Outo tapaus olen, tiedän sen kyllä itsekin. Niin hassulta kuin se voi kuulostaakin, tämän sanavalmiin, elämästään avoimen, vapaan humoristisen ja kenties vauhdikkaankin oloisen palstapersoonan takana on kuitenkin uusien tilanteiden edessä yleensä hieman varautunut ihminen.
Mä olen yksinäinen vaeltaja, olen omaa rauhaa vaaliva ja etsivä luonnonoikku. Mulle täydellinen rentoutuminen tarkoittaa sitä että menen kävelemään itsekseni luontoon jonnekin tuonne puiden keskelle. Todennäköisesti jossain kohtaa saatan myös laulaa ja tanssia itsekseni.
Mulle se että saan liikkua ja vaeltaa säännöllisesti omissa oloissani ja ikään kuin unohtaa kaiken ulkopuolisen, on välttämätöntä. Olen tosielämässä sellainen Nuuskamuikkusen arkkiyyppi. Viihdyn ihmisten lähellä, tykkään heittää kevyttä huumoria ja vastapainona käydä filosofisia keskusteluja. Mutta kuitenkin saan eniten irti silti siitä tunteesta kun pääsen päästäämään kaiken sen energian ulos. Yksin, vain minä ja luonto ympärillä. Se on vapautta. Silloin tunnen olevani elossa.
Tästäkin huolimatta niin emmeköhän mekin vielä tapaa tuolla oikean elämän puolella ja otan kyllä kernaasti sulta ilmaiset bisset vastaan (oikeesti, kieltäytyisikö joku tästä vapaaehtoisesti?).