Hyvä kirjoitus, mutta...
Tuo koko kirjoitus perustuu siihen olettamukseen, että kiekollinen peli on ainoa autuaaksi tekevä tapa pelata jääkiekkoa talvella 2011 - 2012. En ole meedio, joten en voi tietää, mutta en usko sen olevan ainoa.
Kuten jossakin muussa ketjussa joskus kirjoitinkin, en usko tämän Sihvosen lanseeraaman "Meidän pelin" olevan paras pelitapa JYPin liigajoukkueen 2011 - 2012 materiaalille. Varsinkaan, jos pelitapaa kehittää/opettaa/vaatii RD:n opetuslapsi, Jyrki Aho. Materiaali muuttui niin vähän, että selkäytimessä on se pelitapa, jolla on viimeiset kaudet pelattu. On valmiiksi lihasmuistissa mihin suuntaan käännytään ja mistä löytyy oman ketjun sentteri. Mm. eilisessä pelissä oli kahdesti toisessa erässä ja kerran ensimmäisessä&kolmannessa tilanne, jossa JYPin pelaaja sai kiekon hyökkäyssiniselle oman vaihdon ollessa osittain kesken tai juuri valmistunut. Joka kerta tämä yksittäinen JYP-hyökkääjä (ainakin Miika Lahti ja Ossi Louhivaara olivat näissä tilanteissa) painoi yksin hyökkäysalueelle kiekon kanssa tai heitti sen hyökkäyspäätyyn ja lähti itse perään vähintään neljää (4) vastustajan pelaajaa vastaan! Peliäly ei sanonut niin paljoa, että tässä täysin toivottomassa tilanteessa kiekko syötetään taaksepäin neljälle (4) omalle pelaajalle. Kaikilla kerroilla se olisi ollut helposti toteutettavissa.
Tämä oli yksittäinen esimerkki, mutta yksinkertainen tilanne kertoo siitä, että kiekollisuus ei ole yhtään luontainen pelitapa meidän joukkueelle, kun sitä ei edes tuossa osattu toteuttaa. Hitaat rintamahyökkäykset myös syövät muutamalta meidän tähtiyksilöltä heidän parhaat henkilökohtaiset erikoiskykynsä. Tarkoitan tällä esim. Vatasen, Pihlströmin ja Tuppuraisen kykyä nopeisiin harppuunahyökkäyksiin. Niihin ei nousta kiekottelun jälkeen, kun vastustaja on ehtinyt organisoitua puolustukseen. JYP on viime kausilla aiheuttanut vastustajille vaikeuksia, jäähyjä, väsymystä ja takaiskuja sillä, että nopean oman vaihdon jälkeen ylös -> vastustajan vaihto jää osittain kesken -> kulmapeli -> vastustaja joutuu rikkomaan/purkamaan pitkällä/sijoittuu väärin -> JYP rankaisee.
JYP on Ahon kanssa ajautunut nyt paskamaiseen rakoon. Kun koutsi vaihtui, oli odotettavissa että peli rentoutuisi/vapautuisi ja ensimmäisten pelien hyvistä otteista kummunnut itseluottamus veisi rallatellen kohti maaottelutaukoa ja yhteisharjoituksia uusien pelillisten asioiden opettelemiseksi. Ensimmäiset pelit vaihdon jälkeen olivat kauheaa sekasortoa, eikä homma ole mennyt yhtään parempaan suuntaan. Eilen vain Ässien passiivisuus pelasti meidät selkäsaunalta, alistuminen alkoi 0-2 tilanteessa ja selkäranka oli poikki 0-3:ssa. Mikäli Aho aikoo peluuttaa RD-pelikirjaa, joukkueen pitää tehdä hirveä määrä töitä. Se on pelityyli, joka kuormittaa ja rassaa. Ei siihen valmenneta RD:tä "rennommalla" otteella. Kukaan ei pelaa tuolla tyylillä, jos valmentaja nätisti pyytää. Sitä pelataan, jos valmentaja ehdottomasti vaatii/piiskaa ja koko joukkue siihen sitoutuu.
Ollaan pelattu 10 % runkosarjasta ja seuraavaan maaottelutaukoon on suurinpiirtein sama jäljellä. Vastustajat alkavat pikkuhiljaa helpottua ja pisteitä tulee laariin väkisinkin. Tuon maaottelutauon alkaessa tulee olla kristallinkirkasta, mihin tätä laivaa ohjataan. Jos kiekolliseen suuntaan, pitää oikeasti vaihtaa ukkoja. Aho on ohjaksissa (tämän hetken tiedon mukaan) myös ensi kaudella ja sitä ajatellen voi jo alkaa katsella tulevaisuuteen vaihtaen näitä koohottajia kiekonhallintaan pystyviin pelaajiin. Oikeasti joku Pihlman on meille parempi pelaaja kiekkokontrollissa kuin Pihlström; Pile pystyy suojaamaan kiekkoa ja pitämään sitä vähän, antamaan helpon syötön. Pihlström ei malta, vaan polkee vauhtia kiekon kanssa tai ilman ja etäisyydet ovat kymmeniä metrejä, kun pitäisi olla metrejä. Pihlström tietää tämän itsekin; hänen vahvuus on pelata RD-kiekkoa. Tai pelata nelosketjussa ja alivoimaa (kuten maajoukkueessa). Mutta Pihlsrömistä ei ole kiekollisesti pelaavan joukkueen kärkiketjuihin tähtipelaajaksi, niin surulliselta kuin se kuulostaakin.
Tällä materiaalilla on potentiaali pelata mitaleista, mutta minun näkemyksen mukaan se potentiaali maksimoidaan viime kautta mukailevalla pelityylillä. Toki siihen voi pieniä kiekollisia nyansseja ottaa (eli opettaa Lahti ja Louhivaara antamaan kiekko pakille, jos vaihtoehto on lähteä yhdellä neljää vastaan hyökkäämään). Mutta - onko Aho oikea kaveri vaatimaan tätä pelityyliä? Hallilta kuultuna harjoitusten vaatimustaso on tipahtanut, mutta se voi alkuun olla ihan hyväkin, ettei se jatkuva paineistaminen aja Ahoa RD:mäiseen nurkkaan. Mutta riittääkö Ahon auktoriteetti sanomaan kapinakenraaleille kaapin paikan - puremaan tuppea penkin päähän, jos ei suoraviivainen tyyli miellytä? Nyt tuntuu, että tässä vaan toivotaan, että joukkue itse alkaa pelaamaan tuolla tutulla tyylillä ja syttyy itse jossakin vaiheessa tappeluun verissäpäin. Eilen Pihlström osoitti pieniä heräämisen merkkejä, kun JYP tappioasemassa yritti kääntää nopeasti ylös ja Pillu pääsi käyttämään vahvuuksiaan. Tänään vierellä pelaa Hytönen, jonka peli-ilme on todella aneeminen, lähes itkua pidättelevä. Onko Hytönen yksi näistä, joka haluaisi pelata kiekollista, mutta ei oikein osaa eikä valmennukselta tule apua siihen suuntaan? Pitäisikö kapun nöyrtyä ja myöntää, että taidan osata paremmin sen toisen tyylin ja yrittää vaikka sillä tavalla? Onko nöyrtymisen esteenä se, että on ollut itse puhumassa RD:lle tämän pelityylin puolesta? Voi siis olla, että myös entisellä tyylillä pelaaminen tuo eteen pelaajakauppoja, koska valmennus/seurajohto/fanit eivät voi olla tyytyväisiä muutaman asenteeseen. Mielenkiintoisinta on tietysti se, että mitä Aho ajattelee pelityylistä. Jos nämä Veikkaajan/UL:n tiedot pitävät paikkansa ja Aho on itsekin yrittänyt saada RD:n pelaamaan tällä tyylillä, hän syö omat sanansa ennen kuin on kahta viikkoa ollut JYPin peräsimessä! Ja menestyksen takia.. hänen pitäisi se tehdä, mutta siinä menee kenties muutama kaveri, jonka kanssa tätä uudistusta on yritetty ajaa läpi.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
