Mainos

Kiekollisempi JYP-menestystarina vai floppi?

  • 36 706
  • 125

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Nyt onkin mielenkiintoista nähdä,alkaako Aho ajaa muutoksia pelitapaan jossa piilee tällä kokoonpanolla valtava riski vai repii kaiken irti itsekin hallitsemasta pystysuunnan kiekosta ja pelaa enemmän varman päälle.

Vaikka veikkaankin jälkimmäistä,tärkeämpää kuin pelitapa,on sitouttaa joukkueen yksilöt pelaamaan tasollaan. Jos jotain positiivista,maajoukkuetauolla saadaan näillä näkymin treenata koko joukkueen voimin(varauksin Vatanen). Muilla ei ole näillä näytöillä mitään asiaa Karjalaturnaukseen.
Nyt on näyttänyt että JYP pyrkii pelaamaan sen kiekollisen tavan ja robotin hybridiä, aivan kuten oli tarkoitettukin. Sitä Aho ei ole muuttanut vain päinvastoin antanut selkeät ohjeet miten sen hybridin saa toimimaan ja tätä joukkue on yrittänyt tehdä. Peli peliltä tätä pelaajat paremmin sisäistävät. Nyt vaan pitäisi saada se henkinen lukko pois viimeistelystä. Tämä samainen lukko oli jo RD:n aikana ajoittain. Ei ole helppoa saada se lukko pois mutta siinä on nyt vain onnistuttava jotta tulostakin alkaa syntyä.
 

Tj

Jäsen
Suosikkijoukkue
Melchester Rovers
Minä en ole kyllä kauheasti mitään kiekollista nähnyt. Pikemminkin näyttää siltä tutulta "pitkä päätyyn ja perään" - kiekolta, eikä tuo nyt mikään ihme ole. Kun jengi on takalukossa niin ihan turha alkaa ajaa mitään pelitapoja sisään vaan pitää homma mahdollisimman yksinkertaisena.
 

Marcus Juslin

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kun tarkemmin ajattelee, niin tuo 'kiekollinen JYP' on strategiana aika haastava. Nimetkää JYPin pelaajat, joiden vahvuusalueina on peliäly ja kiekollinen osaaminen. Itse löydän yhden hyökkääjän (Perrin) ja kaksi puolustajaa (Vatanen, Laatikainen). Ehkä samaan kategoriaan voidaan pistää vielä Asplund ja Näkyvä, mutta he eivät ole ainakaan paperilla sellaisia taitureita, joilla mestaruus napataan. Pesosta en päästä tähän listaan, sillä kiekollinen osaaminen menee lähinnä näpertelyyn ja kikkailuun - tulosta tulee vasta silloin, kun Pikkupessi laittaa pois-alta-risut-ja-männynkävyt -moodin päälle.

No missä se JYP-hyökkääjien osaaminen on? 1) Maailmanluokan takakarvaajat (Hytönen, Louhivaara), 2) vauhtia vauhtia (Pihlström, Tuppurainen, Louhivaara), 3) ryminällä päälle (Riska, Jääskeläinen, Sipiläinen, Lahti), 4) snaipperit (Pihlman?, juupa juu). AP Jaatisesta en tiedä ja Jonnea en vieläkään oikein ota vakavasti. Mutta kiekollista osaamista, siis huipputason kiekollisia pelaajia, ei JYPistä löydy.

En nyt sano, etteikö JYP pystyisi "kiekollistamaan" peli-ilmettään, rakentamaan tosiaan tuollaisen uuden "kiekollisen robottikiekon" (onko nyt kyse tekoälystä?), mutta kun pelaajien vahvuuksia katsoo, niin tietyt realiteetit on.
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Minä en ole kyllä kauheasti mitään kiekollista nähnyt. Pikemminkin näyttää siltä tutulta "pitkä päätyyn ja perään" - kiekolta, eikä tuo nyt mikään ihme ole. Kun jengi on takalukossa niin ihan turha alkaa ajaa mitään pelitapoja sisään vaan pitää homma mahdollisimman yksinkertaisena.
Minä olen huomannut. Kun ennen mentiin ainoastaan vastustajan päätyyn tyylillä pitkä päätyyn ja perään niin nykyään uskalletaan pelata myös sivuttain ja taaksekin jos ei muuta vaihtoehtoa näy. Pääasiassa siis JYP pyrkii pelaamaan kiekon vastustajan päätyyn siten että se on hallussa perinteisen dump & chase -tyylin sijaan. Minun mielestäni se on kiekollisempaa kuin aikaisempi JYPin pelitapa.
 

janbo

Jäsen
Minä olen huomannut. Kun ennen mentiin ainoastaan vastustajan päätyyn tyylillä pitkä päätyyn ja perään niin nykyään uskalletaan pelata myös sivuttain ja taaksekin jos ei muuta vaihtoehtoa näy. Pääasiassa siis JYP pyrkii pelaamaan kiekon vastustajan päätyyn siten että se on hallussa perinteisen dump & chase -tyylin sijaan. Minun mielestäni se on kiekollisempaa kuin aikaisempi JYPin pelitapa.

Itse olen tästä kyllä vahvasti eri mieltä. Pelicans peliä lukuunottamatta kaikki matsit katsoneena väittäisin, että JYPin pelissä on selkeästi kiekollisempia elementtejä omalla puolustusalueella, kun joukkue purkaa vastustajan prässiä, vaihtaa ja/tai ryhmittyy hyökkäykseen. Valitettavasti kiekollisuutta ei saada jatkettua ja hyödynnettyä enää punaviivan jälkeen, vaan hyökkäysten vauhti pysähtyy keskialueelle ja pelaajat joutuvat heittämään pitkää päätyyn ja valitettavasti vastustajan puolustajat ehtivät näihin yleensä ensimmäisenä.

Lukko pelasi eilen JYPin prässiä aseettomaksi juuri samalla lailla kuin Blues viime keväänä. Toinen laituri seisoi koko ajan oman siniviivan alapuolella ja pakit kiekottelivat maalin takana, kunnes aukesi paikka joko nousta jalalla keskeltä, syöttää sentterille keskelle tai laittaa ränniä pitkin tälle seisovalle laiturille, joka sitten jatkoi joko sentterille tai painotonta puolta oikea-aikaisesti ylös polkevalle laiturille, jolloin koko JYPin keskialueen puolustus aukesi. Toisin sanoen, JYPin pitäisi päästä vauhdilla keskialueen yli, säilyttää kiekkokontrolli vastustajan alueella ja saada suorasta rintamahyökkäyksestä laukauksia aikaan, tai vastaavasti ottaa kiekollisesti pätevä puolustus mukaan toisena aaltona. Ongelma vain on, että hyökkääjät ovat lähtökohtaisesti niin kaukana puolustajista, että nämä eivät ehdi ajoissa tukemaan kiekkokontrollipyrkimyksiä vastustajan alueella ja JYPin hyökkääjät joutuvat pääasiallisesti alivoimaiseksi hyökkäysalueella, aiheuttaen joko tehotonta pyörimistä ja/tai kiekonmenetyksiä.

Väittäisin, että pakisto on sisäistänyt uuden pelisysteemin hyökkääjiä paremmin, jotka eivät osaa tarjota itseään helposti syötettäviksi. Erityisesti syyttävä sormi osuu keskushyökkääjiin, joista ainoastaan Asplund osaa jatkuvasti hakea kiekkoa keskikaistalta tarpeeksi alhaalta. Perrin on aivan yössä, eikä kiekon saatuaan uskalla tehdä sillä mitään muuta, kuin heittää päätyyn. Hytöstäkin näkee lähinnä aloituksissa, tai hakkaamassa nollakulmasta kiekkoa vastustajan maalivahdin varusteisiin. Erityisesti tämä on korostunut kolmansissa erissä takaa-ajoasemassa, kun kaikilla on olevinaan vielä normaaliakin suurempi kiire, johtaen siihen, että hyökkääjät polkevat täysiä keskialueelle ja pakeilla on kaksi vaihtoehtoa: a) pitkä ja vaikea (niin puolustajalle, kuin hyökkääjällekin) avaussyöttö, tai yhtä pitkä jalalla kuljetus.
 

Hele

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Noh, liigan alettua törmättiin ongelmiin. Pelitapa ei toiminutkaan yhtä tehokkaasti kuten harkkapeleissä. Kuitenkin yritystä kontrolloida kiekkoa oli, kuten pelaajatkin halusivat. Ei vaan vielä tosipeleissä onnistunut. Ratkaisuksi keksittiin, että heivataan RD pihalle ja luotetaan Ahoon. Pelaajat olivat iloisia. Nyt kuitenkin Suur-Jyväskylän Lehdessä iloisesti hymyilevät Aho ja Virtanen toteavat, että unohdetaan kiekkokontrolli ja mennään takaisin robottikiekkoon. "-Nyt on yksinkertaisuuden aika, päävalmentaja aloittaa. Aho tarkoittaa, että ensin JYP palauttaa kurssinsa viime kausilta tutulla peruspelillä. Vasta tämän jälkeen pelaamiseen aletaan tuoda uusia kiekollisia elementtejä - niitä, joita jo Risto Dufvan aikana yritettiin ajaa JYPin pelitapaan." (Lainaus Suur-Jyväskylän lehdestä 28.9.2011) Kuitenkin tämän jälkeen todetaan, että hyökkäyspelaamista halutaan pitkällä aikajänteellä monipuolistaa. Ei mahdu meikäläisen järkeen, että miksi tässä nyt heitetään kaikki kevään, kesän ja alkusyksyn aikana tehty muutostyö roskakoriin - varsinkin kun pelitapa toimi jo harjoituspeleissä paremmin ja paremmin - ja palataan takaisin menneeseen. Lisäksi kyseenalaistan pelaajien motivaation palata takaisin vanhaan, josta he nimenomaan halusivat kiekollisempaan suuntaan. Ei hyvälle kuulosta!

Ohjaan tätä keskustelua oikeaan ketjuun.

En tiedä oletko seurannut JYPin pelejä, mutta kyllä JYP harrastaa tällä hetkellä myös muitakin ilmansuunnallisia syöttösuuntia kuin pohjoinen. Ahon ensimmäisessä pelissä Bluesia vastaan - josta tuli siis toistaiseksi JYPin ainoa voitto tältä kaudelta - JYP pelasi sitä vanhaa kunnon pystysuunnan kiekkoa ja kolmioprässiä. Siinä pelissä ei juuri kiekkokontrollia harrastettu. Sen jälkeen on pyritty pelaamaan myös kiekollisemmin.

Kun joukkue häviää paljon, aivan ensimmäisenä luodaan kestävät perustukset ja yritetään saada puolustuspelaaminen kuntoon. Sen jälkeen aletaan keskittymään hyökkäyspelaamiseen ja muihin pelin osa-alueisiin. JYPin tapauksessa tilanne on ollut aivan päinvastainen. Pelitapaa alettiin viime keväänä muokkaamaan hyökkäyspelin ehdoilla. Hyökkäyspelin muokkaamisen johdosta perustukset ovat rapisseet ja myös puolustuspelaaminen kärsi. Kauden kahdessa ensimmäisessä ottelussa nähtiin tukuttain ylivoimahyökkäyksiä JYPin päähän sekä JYPille epätyypillisiä merkkausvirheitä. Nyt Aho ja Virtanen ovat aloittaneet siitä, että puolustuspelaaminen laitetaan kuntoon ja aletaan pikkuhiljaa tuomaan peliin entistä enemmän kiekollisempia elementtejä.

Mielestäni JYPin pelin aukeaminen on tällä hetkellä hyvin pienistä asioista kiinni. Ei peli ole mielestäni niin sekaisin, kuin moni kirjoittaja antaa ymmärtää. Jääkiekko on siitä hieno peli, että kun puolustat hyvin, hyökkääminen helpottuu. Ja kun hyökkäät hyvin, puolustaminen helpottuu. Koska, kun hyökkäät laadukkaasti, pääset yleensä aloittamaan puolustamisen jo hyökkäyspäästä. Sama toimii myös toisten päin; mitä paremmin ja aktiivisemmin puolustat, sitä lyhyempi matka on hyökkäysmaalille. Monella on vääristynyt käsitys siitä, että JYP ei ole ollut Dufvan aikana kovinkaan hyökkäävä joukkue. Päinvastoin, laadukkaan puolustamisen ansiosta, JYP oli äärimmäisen vaarallinen joukkue hyökkäyspäässä ja loi kolmen edellisen kauden aikana varmasti eniten maalipaikkoja koko SM-liigassa. Monesti sanotaan, että hyökkäys on paras puolustus. Dufvan JYPissä puolustus olikin paras hyökkäys.

Ahon ja Virtasen tehtävä on kahlita tuo Dufvan luoma pelillinen identiteetti takaisin ja lisätä siihen keskialueen ja oman pään kiekkokontrolli. Äärimmäisen haastava ja kunnianhimoinen tehtävä, joten tuloksille on annettava aikaa. On ollut äärimmäisen huvittavaa lukea osan kirjoittajien "Aho valittiin JYPin päävalmentajaksi - vedetään ranteet auki" - kommentteja, kun Aholle ei olla edes valmiita antamaan aikaa näyttää kykyjään.
 

jukiapina

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP valitettavasti
Täyttä asiaa! Perse edellä puuhun mennään ja kovaa.
 

Musta87

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ongelma oli isommalti siinä, että Dufvaa ei homma enää kiinnostanut. Dufva kyllä varmasti ideoi, mutta ilman motivaatiota. Oli jo tätä ennen tarjoutunut eroamaankin (niin että palkkaa maksettaisiin kotiin). Olisiko JYPin pitänyt jatkaa samalla Dufvan valitsemalla linjalla - voitetaan runkosarja ja hävitään joukkueelle säälipleijareista?
Siirretään koko keskustelu tänne ketjuun, johon se kieltämättä paremmin kuuluu. Omat lähteet kertovat, ettei Dufva oikeasti edes ideoinut, vaan halusi edelleen luottaa samaan vanhaan tuttuun pystysuunnan kiekkoon. Tätä tukevat myös mm. Veikkaajan ja Urheilulehden aiheesta tällä viikolla julkaisemat reportaasit. Sitten kun vastarinta yhteisön sisällä kasvoi ylitsepääsemättömäksi oli RD:nkin (väliaikaisesti) taivuttava. Sydän vaan ei ollut enää mukana JYPin valmentamisessa ja eihän joukkueen johtamisesta tietenkään silloin mitään tule.

Nyt törmätään sitten tähän problematiikkaan mitä pelitapaan tulee. Omat lähteeni kertovat, että pelitavan päivittämistä halusivat ensisijaisesti nimenomaan pelaajat ja toiseksi myös muu valmennusjohto (lähinnä Aho). He saivat tahtonsa läpi ja pelitapaa muokattiin enemmän kiekkoa kontrolloivaksi. Kuten Pakkipari edellä osuvasti totesi hybridiksi. Peli toimi Sveitsissä ja mm. Kazania vastaan ihan ok, eikä suurempaa huolta huomisesta (pelitavallisesti) ollut. Sarja alkoi sitten hieman yskien paljolti varmasti johtamistyhjiöstä johtuen ja johtopäätökset vedettiin -> RD lähteköön. MUTTA se mitä sitten tapahtui pelitavallisesti menee yli meikäläisen hilseen: mentiin takaisin RD-kiekkoon vielä enemmän kuin mitä RD:n aikana. Pelaajien sitoutuminen pelitapaan (onko sitä, pelitapaa siis?) oli varsinkin eilen surkeaa. Tämän totesi Aho itsekin lehdistötilaisuudessa. Jauhetaan vaan jotain jargonia siitä, että yksinkertaistetaan ja mennään puolustuspelin kautta, vaikka pitäisi ymmärtää, että jääkiekko ei pelinä enää ole sellainen, että pelkkä puolustuksen kuntoon laittaminen riittäisi mihinkään. Jääkiekko 2010-luvulla on jatkuvaa hyökkäämisen ja puolustamisen jatkumoa. Ei riitä, että puolustetaan tiiviimmin ja tarkemmin, kun ei sitten tiedetä mitä kiekolla sen jälkeen (ja sitä ennen) tehdään. Ja sitä paitsi puolustaminen alkaa aina niistä asemista mihin hyökkäämisen jälkeen jäädään. Nykyisellä hyökkäyspelillä ollaan jatkuvasti tilassa, jossa aggressiivinen puolustaminen (oikeastaan millään kentän osa-alueella) on äärimmäisen vaikeaa. Pelaajien etäisyydet ovat niin isot, että liigatason joukkueet osaavat tänä päivänä syötellä itsensä pois noin hajanaisen prässin alta. Ilman hyvää viisikkotason hyökkäämistä ja ns. rintamahyökkäyksiä (joita mm. viivelähdöt onnistuessaan tuottavat) kolmioprässin -tai minkään muun- aggressiivisen vastakarvan pelaaminen on täysin tuhoontuomittua.

Myös oman alueen puolustuspeli on aivan sekaisin. Ilmeisesti Ika Lehkonen totesi eilen Urholla (en itse kuullut), että JYP pelaa puhtaaksi viljeltyä mies vs mies-puolustusta kuten viime kaudellakin. Paikan päälle PAPP näyttää kuitenkin lähinnä alueen ja miehen yhdistelmälle, jossa vastuualueet vaikuttavat olevan todella epäselvät tai sitten pelaajien itseluottamus ei riitä tarpeeksi aggressiiviseen kiekollisen ja kiekottoman puolustamiseen (pelättään, että pelataan itsensä "ulos"). Tästä seurauksena jopa alivoimaiset hyökkäykset tuottavat vaarallisia tilanteita lähes jatkuvalla syötöllä. Kiekkoa vastaan puolustetaan liian monella miehellä, jolloin taustoihin jää vapaaksi pelaajia. Tästä löytyy hyvä esimerkki eiliseltä toisesta erästä tilanteessa, jossa Smolenak löi kiekon tolppaan -> vastustajan pelaaja ns. ykkösalueella ja ei omaa (JYPin) pelaajaa lähimaillakaan.

Vastoin yleisiä puheita ja "yksinkertaistetaan" + "puolustuspelin kautta" -kommentteja allekirjoittaneesta pitäisi lähteä korjaamaan hyökkäyspelin puutteita ja saada aikaan sellaisia rakenteita, jotka A) lisäävät JYPin (ja vähentävät vastustajan) kiekkokontorollia B) helpottavat maalintekotilanteiden luomista ja maalintekoa C) aikaansaavat vastustajalle jäähyjä ja D) mahdollistavat voimakkaan jatkokarvaamisen. Tätä pelitavallista kehittämistä tukee myös mielestäni JYPin pelaajamateriaali, jota mm. Marcus Juslin edellä ruoti. Tällä tavalla hyökkäyspelin kehittämisen kautta tähän kauteen on lähtenyt mm. Erkka Westerlund, eikä Jokerien peleissä ole ollut puhettakaan siitä, että puolustuspeli olisi ollut heikkoa tai sitä olisi pitänyt jotenkin erityisesti lähteä korjaamaan.

Mutta nämä vain näin omina mielipiteinäni. Toivotaan, että (keinolla millä tahansa) peli paranee ja sitä myöten me JYP-fanit saisimme lähteä useammin hallilta hyvillä mielin ja voitto taskussa.
 
Suosikkijoukkue
Arsenal
...koko teksti...

Hyvä kirjoitus, mutta...

Tuo koko kirjoitus perustuu siihen olettamukseen, että kiekollinen peli on ainoa autuaaksi tekevä tapa pelata jääkiekkoa talvella 2011 - 2012. En ole meedio, joten en voi tietää, mutta en usko sen olevan ainoa.

Kuten jossakin muussa ketjussa joskus kirjoitinkin, en usko tämän Sihvosen lanseeraaman "Meidän pelin" olevan paras pelitapa JYPin liigajoukkueen 2011 - 2012 materiaalille. Varsinkaan, jos pelitapaa kehittää/opettaa/vaatii RD:n opetuslapsi, Jyrki Aho. Materiaali muuttui niin vähän, että selkäytimessä on se pelitapa, jolla on viimeiset kaudet pelattu. On valmiiksi lihasmuistissa mihin suuntaan käännytään ja mistä löytyy oman ketjun sentteri. Mm. eilisessä pelissä oli kahdesti toisessa erässä ja kerran ensimmäisessä&kolmannessa tilanne, jossa JYPin pelaaja sai kiekon hyökkäyssiniselle oman vaihdon ollessa osittain kesken tai juuri valmistunut. Joka kerta tämä yksittäinen JYP-hyökkääjä (ainakin Miika Lahti ja Ossi Louhivaara olivat näissä tilanteissa) painoi yksin hyökkäysalueelle kiekon kanssa tai heitti sen hyökkäyspäätyyn ja lähti itse perään vähintään neljää (4) vastustajan pelaajaa vastaan! Peliäly ei sanonut niin paljoa, että tässä täysin toivottomassa tilanteessa kiekko syötetään taaksepäin neljälle (4) omalle pelaajalle. Kaikilla kerroilla se olisi ollut helposti toteutettavissa.

Tämä oli yksittäinen esimerkki, mutta yksinkertainen tilanne kertoo siitä, että kiekollisuus ei ole yhtään luontainen pelitapa meidän joukkueelle, kun sitä ei edes tuossa osattu toteuttaa. Hitaat rintamahyökkäykset myös syövät muutamalta meidän tähtiyksilöltä heidän parhaat henkilökohtaiset erikoiskykynsä. Tarkoitan tällä esim. Vatasen, Pihlströmin ja Tuppuraisen kykyä nopeisiin harppuunahyökkäyksiin. Niihin ei nousta kiekottelun jälkeen, kun vastustaja on ehtinyt organisoitua puolustukseen. JYP on viime kausilla aiheuttanut vastustajille vaikeuksia, jäähyjä, väsymystä ja takaiskuja sillä, että nopean oman vaihdon jälkeen ylös -> vastustajan vaihto jää osittain kesken -> kulmapeli -> vastustaja joutuu rikkomaan/purkamaan pitkällä/sijoittuu väärin -> JYP rankaisee.

JYP on Ahon kanssa ajautunut nyt paskamaiseen rakoon. Kun koutsi vaihtui, oli odotettavissa että peli rentoutuisi/vapautuisi ja ensimmäisten pelien hyvistä otteista kummunnut itseluottamus veisi rallatellen kohti maaottelutaukoa ja yhteisharjoituksia uusien pelillisten asioiden opettelemiseksi. Ensimmäiset pelit vaihdon jälkeen olivat kauheaa sekasortoa, eikä homma ole mennyt yhtään parempaan suuntaan. Eilen vain Ässien passiivisuus pelasti meidät selkäsaunalta, alistuminen alkoi 0-2 tilanteessa ja selkäranka oli poikki 0-3:ssa. Mikäli Aho aikoo peluuttaa RD-pelikirjaa, joukkueen pitää tehdä hirveä määrä töitä. Se on pelityyli, joka kuormittaa ja rassaa. Ei siihen valmenneta RD:tä "rennommalla" otteella. Kukaan ei pelaa tuolla tyylillä, jos valmentaja nätisti pyytää. Sitä pelataan, jos valmentaja ehdottomasti vaatii/piiskaa ja koko joukkue siihen sitoutuu.

Ollaan pelattu 10 % runkosarjasta ja seuraavaan maaottelutaukoon on suurinpiirtein sama jäljellä. Vastustajat alkavat pikkuhiljaa helpottua ja pisteitä tulee laariin väkisinkin. Tuon maaottelutauon alkaessa tulee olla kristallinkirkasta, mihin tätä laivaa ohjataan. Jos kiekolliseen suuntaan, pitää oikeasti vaihtaa ukkoja. Aho on ohjaksissa (tämän hetken tiedon mukaan) myös ensi kaudella ja sitä ajatellen voi jo alkaa katsella tulevaisuuteen vaihtaen näitä koohottajia kiekonhallintaan pystyviin pelaajiin. Oikeasti joku Pihlman on meille parempi pelaaja kiekkokontrollissa kuin Pihlström; Pile pystyy suojaamaan kiekkoa ja pitämään sitä vähän, antamaan helpon syötön. Pihlström ei malta, vaan polkee vauhtia kiekon kanssa tai ilman ja etäisyydet ovat kymmeniä metrejä, kun pitäisi olla metrejä. Pihlström tietää tämän itsekin; hänen vahvuus on pelata RD-kiekkoa. Tai pelata nelosketjussa ja alivoimaa (kuten maajoukkueessa). Mutta Pihlsrömistä ei ole kiekollisesti pelaavan joukkueen kärkiketjuihin tähtipelaajaksi, niin surulliselta kuin se kuulostaakin.

Tällä materiaalilla on potentiaali pelata mitaleista, mutta minun näkemyksen mukaan se potentiaali maksimoidaan viime kautta mukailevalla pelityylillä. Toki siihen voi pieniä kiekollisia nyansseja ottaa (eli opettaa Lahti ja Louhivaara antamaan kiekko pakille, jos vaihtoehto on lähteä yhdellä neljää vastaan hyökkäämään). Mutta - onko Aho oikea kaveri vaatimaan tätä pelityyliä? Hallilta kuultuna harjoitusten vaatimustaso on tipahtanut, mutta se voi alkuun olla ihan hyväkin, ettei se jatkuva paineistaminen aja Ahoa RD:mäiseen nurkkaan. Mutta riittääkö Ahon auktoriteetti sanomaan kapinakenraaleille kaapin paikan - puremaan tuppea penkin päähän, jos ei suoraviivainen tyyli miellytä? Nyt tuntuu, että tässä vaan toivotaan, että joukkue itse alkaa pelaamaan tuolla tutulla tyylillä ja syttyy itse jossakin vaiheessa tappeluun verissäpäin. Eilen Pihlström osoitti pieniä heräämisen merkkejä, kun JYP tappioasemassa yritti kääntää nopeasti ylös ja Pillu pääsi käyttämään vahvuuksiaan. Tänään vierellä pelaa Hytönen, jonka peli-ilme on todella aneeminen, lähes itkua pidättelevä. Onko Hytönen yksi näistä, joka haluaisi pelata kiekollista, mutta ei oikein osaa eikä valmennukselta tule apua siihen suuntaan? Pitäisikö kapun nöyrtyä ja myöntää, että taidan osata paremmin sen toisen tyylin ja yrittää vaikka sillä tavalla? Onko nöyrtymisen esteenä se, että on ollut itse puhumassa RD:lle tämän pelityylin puolesta? Voi siis olla, että myös entisellä tyylillä pelaaminen tuo eteen pelaajakauppoja, koska valmennus/seurajohto/fanit eivät voi olla tyytyväisiä muutaman asenteeseen. Mielenkiintoisinta on tietysti se, että mitä Aho ajattelee pelityylistä. Jos nämä Veikkaajan/UL:n tiedot pitävät paikkansa ja Aho on itsekin yrittänyt saada RD:n pelaamaan tällä tyylillä, hän syö omat sanansa ennen kuin on kahta viikkoa ollut JYPin peräsimessä! Ja menestyksen takia.. hänen pitäisi se tehdä, mutta siinä menee kenties muutama kaveri, jonka kanssa tätä uudistusta on yritetty ajaa läpi.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Olen kyllä edellisen Urhon kanssa täsmälleen samaa mieltä. Jos/kun pelaajakauppoja jossain vaiheessa tehdään täytyy tilannetta arvioida uudelleen niin että nyansseja/vapauksia annetaan kiekollisena hieman enemmän. Pääsapluuna täytyy kumminkin perustua vanhaan tuttuun. Aika monta pelaajaa saa tosin vaihtua että pelitapaa kovin paljon kannattaa alkaa muuttamaan.
 

torspo23

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Aika monta pelaajaa saa tosin vaihtua että pelitapaa kovin paljon kannattaa alkaa muuttamaan.

Totta! Näillä herroilla ei ole kiekollisesti mitään annetavaa joukkueelle jota ei valmenna RD.

-Herra kapteenimme, jonka maila heiluu kyllä jatkuvasti, mutta vain vastustajan käsille/mailaan/jalkoihin...
-Lahti, todellakin raiskaa koko lajin.
-Sipiläinen, uskomatonta että mahtuu yleensäkkään pelaamaan sm-liigassa!
-Jääskeläinen, joo se yksi maali finaaleissa -09. mitä sen jälkeen? NI ei mitään.
-Riska, ei osaa syöttää, ei pelisilmää.. aina lämärillä..
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Näkyvän onnistumisten jälkeen on mielenkiintoista mitä tapahtuu Kalle Koskisen tervehdyttyä. Toivottavasti Aho ei ole niin urautunut, että Näkyvän paikan ottaa Koskinen.

Näkyvä on erinomainen kiekollinen pakki, josta tulee olemaan vielä paljon iloa. Tämä jätkä tulee tekemään paljon maaleja rannelaukauksellaan.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Näkyvän onnistumisten jälkeen on mielenkiintoista mitä tapahtuu Kalle Koskisen tervehdyttyä. Toivottavasti Aho ei ole niin urautunut, että Näkyvän paikan ottaa Koskinen.

Näkyvä on erinomainen kiekollinen pakki, josta tulee olemaan vielä paljon iloa. Tämä jätkä tulee tekemään paljon maaleja rannelaukauksellaan.

Näkyvästä en olisi huolissani, noilla esityksillä paikan pelaavassa kokoonpanossa pitäisi olla aika varma. Vaihtoruletissa pyörivät Auvitu, Ilvonen tai Jaatinen sen sijaan löytävät itsensä Mestiksestä, sillä en usko, että Aho kehtaa/uskaltaa heivata kokenutta Koskista Mestikseen.

Sen sijaan Näkyvän paikka yv:ssä voi valitettavasti palautua Koskiselle. Vaikka Koskisella aina välillä onkin hyviä oivalluksia yv:ssä, näkisin itse mielummin tuolla paikalla jatkossakin Näkyvän. Onneksi sentään Auvitu on syrjäyttänyt Malmivaaran toisesta ylivoimakoostumuksesta.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Silloin pitää kehua kun on kehujen aika,voisivat mennä Aho-ketjuun myös. Toisen käden tietoa mutta ystäväni mukaan Jypin kolmas erä oli jäätävä. Oliko ketsuppipullo vai mikä mutta tässä otteluruuhkassa kova suoritus levännyttä jengiä vastaan. On tehty kesällä muutakin ku notkuttu terassilla. Voitto tiistaina ja Aho saa ainakin yhdeltä kannattajalta lisähappea hetkeksi!

Niin,peli oli ollut kaikkea muuta kuin kiekollista. Näkyvä,se kiekollisempi kumminkin ratkaisi.Hmmm..pitää sulatella nyt hetkisen.
 

dafjkl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Diskos ja JYP

Johtavan mielestä Juhani Tamminenkin on huippuvalmentaja. Olisiko niin, että johtava ei ehdi enää tutustua taustoihin ja kun kakkosvalmentajista ei julkisuudessa paljoa puhuta, niin parin pelin perusteella olisi huippukolumnistimme lähtenyt vähän kuin mututuntumalta tuomitsemaan Ahoa.

Tietämyksessä Sihvosella on tietysti paljon puutetta tai sitten logiikassa. Esimerkiksi ehdottaa kirjoituksensa lopussa jopa toimitusjohtajan vaihtoa. Seppänen kun sattuu olemaan omistajakin ja itse asiassa se henkilö, joka oikeasti on JYPin menestyskulun takana - niin Sihvosen "meidän peli" höpötykset ovat siinä rinnalla höpöhöpö puuhastelua. Ja puuhastelua on myös tämä asiantuntematon kolumni. Ahon ajatuksista JYPin pelitavan suhteen Sihvonen ei taida tietää yhtään mitään.

Ja vaikka maajoukkue pelaa hienosti, ei edes kai ole tavoite, että kaikki joukkueet liigassa palaisivat juuri samalla "pelikirjalla" kaiken aikaa.
 

kimbe66

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Johtavan mielestä Juhani Tamminenkin on huippuvalmentaja. Olisiko niin, että johtava ei ehdi enää tutustua taustoihin ja kun kakkosvalmentajista ei julkisuudessa paljoa puhuta, niin parin pelin perusteella olisi huippukolumnistimme lähtenyt vähän kuin mututuntumalta tuomitsemaan Ahoa.

Tietämyksessä Sihvosella on tietysti paljon puutetta tai sitten logiikassa. Esimerkiksi ehdottaa kirjoituksensa lopussa jopa toimitusjohtajan vaihtoa. Seppänen kun sattuu olemaan omistajakin ja itse asiassa se henkilö, joka oikeasti on JYPin menestyskulun takana - niin Sihvosen "meidän peli" höpötykset ovat siinä rinnalla höpöhöpö puuhastelua. Ja puuhastelua on myös tämä asiantuntematon kolumni. Ahon ajatuksista JYPin pelitavan suhteen Sihvonen ei taida tietää yhtään mitään.

Ja vaikka maajoukkue pelaa hienosti, ei edes kai ole tavoite, että kaikki joukkueet liigassa palaisivat juuri samalla "pelikirjalla" kaiken aikaa.

Tätä Sihvosen logiikkaa en minäkään ole ymmärtänyt. Miksi kaikilla joukkueilla pitäisi olla samanlainen pelikirja? Eikö tärkeintä ole, että joukkueen pelikirja toimii, oli se millainen tahansa? Ja mikä hemmetin järki on kytätä viivelähtöjä, ihan kuin ne olisivat ainoa autuaaksi tekevä asia koko kiekossa?

Ahon tehtävä on hioa JYPille sopiva pelikirja. Ei Sihvoselle tai Suomen maajoukkueelle, vaan JYPille. Aika näyttää, onnistuuko hän sinä.

Sitten vielä pieni kommentti kaikille Näkyvän ihailijoille: Mies oli kyllä melkoinen hasardi eilisessä HIFK-pelissä, mutta totta kai kaksi maalia on kaksi maalia. Niillä saa paljon anteeksi.
 

Saint

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Johtavan kanssa osittain samoilla linjoilla. En usko, että Ahon auktoriteetti ja taidot riittää kehittämään peliäkohti kiekon hallintaa. Joskin tehtäväkin on todella vaikea - lähes kenelle tahansa. Dufvan aikana jokainen pelaaja tiesi tarkalleen mitä tehdä, eri tilanteissa, eikä siitä lipsuttu yhtään. Nyt tilanne on oman näkemykseni mukaan se, että puolustuspeli on juuri tuolla Sihvosen kertomalla tasolla. Joku alue- ja mies miestä vastaan-puolustuksen välimuoto. Eli riskit on paljon suuremmat siihen, että joku ei ole ajan tasalla ja omissa soi. Toinen huomattava asia on myös se, ettei vastustajan siniviivaa ole voitu ylittää organisoidulla hyökkäyksellä kovinkaan montaa kertaa. Pakit todellakin kuskaa, kuskaa ja kuskaa tai heittävät kiekon päätyyn. Ässiäkin vastaan alkoi oikein ihmetyttämään koko peli, vaikka viimeinen erä olikin vain yhtä maalia niin esitys ei missään nimessä vakuuttanut. Näyttäisi, että kiekollinen JYP ei tule onnistumaan, ellei sitä varten palkata vetäjä. Identiteetti on totaalisen hukassa, valitettavasti.
 

Musta87

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Hienoa pohdintaa. Otan kiinni muutamasta pointista.
Tuo koko kirjoitus perustuu siihen olettamukseen, että kiekollinen peli on ainoa autuaaksi tekevä tapa pelata jääkiekkoa talvella 2011 - 2012. En ole meedio, joten en voi tietää, mutta en usko sen olevan ainoa.
Meedio en ole minäkään, mutta hieman kun lukee viime vuosina menestyneiden joukkueiden trendejä, niin kyllähän kiekollisella (ja monirytmisellä) pelillä on menestystä saavutettu. Jossain vaiheessa trendit aina tietysti taittuvat, mutta uskon, että vielä muutama vuosi menee, ennen kuin puolustustavat ottavat nykysuuntauksen kiinni.

Kuten jossakin muussa ketjussa joskus kirjoitinkin, en usko tämän Sihvosen lanseeraaman "Meidän pelin" olevan paras pelitapa JYPin liigajoukkueen 2011 - 2012 materiaalille. Varsinkaan, jos pelitapaa kehittää/opettaa/vaatii RD:n opetuslapsi, Jyrki Aho. Materiaali muuttui niin vähän, että selkäytimessä on se pelitapa, jolla on viimeiset kaudet pelattu. On valmiiksi lihasmuistissa mihin suuntaan käännytään ja mistä löytyy oman ketjun sentteri.
Sihvonenhan ei ole "Meidän peliä" lanseerannut, vaan siitä ovat vastanneet Jukat Jalonen + Rautakorpi. Sihvonen vain kantaa soihtua komeasti.

JYPin materiaali on kuitenkin olennaisilta osiltaan sellainen, että sillä kyllä pystyy varmasti "Meidän peliä" pelaamaan. Pelitavassa korostuu pakkien ja sentterien pelinlukutaito ja tietty varsin yksinkertainen kiekollisuus. Pakkien pitää pystyä tunnistamaan tilanne ja antamaan nopea, laadukas syöttö lavasta lapaan ja sentterien pitää pystyä tarjoamaan itsensä pelattavaksi keskikaistalle. Palstalla (ja yleisemminkin) vallitsee jonkinsortin väärinymmärrys siitä, mitä tämä "Meidän peli" pakeilta vaatii. Katsokaa vaikka viime MM-kisoista näytteitä, niin huomaatte, että mm. Ossi Väänänen - jota nyt ei voi pitää oikeastaan yhtään esim. Malmivaaraa "kiekollisempana" - pärjäsi mallikkaasti tässä pelitavassa ja vielä vaikeammassa ympäristössä. Pelitapa oli vain harjoiteltu pätevästi selkäytimeen, josta sitä oli helppo toteuttaa.

JYPin pakistosta löytyvät nyt varsin kiekolliset Vatanen ja Koskinen sekä uudet tulokkaat Näkyvä ja Laatikainen, jotka pystyvät yksinkertaiseen syöttämiseen varmasti. Sekä Malmivaara, Ilvonen, Auvitu ja nyt Viitanen, joiden pitää kyllä perustaitoneen pärjätä kolmen-viiden metrin syöttöjen kanssa. Ja mitä vaihtuvuuteen tulee, niin pakistosta on vaihtunut noin puolet, ja tulokkaat ovat nimenomaan kiekolliseen peliin sopivia (ehkä pl. Ilvonen).

Kiekkokontrolli ei todellisuudessa vaadi keneltäkään mitään maagisia käsiä ja kärkikyniä, vaan pikemminkin päinvastoin. Syöttösuunnat tunnistamalla melkoisen puukätinenkin peluri pystyy liigatasolla lyhyillä syötöillä etenemään. Maalaisjärkikin kertoo sen, että lyhyillä etäisyyksillä pelaaminen ja syöttäminen vaatii vähemmän kuin sen 30 metriä pitkän läpisyötön antaminen. Toki vielä helpompaa on vain hakata kiekkoa laidan / lasin kautta keskialueelle, mutta se oli 90-lukua se. Vähänkin jääkiekkoa pelanneet voivat varmasti simuloida tilanteen, jossa pakki pitää kiekkoa omassa päädyssä ja vaihtoehtoina on kolmen metrin syöttö keskelle / laitaan tai "syöttö" laidan kautta kahden vastustajan pelaajan taakse kymmenen metrin päähän. Peliä on huomattavasti helpompi jatkaa lyhyen syötön jälkeen ja avannut pakki on vielä kaiken lisäksi mukana hyökkäyksessä sen sijaan, että hyökättäisiin pelkästään maksimissaan neljän pelaajan voimin.

Mm. eilisessä pelissä oli kahdesti toisessa erässä ja kerran ensimmäisessä&kolmannessa tilanne, jossa JYPin pelaaja sai kiekon hyökkäyssiniselle oman vaihdon ollessa osittain kesken tai juuri valmistunut. Joka kerta tämä yksittäinen JYP-hyökkääjä (ainakin Miika Lahti ja Ossi Louhivaara olivat näissä tilanteissa) painoi yksin hyökkäysalueelle kiekon kanssa tai heitti sen hyökkäyspäätyyn ja lähti itse perään vähintään neljää (4) vastustajan pelaajaa vastaan! Peliäly ei sanonut niin paljoa, että tässä täysin toivottomassa tilanteessa kiekko syötetään taaksepäin neljälle (4) omalle pelaajalle. Kaikilla kerroilla se olisi ollut helposti toteutettavissa.

Tämä oli yksittäinen esimerkki, mutta yksinkertainen tilanne kertoo siitä, että kiekollisuus ei ole yhtään luontainen pelitapa meidän joukkueelle, kun sitä ei edes tuossa osattu toteuttaa. Hitaat rintamahyökkäykset myös syövät muutamalta meidän tähtiyksilöltä heidän parhaat henkilökohtaiset erikoiskykynsä. Tarkoitan tällä esim. Vatasen, Pihlströmin ja Tuppuraisen kykyä nopeisiin harppuunahyökkäyksiin. Niihin ei nousta kiekottelun jälkeen, kun vastustaja on ehtinyt organisoitua puolustukseen. JYP on viime kausilla aiheuttanut vastustajille vaikeuksia, jäähyjä, väsymystä ja takaiskuja sillä, että nopean oman vaihdon jälkeen ylös -> vastustajan vaihto jää osittain kesken -> kulmapeli -> vastustaja joutuu rikkomaan/purkamaan pitkällä/sijoittuu väärin -> JYP rankaisee.
Juuri tästä on kyse. Edellä mainituissa esimerkeissä Louhivaara ja Lahti toimivat kuten viime kausilla on kalloon taottu. Pelataan ylöspäin (ja tässä tapauksessa päätyyn) AINA. Tuskin kuitenkaan kenenkään mielestä on järkevää mainitussa tilanteessa näin toimia. Pihlströmin ja Tuppuraisen sopivuudesta / sopimattomuudesta tähän pelitapaan ei minusta ole vielä saatu tarpeeksi viitteitä. Viivelähdöissä ei suinkaan ole tarkoitus edetä hitaasti rintamana, vaan keskialue nopeasti viisikkona ylittäen. Tarkoitus on kerätä viisikko kasaan ja murtaa vastustajan ohjauspeli syöttämällä ja luistelemalla kolmelta / neljältä eri kaistalta. Laitahyökkääjien rooliin tuolloin kuuluu tarjota syöttöpaikka omalle kaistalle laitaan vauhtiin. Itse uskoisin Pihlströmin ja Tuppuraisen sopivan tähän kuin naula päähän. Kiekko keskialueella kovaan vauhtiin laitaan jommalle kummalle näistä ja vastustajan pakista ohi heittämällä. Voisi tuottaa myös jäähyjä vastustajalle. Rintamahyökkäyksessä on myös aina se vaihtoehto, että kiekko pelataan päätyyn ja näistä seuraavissa karvaustilanteissa P*llun ja Allun omasta päädystä asti kelattu vauhti tuottaisi varmasti riistokiekkoja. Eiköhän Pihlströminkin ymmärrä, ettei etäisyys kasva silloin kun laitahyökkääjät malttavat tarpeeksi alhaalta vauhdin kelata. Kuten edelläkin sanoin, mm. 1.erässä Pelicansia vastaan nähtiin, että työkalut viivelähtöihinkin JYPiltä löytyy.

Siltikään suurin ongelma / haaste ei ole siinä pelaako JYP enemmän vai vähemmän kiekollisesti. Ensisijaisesti pitäisi löytää yhtenäinen pelitapa viisikkojen sisälle. Itse uskon voimakkaasti siihen, että sen pitäisi olla kiekollisempi ja monirytmisempi tapa kuin ns. nopea pystysuunnan jääkiekko, mutta jos Aho ja Virtanen ovat sen tiekseen valinneet, niin sitten sen kanssa pitää edetä johdonmukaisesti. Siitä(kään) kun ei ainakaan torstaina viitteitä näkynyt.

Toivottavasti eilinen voitto (tuli sitten minkälaisella pelillä tahansa) aukaisee patoja ja peli sujuu vaivattomammin jatkossa.
 

Saint

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Siltikään suurin ongelma / haaste ei ole siinä pelaako JYP enemmän vai vähemmän kiekollisesti. Ensisijaisesti pitäisi löytää yhtenäinen pelitapa viisikkojen sisälle. Itse uskon voimakkaasti siihen, että sen pitäisi olla kiekollisempi ja monirytmisempi tapa kuin ns. nopea pystysuunnan jääkiekko, mutta jos Aho ja Virtanen ovat sen tiekseen valinneet, niin sitten sen kanssa pitää edetä johdonmukaisesti. Siitä(kään) kun ei ainakaan torstaina viitteitä näkynyt.

Juuri tätä tarkoitin itsekin, oma peli on hukassa!

Loistava esimerkki oli tuo esimerkki siitä, kuinka kiekko pelataan vastustajan siniseltä päätyyn, vaikka palauttamalla takaisin siitä ei olisi tarvinnut edes luopua. Vaikeaa tulee olemaan, se on varma.
 

Seventeen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Eikö kukaan huomannut että Kärppä pelissä siirryttiin Alivoimamallin jälkeen kutakuinkin pitkä-päätyyn-ja-perään-kiekkoon? Kiekkoa lyötiin päätyyn heti punaisen jälkeen ja aika hyvin ehdittiin irtokiekkoihin. Lisäksi Philströn ajoi kauden ensimmäiset taklaukset ja hyvin ajoikin. Kiekko luovutettiin kärppien toimesta muutaman kerran ihan nätisti suoraan sinisellä odottavalle kaverille.

Tietenkään vajaa kärpät ei ollut kunnollinen mittari, mutta vanha systeemi toimi kohtalaisesti. Veikkaan että kiekkollisuutta vähennetään jonkin verran.
 
Suosikkijoukkue
Arsenal
Eikö kukaan huomannut että Kärppä pelissä siirryttiin Alivoimamallin jälkeen kutakuinkin pitkä-päätyyn-ja-perään-kiekkoon? Kiekkoa lyötiin päätyyn heti punaisen jälkeen ja aika hyvin ehdittiin irtokiekkoihin. Lisäksi Philströn ajoi kauden ensimmäiset taklaukset ja hyvin ajoikin. Kiekko luovutettiin kärppien toimesta muutaman kerran ihan nätisti suoraan sinisellä odottavalle kaverille.

Tietenkään vajaa kärpät ei ollut kunnollinen mittari, mutta vanha systeemi toimi kohtalaisesti. Veikkaan että kiekkollisuutta vähennetään jonkin verran.

Tätähän tässä on nyt pari viikkoa pelattu, ei ollut mikään Kärpät-pelin yksittäinen ilmiö. Pihlströmiltä tosiaan kauden ensimmäiset kolme pommia samaan vaihtoon.

Olen edelleen sitä mieltä, että tässä olisi potentiaalia olla se paras vaihtoehto tälle materiaalille. Jotenkin vaan pitäisi saada joukkuekin uskomaan se, jotta Pillu taklaisi tällä kaudella vielä toisenkin kerran.
 

jukkaha

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Eikö kukaan huomannut että Kärppä pelissä siirryttiin Alivoimamallin jälkeen kutakuinkin pitkä-päätyyn-ja-perään-kiekkoon? Kiekkoa lyötiin päätyyn heti punaisen jälkeen ja aika hyvin ehdittiin irtokiekkoihin. Lisäksi Philströn ajoi kauden ensimmäiset taklaukset ja hyvin ajoikin. Kiekko luovutettiin kärppien toimesta muutaman kerran ihan nätisti suoraan sinisellä odottavalle kaverille.

Tietenkään vajaa kärpät ei ollut kunnollinen mittari, mutta vanha systeemi toimi kohtalaisesti. Veikkaan että kiekkollisuutta vähennetään jonkin verran.

Pelkän pystysuunnan kiekon pelaaminen on todella paha virhe, koska sillä taktiikalla ei voi voittaa enää yhtään mitään. Se nähtiin viime keväänä, kun Blues ei antanut minkäänlaista mahdollisuutta saada karvauspelillä kiekonriistoja vaan tyylikkäästi kiekotteli paineen alta pois parilla lyhyellä syötöllä, minkä jälkeen he pääsivät useamman kaistan rintamahyökkäyksiin, joista tuli todella useita vaarallisia maalintekopaikkoja.

Tällä hetkellä joukkueen itseluottamus on niin huonossa tilassa, että valmentaja on pakoitettu palaamaan vanhaan "toimivaan kaavaan" aina kun tappio uhkaa. Muutaman voiton ja palautuneen itseluottamuksen jälkeen mielestäni Ahon kannattaisi "pistää" yhdistetty mies/aluepuolustus kuntoon ja harjoituttaa erilaisia hyökkäysrytmejä niin kauan, että ne tulevat samalla lailla selkärangasta kuin pystysuunnan kiekko Riston aikaan. Se varmasti tarkoittaisi sitä, että voittoja ei tulisi runkosarjassa viime kauden malliin, mutta ainakin se antaisi oikeasti mahdollisuuden pudotuspeleissä taistella mitaleista.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Siellä on ilmeisesti raporttien perusteella toteutettu puhdasta pystysuunnan kiekkoa,ilmeisesti vielä kehnolla menestyksellä.

Selittäkää joku tyhmemmälle! Ymmärrän kyllä että yksinkertaisella pelillä yritetään palauttaa joukkue pisteputkeen ja itseluottamus takaisin mutta mikä järki tästä kiekollisuudesta oli ottaa teema mutta kumminkin pelata toisin ja potkia mestarivalmentaja pesuveden mukana pois. Vielä kun toteutuskin on sitä sun tätä. Onko tästä jengistä enää siihenkään? Ai niin,ne varmaan treenaa kiekollisia huippuvariaatioita salaa ja yllättävät vastustajat nilkat paskassa keväällä. Niin tai sitten vaan tulee aivan vitun pitkä ja tuskainen kausi ilman johtoajatusta..
 

Kobe

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kyllähän tämän iltainen Blues-matsi sen viimeistään osoitti, JYP jauhaa samaa vanhaa pystykiekkoa. Mistään hybrideistäkään on turha puhua, kiekko nakataan punaisen jälkeen päätyyn ja pirteimmät perään.

Tänäänkin pelin henki oli alusta asti selvä. Pakki nousee ja antaa helpon pysytysyötön oman puolen laiturille, joka nakkaa heti punaisen jälkeen kiekon päätyyn. Toinen laituri sitten koittaa painaa perään ja vääntää kiekon kulmassa omille. Ikävä kyllä JYPin liike ja kaksinkamppailupelaaminen on sitä luokkaa, ettei noita kulmavääntöjä juurikaan voiteta, vaan kiekko jää vastustajalle. Myöskään karvaus ja prässäys ei näissä tilanteissa oikein toimi, vaan vastustajalle jää liikaa auki helppoja syöttömahdollisuuksia.

Huonoimmassa tapauksessa ei päästä enää edes heittämään päätykiekkoja, vaan roiskitaan vaan kiekkoa pois omista keskialueelle. Jos hyökkääjät onnistuvat keskialueella kiekon itselleen taistelemaan ja nakkaamaan sen jälleen kaverin päätyyn, ei sinne ole enää meniöitä ja kiekko lahjoitetaan taas vastustajalle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös