On täysin näkökulmakysymys johtuuko alkukauden konttaaminen hyökkäysvahvistusten hankkimatta jättämisestä vai surkean pelitavan valitsemisesta.
Näitä ei voi erottaa toisistaan.. Organisaation pitää toimia yhtenäisenä koneena. Organisaatio määrittä peli-identiteetin jota silmällä pitäen kootaan joukkue ja valitaan valmentaja.
Eli toimiva ammattimainen organisaatio tekee nämä toimet yhdessä.
Valittuun strategiaan nähden ratkaisut ovat IMO olleet vääriä.
Ensinnä; joukkueesta poistuessa hyökkäysvoimaa, vahvistetaan puolustusta. Koistinen olisi ollut se joukkueen tarvitsema kiekollinen isähahmo takalinjoille, kun Toskalan ja Maran hankinnoissa ei ollut strategista järkeä. Ne olisi voitu tehdä, jos niiden edestä ei olisi tarvinnut uhrata joukkueen etua, mutta ne söivätkin ne rahat, joilla se hyökkäyspään mies olisi hankittu.
Toisekseen, mielestäni organisaatiolta oli strategiaan suhteutettuna täysin väärä pelitapavalinta. Jos nuorista halutaan kasvattaa tulevaisuuden vastuunkantajia, olisi heitä tullut peluuttaa nimenomaan kiekonhallinna kautta (joka siis edistää peruskiekkoilijantaitojen oppimista).
Kolmanneksi, jos pelitapavalinta on tietoisesti tehty (kuten ammattimaisessa organisaatiossa tehdään), on koottu vääränlainen joukkue sitä toteuttamaan.
Vihreistä todistaa se, että niitä on lähdetty kesken kauden korjaamaan. Etsimään sitä sentteriä joka olisi pitänyt hankkia jo keväällä ja vaihtamalla valmentajaa (joka palautti ilmeisesti strategisen pelitavan joukkueeseen, kun valmentaja oli poikennut tästä alkamalla peluuttamaan myös taaksepäin).
Mikäli organisaatio olisi pysynyt suunnitelmassaan ja sentteri olisi hankittu jo keväällä, oltaisiin silti siinä tilanteessa, että joukkuekoostumus ja pelitapavalinta eivät kohtaa.
Se, että suunta on valittu ja sitä koitetaan korjata puuttuvalla palasella on elintärkeää, jotta tämä kausi saadaan kunniakkaasti läpi vietyä. Pelitavan erinomainen toetuetus voi tuoda hyvää menestystä tälle kaudelle (toive, uskomus), mutta… Se ei kyllä luo uskoa siihen pitkän ajan tähtäimeen, sillä jos organisaatio on nyt (ja viimekaudella) nähdyn pelitavan valinnut peli-identiteetiksi Ilvekselle, oma pelkoni on, että eivät mitalipelit taida toteutua uuteen halliin siirryttäessä.
Vaikka siis pystysuunnan kiekolla voi voittaa mestaruuksia, on Ilveksen organisaatio määrätietoisesti tuottamassa junnuputkesta taitokiekkoilijoita, ei niitä kuuluisia (© mertaranta) kolmosketjun pörrääjiä. Joten jos strategiana on menestyä oman junnutuotannon hedelmillä, olisi hyödynnettävä sitä niillä avuilla joita junnuputkessa on opetettu.. kiekollista peliä. Se on se juttu, jolla on jatkuvuutta.. ellei sitten koko laivaa olla taas kääntämässä johonkin muuhun suuntaan (josta ei ainakaan junnupuolella näy merkkejä).