Uusi viikko ja uudet kujeet. Näinhän sitä bruukataan sanoa aina maanantaisin. Ihme kyllä, vaikka en ole nyt työelämässä ja viikkorytmi ei ole sen vuoksi niin vahva niin silti näissä maanantaissa on erityisfiiliksensä. Kyllä sen aistii että uusi viikko on taas käynnistynyt ja vaikka minulla ei niin vahvaa viikkorytmiä ole niin muu maailma ympärillä suurimmaksi osaksi pyörii sen mukaan että arjet töitä, viikonloput vapaata ja viikko alkaa maanantaista.
Onhan se erityishaasteensa ollut saada elämäänsä sisältöä näin kun ei ole työelämässä tällä hetkellä. Kyllähän töillä niin iso rooli on elämässä ja oli minunkin elämässä edelliset lähes kolme vuotta. Minullakin oli elämä hyvinkin sisällötöntä vielä toukokuussa, sen jälkeen kun olin sairaalasta päässyt kotiutumaan. Oli selkeitä käynnistymisvaikeuksia saada elämäänsä rullaamaan, kun en käynyt vielä edes missään päivätoiminnassa tai uskaltanut juuri muuallakaan aktiviteeteissa ja tapahtumissa käydä.
Tällä hetkellä olen kyllä elämääni jälleen jo tyytyväinen. Minulle on tärkeää että on tekemistä, en viihdy silloin jos ei ole mitään tekemistä ja joutuu vain istumaan paikallaan kyhjöttämässä ja tuijottamassa seinää. Saunassa oleminenkin yksin on tämän takia joskus hankalaa. En tiedä, ehkä toisaalta meille ihmisille olisi hyvä osata kyllä rauhoittuakin välillä.
Mutta niin, siihen itse asiaan. Olen tyytyväinen sitten jo tällä hetkellä siihen että elämässäni on ihan eri lailla sisältöä kuin vaikka silloin toukokuussa, just sairaalasta kotiuduttuani. Rohkenin alkaa taas käymään Klubitalollakin kesäkuun puolivälistä lähtien, käyn siellä nyt kahtena päivänä viikossa ja välillä käyn siellä lyhyellä vierailulla sitten muutoin poikkeamassa syömään, kahville tai osallistumassa levyraatiin.
Tuo klubitalotoiminta on tuonut paljon sisältöä elämääni. Talossa on vielä kaksi osastoa, keittiö- ja kahvilatoiminta sekä toimisto- ja viestintähommat ja minultakin käy kuitenkin molempien osastojen hommat niin minulle siellä talolla riittääkin sitä toimintaa paljon ja monipuolisesti. Sitten se tuo elämään sosiaalisuutta ja sellaista fiilistä että elämäni on tärkeää myös. Elämälläni on merkitys. Ja onhan Klubitalolla paljon ilta- ja viikonloppuohjelmaakin johon olen osallistunut kesänkin aikana aktiivisesti.
Kyllähän tuosta klubitalotoiminnasta on ollut elämääni paljon iloa ja hyötyä. Oli hyvä asia että rohkaistuin kesäkuun puolivälissä ja aloin siellä käymään.
Se on välillä haasteellista saada elämään sisältöä kun ei ole työelämässä. Mutta jollain tavalla koen siinä kuitenkin nyt onnistuneeni. Nyt minulla on kuitenkin taas melko sisältörikas elämä, se on mennyt paljon eteenpäin edellisten kuukausien aikana. Ja välillä on jopa haasteellista saada kaikki tapahtumat ja aktiviteetit samaan viikkoaikatauluun mahtumaan. Ja joka tapauksessa, on pakko ollut alkaa pitämään oikein kalenteria menoista kun niitä on kuitenkin sen verran paljon. Ärsyynnyin siihen kun näitä pikkumuistilappuja alkoi kerääntymään pöydälle niin paljon ja olin hukassa niiden kanssa. Jotain oli tehtävä.
Olen kesän aikana käynyt melko paljon erilaisissa tapahtumissa ja käyntikohteissa mutta syksystä lähtien siihen valitettavasti täytyy tulla jokin muutos. Tämä kuitenkaan ei ole ihan halvinta lystiä, pitäisi kehitellä jotain halvempia harrastuksia tilalle. Ehkä.
Mutta näillä askel merkeillä käynnistämään uutta viikkoa. Minulla on tänään välipäivä, mitä nyt tuon kotikuntoutuksen tukihenkilön kanssa käydään kävelyllä ja käyn varmaan just tuon Klubitalon leipäjaosta hakemassa pari leipää.
Tällä viikolla on minulla edessä muun muassa huomenna isäni luona vierailu ja varusmiessoittokunnan konsertti, torstaina pääsen Rinkelinmäelle harjoitusmatsiin, viikonloppuna on täällä Hämeenlinnassa keskiaikafestivaalit. Keskiviikkona ja perjantaina ajattelin käydä sitten myös tekemässä parit "työ"päivät Klubitalolla. Tästä tulee varmaan ihan kiva viikko.
Onhan se erityishaasteensa ollut saada elämäänsä sisältöä näin kun ei ole työelämässä tällä hetkellä. Kyllähän töillä niin iso rooli on elämässä ja oli minunkin elämässä edelliset lähes kolme vuotta. Minullakin oli elämä hyvinkin sisällötöntä vielä toukokuussa, sen jälkeen kun olin sairaalasta päässyt kotiutumaan. Oli selkeitä käynnistymisvaikeuksia saada elämäänsä rullaamaan, kun en käynyt vielä edes missään päivätoiminnassa tai uskaltanut juuri muuallakaan aktiviteeteissa ja tapahtumissa käydä.
Tällä hetkellä olen kyllä elämääni jälleen jo tyytyväinen. Minulle on tärkeää että on tekemistä, en viihdy silloin jos ei ole mitään tekemistä ja joutuu vain istumaan paikallaan kyhjöttämässä ja tuijottamassa seinää. Saunassa oleminenkin yksin on tämän takia joskus hankalaa. En tiedä, ehkä toisaalta meille ihmisille olisi hyvä osata kyllä rauhoittuakin välillä.
Mutta niin, siihen itse asiaan. Olen tyytyväinen sitten jo tällä hetkellä siihen että elämässäni on ihan eri lailla sisältöä kuin vaikka silloin toukokuussa, just sairaalasta kotiuduttuani. Rohkenin alkaa taas käymään Klubitalollakin kesäkuun puolivälistä lähtien, käyn siellä nyt kahtena päivänä viikossa ja välillä käyn siellä lyhyellä vierailulla sitten muutoin poikkeamassa syömään, kahville tai osallistumassa levyraatiin.
Tuo klubitalotoiminta on tuonut paljon sisältöä elämääni. Talossa on vielä kaksi osastoa, keittiö- ja kahvilatoiminta sekä toimisto- ja viestintähommat ja minultakin käy kuitenkin molempien osastojen hommat niin minulle siellä talolla riittääkin sitä toimintaa paljon ja monipuolisesti. Sitten se tuo elämään sosiaalisuutta ja sellaista fiilistä että elämäni on tärkeää myös. Elämälläni on merkitys. Ja onhan Klubitalolla paljon ilta- ja viikonloppuohjelmaakin johon olen osallistunut kesänkin aikana aktiivisesti.
Kyllähän tuosta klubitalotoiminnasta on ollut elämääni paljon iloa ja hyötyä. Oli hyvä asia että rohkaistuin kesäkuun puolivälissä ja aloin siellä käymään.
Se on välillä haasteellista saada elämään sisältöä kun ei ole työelämässä. Mutta jollain tavalla koen siinä kuitenkin nyt onnistuneeni. Nyt minulla on kuitenkin taas melko sisältörikas elämä, se on mennyt paljon eteenpäin edellisten kuukausien aikana. Ja välillä on jopa haasteellista saada kaikki tapahtumat ja aktiviteetit samaan viikkoaikatauluun mahtumaan. Ja joka tapauksessa, on pakko ollut alkaa pitämään oikein kalenteria menoista kun niitä on kuitenkin sen verran paljon. Ärsyynnyin siihen kun näitä pikkumuistilappuja alkoi kerääntymään pöydälle niin paljon ja olin hukassa niiden kanssa. Jotain oli tehtävä.
Olen kesän aikana käynyt melko paljon erilaisissa tapahtumissa ja käyntikohteissa mutta syksystä lähtien siihen valitettavasti täytyy tulla jokin muutos. Tämä kuitenkaan ei ole ihan halvinta lystiä, pitäisi kehitellä jotain halvempia harrastuksia tilalle. Ehkä.
Mutta näillä askel merkeillä käynnistämään uutta viikkoa. Minulla on tänään välipäivä, mitä nyt tuon kotikuntoutuksen tukihenkilön kanssa käydään kävelyllä ja käyn varmaan just tuon Klubitalon leipäjaosta hakemassa pari leipää.
Tällä viikolla on minulla edessä muun muassa huomenna isäni luona vierailu ja varusmiessoittokunnan konsertti, torstaina pääsen Rinkelinmäelle harjoitusmatsiin, viikonloppuna on täällä Hämeenlinnassa keskiaikafestivaalit. Keskiviikkona ja perjantaina ajattelin käydä sitten myös tekemässä parit "työ"päivät Klubitalolla. Tästä tulee varmaan ihan kiva viikko.