Viestin lähetti Tinke-80
Uskotko tosissasi että ne kolmos- ja neloskentän pelaajat pystyisivät tosissaan haastamaan maalinteossa esim Kanadan vastaavia kenttiä? Aika kylmää kyytiä tulisi jos Suomi rupeaisi tuolla sinun taktiikalla. Olisihan se ihan kiva jos voisimme täyttää kolmos- ja nelosketjut puolustuspään hoitavilla pelaajilla jotka myös onnistuisivat hyökkäyspäässä. Mutta mistä sä niitä taiot tähän hätään? Helvettiäkö me jollain Saarelalla tehdään kolmos- ja neloskentässä? Myönnän että Saarela osaa maalinteon mutta väitätkö tosissasi että Saarela mahtuisi maajoukkueen neljän parhaan laiturin joukkoon? Ja ne Saarela vs Ruutu vertailut voitte tunkea jonnekin ja syvälle. Mieluummin olisin ottanut Torkin kuin Saarelan. Ja Torkin ohi ajaa Ruutu.
- tinke-80
Uskon kyllä. Mikäli menestystä halutaan, niin uskon että jokaisen kentän tulisi tälläiseen peliin pyrkiä.
Ihan sama missä kentässä esim. Saarela,Hyvönen,Nurminen taikka Kuhta pelaisi, mutta mikäli koko joukkueen systeemi olisi hyökkäävä 4.kentän peli, niin kenttien numeroilla ei olisi mitään merkitystä. Oikeassa olet siinä, että nyt Saarelalla ei olisi missään jarrukentässä mitään tekoa.
Ymmärrätkös, kyse ei ole ainoastaan pelaajista, mutta myös pelisysteemistä. Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta mielestäni menestystä on turha odottaa kahdella maalintekoa yrittävällä kentällä. Jä tällä kokoonpanolla Erkka voisi supistaa sen yhteen.
Nytkin reservissä olisi 3 maalintekoon pystyvää laituria: Saarela,Nurminen ja Hyvönen. Kovat olivat näittenkin maalimäärät Sm-liigassa tällä kaudella.
En ota kantaa mihinkään pelaajavertailuihin ja näkisin hyvinkin Ruudulla oman roolinsa maajoukkueessa. Tosin playoff esitykset himmensivät miehen glooriaa.
Eli en hae sitä, että jokainen kenttä olisi täynnä maalintekijöitä, vaan sitä että jokaisesta kentästä sellainen löytyisi ja kenttä myös peliä pyrkii tekemään. Hyvässä kentässä voisi olla nimenomaan puhdas maalintekijä (Hyvönen esim.), rouhija (vaikka Ruutu) ja sitten se pehmeäkätinen sentteri (Viuhkola).
