Huh, huh. Olipahan taas päivä, hermot meinasivat mennä useampaankin kertaan. Ja jäi tunne etten saanut lopulta mitään aikaan vaikka koko päivän puursin erilaisten askareiden kimpussa. Lähettelin työhakemuksia, tein toimeentulotukihakemuksen kesäkuulle, tutkin työpaikkailmoituksia, suoritin yhden videohaastattelun ja jouduin perumaankin yhden työhaastattelun huomiselta.
Pitäisi alkaa tutkimaan vähän paremmin nuo työpaikkailmoitukset läpi, mitä niissä vaaditaan ja missä työpaikat sijaitsevat. Tänään jouduin perumaan yhden haastattelun kun tajusin että sinne haastattelupaikalle ei olekaan niin helppo kulkea. Tai paremminkin sanottuna sinne olisi ollut minun osaamisellani jo liiankin vaikea kulkea. Ja toisen haastattelun jouduin perumaan tältä viikolta sen vuoksi että ei minulla ollutkaan autoa käytössä ja sellaista haettavalta työntekijältä edellytettiin.
Juu, ei kovin ruusuisesti ole sittenkään alkanut tämä työn hakuni. Mutta kait se siitä ja tekemällä ja kantapään kautta oppii varmasti työn haunkin salat. Uskon että työn haussakin voi kehittyä jos vain haluaa.
No olen päivän puurtamiseni jälkeen varmasti ansainnut taas yhden vapaa-illan. Ja se vapaa-ilta kuluu jääkiekon parissa hyvin pitkälti.
