Igor Larionov: Ykkösketju kapinoi.
"Millä hinnalla voitto on saavutettu, siitä johtajat eivät yleensä ole kiinnostuneita! Onko fyysinen puoli kunnossa?" te kysytte pelaajilta. "Teidän tunteenne eivät minua kiinnosta! Piste!" Fysiikkakaan ei aina ole kunnossa, silloin otetaan käyttöön biostimulaattorit. Muistelkaapa, millainen meteli nousi, kun kieltäydyin ruiskeista ennen Helsingin maailmanmestaruuskisoja, siitä ilmoitettiin urheilukomiteaan asti... Meidän viisikkomme kunniaksi on sanottu, että kukaan meistä (luetellaan viisikon pelaajat) halunnut "nousta pelissä uudelle tasolle" sillä tavalla, me emme antaneet ruiskuttaa itseemme glukoosia emmekä mitään muutakaan.
Se oli isku vyön alle! Kuitenkaan me emme rikkoneet sääntöjä, vaan he, jotka meitä valmensivat. Eikä ollut mikään sattuma, että tultuamme Sveitsistä ensimmäisten harjoitusten jälkeen Tihonov istui huoneessaan lukkojen takana pari tuntia maajoukkueen lääkärin Sapronenkovin kanssa, joka oli tulipalokiireellä kutsuttu ZSKA:an.
Muistan hyvin jääkiekkomonarkin (huom: Tihonov) uhkaukset: "Joka ei ota pistoksia, siitä raportoin urheilukomiteaan, ja asiassa tehdään päätöksiä aina maajoukkueesta erottamiseen saakka". Nämä ovat hänen sanansa, eikä niitä, kuten sanotaan, saa laulusta pois.
Ruiskeiden sisällöstä ei puhuttu, koska se oli tohtorin asia. Ilmeisesti tästä oli myös jollain tavalla sovittu.
Kuitenkin tapa, millä suoritettiin doping-kontrolli Moskovan MM-kisoissa vuonna 1986 ei jätä epäilysten eikä kysymysten häivääkään.
Järjestelmä oli suunniteltu siten, että ruiskeita ei käytettäisi.
Kun urheilija tuli doping-kontrolliin hänelle annettiin purkki, vessaan meni hänen kanssa laborantti, jonka tehtävänä oli valvoa, että mistään ei otettaisi kotona varastoitua ainetta ja vaihdettaisi. Neuvostoliittolaisten urheilijoiden tullessa kontrolliin otettiin valmis näyte vessanpöntön takaa... uusi purkki, joka oli sinne palmiiksi pistetty. Me emme tienneet vilppiä, meidän puolestamme tehtiin. Kysytte tietenkin, missä kansainvälisen jääkiekkoliiton lääketieteellisen komission edustajat olivat? He pitivät arvovaltaista istuntoaan viereisessä huoneessa pöydän ääressä, ja laborantit olivat meikäläisiä, neuvostoliittolaisia. (lainaukset teoksen sivuilta 150-151.)
Jokainen voi päätellä käytettiinkö dopingia vai ei ja jos käytettiin niin kenen/keiden valvonnassa. On myös huomioitava se, että Larionovin lausuntoja ja kirjoituksia ei ole kukaan ilmeisesti kiistänyt, joten eiköhän niissä ole sija totuudelle.
vlad.