Kielipoliisit

[mutina]

Ompa kumpa saampa niimpä. Näitä ei onneksi virallisemmissa teksteissä näe, mutta keskustelupalstan peruskauraa.

 

[pernaveikko]

Mikä on taitotieto ja siis miksi, kun eihän tuossa ole mitään järkeä. Ainahan se on ollut tietotaito vai onko joku taas keksimässä pyörää uudelleen tai tekemässä vihdasta vastaa.

Varmaan moneen kertaan ollut, mutta laitetaan vielä varmuudeksi 80-luvulla opittu viisaus: "Se, joka sanoo enään saa nenään"

 

[vdx mua zorbas]

Mikä on taitotieto ja siis miksi, kun eihän tuossa ole mitään järkeä. Ainahan se on ollut tietotaito vai onko joku taas keksimässä pyörää uudelleen tai tekemässä vihdasta vastaa.

Lue tästä.

 

[pernaveikko]

Lue tästä.

Hyvä perustelu, mutta sitten taas esimerkiksi osaaminen on parempi sana. Vai kysyisikö joku osaatko vai taitotiedätkö tämän asian.

 

[Ikävänkantaja]

Lue tästä.

Hyvä perustelu, mutta sitten taas esimerkiksi osaaminen on parempi sana. Vai kysyisikö joku osaatko vai taitotiedätkö tämän asian.

"Sanaa tietotaito on käytetty englanninkielisen know-how-käsitteen suomenkielisenä vastineena. Kielenhuolto kuitenkin suosittaa käyttämään mieluummin muotoa taitotieto, koska kyse on taitoa koskevasta tiedosta (the know how to do) eikä toisinpäin (Kielikello 2/1984, Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa)."

Kysehän on myös "tietoon perustuvasta taidosta", minkä vuoksi tietotaito on nähdäkseni terminä vähintään yhtä hyvä - ja suvereenisti vakiintuneempi.

Mielestäni käännöstermeissä on sen sijaan kaksi selvää kummallisuutta ja epäloogisuutta: tietoyhteiskunta (engl. information society) ja sosiaalinen media (engl. social media). Nämä olisi mielestäni ollut syytä kääntää informaatioyhteiskunnaksi ja yhteisömediaksi, jotta ne vastaisivat asiasisältöjä.

 

[Webb]

Mistä on lähtöisin tapa käyttää asteriskia/tähtimerkkiä edellä väärin kirjoitetun sanan tai muun korjaamiseen? Tätä näkee koko ajan varsinkin chat-tyyppisissä keskusteluissa. Esimerkiksi joku kirjoittaa vaikka "täysiluu", jonka perään hän korjaa kirjoittamalla "täysikuu*" tai "*täysikuu".

Onko tämä jokin yleinen ohjeistus ja käytäntö vai pelkkää väärää soveltamista ja chattaajien ynnä muiden päästä keksitty tapa?

 

[finnjewel]

Mistä on lähtöisin tapa käyttää asteriskia/tähtimerkkiä edellä väärin kirjoitetun sanan tai muun korjaamiseen? Tätä näkee koko ajan varsinkin chat-tyyppisissä keskusteluissa. Esimerkiksi joku kirjoittaa vaikka "täysiluu", jonka perään hän korjaa kirjoittamalla "täysikuu*" tai "*täysikuu".

Onko tämä jokin yleinen ohjeistus ja käytäntö vai pelkkää väärää soveltamista ja chattaajien ynnä muiden päästä keksitty tapa?

Ei ainakaan ohjeistus, luultavasti keksitty tapa, joka syystä tai toisesta on yleistynyt.

 

[Webb]

Osaako kukaan kertoa mitään syytä tai kriteeriä sille, mistä syystä toisinaan ääkköset, kuten ä- ja ö-kirjaimet, väännetään muotoon "ae" ja "oe", kun taas useammin käytetään muotoja "a" ja "o"?

Onko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?

 

[Hols Nilgerssön]

Onko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?

Syistä tai kriteereistä viis, mutta æ ligatuurista voi halutessaan lukea lisää esim. Wikipediasta

Æ – Wikipedia

 

[Radiopää]

Osaako kukaan kertoa mitään syytä tai kriteeriä sille, mistä syystä toisinaan ääkköset, kuten ä- ja ö-kirjaimet, väännetään muotoon "ae" ja "oe", kun taas useammin käytetään muotoja "a" ja "o"?

Onko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?

Jos tarkoitat esimerkiksi, että urheilukilpailuissa Hämäläinen on joskus Haemaelainen ja joskus Hamalainen, niin eiköhän se riipu siitä, mille kielelle nimet on käännetty (ml. translitterointi). Esimerkiksi englannissa ä=a ja saksassa taas ä=ae. Kysymys on siis tapauksista, joissa ääkkösiä ei ole mahdollista tai tapana käyttää. Muistaakseni minulle on opetettu, että saksalaisissa ristikoissa ei ole lainkaan ääkkösiä, vaan ne on korvattu yhden kirjaimen lisäävillä "aekkoesillae".

En tiedä, miksi tätä virallisesti kutsutaan, mutta olkoon nyt vaikka disumlauttaminen.

 

[adolf]

Tähän syyllistyn itsekin paljon, mutta keskustelupalstoilla pistää silmään se miten paljon ihmiset käyttää pilkkuja ihan turhaan ja aivan kummallisissa yhteyksissä.

 

[Koge]

Osaako kukaan kertoa mitään syytä tai kriteeriä sille, mistä syystä toisinaan ääkköset, kuten ä- ja ö-kirjaimet, väännetään muotoon "ae" ja "oe", kun taas useammin käytetään muotoja "a" ja "o"?

Onko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?

Saksan kielessä ä, ö ja ü eivät ole itsenäisiä kirjaimiaan, vaan kyseessä on a:n, o:n ja u:n niin sanottu umlaut-muunnos. Umlautia on ilmeisesti alun perin aina merkitty e-kirjaimella, joka on myöhemmin pienentynyt kahdeksi pisteeksi kirjaimen päälle. Saksassa umlaut on mahdollista esittää myös e-kirjaimen avulla, mutta usein urheilukilpailuissa nähty tapa kirjoittaa suomalaiset ääkköset on periaatteessa täysin väärin, kun suomessahan ä ja ö ovat omia itsenäisiä kirjaimia eivätkä mitään a:n ja o:n muunnelmia.

 

[Musta Nuoli]

"Sanaa tietotaito on käytetty englanninkielisen know-how-käsitteen suomenkielisenä vastineena. Kielenhuolto kuitenkin suosittaa käyttämään mieluummin muotoa taitotieto, koska kyse on taitoa koskevasta tiedosta (the know how to do) eikä toisinpäin (Kielikello 2/1984, Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa)."

Kysehän on myös "tietoon perustuvasta taidosta", minkä vuoksi tietotaito on nähdäkseni terminä vähintään yhtä hyvä - ja suvereenisti vakiintuneempi.

Kielitoimistonkin suosituksista on aina hyvä vilkaista suosituksen vuosiluku, jonka onneksi otit esille. Eli "taitotieto"-suositus on 35 vuotta vanha, ja olen aika varma, että jos nyt asiaa kysyttäisiin uudelleen niin tietotaito voittaisi kielenhuollon suosituksissakin taitotiedon koska tietotaito on 35 vuoden aikana vakiintunut täysin.

Kielihän onneksi elää ja suosituksetkin muuttuvat.

 

[finnjewel]

Tähän syyllistyn itsekin paljon, mutta keskustelupalstoilla pistää silmään se miten paljon ihmiset käyttää pilkkuja ihan turhaan ja aivan ku mmallisissa yhteyksissä.

Pitää paikkansa, mutta omasta tekstistäsi kyllä puuttuu pilkku sanojen "se" ja "miten" välistä. Lisäksi ihmiset käyttävät.

Enhän minä muuten, mutta kun ketjun nimi on "Kielipoliisit".

 

[adolf]

Pitää paikkansa, mutta omasta tekstistäsi kyllä puuttuu pilkku sanojen "se" ja "miten" välistä. Lisäksi ihmiset käyttävät.

Enhän minä muuten, mutta kun ketjun nimi on "Kielipoliisit".

Juu kyllä minä tiesin, että siinä lauseessakin oli kirjoitusvirheitä.

 

[Radiopää]

"Halla-Aho" on alkanut juurtua myös mediaan. Vaikka en kyseisestä poliitikosta pidäkään, mielestäni jokaisen ihmisen nimi pitää kirjoittaa oikein.

 

[Ikävänkantaja]

"C MORE ALKUPERÄISSARJA"-kuvauksella mainostetaan Roba-sarjan uutta tuotantokautta. Toinen vastaava on "Antti J. Jokinen -elokuva".

Ymmärrän, että em. tekstit ovat elokuva-alan anglismeja, mutta suomeksi ne pitäisi kirjoittaa muodossa "C More -alkuperäissarja / C Moren alkuperäissarja" ja "Antti J. Jokisen elokuva"

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Miten FB:n kielipoliisit lausuu sanan jogurtti? Itse lausun sen juuri kuten se kirjoitetaan mikä on oli pitkään se ainoa oikea muoto, mutta nykyään sen saa lausua miten vain: jogurtti, jukurtti, jugurtti, jokurtti.

Aika paljon jengi on valittanut minun tavastani lausua se ja olen kyllä kertonut, että ainoat maat missä lausumisessa käytetään toisena kirjaimena u:ta on Suomessa ja pienessä määrin myös Ruotsissa. Nuo ruotsalaiset ollevat suomalaista alkuperää ainakin jossain määrin.

 

[DAF]

Miten FB:n kielipoliisit lausuu sanan jogurtti? Itse lausun sen juuri kuten se kirjoitetaan mikä on oli pitkään se ainoa oikea muoto, mutta nykyään sen saa lausua miten vain: jogurtti, jukurtti, jugurtti, jokurtti.

Nykyäänhän kirjoitusasunakin on hyväksytty niin ikään jugurtti ja jukurtti. Alkuperäisen turkin kielen sanan mukaan kai ääntämys olisi ilman g-kirjainta.

 

[Vintsukka]

Nuo ruotsalaiset ollevat suomalaista alkuperää ainakin jossain määrin.

Nyt jotain rajaa.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Nyt jotain rajaa.

Kato. Löytyhänse.

 

[finnjewel]

Tänään tuossa ajellessa havahduin siihen, että sana hauista voi tarkoittaa kolmea täysin eri asiaa. Jos sanoja voi ja koin ei oteta mukaan, onko mitään muuta sanaa, jolla on noin monta tai jopa useampi eri merkitys?

Juuri keksin yhden, jolla on kolme merkitystä:
Tulosilta
1. ilta, jolloin saadaan tulokset
2. silta, jota pitkin tullaan johonkin
3. monikon ablatiivi nimestä Tulonen

 

[Ikävänkantaja]

Juuri keksin yhden, jolla on kolme merkitystä:
Tulosilta
1. ilta, jolloin saadaan tulokset
2. silta, jota pitkin tullaan johonkin
3. monikon ablatiivi nimestä Tulonen

Kulkusiltahan on toinen Fingerporista tuttu:

1. ilta, jolloin kulkusilla tehdään jotain
2. silta, jota pitkin kuljetaan
3. kulkuset-sanan ablatiivimuoto.

 

[Ikävänkantaja]

Hus päätti ulkoistaa sisäisen tarkastuksen – asiantuntija pitää ratkaisua erikoisena, kerrotaan ainakin Ilta-Sanomien, HS:n ja Karjalaisen tämänpäiväisissä otsikoissa.

Kyse on siis Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS), joka on em. otsikoissa lyhennetty muotoon Hus. Mielestäni tuo on kieliopillisesti väärin, koska lyhenteessä U tarkoittaa "Uudenmaan".

 

[heavy]

No kyllä tuo menee aika pitkälti tulkinnan piikkiin. Mites miekkonen, mitä se tarkoittaa?

miekkonen leik., halv. mies. Millainen miekkonen hän oikein on?

Lähde: Kielitoimiston sanakirja