Olin Helsingistä tulossa junalla Lappeenrantaan. Ilveksen ja SaiPan ottelu alkoi saamaan ratkaisun makua kolmannen erän edetessä ja ajattelin, että kyllä vituttaa, eikä voi muuta kuin istua ja odottaa pääsyä kotiin. Junaan astui laivaristeilyltä palaava hieman kosteissa tiloissa ollut neiti. Hän päätti sitten haukkua kaikki maailman miehet lyttyyn sikoina ja paskiaisina ja aluksi mietin, että kyrsii jo tämä SaiPa ihan tarpeeksi, että olisi kiva olla vain hiljaa. Olenhan sitä paitsi itse nuori mies. Kääntyessäni vilkaisemaan näinkin varsin viehättävän tummatukkaisen kissimirrin purkamassa tunteitansa ja päätin kuunnella. No jutustelimme sitten niitä näitä, ei nyt kaikki mitenkään järjellisiä juttuja, ymmärrettävistä syistä. Matka sujui kuitenkin siivillä, enkä enää edes muistanut aiempaa vitutustani. Hän jäi Kouvolassa pois ja minä jatkoin Lappeenrantaan. End of story.
En tiedä miksi kirjoitin, mutta kirjoitin, kun teki mieli, kierrätysketjun kamaa.
En tiedä miksi kirjoitin, mutta kirjoitin, kun teki mieli, kierrätysketjun kamaa.