yhteyksissä.
 

Koge

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Osaako kukaan kertoa mitään syytä tai kriteeriä sille, mistä syystä toisinaan ääkköset, kuten ä- ja ö-kirjaimet, väännetään muotoon "ae" ja "oe", kun taas useammin käytetään muotoja "a" ja "o"?

Onko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?
Saksan kielessä ä, ö ja ü eivät ole itsenäisiä kirjaimiaan, vaan kyseessä on a:n, o:n ja u:n niin sanottu umlaut-muunnos. Umlautia on ilmeisesti alun perin aina merkitty e-kirjaimella, joka on myöhemmin pienentynyt kahdeksi pisteeksi kirjaimen päälle. Saksassa umlaut on mahdollista esittää myös e-kirjaimen avulla, mutta usein urheilukilpailuissa nähty tapa kirjoittaa suomalaiset ääkköset on periaatteessa täysin väärin, kun suomessahan ä ja ö ovat omia itsenäisiä kirjaimia eivätkä mitään a:n ja o:n muunnelmia.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
"Sanaa tietotaito on käytetty englanninkielisen know-how-käsitteen suomenkielisenä vastineena. Kielenhuolto kuitenkin suosittaa käyttämään mieluummin muotoa taitotieto, koska kyse on taitoa koskevasta tiedosta (the know how to do) eikä toisinpäin (Kielikello 2/1984, Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa)."

Kysehän on myös "tietoon perustuvasta taidosta", minkä vuoksi tietotaito on nähdäkseni terminä vähintään yhtä hyvä - ja suvereenisti vakiintuneempi.

Kielitoimistonkin suosituksista on aina hyvä vilkaista suosituksen vuosiluku, jonka onneksi otit esille. Eli "taitotieto"-suositus on 35 vuotta vanha, ja olen aika varma, että jos nyt asiaa kysyttäisiin uudelleen niin tietotaito voittaisi kielenhuollon suosituksissakin taitotiedon koska tietotaito on 35 vuoden aikana vakiintunut täysin.

Kielihän onneksi elää ja suosituksetkin muuttuvat.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tähän syyllistyn itsekin paljon, mutta keskustelupalstoilla pistää silmään se miten paljon ihmiset käyttää pilkkuja ihan turhaan ja aivan ku mmallisissa yhteyksissä.
Pitää paikkansa, mutta omasta tekstistäsi kyllä puuttuu pilkku sanojen "se" ja "miten" välistä. Lisäksi ihmiset käyttävät.

Enhän minä muuten, mutta kun ketjun nimi on "Kielipoliisit".
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Pitää paikkansa, mutta omasta tekstistäsi kyllä puuttuu pilkku sanojen "se" ja "miten" välistä. Lisäksi ihmiset käyttävät.

Enhän minä muuten, mutta kun ketjun nimi on "Kielipoliisit".
Juu kyllä minä tiesin, että siinä lauseessakin oli kirjoitusvirheitä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös