Huomaa kyllä kuinka jotkut tavarat kulkeutuvat kuolinpesän kautta aina jollekin ja jossain kohtaa tulee hetki jolloin tavaroita ei tarvinne enää säilyttää. Mummon kirjahyllyä käy läpi niin täällä on ruotsin alkeista kirja vuodelta 1898, Aseveikko 3 vuodelta 1944, isoäitini äidille lahjoitettua Hemingwayta, Saima Harman runokirja vuodelta 1942 joka pysyy kasassa lähinnä pyhällä hengellä ja teipillä, kutsu voimisteluseuran IX juhlallisuuksiin, Solzhenitsynia ja ties mitä muuta.